Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Yhteistyöstä ydinenergian rauhanomaisen käytön alalla Suomen tasavallan hallituksen ja Venäjän federaation hallituksen välillä Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 2014 tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut.

2 §

Säteilyturvakeskuksella, jonka tehtävistä on säädetty säteilyturvakeskuksesta annetussa laissa (1069/1983), ydinenergialaissa (990/1987) ja säteilylaissa (592/1991), on sopimuksen 6 artiklassa tarkoitettu valtuutus.

Ydinenergialain 11 §:n mukaisen periaatepäätöksen haltijalla tai 18, 19, 20 tai 21 §:n mukaisen luvan haltijalla on periaatepäätöksen tai luvan nojalla myös sopimuksen 6 artiklassa tarkoitettu valtuutus.

Muissa kuin 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa työ- ja elinkeinoministeriö voi valtuuttaa luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön tekemään sopimuksen 6 artiklan tarkoittamista hankkeista sopimuksia.

3 §

Sopimuksen muiden määräysten voimaansaattamisesta ja tämän lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään yhteistyöstä ydinenergian rauhanomaisen käytön alalla Venäjä federaation kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta annetun lain (182/2015) 3 §:n nojalla:

1 §

Yhteistyöstä ydinenergian rauhanomaisen käytön alalla Suomen tasavallan hallituksen ja Venäjän federaation hallituksen välillä Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 2014 tehty sopimus tulee voimaan 6 päivänä huhtikuuta 2015 niin kuin siitä on sovittu.

Eduskunta on hyväksynyt sopimuksen 6 päivänä helmikuuta 2015 ja tasavallan presidentti 6 päivänä maaliskuuta 2015. Hyväksymistä koskevat nootit on vaihdettu 6 maaliskuuta 2015.

2 §

Sopimuksen muut kuin lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat asetuksena voimassa.

3 §

Yhteistyöstä ydinenergian rauhanomaisen käytön alalla Venäjän federaation kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta annettu laki (182/2015) tulee voimaan 6 päivänä huhtikuuta 2015.

4 §

Tämä asetus tulee voimaan 6 päivänä huhtikuuta 2015.

Suomen tasavallan hallitus ja Venäjän federaation hallitus, joita jäljempänä kutsutaan osapuoliksi,

jotka ottavat huomioon, että Suomen tasavalta ja Venäjän federaatio ovat 1 päivänä heinäkuuta 1968 tehdyn ydinaseiden leviämisen estämistä koskevan sopimuksen osapuolia;

jotka ottavat huomioon, että Suomen tasavalta ja Venäjän federaatio ovat Kansainvälisen atomienergiajärjestön (jota jäljempänä kutsutaan nimellä IAEA) jäseniä;

jotka ottavat huomioon, että Suomen tasavalta on 25 päivänä maaliskuuta 1957 perustetun Euroopan Atomienergiayhteisön (jota jäljempänä kutsutaan nimellä Euratom) jäsenvaltio ja sellaisena velvollinen noudattamaan Euratom-sopimusta ja siitä johtuvia velvoitteita, ja että Suomen tasavallassa sovelletaan Euratomin perustamissopimuksen mukaista Euratomin safeguards-valvontaa;

jotka ottavat huomioon, että Venäjän federaatio on Venäjän, Kazakstanin ja Valko-Venäjän tulliliiton ja yhteisen talousalueen jäsen;

jotka ottavat huomioon, että Suomen tasavalta on 1 päivänä lokakuuta 1995 liittynyt Belgian kuningaskunnan, Tanskan kuningaskunnan, Saksan liittotasavallan, Irlannin, Italian tasavallan, Luxemburgin suurherttuakunnan, Alankomaiden kuningaskunnan, Euroopan atomienergiayhteisön ja Kansainvälisen atomienergiajärjestön välillä 5 päivänä huhtikuuta 1973 tehtyyn sopimukseen ydinaseiden leviämisen estämistä koskevan sopimuksen III artiklan 1 ja 4 kohdan täytäntöönpanemiseksi (INFCIRC/193), sellaisena kuin se on täydennettynä 22 päivänä syyskuuta 1998 tehdyllä lisäpöytäkirjalla Itävallan tasavallan, Belgian kuningaskunnan, Tanskan kuningaskunnan, Suomen tasavallan, Saksan liittotasavallan, Helleenien tasavallan, Irlannin, Italian tasavallan, Luxemburgin suurherttuakunnan, Alankomaiden kuningaskunnan, Portugalin tasavallan, Espanjan kuningaskunnan, Ruotsin kuningaskunnan, Euroopan atomienergiayhteisön ja IAEA:n sopimukseen ydinaseiden leviämisen estämistä koskevan sopimuksen III artiklan 1 ja 4 kohdan täytäntöönpanemiseksi (INFCIRC/193/Add.8) (jäljempänä Suomea koskeva IAEA:n valvontasopimus);

jotka ottavat huomioon, että IAEA:n safeguards-valvontaa toteutetaan Venäjän federaatiossa Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton ja IAEA:n välillä 21 päivänä helmikuuta 1985 tehdyn safeguards-valvontaa koskevan sopimuksen (INFCIRC/327) perusteella, sellaisena kuin se on täydennettynä 22 päivänä maaliskuuta 2000 tehdyllä lisäpöytäkirjalla (INFCIRC/327/Add.1) (jäljempänä Venäjän ja IAEA:n välinen valvontasopimus);

jotka ottavat huomioon, että Suomen tasavalta ja Venäjän federaatio noudattavat ydinalan viejämaiden ryhmän laatimia ydinalan viennissä noudatettavia suuntaviivoja ja ydinalaan liittyvien kaksikäyttölaitteiden, -materiaalien, -ohjelmistojen ja -teknologioiden vientiä koskevia suuntaviivoja (INFCIRC/254);

jotka ottavat huomioon, että Suomen tasavalta ja Venäjän federaatio ovat 17 päivänä kesäkuuta 1994 tehdyn ydinturvallisuutta koskevan yleissopimuksen (INFCIRC/449) osapuolia;

jotka ottavat huomioon, että Suomen tasavalta ja Venäjän federaatio ovat 5 päivänä syyskuuta 1997 tehdyn käytetyn polttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollon turvallisuutta koskevan yleissopimuksen (INFCIRC/546) osapuolia;

jotka ottavat huomioon, että Suomen tasavalta ja Venäjän federaatio ovat ydinaineiden turvajärjestelyjä koskevista toimista 26 päivänä lokakuuta 1979 tehdyn yleissopimuksen (INFCIRC/274) osapuolia;

jotka ottavat huomioon, että Suomen tasavalta on 29 päivänä heinäkuuta 1960 tehdyn vahingonkorvausvastuuta ydinvoiman alalla koskevan Pariisin yleissopimuksen (jäljempänä Pariisin yleissopimus) ja 31 päivänä tammikuuta 1963 tehdyn lisäyleissopimuksen osapuoli siten kuin ne ovat muutettuina 28 päivänä tammikuuta 1964 allekirjoitetulla lisäpöytäkirjalla ja 16 päivänä marraskuuta 1982 allekirjoitetulla pöytäkirjalla tehdyin muutoksin, sekä 21 päivänä syyskuuta 1988 tehdyn Wienin ja Pariisin yleissopimusten soveltamista koskevan yhteispöytäkirjan osapuoli, ja että Venäjän federaatio on 21 päivänä toukokuuta 1963 tehdyn korvausvastuuta ydinvahinkojen alalla koskevan Wienin yleissopimuksen (jäljempänä Wienin yleissopimus) osapuoli;

jotka ottavat huomioon, että Suomen tasavalta ja Venäjän federaatio ovat 26 päivänä syyskuuta 1986 tehdyn ydinonnettomuuden pikaista ilmoittamista koskevan yleissopimuksen osapuolia;

jotka ottavat huomioon, että Suomen tasavalta ja Venäjän federaatio ovat 26 päivänä syyskuuta 1986 tehdyn avunantoa ydinonnettomuuden tai säteilyhätätilan yhteydessä koskevan yleissopimuksen osapuolia;

jotka ottavat huomioon, että Suomen tasavalta ja Venäjän federaatio ovat Suomen tasavallan hallituksen ja Venäjän federaation hallituksen välillä 19 päivänä tammikuuta 1995 tehdyn ydinonnettomuutta koskevaa pikaista ilmoittamista ja ydinlaitoksia koskevaa tietojenvaihtoa koskevan sopimuksen osapuolia;

jotka pyrkivät molemmin puolin laajentamaan ja syventämään yhteistyötä ydinenergian käytön alalla,

ovat sopineet seuraavasta:

1 artikla

Osapuolet rohkaisevat ja edistävät yhdenvertaisuuteen ja molemminpuoliseen hyötyyn perustuvaa yhteistyötä ydinenergian rauhanomaisen käytön alalla.

2 artikla

Tässä sopimuksessa tarkoitetaan:

"laitteilla" kaikkia laitoksia, laitteita tai osia, jotka on lueteltu tämän sopimuksen erottamattomana osana olevassa liitteessä 1;

"muilla aineilla" tämän sopimuksen erottamattomana osana olevassa liitteessä 2 lueteltuja muita kuin ydinaineita;

"ydinaineilla" kaikkia lähtöaineita tai erityisiä halkeamiskelpoisia aineita IAEA:n perussäännön 20 artiklan määritelmien mukaisesti. Mahdolliset IAEA:n hallintoneuvoston määritelmät IAEA:n perussäännön 20 artiklassa, jotka täydentävät "lähtöaineina" tai "erityisinä halkeamiskelpoisina aineina" pidettävien materiaalien luetteloa, ovat voimassa tämän sopimuksen puitteissa ainoastaan silloin, kun sopimuksen molemmat osapuolet ovat ilmoittaneet toisilleen kirjallisesti hyväksyvänsä kyseisen täydennyksen;

"ydinalaan liittyvällä kaksikäyttötuotteella" tuotetta (laitteet, aineet, tietoaineistot ja teknologia), jota voidaan käyttää sekä ydinteknisissä että ei-ydinteknisissä sovelluksissa ja jonka toimituksille asetetaan tiettyjä ehtoja sen vuoksi, että sellaista tuotetta voidaan käyttää merkittävänä apuna ydinräjähteisiin liittyvässä toiminnassa;

"teknologialla" erityistä tietoa, jota tarvitaan ydinenergian tuotantoon liittyvän laitoksen, laitteen, komponentin tai aineen kehittämistä, tuotantoa tai käyttöä varten;

"kehityksellä" kaikissa vaiheissa ennen tuotantoa tapahtuvia suunnittelua, suunnittelututkimusta, suunnitteluanalyysia, suunnittelukonsepteja, prototyyppien kokoonpanoa ja testausta, koetuotantosuunnitelmia ja -ohjelmia, suunnittelutietoja, prosessia, jossa suunnittelutieto muunnetaan tuotteeksi, konfigurointisuunnitelmaa, integraatiosuunnitelmaa tai suunnittelun malleja eli layouteja;

"tuotannolla" kaikkia tuotannon vaiheita, joita ovat: rakentaminen, tuotantotekniikka, valmistus, integraatio, kokoonpano (asennus), tarkastus, testaus ja laadunvarmistus;

"henkisellä omaisuudella" on 14 päivänä heinäkuuta 1967 allekirjoitetun Maailman henkisen omaisuuden järjestön perustavan yleissopimuksen 2 artiklassa annettu merkitys;

"ydinpolttoainekierrolla" kaikkea ydinenergian tuottamiseen liittyvää toimintaa, mukaan lukien

uraani- ja toriummalmien louhinta ja jalostus;

uraanin rikastaminen;

ydinpolttoaineen valmistus;

ydinreaktorien käyttäminen (mukaan lukien tutkimusreaktorit);

käytetyn polttoaineen jälleenkäsittely;

kaikki ydinenergian tuottamiseen liittyvät ydinjätehuollon toimenpiteet (mukaan lukien käytöstä poistaminen); sekä

kaikki näihin liittyvät tutkimus- ja kehitystoiminnat.

3 artikla

Osapuolet tekevät yhteistyötä seuraavilla aloilla:

perus- ja soveltava tutkimus;

ydinreaktorit ja niiden käyttö energiantuotannossa;

ydinaineen ja polttoaineen toimitukset reaktoreihin;

- ydinpolttoainekierto;

- ydinturvallisuus, säteilysuojelu ja ympäristönsuojelu;

- ydinenergian käyttö lääketieteessä, teollisuudessa ja maataloudessa;

- uuden tekniikan, teknologioiden, laitteiden ja materiaalien tutkiminen ja kehittäminen;

- laitteiden, ydinaineen ja palveluiden toimittaminen; ja

- muut yhteistyöalat, joista osapuolet sopivat tekemällä muutoksia ja täydennyksiä tähän sopimukseen.

4 artikla

Yhteistyötä tämän sopimuksen tarkoittamilla aloilla toteutetaan seuraavin tavoin:

- yhteiset tutkimukset sovittujen ohjelmien puitteissa;

- konkreettista kehitystyötä ja tieteellisiä tutkimuksia toteuttavien yhteisten työryhmien perustaminen;

- eri yhteistyöalojen teknisten asiantuntijoiden tapaamiset ja vaihto;

- seminaarit ja symposiumit;

- yhteiset konsultaatiot;

- tieteellis-teknisen informaation vaihto;

- yhteistyö laitteiden, ydinaineiden ja teknologioiden vientivalvontakysymyksissä;

- muut yhteistyömuodot, joista osapuolet voivat diplomaattiteitse kirjallisesti sopia.

5 artikla

Tämän sopimuksen täytäntöönpanoa varten osapuolten toimivaltaiset viranomaiset ovat:

- Suomen tasavallan puolelta työ- ja elinkeinoministeriö;

- Venäjän federaation puolelta valtion ydinenergiakonserni Rosatom.

Jos toimivaltaiset viranomaiset vaihtuvat ja/tai nimetään muita toimivaltaisia viranomaisia, osapuolet ilmoittavat tästä viivyttelemättä toisilleen diplomaattiteitse.

6 artikla

Osapuolet toteuttavat yhteistyötä sopimuksen tarkoittamilla aloilla laatimalla ja toteuttamalla ohjelmia ja hankkeita, ja lisäksi osapuolten toimivaltaiset viranomaiset valtuuttavat luonnollisia ja oikeushenkilöitä tekemään sopimuksia, joissa määritellään yhteistyön laajuus, sopimusten osapuolten oikeudet ja velvollisuudet sekä yhteistyön rahoitus- ja muut ehdot kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

7 artikla

1. Tämän sopimuksen mukaisesti ei vaihdeta tietoja, jotka Suomen tasavallassa ovat salassa pidettäviä ja kuuluvat suojaustasoon I–II tai jotka Venäjän federaatiossa ovat valtiosalaisuus.

2. Tämän sopimuksen nojalla luovutettavat tai sen toteuttamisen tuloksena syntyvät tiedot, joita toinen osapuolista käsittelee salassa pidettävinä tietoina, joiden suhteen tulee noudattaa luottamuksellisuutta, tulee selkeästi merkitä sellaiseksi kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Tällaisia tietoja ei julkaista eikä luovuteta kolmannelle osapuolelle ilman toisen osapuolen kirjallista lupaa.

3. Luottamuksellisia tietoja käsitellään kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Tällä tavoin merkityn tiedon vastaanottanut osapuoli antaa tällaiselle tiedolle vastaavan suojan kuin tiedon luovuttava osapuoli.

Suomen tasavallan lainsäädännön mukaisesti tällaisia tietoja käsitellään kuten suojaustasoon III kuuluvaa tietoa, ja tällaisille tiedoille taataan vastaava suoja.

Venäjän federaation lainsäädännön mukaisesti tällaisia tietoja käsitellään "rajoitetusti jaeltavina virkakäyttöön tarkoitettuina tietoina", ja tällaisille tiedoille taataan vastaava suoja.

4. Kansallisen lainsäädännön mukaisesti tiedot vastaanottava osapuoli rajoittaa mahdollisimman pieneksi henkilöjoukon, jolla on pääsy tietoihin, joiden suhteen luovuttava osapuoli on asettanut vaatimuksen noudattaa luottamuksellisuutta.

5. Tämän sopimuksen nojalla luovutettavia tietoja käytetään yksinomaan tämän sopimuksen tarkoituksiin.

8 artikla

1. Osapuolet huolehtivat siitä, että sellaiseen henkiseen omaisuuteen kohdistuvat oikeudet, jota luovutetaan tai luodaan tämän sopimuksen mukaisesti, nauttivat tehokasta suojaa kansallisen lainsäädännön ja niiden kansainvälisten sopimusten mukaisesti, joiden osapuolia Venäjän federaatio ja Suomen tasavalta ovat.

2. Tämän sopimuksen tarkoittaman yhteistyön aikana luonnollisten tai oikeushenkilöiden luovuttamaa tai luomaa henkistä omaisuutta koskevien oikeuksien suojaa ja jakamista koskevia kysymyksiä säännellään sopimuksissa.

9 artikla

1. Tämän sopimuksen nojalla tapahtuvaa ydinaineiden, muiden aineiden, laitteiden ja teknologioiden vientiä toteutetaan 1 päivänä heinäkuuta 1968 tehdystä ydinaseen leviämisen estävästä sopimuksesta ja sellaisista monenvälisiin vientivalvontajärjestelyihin liittyvistä sopimuksista, joiden osapuolia Suomen tasavalta tai Venäjän federaatio ovat, johtuvien sopimusvaltioiden velvoitteiden mukaisesti.

2. Osapuolten tämän sopimuksen nojalla saamia ydinaineita, muita aineita, laitteita tai teknologioita samoin kuin niiden pohjalta tai niiden käytön tuloksena syntyneitä ydinaineita ja muita aineita, laitoksia ja laitteita koskevat seuraavat määräykset:

1) niitä ei käytetä ydinaseiden tai muiden ydinräjähteiden tuottamiseksi tai minkään sotilaallisen tavoitteen saavuttamiseksi;

2) niitä suojellaan fyysisesti ottaen huomioon vähintään suositukset, jotka on esitetty IAEA:n asiakirjassa INFCIRC/225/Rev.5 ja siihen myöhemmin tehtävissä muutoksissa, jotka molemmat osapuolet hyväksyvät;

3) ne ovat Suomen tasavallan osalta IAEA:n safeguards-valvonnan alaisia Suomea koskevan IAEA:n valvontasopimuksen puitteissa sekä Euratom-sopimuksen mukaisen safeguards-valvonnan alaisia koko sen ajan, jolloin ne ovat Suomen tasavallan alueella tai lainkäyttövallan alaisuudessa. Venäjän federaation osalta niihin sovelletaan Venäjän ja IAEA:n välistä valvontasopimusta soveltuvin osin koko sen ajan, jolloin ne ovat Venäjän federaation alueella tai lainkäyttövallan alaisuudessa;

4) niitä ei rikasteta 20 prosentin pitoisuuteen eikä sen yli uraanin 235-isotoopin osalta, eikä niitä saa jalostaa radiokemiallisesti plutoniumin saamiseksi;

5) niitä viedään ja jälleenviedään vastaanottavan valtion lainkäyttövallan alaisuudesta vain tässä artiklassa mainituilla ehdoilla ja, milloin vastaanottavana valtiona on valtio, jolla 1 päivänä heinäkuuta 1968 tehdyn ydinaseiden leviämisen estämistä koskevan sopimuksen mukaisesti ei ole ydinasetta, sillä ehdolla että vastaanottava valtio on saattanut voimaan IAEA:n kanssa tehdyn sopimuksen safeguards-valvonnasta, joka kattaa kaiken sen rauhanomaisen toiminnan ydinvoiman alalla.

3. Tämän sopimuksen nojalla saatuja ydinalaan liittyviä kaksikäyttötuotteita ei käytetä ydinräjähteiden valmistamiseen tarkoitetussa toiminnassa eikä sellaisessa ydinpolttoaineen kierrossa, joka ei ole Suomen osalta IAEA:n valvontajärjestelyjen alaista.

Osapuolet tekevät yhteistyötä ydinalaan liittyvien kaksikäyttötuotteiden vientivalvontakysymyksissä.

4. Jommankumman osapuolen tämän sopimuksen puitteissa luovuttamia ydinalaan liittyviä kaksikäyttötuotteita sekä kaikkia niiden toisintoja käytetään ainoastaan ilmoitetuissa tarkoituksissa, jotka eivät liity ydinräjähteiden tuotantoon.

5. Ydinalaan liittyviä kaksikäyttötuotteita ei kopioida, muuteta, jälleenviedä tai luovuteta kenellekään ilman luovuttavan osapuolen etukäteen antamaa kirjallista lupaa.

10 artikla

1. Vastuuta ydinvahingosta, joka syntyy tähän sopimukseen pohjautuvaa yhteistyötä toteutettaessa, säännellään sellaisten kansainvälisten sopimusten, joiden osapuolia Suomen tasavalta tai Venäjän federaatio ovat, ja osapuolten kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

2. Jos Pariisin yleissopimuksen mukaan korvausvastuussa olevan laitoksenhaltijan laitos sijaitsee Suomen tasavallan alueella, sovelletaan Pariisin yleissopimusta Suomen tasavallan tai Venäjän federaation alueella sattuviin ydintapahtumiin, joiden aiheuttamasta vahingosta laitoksenhaltija on vastuussa Pariisin yleissopimuksen nojalla, kun vahingoista kärsitään Venäjän federaation alueella.

3. Jos Wienin yleissopimuksen mukaan korvausvastuussa olevan laitoksenhaltijan laitos sijaitsee Venäjän federaation alueella, sovelletaan Wienin yleissopimusta Suomen tasavallan tai Venäjän federaation alueella sattuviin ydintapahtumiin, joiden aiheuttamasta vahingosta laitoksenhaltija on vastuussa Wienin yleissopimuksen nojalla, kun vahingoista kärsitään Suomen tasavallan alueella.

11 artikla

Osapuolten toimivaltaiset viranomaiset voivat toisen osapuolen toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä käydä konsultaatioita tämän sopimuksen tehokkaan toimeenpanon varmistamiseksi.

12 artikla

Tämä sopimus ei vaikuta osapuolten oikeuksiin ja velvollisuuksiin, jotka johtuvat muista kansainvälisistä sopimuksista, joiden osapuolia Suomen tasavalta tai Venäjän federaatio ovat. Suomen tasavallan osalta tämä koskee erityisesti Suomen tasavallan jäsenyydestä Euroopan unionissa ja Euroopan atomienergiayhteisössä johtuvia oikeuksia ja velvollisuuksia. Venäjän federation osalta tämä koskee erityisesti Venäjän federaation jäsenyydestä Venäjän, Kazakstanin ja Valko-Venäjän tulliliitossa ja yhteisessä talousalueessa johtuvia oikeuksia ja velvollisuuksia.

13 artikla

Sopimukseen voi osapuolten yhteisestä kirjallisesta sopimuksesta tehdä muutoksia ja täydennyksiä, jotka tulevat voimaan 15 artiklan 1 kohdassa mainitussa järjestyksessä.

14 artikla

Osapuolten väliset tämän sopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta mahdollisesti syntyvät erimielisyydet ja riidat ratkaistaan konsultaatioin ja neuvotteluin. Osapuolet ryhtyvät konsultaatioihin erimielisyyksien ratkaisemiseksi kolmenkymmenen päivän kuluessa päivästä, jolloin jompikumpi osapuolista on kirjallisesti ilmoittanut toiselle osapuolelle erimielisyydestä.

15 artikla

1. Osapuolet ilmoittavat toisilleen kirjallisesti, kun tämän sopimuksen voimaantulon edellyttämät kansalliset toimenpiteet on toteutettu. Sopimus tulee voimaan kolmenkymmenen päivän kuluttua jälkimmäisen ilmoituksen päivästä.

2. Sopimus on voimassa kymmenen vuotta. Sen voimassaoloa jatketaan automaattisesti seuraavin viiden vuoden jaksoin, ellei kumpikaan osapuolista vähintään 12 kuukautta ennen kunkin jakson päättymistä diplomaattiteitse ilmoita toiselle osapuolelle aikeestaan irtisanoa sopimus.

3. Tämän sopimuksen voimassaolon lakkaaminen ei vaikuta sen voimassaoloaikana aloitettujen ja voimassaolon lakkaamishetkellä keskeneräisten ohjelmien, hankkeiden ja sopimusten toteuttamiseen, elleivät osapuolet toisin sovi.

4. Tämän sopimuksen voimassaolon lakatessa artikloissa 7 ja 9 mainitut velvoitteet jäävät voimaan, mikäli osapuolet eivät toisin sovi.

Tehty 25 päivänä helmikuuta 2014 kahtena suomen- ja venäjänkielisenä kappaleena molempien tekstien ollessa yhtä todistusvoimaiset.

Liite 1

Suomen tasavallan hallituksen ja Venäjän federaation hallituksen väliseen sopimukseen yhteistyöstä ydinenergian rauhanomaisen käytön alalla

Laitteet

1 Ydinreaktorit: Ydinreaktorit, jotka voivat ylläpitää jatkuvaa hallittua ydinten halkeamisketjureaktiota, lukuun ottamatta nollaenergiareaktoreita (ZEPR), jotka ovat määritelmän mukaan reaktoreita, joiden plutoniumin enimmäistuotanto on korkeintaan 100 grammaa vuodessa.

2 Reaktoripaineastiat: Sellaiset metalliastiat täydellisinä yksiköinä tai niiden tehdasvalmisteina osina, jotka on erityisesti suunniteltu ja valmistettu sitä varten, että niihin sijoitetaan kohdassa 1 tarkoitetun ydinreaktorin sydän, ja jotka kestävät primaarijäähdytteen käyttöpaineen.

3 Reaktoripolttoaineen lataus- ja poistolaitteet: Käsittelylaitteet, jotka on erityisesti suunniteltu polttoaineen lataamiseen edellä kohdassa 1 tarkoitettuun ydinreaktoriin tai sen poistamiseen reaktorista, ja jotka pystyvät lataustoimintaan tai käyttämään teknisesti edistyneitä asettamis- ja sijoittamislaitteita monimutkaisia polttoainetoimintoja, esimerkiksi sellaisia toimenpiteitä, joissa polttoainetta ei tavallisesti voida silmämääräisesti havainnoida tai käsitellä suoraan.

4 Reaktorin säätösauvat: Sauvoja, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu kohdassa 1 tarkoitetun ydinreaktorin reaktionopeuden säätämiseen.

5 Reaktorin paineputket: Paineputket, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu sisältämään kohdassa 1 tarkoitetun ydinreaktorin polttoaine-elementtejä ja primaarijäähdytettä yli 50 ilmakehän käyttöpaineessa.

6 Zirkoniumputket: Putket tai putkisarjat, jotka on valmistettu zirkoniummetallista tai -seoksesta, joiden määrä on enemmän kuin 500 kg 12 kuukauden jakson aikana, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu käytettäviksi kohdassa 1 tarkoitetussa ydinreaktorissa ja joissa hafniumin painosuhde zirkoniumiin on pienempi kuin 1:500.

7 Primaarijäähdytepumput: Pumput, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu kierrättämään primaarijäähdytettä kohdassa 1 tarkoitetussa ydinreaktorissa.

8 Reaktorin sisällä olevat osat: Reaktorin sisällä olevat osat, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu käytettäviksi kohdassa 1 tarkoitetun ydinreaktorin sisällä, kuten esimerkiksi sydämen tukipylväät, polttoainekanavat, termiset suojat, suuntauslevyt, sydänritilät ja diffuuserilevyt.

9 Lämmönvaihtimet: Lämmönvaihtimet (höyrygeneraattorit), jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu käytettäviksi kohdassa 1 tarkoitetun ydinreaktorin primaarijäähdytekierrossa.

10 Neutronisäteilyn havainnointi ja -mittausvälineet: Neutronisäteilyn havainnointi ja -mittausvälineet, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu kohdassa 1 tarkoitetun ydinreaktorin sydämen neutronivuotasojen määrittämiseen.

11 Säteilytettyjen polttoaine-elementtien jälleenkäsittelylaitokset ja niitä varten erityisesti suunnitellut tai valmistetut laitteet: Säteilytettyjen polttoaine-elementtien jälleenkäsittelylaitokseen kuuluvat laitteet ja komponentit, jotka joutuvat tavallisesti suoraan kosketukseen säteilytetyn polttoaineen ja tärkeimpien ydinmateriaalien ja halkeamistuotteiden kanssa ja jotka säätelevät niiden prosessivirtoja.

12 Polttoaine-elementtien valmistuslaitokset: Polttoaine-elementtien valmistuslaitokseen kuuluvat laitteet ja komponentit, jotka joutuvat tavallisesti kosketuksiin ydinaineen tuotantovirran kanssa tai prosessoivat suoraan tai ohjaavat ydinaineen tuotantovirtaa tai sulkevat ydinaineen ilmatiiviisti suojakuoren sisään.

13 Uraanin isotooppien erotukseen tarkoitetut laitokset: Erityisesti uraanien isotooppien erotukseen suunniteltuihin tai valmistettuihin laitteisiin ja laitoksiin, lukuun ottamatta analyyttisiä laitteita, kuuluvat myös kaikki tärkeimmät erityisesti erotteluprosessia varten suunnitellut laitteet.

14 Raskaan veden valmistuslaitokset: Raskaan veden valmistuslaitokseen kuuluvat myös deuteriumin ja deuteriumyhdisteíden väkevöittämiseen erityisesti suunnitellut tai valmistetut laitokset ja laitteet ja näiden toiminnan kannalta tärkeät kokoonpanot ja komponentit.

Liite 2

Suomen tasavallan hallituksen ja Venäjän federaation hallituksen väliseen sopimukseen yhteistyöstä ydinenergian rauhanomaisen käytön alalla

Muut aineet

1 Deuterium ja raskas vesi: Deuterium ja kaikki deuteriumyhdisteet, joissa deuteriumin suhde vetyyn on suurempi kuin 1:5000 ja jota käytetään liitteen 1 kohdassa 1 tarkoitetussa ydinreaktorissa määrissä, jotka ovat enemmän kuin 200 kilogrammaa deuteriumatomeja 12 kuukauden aikana.

2 Ydinteollisuudessa käytetty grafiitti: Grafiitti, jonka puhtausaste on parempi kuin 5 ppm booriekvivalenttia, jonka tiheys on suurempi kuin 1,50 g/cm3 ja jota käytetään kohdassa 1 tarkoitetussa ydinreaktorissa määrissä, jotka ovat enemmän kuin 30 metrijärjestelmän tonnia 12 kuukauden aikana.