STUKlex

Sisällysluettelo

Siirry
Tulosta

EPNDir 2006/25/EY terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (keinotekoinen optinen säteily) aiheutuville riskeille (yhdeksästoista direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi) 5.4.2006

EUVL L 114 27.4.2006

Ks. VNa työntekijöiden suojelemiseksi optiselle säteilylle altistumisesta aiheutuvilta vaaroilta 146/2010.

Muutettu säädöksillä:

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, JOTKA

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 137 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen (EYVL C 77, 18.3.1993, s. 12 ja EYVL C 230, 19.8.1994, s. 3.), jonka se on tehnyt työturvallisuuden ja työterveyden neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (EYVL C 249, 13.9.1993, s. 28.),

ovat kuulleet alueiden komiteaa,

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (Euroopan parlamentin lausunto, annettu 20. huhtikuuta 1994 (EYVL C 128, 9.5.1994, s. 146) ja vahvistettu 16. syyskuuta 1999 (EYVL C 54, 25.2.2000, s. 75), neuvoston yhteinen kanta, vahvistettu 18. huhtikuuta 2005 (EUVL C 172 E, 12.7.2005, s. 26), ja Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 16. marraskuuta 2005 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä). Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma, annettu 14. helmikuuta 2006 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 23. helmikuuta 2006.) ja ottavat huomioon sovittelukomitean 31 päivänä tammikuuta 2006 hyväksymän yhteisen tekstin,

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Perustamissopimuksen mukaan neuvosto voi antaa direktiivein säännökset vähimmäisvaatimuksista, joilla edistetään erityisesti työympäristön parantamista, taatakseen näin korkeatasoisemman työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelun. Näitä direktiivejä säädettäessä on vältettävä asettamasta sellaisia hallinnollisia, taloudellisia ja oikeudellisia rasitteita, jotka vaikeuttaisivat pienten ja keskisuurten yritysten perustamista taikka haittaisivat niiden kehitystä.

(2) Työntekijöiden sosiaalisia perusoikeuksia koskevan yhteisön peruskirjan soveltamiseen liittyvästä toimintaohjelmasta annetun komission tiedonannon mukaisesti on asetettava turvallisuutta ja terveyttä koskevia vähimmäisvaatimuksia työntekijöiden altistumiselle fysikaalisista tekijöistä johtuville riskeille. Euroopan parlamentti antoi syyskuussa 1990 toimintaohjelmasta päätöslauselman (EYVL C 260, 15.10.1990, s. 167.), jossa kehotettiin komissiota muun muassa laatimaan erityisdirektiivi meluun, tärinään ja muihin työpaikan fysikaalisiin tekijöihin liittyvistä riskeistä.

(3) Ensimmäisenä toimenpiteenä Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat 25 päivänä kesäkuuta 2002 direktiivin 2002/44/EY terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (tärinä) aiheutuville riskeille (kuudestoista direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi) (EYVL L 177, 6.7.2002, s. 13.). Seuraavaksi Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat 6 päivänä helmikuuta 2003 direktiivin 2003/10/EY terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (melu) aiheutuville riskeille (seitsemästoista direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi) (EUVL L 42, 15.2.2003, s. 38). Sen jälkeen Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat 29 päivänä huhtikuuta 2004 direktiivin 2004/40/EY terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (sähkömagneettiset kentät) aiheutuville riskeille (kahdeksastoista direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi) (EUVL L 159, 30.4.2004, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on oikaistuna EUVL:ssä L 184, 24.5.2004, s. 1.).

(4) Nyt on tarpeen ottaa käyttöön toimenpiteitä, joilla työntekijöitä suojellaan optiseen säteilyyn liittyviltä riskeiltä, koska ne vaikuttavat työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen ja vahingoittavat erityisesti silmiä ja ihoa. Näillä toimenpiteillä pyritään sekä varmistamaan jokaisen yksittäisen työntekijän terveys ja turvallisuus että luomaan perusta kaikkien yhteisön työntekijöiden vähimmäissuojalle, jotta vältetään mahdollinen kilpailun vääristyminen.

(5) Yksi tämän direktiivin tavoitteista on havaita ajoissa optiselle säteilylle altistumisesta aiheutuvat haitalliset terveysvaikutukset.

(6) Tässä direktiivissä säädetään vähimmäisvaatimuksista, ja näin ollen jäsenvaltiot voivat pitää voimassa tai antaa tiukempia työsuojelumääräyksiä ja erityisesti asettaa alempia altistumisen raja-arvoja. Direktiivin täytäntöönpano ei saa olla perusteena jäsenvaltiossa vallitsevan tilanteen heikentymiseen.

(7) Optisen säteilyn vaaroilta suojautumista koskevassa järjestelmässä olisi rajoituttava tarpeetonta yksityiskohtaisuutta välttäen määrittelemään saavutettavat tavoitteet, noudatettavat periaatteet ja sovellettavat perusarvot, jotta jäsenvaltiot voivat soveltaa vähimmäisvaatimuksia samalla tavoin.

(8) Optiselle säteilylle altistumista voidaan vähentää tehokkaammin ottamalla ehkäisytoimenpiteet huomioon jo työpisteitä suunniteltaessa sekä valitsemalla työvälineet, ‑menettelyt ja -menetelmät siten, että riskejä vähennetään ensisijaisesti jo niiden alkulähteessä. Työvälineisiin ja -menetelmiin liittyvillä säännöksillä edistetään siten työntekijöiden suojelua. Toimenpiteistä työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen edistämiseksi työssä 12 päivänä kesäkuuta 1989 annetun neuvoston direktiivin 89/391/ETY (EYVL L 183, 29.6.1989, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1).) 6 artiklan 2 kohdassa säädettyjen yleisten ennaltaehkäisyperiaatteiden mukaisesti kollektiiviset suojelutoimenpiteet ovat henkilökohtaisia suojelutoimenpiteitä tärkeämpiä.

(9) Työnantajien olisi toteutettava tekniseen kehitykseen ja optiselle säteilylle altistumisen riskejä koskevaan tieteelliseen tietämykseen perustuvia mukautuksia parantaakseen työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelua.

(10) Koska tämä direktiivi on direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi, mainittua direktiiviä sovelletaan työntekijöiden altistumiseen optiselle säteilylle, tämän kuitenkaan rajoittamatta tähän direktiiviin sisältyvien tiukempien ja/tai yksityiskohtaisempien säännösten soveltamista.

(11) Tällä direktiivillä edistetään käytännössä sisämarkkinoiden sosiaalisen ulottuvuuden toteutumista.

(12) Yksi lisäkeino, jolla sekä edistetään paremman sääntelyn periaatetta että varmistetaan suojelun korkea taso, voidaan saavuttaa silloin, kun optisen säteilyn lähteiden ja niihin liittyvien laitteiden valmistajien tuotteet ovat niiden yhdenmukaistettujen standardien mukaisia, joiden tarkoituksena on suojella käyttäjien terveyttä ja turvallisuutta kyseisistä tuotteista aiheutuvilta vaaroilta. Työnantajien ei siis ole tarpeen toistaa mittauksia ja laskelmia, jotka valmistaja on jo tehnyt sen määrittämiseksi, ovatko kyseiset laitteet sovellettavissa yhteisön direktiiveissä säädettyjen keskeisten turvallisuusvaatimusten mukaisia, edellyttäen että laitteita on asianmukaisesti ja säännöllisesti huollettu.

(13) Tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.) mukaisesti.

(14) Altistumisen raja-arvoja noudattamalla pitäisi saada korkeatasoinen suoja optiselle säteilylle altistumisesta mahdollisesti aiheutuvia terveysvaikutuksia vastaan.

(15) Komission pitäisi laatia käytännön opas, jolla autetaan työnantajia ja erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten johtajia paremmin ymmärtämään tämän direktiivin teknisiä säännöksiä. Komission pitäisi pyrkiä saamaan tämä opas valmiiksi mahdollisimman pian auttaakseen jäsenvaltioita toteuttamaan tämän direktiivin täytäntöönpanon edellyttämiä toimenpiteitä.

(16) Paremmasta lainsäädännöstä toimielinten välillä tehdyn sopimuksen (EUVL C 321, 31.12.2003, s. 1.) 34 kohdan mukaisesti jäsenvaltioita kannustetaan laatimaan itseään varten ja yhteisön edun vuoksi omia taulukoitaan, joista ilmenee mahdollisuuksien mukaan tämän direktiivin ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamisen toimenpiteiden välinen vastaavuus, ja julkaisemaan ne,

OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

I jakso Yleiset säännökset

1 artikla Tarkoitus ja soveltamisala

1. Tässä direktiivissä, joka on yhdeksästoista direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi, säädetään vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi heidän terveyteensä ja turvallisuuteensa kohdistuvilta riskeiltä, jotka aiheutuvat tai saattavat aiheutua keinotekoiselle optiselle säteilylle altistumisesta työssä.

2. Tämä direktiivi koskee työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen kohdistuvia riskejä, jotka johtuvat keinotekoisen optisen säteilyn silmille ja iholle aiheuttamista haittavaikutuksista.

3. Direktiivin 89/391/ETY säännöksiä sovelletaan kaikilta osin 1 kohdassa tarkoitetulla alalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tähän direktiiviin sisältyvien tiukempien ja/tai yksityiskohtaisempien säännösten soveltamista.

2 artikla Määritelmät

Tässä direktiivissä tarkoitetaan

a) optisella säteilyllä sähkömagneettista säteilyä aallonpituusalueella 100 nm–1 mm. Optisen säteilyn spektri jakautuu ultraviolettisäteilyyn, näkyvään säteilyyn ja infrapunasäteilyyn;

i) ultraviolettisäteilyllä optista säteilyä aallonpituusalueella 100 nm–400 nm. Ultraviolettisäteily jaetaan UV-A-(315–400 nm), UV-B-(280–315 nm) ja UV‑C‑säteilyyn (100–280 nm);

ii) näkyvällä säteilyllä optista säteilyä aallonpituusalueella 380–780 nm;

iii) infrapunasäteilyllä optista säteilyä aallonpituusalueella 780 nm–1 mm. Infrapunasäteily jaetaan IRA-(780–1 400 nm), IRB-((1 400–3 000 nm) ja IRC‑säteilyyn ((3 000 nm–1 mm);

b) laserilla (valon vahvistaminen säteilyn stimuloidun emission avulla) laitetta, joka voidaan saada tuottamaan tai vahvistamaan sähkömagneettista säteilyä optisen säteilyn aallonpituusalueella pääasiassa hallitun emissioprosessin avulla;

c) lasersäteilyllä laserista tulevaa optista säteilyä;

d) epäkoherentilla säteilyllä optista säteilyä, joka on muuta kuin lasersäteilyä;

e) altistumisen raja-arvoilla optiselle säteilylle altistumisen rajoja, jotka perustuvat suoraan todettuihin terveysvaikutuksiin ja biologisiin näkökohtiin. Näiden rajojen noudattamisella varmistetaan keinotekoisille optisen säteilyn lähteille altistuvien työntekijöiden suojeleminen kaikilta tunnetuilta haitallisilta terveysvaikutuksilta;

f) irradianssilla (E) tai tehotiheydellä tietylle pinnalle kohdistuvaa säteilytehoa pinta-alayksikköä kohti, joka ilmaistaan watteina neliömetriä kohti (W m-2);

g) energiatiheydellä (H) irradianssin aikaintegraalia, joka ilmaistaan jouleina neliömetriä kohti (J m-2);

h) radianssilla (L) säteilyvuota eli säteilytehoa avaruuskulmayksikköä ja pinta-alayksikköä kohti, joka ilmaistaan watteina neliömetriä ja steradiaania kohti (W m-2 sr-1);

i) tasolla irradianssin, säteilyaltistumisen ja radianssin yhdistelmää, jolle työntekijä on altistunut.

3 artikla Altistumisen raja-arvot

1. Muulle kuin luonnon optisen säteilyn lähteistä tulevalle epäkoherentille säteilylle altistumisen raja-arvot vahvistetaan liitteessä I.

2. Lasersäteilylle altistumisen raja-arvot vahvistetaan liitteessä II.

II jakso Työnantajien velvollisuudet

4 artikla Altistumisen määrittely ja riskien arviointi

1. Jos työntekijät altistuvat keinotekoisille optisen säteilyn lähteille, työnantajan on direktiivin 89/391/ETY 6 artiklan 3 kohdassa ja 9 artiklan 1 kohdassa säädettyjä velvollisuuksia täyttäessään arvioitava ja tarvittaessa mitattava ja/tai laskettava optiselle säteilylle altistumisen tasot, joille työntekijät todennäköisesti altistuvat, jotta tarvittavat toimenpiteet altistumisen estämiseksi ylittämästä sovellettavia arvoja voidaan määrittää ja panna täytäntöön. Arvioinnissa, mittauksessa ja/tai laskennassa käytettävien menetelmien on noudatettava Kansainvälisen sähkötekniikan toimikunnan (IEC) standardeja lasersäteilyn osalta ja Kansainvälisen valaistustoimikunnan (CIE) ja Euroopan standardointikomitean (CEN) suosituksia epäkoherentin säteilyn osalta. Sellaisissa altistumistilanteissa, joita nämä standardit ja suositukset eivät kata, ja siihen asti, kunnes tarkoituksenmukaiset EU:n standardit tai suositukset ovat saatavissa, arviointi, mittaus ja/tai laskenta on suoritettava käytettävissä olevien kansallisten tai kansainvälisten tieteellisesti perusteltujen ohjeiden mukaisesti. Kaikkien altistumistilanteiden arvioinnissa voidaan ottaa huomioon myös laitteen valmistajan ilmoittamat tiedot, jos laite kuuluu asiaa koskevien yhteisön direktiivien soveltamisalaan.

2. Pätevien palveluntuottajien tai henkilöiden on suunniteltava ja suoritettava sopivin väliajoin 1 kohdassa tarkoitetut arviointi, mittaus ja/tai laskelmat, ottaen erityisesti huomioon direktiivin 89/391/ETY 7 ja 11 artiklan tarpeellisia päteviä palveluntuottajia tai henkilöitä sekä työntekijöiden kuulemista ja osallistumista koskevat säännökset. Arvioinneista saadut tiedot, mukaan luettuina altistumisen tason 1 kohdassa tarkoitetuista mittauksesta ja/tai laskelmista saadut tiedot, on säilytettävä sopivassa muodossa, jotta niitä voidaan käyttää myöhemmin.

3. Työnantajan on direktiivin 89/391/ETY 6 artiklan 3 kohdan säännösten mukaisesti otettava riskien arvioinnissa huomioon erityisesti seuraavat seikat:

a) keinotekoisille optisen säteilyn lähteille altistumisen taso, aallonpituusalue ja kesto;

b) tämän direktiivin 3 artiklassa tarkoitetut altistumisen raja-arvot;

c) vaikutukset erityisen alttiisiin riskiryhmiin kuuluvien työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen;

d) optisen säteilyn ja valolle herkistävien kemiallisten aineiden välisestä vuorovaikutuksesta työpaikalla mahdollisesti aiheutuvat vaikutukset työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen;

e) epäsuorat vaikutukset kuten väliaikainen sokaistuminen, räjähdys tai tulipalo;

f) korvaavien laitteiden olemassaolo, jotka on suunniteltu vähentämään keinotekoiselle optiselle säteilylle altistumista;

g) terveydentilan seurannassa saadut tiedot, mukaan lukien julkaistut tiedot, silloin kun se on mahdollista;

h) altistuminen useille keinotekoisen optisen säteilyn lähteille;

i) asianmukaisessa IEC-standardissa määritelty laseriin sovellettava luokitus ja vastaavat luokitukset muiden keinotekoisten lähteiden osalta, jotka todennäköisesti aiheuttavat samanlaisen vaurion kuin luokan 3B tai 4 laser;

j) tiedot, jotka optisen säteilyn lähteiden ja niihin liittyvien työvälineiden valmistajat ovat antaneet asiaa koskevien yhteisön direktiivien mukaisesti.

4. Työnantajalla on oltava hallussaan arviointi riskeistä direktiivin 89/391/ETY 9 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti, ja työnantajan on eriteltävä ne toimenpiteet, jotka on toteutettava tämän direktiivin 5 ja 6 artiklan mukaisesti. Riskeistä laadittu arviointi on tallennettava soveltuvassa muodossa kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti; se voi sisältää työnantajan perustelut sille, että optiseen säteilyyn liittyvien riskien luonteen ja laajuuden vuoksi yksityiskohtaisempi riskien arviointi on tarpeeton. Riskien arviointi on ajantasaistettava säännöllisesti, erityisesti, jos on tapahtunut merkittäviä muutoksia, jotka voisivat tehdä sen vanhentuneeksi, tai jos terveydentilan seurannan tulokset osoittavat sen tarpeelliseksi.

5 artikla Riskien estämistä tai vähentämistä koskevat säännökset

1. Keinotekoiselle optiselle säteilylle altistumisesta aiheutuvat riskit on poistettava tai pienennettävä niin vähäisiksi kuin mahdollista ottaen huomioon tekninen kehitys ja toimenpiteet, jotka ovat käytettävissä riskin hallitsemiseksi sen syntyvaiheessa.

Keinotekoiselle optiselle säteilylle altistumisesta aiheutuvia riskejä on vähennettävä noudattaen direktiivissä 89/391/ETY säädettyjä yleisiä ehkäiseviä toimenpiteitä koskevia periaatteita.

2. Jos 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti toteutetussa riskien arvioinnissa keinotekoisille optisen säteilyn lähteille altistuvien työntekijöiden osalta ilmenee, että altistumisen raja-arvot saattavat ylittyä, työnantajan on laadittava ja toteutettava toimintasuunnitelma, joka käsittää teknisiä ja/tai organisatorisia toimenpiteitä raja-arvot ylittävän altistumisen estämiseksi, ottaen huomioon erityisesti seuraavat seikat:

a) vaihtoehtoiset työmenetelmät, jotka vähentävät optisesta säteilystä aiheutuvaa riskiä;

b) vähemmän optista säteilyä lähettävien laitteiden valitseminen, tehtävä työ huomioon ottaen;

c) tekniset toimenpiteet optisen säteilyn vähentämiseksi, mukaan lukien tarvittaessa varmuuslukituksen, koteloinnin tai vastaavien terveydensuojelujärjestelmien käyttö;

d) asianmukaiset työvälineiden, työpaikkojen ja työpisteissä käytettävien järjestelmien huolto-ohjelmat;

e) työpaikkojen ja työpisteiden suunnittelu;

f) altistumisen keston ja tason rajoittaminen;

g) asianmukaisten henkilönsuojaimien saatavuus;

h) laitteen valmistajan ohjeet, jos laite kuuluu asiaa koskevien yhteisön direktiivien soveltamisalaan.

3. Edellä 4 artiklan mukaisesti toteutetun riskien arvioinnin perusteella sellaiset työpaikat, joissa työntekijät saattavat altistua altistumisen raja-arvot ylittävälle optiselle säteilylle, on osoitettava asianmukaisin merkein työssä käytettäviä turvallisuus- ja/tai terveysmerkkejä koskevista vähimmäisvaatimuksista 24 päivänä kesäkuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/58/ETY (yhdeksäs direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi) (EYVL L 245, 26.8.1992, s. 23.) mukaisesti. Kyseessä olevat alueet on myös merkittävä ja pääsyä niille on rajoitettava, jos se on teknisesti mahdollista ja jos altistumisen raja-arvojen ylittymisen riski on olemassa.

4. Työntekijöiden altistus ei saa ylittää altistumisen rajaarvoja. Joka tapauksessa, jos altistumisen raja-arvot ylittyvät huolimatta toimenpiteistä, jotka työnantaja on toteuttanut tämän direktiivin perusteella keinotekoisten optisen säteilyn lähteiden osalta, on työnantajan välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin altistumisen vähentämiseksi altistumisen rajaarvojen alapuolelle. Työnantajan on yksilöitävä syyt, joiden vuoksi altistumisen raja-arvot on ylitetty, ja mukautettava suojelu- ja ehkäisytoimenpiteitä siten, ettei raja-arvojen ylitys toistu.

5. Työnantajan on direktiivin 89/391/ETY 15 artiklan nojalla mukautettava tässä artiklassa tarkoitetut toimenpiteet riskeille erityisen alttiisiin riskiryhmiin kuuluvia työntekijöitä koskeviin vaatimuksiin.

6 artikla Työntekijöille annettavat tiedot ja koulutus

Työnantajan on, tämän kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 89/391/ETY 10 ja 12 artiklan soveltamista, varmistettava, että työssään keinotekoisesta optisesta säteilystä aiheutuville riskeille altistuvat työntekijät ja/tai heidän edustajansa saavat kaiken tarvittavan, tämän direktiivin 4 artiklassa tarkoitetusta riskien arvioinnista saatuihin tuloksiin liittyvän tiedon ja koulutuksen, joka koskee erityisesti

a) tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi toteutettuja toimenpiteitä;

b) altistumisen raja-arvoja sekä niihin liittyviä mahdollisia riskejä;

c) tämän direktiivin 4 artiklan mukaisesti suoritettujen, keinotekoiselle optiselle säteilylle altistumisen tasojen arviointien, mittausten ja/tai laskelmien tuloksia, mukaan luettuna niiden merkityksen ja mahdollisten riskien selitykset;

d) altistumisen haitallisten terveysvaikutusten havaitsemista ja ilmoittamista;

e) olosuhteita, joissa työntekijöillä on oikeus terveydentilan seurantaan;

f) turvallisia työtapoja altistumisesta aiheutuvien riskien vähentämiseksi mahdollisimman alhaiselle tasolle;

g) asianmukaisten henkilönsuojaimien oikeaa käyttöä.

7 artikla Työntekijöiden kuuleminen ja osallistuminen

Työntekijöiden ja/tai heidän edustajiensa kuuleminen ja osallistuminen on tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvissa asioissa järjestettävä direktiivin 89/391/ETY 11 artiklan mukaisesti.

III jakso Muut säännökset

8 artikla Terveydentilan seuranta

1. Jotta vältetään ja havaitaan ajoissa haitalliset terveysvaikutukset ja torjutaan pitkäaikaiset terveysriskit sekä kroonisten sairauksien vaarat, jotka johtuvat optiselle säteilylle altistumisesta, jäsenvaltioiden on annettava säännöksiä työntekijöiden terveydentilan asianmukaisen seurannan varmistamiseksi direktiivin 89/391/ETY 14 artiklan mukaisesti.

2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että terveydentilan seurannan suorittaa lääkäri, työterveysalan ammattilainen tai lääkintäviranomainen, joka vastaa terveydentilan seurannasta kansallisen lainsäädännön ja/tai käytännön mukaisesti.

3. Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön järjestelyjä sen varmistamiseksi, että kustakin työntekijästä, jonka terveydentilaa seurataan 1 kohdan mukaisesti, kirjataan terveydentilaa koskevat tiedot, ja pidetään ne ajan tasalla. Näissä tiedoissa on oltava yhteenveto suoritetun terveydentilan seurannan tuloksista. Tiedot on säilytettävä sellaisessa muodossa, että niihin voidaan tutustua myöhemmin, kuitenkin mahdollinen luottamuksellisuus huomioon ottaen. Toimivaltaiselle viranomaiselle on toimitettava pyynnöstä jäljennökset tarvittavista tiedoista, kuitenkin mahdollinen luottamuksellisuus huomioon ottaen. Työnantajan on toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä varmistaakseen, että koska 4 artiklassa tarkoitetun riskinarvioinnin tuloksilla voi olla merkitystä terveydentilan seurannassa, tällaiset tulokset ovat lääkärin, työterveysalan ammattilaisen tai tapauksen mukaan jäsenvaltion määrittämän, terveydentilan seurannasta vastaavan lääkintäviranomaisen saatavilla. Työntekijöillä on oltava oikeus pyynnöstä tutustua omaa terveydentilaansa koskeviin tietoihin.

4. Jos havaitaan raja-arvot ylittävä altistuminen, asianomaiselle työntekijälle tai asianomaisille työntekijöille on joka tapauksessa annettava mahdollisuus lääkärintarkastukseen kansallisen lain ja käytännön mukaisesti. Lääkärintarkastus on suoritettava myös, jos työntekijällä todetaan terveydentilan seurannassa tunnistettavissa oleva sairaus tai terveydellisiä haittavaikutuksia, joiden lääkäri tai työterveysalan ammattilainen katsoo johtuvan työssä tapahtuneesta altistumisesta keinotekoiselle optiselle säteilylle. Kummassakin tapauksessa, kun raja-arvot ylittyvät tai tunnistetaan haitallisia terveysvaikutuksia (esimerkiksi sairaus),

a) lääkärin tai muun soveltuvan pätevyyden omaavan henkilön on ilmoitettava työntekijälle häntä koskevista tuloksista. Työntekijälle on annettava erityisesti tiedot ja ohjeet mahdollisesta terveydentilan seurannasta, johon hänen olisi osallistuttava altistumisen päättymisen jälkeen;

b) työnantajalle on ilmoitettava kaikista terveydentilan seurannan yhteydessä tehdyistä merkittävistä havainnoista, kuitenkin terveystietojen mahdollinen luottamuksellisuus huomioon ottaen;

c) työnantajan on

— tarkistettava 4 artiklan mukaisesti suoritettu riskien arviointi,

— tarkistettava 5 artiklan mukaiset riskien poistamiseksi tai vähentämiseksi tarkoitetut toimenpiteet,

— otettava huomioon työterveysalan ammattilaisen tai muun soveltuvan pätevyyden omaavan henkilön tai toimivaltaisen viranomaisen ohjeet toteuttaessaan riskin poistamiseksi tai vähentämiseksi vaadittavia toimenpiteitä 5 artiklan mukaisesti, ja

— järjestettävä terveydentilan jatkuva seuranta ja huolehdittava muiden mahdollisesti samalla tavalla altistuneiden työntekijöiden terveydentilan tarkastamisesta. Näissä tapauksissa toimivaltainen lääkäri tai työterveysalan ammattilainen tai toimivaltainen viranomainen voi ehdottaa, että altistuneille henkilöille suoritetaan lääkärintarkastus.

9 artikla Seuraamukset

Jäsenvaltioiden on säädettävä tämän direktiivin mukaisesti annetun kansallisen lainsäädännön rikkomiseen sovellettavista asianmukaisista seuraamuksista. Näiden seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

10 artikla (2019/1243) Liitteiden muuttaminen

Siirretään komissiolle valta antaa 10 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla tehdään pelkästään teknisiä muutoksia liitteisiin työvälineiden tai työpaikkojen suunnittelua, rakentamista tai valmistamista koskevan teknisen yhdenmukaistamisen ja standardoinnin, tekniikan kehityksen sekä yhdenmukaistetuissa eurooppalaisissa standardeissa tai kansainvälisissä eritelmissä tapahtuvien muutosten ja työperäistä altistumista optiselle säteilylle koskevien uusien tieteellisten tutkimustulosten huomioon ottamiseksi. Muutokset eivät saa johtaa liitteissä vahvistettujen altistumisen raja-arvojen muuttamiseen.

Tämän artiklan nojalla annettaviin delegoituihin säädöksiin sovelletaan 10 b artiklassa säädettyä menettelyä, jos asianmukaisesti perustelluissa ja poikkeuksellisissa tapauksissa, jotka liittyvät työntekijöiden ja muiden henkilöiden fyysiseen terveyteen ja turvallisuuteen kohdistuviin välittömiin, suoriin ja vakaviin riskeihin, on toteutettava toimia hyvin lyhyessä ajassa, koska asia on erittäin kiireellinen.

10 a artikla (2019/1243) Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1. Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2. Siirretään komissiolle 26 päivästä heinäkuuta 2019 viiden vuoden ajaksi 10 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 10 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4. Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6. Edellä olevan 10 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

10 b artikla (2019/1243) Kiireellinen menettely

1. Tämän artiklan nojalla annetut delegoidut säädökset tulevat voimaan viipymättä, ja niitä sovelletaan niin kauan kuin niitä ei vastusteta 2 kohdan mukaisesti. Kun delegoitu säädös annetaan tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, esitetään samalla ne perusteet, joiden vuoksi sovelletaan kiireellistä menettelyä.

2. Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat 10 a artiklan 6 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti vastustaa delegoitua säädöstä. Siinä tapauksessa komissio kumoaa säädöksen välittömästi sen jälkeen, kun Euroopan parlamentin tai neuvoston päätös vastustaa sitä on annettu sille tiedoksi.

11 artikla on kumottu asetuksella EPNAs (EU) 2019/1243.

IV jakso Loppusäännökset

12 artikla on kumottu direktiivillä EPNDir 2007/30/EY.

13 artikla Käytännön opas

Tämän direktiivin täytäntöönpanon helpottamiseksi komissio laatii 4 ja 5 artiklaa sekä liitteitä I ja II koskevan käytännön oppaan.

14 artikla Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 27 päivänä toukokuuta 2010. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus silloin, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

Ks. kansallinen täytäntöönpano.

14 a artikla (2013/64/EU)

1. Rajoittamatta työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden alalla sovellettavia suojelemisen ja suojaamisen yleisperiaatteita Ranska voi 31 päivään joulukuuta 2017 asti poiketa tämän direktiivin noudattamiseksi tarvittavien säännösten soveltamisesta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklassa tarkoitettuihin syrjäisimpiin alueisiin kuuluvalla Mayottella, jäljempänä ’Mayotte’, edellyttäen että niiden soveltaminen edellyttää erityisiä teknisiä tiloja ja välineitä, joita ei ole saatavilla Mayottella.

Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta tämän direktiivin 5 artiklan 1 kohdassa säädettyihin velvoitteisiin eikä tämän direktiivin niihin säännöksiin, jotka heijastelevat direktiivissä 89/391/ETY säädettyjä yleisiä periaatteita.

2. Kaikkia poikkeuksia tästä direktiivistä, jotka aiheutuvat 1 päivänä tammikuuta 2014 voimassa olevien toimenpiteiden soveltamisesta tai uusien toimenpiteiden käyttöönotosta, on edellettävä työmarkkinaosapuolten kuuleminen kansallisen lain ja käytännön mukaisesti. Tällaisten poikkeuksien soveltamisedellytyksissä on otettava huomioon Mayottella vallitsevat erityisolosuhteet ja taattava se, että työntekijöille aiheutuvat riskit rajoitetaan mahdollisimman vähäisiksi ja että asianomaisten työntekijöiden terveydentilan seurantaa tehostetaan.

3. Kansallisia poikkeustoimenpiteitä on tarkasteltava uudelleen joka vuosi työmarkkinaosapuolten kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen, ja ne on peruutettava heti kun niiden perusteena olleet olosuhteet ovat muuttuneet.

15 artikla Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

16 artikla Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Liite I Epäkoherentti optinen säteily

Biofysikaalisesti merkittävät optisen säteilyn altistumisarvot voidaan määrittää alla esitettyjen kaavojen avulla. Tietyn kaavan käyttö riippuu kulloisestakin lähteestä tulevan säteilyn alueesta, ja tuloksia olisi verrattava vastaaviin altistumisen raja-arvoihin, jotka on esitetty taulukossa 1.1. Joihinkin optisen säteilyn lähteisiin voidaan soveltaa useampaa kuin yhtä altistumisarvoa ja sitä vastaavaa altistumisrajaa.

Jäljempänä olevat a–o alakohdat viittaavat vastaaviin riveihin taulukossa 1.1.

Tässä direktiivissä yllä esitetyt kaavat voidaan korvata seuraavilla lausekkeilla ja käyttämällä taulukoissa esitettyjä erillisiä arvoja:
Selitykset:
Eλ (λ, t), Eλ spektrinen irradianssi tai spektrinen tehotiheys: tietylle pinnalle kohdistuva säteilyteho pinta-alayksikköä kohti, joka ilmaistaan watteina neliömetriä ja nanometriä kohti [W m-2 nm-1]; Eλ (λ, t):n ja Eλ:n arvot tulevat mittauksista tai laitteiston valmistaja voi toimittaa ne;
Eeff efektiivinen irradianssi (UV-alue): S(λ):lla spektrisesti painotettu laskettu irradianssi UV-aallonpituusalueella 180–400 nm, joka ilmaistaan watteina neliömetriä kohti [W m-2];
H energiatiheys: irradianssin aikaintegraali, ilmaistaan jouleina neliömetriä kohti [J m-2];
Heff efektiivinen energiatiheys: S(λ):lla spektrisesti painotettu säteilyaltistuminen, joka ilmaistaan jouleina neliömetriä kohti [J m-2];
EUVA kokonaisirradianssi (UVA): laskettu irradianssi UVA-aallonpituusalueella 315–400 nm, joka ilmaistaan watteina neliömetriä kohti [W m-2];
HUVA energiatiheys (UVA): irradianssin integraali ajan ja aallonpituuden suhteen UVA-aallonpituusalueella 315– 400 nm, joka ilmaistaan jouleina neliömetriä kohti [J m-2];
S (λ) spektrinen painotus, jossa otetaan huomioon UV-säteilyn silmiin ja ihoon kohdistuvien terveysvaikutusten aallonpituusriippuvuus, (taulukko 1.2) [dimensioton];
t, Δt aika, altistumisen kesto, joka ilmaistaan sekunteina [s];
λ aallonpituus, joka ilmaistaan nanometreinä [nm];
Δ λ kaistanleveys, joka ilmaistaan nanometreinä [nm], laskelma- tai mittausväli;
Lλ (λ), Lλ lähteen spektrinen radianssi, joka ilmaistaan watteina neliömetriä, steradiaania ja nanometriä kohti [W m-2 sr-1 nm-1];
R (λ) spektrinen painotus, jossa otetaan huomioon näkyvän ja IRA-säteilyn silmälle aiheuttaman lämpövaurion aallonpituusriippuvuus (taulukko 1.3) [dimensioton];
LR efektiivinen radianssi (lämpövaurio): R (λ):lla spektrisesti painotettu laskettu radianssi, joka ilmaistaan watteina neliömetriä ja steradiaania kohti [W m-2 sr-1];
B (λ) spektrinen painotus, jossa otetaan huomioon sinisen valon silmälle aiheuttaman fotokemiallisen vaurion aallonpituusriippuvuus (taulukko 1.3) [dimensioton];
LB efektiivinen radianssi (sininen valo): B (λ):lla spektrisesti painotettu laskettu radianssi, joka ilmaistaan watteina neliömetriä ja steradiaania kohti [W m-2 sr-1];
EB efektiivinen irradianssi (sininen valo): B (λ):lla spektrisesti painotettu laskettu irradianssi, joka ilmaistaan watteina neliömetriä kohti [W m-2];
EIR kokonaisirradianssi (lämpövaurio): laskettu infrapunasäteilyn irradianssi aallonpituusalueella 780 nm–3 000 nm, joka ilmaistaan watteina neliömetriä kohti [W m-2];
Eiho kokonaisirradianssi (näkyvä, IRA ja IRB): laskettu näkyvän ja infrapunasäteilyn irradianssi aallonpituusalueella 380 nm–3 000 nm, joka ilmaistaan watteina neliömetriä kohti [W m-2];
Hiho energiatiheys: irradianssin aika- ja aallonpituusintegraali näkyvän ja infrapunasäteilyn aallonpituusalueella 380–3 000 nm, joka ilmaistaan jouleina neliömetriä kohti [J m-2];
α kulmakoko: näkyvän lähteen tietyllä katseluetäisyydellä rajaama kulma, joka ilmaistaan milliradiaaneina (mrad). Näkyvä lähde on todellinen tai virtuaalinen kohde, joka muodostaa pienimmän mahdollisen kuvan verkkokalvolle.

Taulukko 1.1 Altistumisen raja-arvot epäkoherentille optiselle säteilylle

Taulukko PDF-tiedostona.

Taulukko 1.2 S (λ) [dimensioton], 180 nm–400 nm

λ (nm) S (λ) λ (nm) S (λ) λ (nm) S (λ) λ (nm) S (λ) λ (nm) S (λ)
180 0,0120 228 0,1737 276 0,9434 324 0,000520 372 0,000086
181 0,0126 229 0,1819 277 0,9272 325 0,000500 373 0,000083
182 0,0132 230 0,1900 278 0,9112 326 0,000479 374 0,000080
183 0,0138 231 0,1995 279 0,8954 327 0,000459 375 0,000077
184 0,0144 232 0,2089 280 0,8800 328 0,000440 376 0,000074
185 0,0151 233 0,2188 281 0,8568 329 0,000425 377 0,000072
186 0,0158 234 0,2292 282 0,8342 330 0,000410 378 0,000069
187 0,0166 235 0,2400 283 0,8122 331 0,000396 379 0,000066
188 0,0173 236 0,2510 284 0,7908 332 0,000383 380 0,000064
189 0,0181 237 0,2624 285 0,7700 333 0,000370 381 0,000062
190 0,0190 238 0,2744 286 0,7420 334 0,000355 382 0,000059
191 0,0199 239 0,2869 287 0,7151 335 0,000340 383 0,000057
192 0,0208 240 0,3000 288 0,6891 336 0,000327 384 0,000055
193 0,0218 241 0,3111 289 0,6641 337 0,000315 385 0,000053
194 0,0228 242 0,3227 290 0,6400 338 0,000303 386 0,000051
195 0,0239 243 0,3347 291 0,6186 339 0,000291 387 0,000049
196 0,0250 244 0,3471 292 0,5980 340 0,000280 388 0,000047
197 0,0262 245 0,3600 293 0,5780 341 0,000271 389 0,000046
198 0,0274 246 0,3730 294 0,5587 342 0,000263 390 0,000044
199 0,0287 247 0,3865 295 0,5400 343 0,000255 391 0,000042
200 0,0300 248 0,4005 296 0,4984 344 0,000248 392 0,000041
201 0,0334 249 0,4150 297 0,4600 345 0,000240 393 0,000039
202 0,0371 250 0,4300 298 0,3989 346 0,000231 394 0,000037
203 0,0412 251 0,4465 299 0,3459 347 0,000223 395 0,000036
204 0,0459 252 0,4637 300 0,3000 348 0,000215 396 0,000035
205 0,0510 253 0,4815 301 0,2210 349 0,000207 397 0,000033
206 0,0551 254 0,5000 302 0,1629 350 0,000200 398 0,000032
207 0,0595 255 0,5200 303 0,1200 351 0,000191 399 0,000031
208 0,0643 256 0,5437 304 0,0849 352 0,000183 400 0,000030
209 0,0694 257 0,5685 305 0,0600 353 0,000175    
210 0,0750 258 0,5945 306 0,0454 354 0,000167    
211 0,0786 259 0,6216 307 0,0344 355 0,000160    
212 0,0824 260 0,6500 308 0,0260 356 0,000153    
213 0,0864 261 0,6792 309 0,0197 357 0,000147    
214 0,0906 262 0,7098 310 0,0150 358 0,000141    
215 0,0950 263 0,7417 311 0,0111 359 0,000136    
216 0,0995 264 0,7751 312 0,0081 360 0,000130    
217 0,1043 265 0,8100 313 0,0060 361 0,000126    
218 0,1093 266 0,8449 314 0,0042 362 0,000122    
219 0,1145 267 0,8812 315 0,0030 363 0,000118    
220 0,1200 268 0,9192 316 0,0024 364 0,000114    
221 0,1257 269 0,9587 317 0,0020 365 0,000110    
222 0,1316 270 1,0000 318 0,0016 366 0,000106    
223 0,1378 271 0,9919 319 0,0012 367 0,000103    
224 0,1444 272 0,9838 320 0,0010 368 0,000099    
225 0,1500 273 0,9758 321 0,000819 369 0,000096    
226 0,1583 274 0,9679 322 0,000670 370 0,000093    
227 0,1658 275 0,9600 323 0,000540 371 0,000090    

Taulukko 1.3 B (λ), R (λ) [dimensioton], 380 nm–1 400 nm

λ (nm) B (λ) R (λ)
300 ≤ λ < 380 0,01 —
380 0,01 0,1
385 0,013 0,13
390 0,025 0,25
395 0,05 0,5
400 0,1 1
405 0,2 2
410 0,4 4
415 0,8 8
420 0,9 9
425 0,95 9,5
430 0,98 9,8
435 1 10
440 1 10
445 0,97 9,7
450 0,94 9,4
455 0,9 9
460 0,8 8
465 0,7 7
470 0,62 6,2
475 0,55 5,5
480 0,45 4,5
485 0,32 3,2
490 0,22 2,2
495 0,16 1,6
500 0,1 1
500 < λ ≤ 600 100,02·(450- λ ) 1
600 < λ ≤ 700 0,001 1
700 < λ ≤ 1 050 — 100,002·(700- λ )
1 050 < λ ≤ 1 150 — 0,2
1 150 < λ ≤ 1 200 — 0,2·100,02·(1 150- λ)
1 200 < λ ≤ 1 400 — 0,02

Liite II Optinen lasersäteily

Biofysikaalisesti merkittävät optisen säteilyn altistumisarvot voidaan määrittää alla esitettyjen kaavojen avulla. Tietyn kaavan käyttö riippuu kulloisestakin lähteestä tulevan säteilyn aallonpituudesta ja kestosta, ja tuloksia olisi verrattava vastaaviin altistumisen raja-arvoihin, jotka on esitetty taulukoissa 2.2–2.4. Joihinkin optisen lasersäteilyn lähteisiin voidaan soveltaa useampaa kuin yhtä altistumisarvoa ja sitä vastaavaa altistumisrajaa.

Taulukoissa 2.2–2.4 laskentaparametreinä käytettävät kertoimet on lueteltu taulukossa 2.5 ja toistuvan altistumisen osalta käytettävät korjauskertoimet taulukossa 2.6.
Selitykset:
dP teho, joka ilmaistaan watteina [W];
dA pinta-ala, joka ilmaistaan neliömetreinä [m2];
E (t), E radianssi tai tehotiheys: tietylle pinnalle kohdistuva säteilyteho pinta-alayksikköä kohti, joka ilmaistaan yleensä watteina neliömetriä kohti [W m-2]; E (t):n ja E:n arvot tulevat mittauksista tai laitteiston valmistaja voi toimittaa ne;
H energiatiheys: irradianssin aikaintegraali, ilmaistaan jouleina neliömetriä kohti [J m-2];
t aika, altistumisen kesto, joka ilmaistaan sekunteina [s];
λ aallonpituus, joka ilmaistaan nanometreinä [nm];
γ mittausnäkökentän rajaava kartiokulma, joka ilmaistaan milliradiaaneina [mrad];
γm mittausnäkökenttä, joka ilmaistaan milliradiaaneina [mrad];
α lähteen kulmakoko, joka ilmaistaan milliradiaaneina [mrad];
  rajaava aukko: ympyränmuotoinen alue, jolta irradianssin ja energiatiheyden keskiarvot lasketaan;
G integroitu radianssi: radianssin integraali tiettynä altistumisaikana, joka ilmaistaan säteilyenergiana säteilevän pinnan pinta-alayksikköä kohti ja säteilyn avaruuskulmayksikköä kohti, jouleina neliömetriä ja steradiaania kohti [J m-2 sr-1].

Taulukko 2.1 Säteilyvauriot

Aallonpituus [nm] λ Säteilyalue Kohteena oleva elin Vaurio Altistumisen raja-arvoa koskeva taulukko
180–400 UV silmä fotokemiallinen vaurio ja lämpövaurio 2.2, 2.3
180–400 UV iho eryteema 2.4
400–700 näkyvä silmä verkkokalvon vaurio 2.2
400–600 näkyvä silmä valokemiallinen vaurio 2.3
400–700 näkyvä iho lämpövaurio 2.4
700–1 400 IRA silmä lämpövaurio 2.2, 2.3
700–1 400 IRA iho lämpövaurio 2.4
1 400–2 600 IRB silmä lämpövaurio 2.2
2 600–106 IRC silmä lämpövaurio 2.2
1 400–106 IRB, IRC silmä lämpövaurio 2.3
1 400–106 IRB, IRC iho lämpövaurio 2.4

Taulukko 2.2 Silmään kohdistuvan laseraltistumisen raja-arvot — Lyhytkestoinen altistuminen < 10 s

Taulukko PDF-tiedostona.

Taulukko 2.3 Silmään kohdistuvan laseraltistumisen raja-arvot — Pitkäkestoinen altistuminen ≥ 10 s

Taulukko PDF-tiedostona.

Taulukko 2.4 Ihoon kohdistuvan laseraltistumisen raja-arvot

Taulukko PDF-tiedostona.

Taulukko 2.5 Sovellettavat korjauskertoimet ja muut laskentaparametrit

ICNIRP:n esittämä parametri Aallonpituusalue (nm) Arvo
CA λ < 700 CA = 1,0
700 — 1 050 CA = 10 0,002(λ - 700)
1 050 — 1 400 CA = 5,0
CB 400 — 450 CB = 1,0
450 — 700 CB = 10 0,02(λ - 450)
CC 700 — 1 150 CC = 1,0
1 150 — 1 200 CC = 10 0,018(λ - 1 150)
1 200 — 1 400 CC = 8,0
T1 λ < 450 T1 = 10 s
450 — 500 T1 = 10 ·[10 0,02 (λ - 450] s
λ > 500 T1 = 100 s
ICNIRP:n esittämä parametri Biologinen vaikutus Arvo
αmin Kaikki lämpövaikutukset αmin = 1,5 mrad
ICNIRP:n esittämä parametri Kulmakoko (mrad) Arvo
CE α < αmin CE = 1,0
αmin< α < 100 CE = α/αmin
α > 100 CE = α2/(αmin · αmax) mrad missä αmax = 100 mrad
T2 α < 1,5 T2 = 10 s
1,5 < α < 100 T2 = 10 · [10 (α - 1,5) / 98,5] s
α > 100 T2 = 100 s
ICNIRP:n esittämä parametri Altistumisaika (s) Arvo
γ t ≤ 100 γ = 11 [mrad]
100 < t < 104 γ = 1,1 t 0,5 [mrad]
t > 104 γ = 110 [mrad]

Taulukko 2.6 Korjauskertoimet toistuvaa altistumista varten

Kaikkia kolmea alla olevaa yleissääntöä tulee soveltaa peräkkäisiä pulsseja lähettävien tai skannaavien laserjärjestelmien aiheuttamaan toistuvaan altistumiseen:

1. Pulssijonon yksittäisestä pulssista aiheutuva altistuminen ei saa ylittää kyseisen pulssinpituisen yksittäisen pulssin altistumisen raja-arvoa.

2. Minkään ajan t kestoisen pulssijoukon (tai pulssijonon osan) aiheuttama altistuminen ei saa ylittää aikaa t vastaavaa altistumisen raja-arvoa.

3. Minkään pulssijoukon yksittäisen pulssin aiheuttama altistuminen ei saa ylittää yksittäisen pulssin altistumisen raja-arvoa kerrottuna kumulatiivisella lämpökorjauskertoimella Cp=N-0,25, jossa N on pulssien lukumäärä. Tätä sääntöä sovelletaan ainoastaan lämpövaurioilta suojaaviin altistumisrajoihin, jolloin kaikkia alle Tmin aikana tulevia pulsseja pidetään yksittäisenä pulssina.

Parametri Spektrialue (nm) Arvo
  315 <λ≤ 400 Tmin = 10 -9 s (= 1 ns
  400 <λ≤ 1 050 Tmin = = 18 · 10 -6 s (= 18 μs)
  1 050 <λ≤ 1 400 Tmin = 50 · 10 -6 s (= 50 μs)
Tmin 1 400 <λ≤ 1 500 Tmin = 10 -3 s (= 1 ms)
  1 500 <λ≤ 1 800 Tmin = 10 s
  1 800 <λ≤ 2 600 Tmin = 10 -3 s (= 1 ms)
  2 600 <λ≤ 10 6 Tmin = 10 -7 s (= 100 ns)

Neuvoston lausuma

Neuvoston lausuma sanan ”penalties” käytöstä Euroopan yhteisön oikeudellisten välineiden englanninkielisissä toisinnoissa

Neuvosto katsoo, että silloin kun Euroopan yhteisön oikeudellisten välineiden englanninkielisissä toisinnoissa käytetään sanaa ”penalties” (seuraamukset), sanaa käytetään sen yleisessä merkityksessä, jolloin se ei liity erityisesti rikosoikeudellisiin seuraamuksiin, vaan voi sisältää myös sekä hallinnollisia, taloudellisia että muuntyyppisiä seuraamuksia. Jos jäsenvaltiot ovat yhteisön säädöksen mukaan velvollisia ottamaan käyttöön seuraamuksia (”penalties”), ne voivat valita sopivantyyppisen seuraamuksen Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti.

Yhteisön termitietokannassa sanasta ”penalties” on seuraavat käännökset joillakin muilla kielillä:

tšekiksi ”sankce”, espanjaksi ”sanciones”, tanskaksi ”sanktioner”, saksaksi ”Sanktionen”, viroksi ”sanktsioonid”, ranskaksi ”sanctions”, kreikaksi ”κuρώσεις”, unkariksi ”jogkövetkezmények”, italiaksi ”sanzioni”, latviaksi ”sankcijas”, liettuaksi ”sankcijos”, maltaksi ”penali'”, hollanniksi ”sancties”, puolaksi ”sankcje”, portugaliksi ”sanções”, sloveeniksi ”kazni”, slovakiksi ”sanckie”, suomeksi ”seuraamukset” ja ruotsiksi ”sanktioner”.

Oikeudellisten välineiden tarkistetuissa englanninkielisissä toisinnoissa aikaisemmin käytetyn sanan ”sanctions” korvaaminen sanalla ”penalties” ei merkitse sisällöllistä eroa.

Muutokset

EPNDir 2007/30/EY neuvoston direktiivin 89/391/ETY ja sen erityisdirektiivien sekä neuvoston direktiivien 83/477/ETY, 91/383/ETY, 92/29/ETY ja 94/33/EY muuttamisesta käytännön täytäntöönpanoa koskevien kertomusten yksinkertaistamiseksi ja järkeistämiseksi 20.6.2007

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 137 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (Lausunto annettu 17. tammikuuta 2006.),

ovat kuulleet alueiden komiteaa,

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (Euroopan parlamentin lausunto, annettu 26. huhtikuuta 2007 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä). Neuvoston päätös, tehty 30. toukokuuta 2007.),

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Kunkin jäsenvaltion laatimasta käytännön täytäntöönpanoa koskevasta kertomuksesta, joka muodostaa työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä koskevien yhteisön säännösten täytäntöönpanoa koskevien komission määräaikaiskertomusten perustan, säädetään toimenpiteistä työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen edistämiseksi työssä 12 päivänä kesäkuuta 1989 annetussa neuvoston direktiivissä 89/391/ETY (EYVL L 183, 29.6.1989, s. 1. Direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1).) sekä sen 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa erityisdirektiiveissä, jotka ovat työpaikoille asetettavista turvallisuutta ja terveyttä koskevista vähimmäisvaatimuksista 30 päivänä marraskuuta 1989 annettu neuvoston direktiivi 89/654/ETY (EYVL L 393, 30.12.1989, s. 1.), työntekijöiden työssään käyttämille työvälineille asetettavista turvallisuutta ja terveyttä koskevista vähimmäisvaatimuksista 30 päivänä marraskuuta 1989 annettu neuvoston direktiivi 89/655/ETY (EYVL L 393, 30.12.1989, s. 13. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2001/45/EY (EYVL L 195, 19.7.2001, s. 46).), työntekijöiden työpaikalla käyttämille henkilönsuojaimille turvallisuutta ja terveyttä varten asetettavista vähimmäisvaatimuksista 30 päivänä marraskuuta 1989 annettu neuvoston direktiivi 89/656/ETY (EYVL L 393, 30.12.1989, s. 18.), terveyttä ja turvallisuutta varten asetettavista vähimmäisvaatimuksista sellaisessa käsin tapahtuvassa taakkojen käsittelyssä, johon liittyy erityisesti työntekijän selän vahingoittumisen vaara 29 päivänä toukokuuta 1990 annettu neuvoston direktiivi 90/269/ETY (EYVL L 156, 21.6.1990, s. 9.), turvallisuutta ja terveyttä varten näyttöpäätetyölle asetettavista vähimmäisvaatimuksista 29 päivänä toukokuuta 1990 annettu neuvoston direktiivi 90/270/ETY (EYVL L 156, 21.6.1990, s. 14.), turvallisuutta ja terveyttä koskevien vähimmäisvaatimusten täytäntöönpanosta tilapäisillä tai liikkuvilla rakennustyömailla 24 päivänä kesäkuuta 1992 annettu neuvoston direktiivi 92/57/ETY (EYVL L 245, 26.8.1992, s. 6.), työssä käytettäviä turvallisuus- ja/tai terveysmerkkejä koskevista vähimmäisvaatimuksista 24 päivänä kesäkuuta 1992 annettu neuvoston direktiivi 92/58/ETY (EYVL L 245, 26.8.1992, s. 23.), toimenpiteistä raskaana olevien ja äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen kannustamiseksi työssä 19 päivänä lokakuuta 1992 annettu neuvoston direktiivi 92/85/ETY (EYVL L 348, 28.11.1992, s. 1.), vähimmäisvaatimuksista porausta käyttävän kaivannaisteollisuuden työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelun parantamiseksi 3 päivänä marraskuuta 1992 annettu neuvoston direktiivi 92/91/ETY (EYVL L 348, 28.11.1992, s. 9.), vähimmäisvaatimuksista avo- ja kaivoslouhintateollisuuden työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelun parantamiseksi 3 päivänä joulukuuta 1992 annettu neuvoston direktiivi 92/104/ETY (EYVL L 404, 31.12.1992, s. 10.), turvallisuutta ja terveyttä koskevista vähimmäisvaatimuksista kalastusaluksilla tehtävässä työssä 23 päivänä marraskuuta 1993 annettu neuvoston direktiivi 93/103/EY (EYVL L 307, 13.12.1993, s. 1.), työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemisesta työpaikalla esiintyviin kemiallisiin tekijöihin liittyviltä riskeiltä 7 päivänä huhtikuuta 1998 annettu neuvoston direktiivi 98/24/EY (EYVL L 131, 5.5.1998, s. 11.), vähimmäisvaatimuksista räjähdyskelpoisten ilmaseosten aiheuttamalle vaaralle mahdollisesti alttiiksi joutuvien työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelun parantamiseksi 16 päivänä joulukuuta 1999 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 1999/92/EY (EYVL L 23, 28.1.2000, s. 57.), terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (tärinä) aiheutuville riskeille 25 päivänä kesäkuuta 2002 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/44/EY (EYVL L 177, 6.7.2002, s. 13.), terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (melu) aiheutuville riskeille 6 päivänä helmikuuta 2003 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/10/EY (EUVL L 42, 15.2.2003, s. 38.), terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (sähkömagneettiset kentät) aiheutuville riskeille 29 päivänä huhtikuuta 2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/40/EY (EUVL L 159, 30.4.2004, s. 1, oikaisu EUVL L 184, 24.5.2004, s. 1.) sekä terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (keinotekoinen optinen säteily) aiheutuville riskeille 5 päivänä huhtikuuta 2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/25/EY (EUVL L 114, 27.4.2006, s. 38.).

(2) Täytäntöönpanoa koskevasta kertomuksesta säädetään myös määräaikaisessa tai tilapäisessä työsuhteessa olevien työntekijöiden työturvallisuuden ja -terveyden parantamisen edistämistä koskevien toimenpiteiden täydentämisestä 25 päivänä kesäkuuta 1991 annetussa neuvoston direktiivissä 91/383/ETY (EYVL L 206, 29.7.1991, s. 19.), terveydelle ja turvallisuudelle asetettavista vähimmäisvaatimuksista aluksilla tapahtuvan sairaanhoidon parantamiseksi 31 päivänä maaliskuuta 1992 annetussa neuvoston direktiivissä 92/29/ETY (EYVL L 113, 30.4.1992, s. 19. Direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1882/2003.) sekä nuorten työntekijöiden suojelusta 22 päivänä kesäkuuta 1994 annetussa neuvoston direktiivissä 94/33/EY (EYVL L 216, 20.8.1994, s. 12.).

(3) Direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa erityisdirektiiveissä sekä direktiiveissä 91/383/ETY, 92/29/ETY ja 94/33/EY olevat kertomusten laadintaa koskevat säännökset vaihtelevat kertomusten toimittamisvälin ja sisällön osalta.

(4) Jäsenvaltioiden velvoite laatia kertomus käytännön täytäntöönpanosta ja komission velvoite laatia kertomus kansallisten kertomusten perusteella on lainsäädäntömenettelyn tärkeä vaihe, jossa kootaan yhteen kyseisten direktiivien säännösten käytännön täytäntöönpanosta saadut kokemukset ja arvioidaan täytäntöönpanon eri näkökohtia; siksi on tarpeen laajentaa kyseisen velvoitteen soveltaminen koskemaan seuraavia direktiivejä, joissa ei säädetä kertomusten laadinnasta: työntekijöiden suojelemisesta vaaroilta, jotka liittyvät biologisille tekijöille altistumiseen työssä 18 päivänä syyskuuta 2000 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/54/EY (seitsemäs direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi) (EYVL L 262, 17.10.2000, s. 21.), työntekijöiden suojelemisesta syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille tai perimän muutoksia aiheuttaville aineille altistumiseen työssä liittyviltä vaaroilta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/37/EY (kuudes direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan l kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi) (EUVL L 158, 30.4.2004, s. 50, oikaisu EUVL L 229, 29.6.2004, s. 23.) sekä työntekijöiden suojelemisesta vaaroilta, jotka liittyvät asbestialtistukseen työssä 19 päivänä syyskuuta 1983 annettu neuvoston direktiivi 83/477/ETY (toinen direktiivin 80/1107/ETY 8 artiklassa tarkoitettu erityisdirektiivi) (EYVL L 263, 24.9.1983, s. 25. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2003/18/EY (EUVL L 97, 15.4.2003, s. 48).).

(5) Tämän vuoksi on tarpeen yhdenmukaistaa direktiivin 89/391/ETY, sen 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen erityisdirektiivien sekä direktiivien 83/477/ETY, 91/383/ETY, 92/29/ETY ja 94/33/EY säännökset.

(6) Komission tiedonannossa ”Työn ja yhteiskunnan muutoksiin sopeutuminen: Yhteisön uusi työterveys- ja työturvallisuusstrategia vuosiksi 2002–2006” mainitaan sellaisten lainsäädäntöaloitteiden laadinta, joilla yksinkertaistetaan ja järkeistetään täytäntöönpanoa koskevia kertomuksia; tämä toimintatapa on valittu myös yhdeksi ensisijaisista toimista yhteisön lainsäädännön yksinkertaistamiseksi osana lainsäädännön parantamista koskevaa aloitetta.

(7) On tarpeen yksinkertaistaa menettelyä yhdenmukaistamalla komissiolle toimitettavien täytäntöönpanoa koskevien kansallisten kertomusten toimitusväli ja säätämällä vain yhdestä käytännön täytäntöönpanoa koskevasta kertomuksesta, jossa on kaikkiin direktiiveihin sovellettava yleisosa ja kunkin direktiivin ominaispiirteitä kuvaavat erityisosat. Näillä säännöksillä ja erityisesti direktiiviin 89/391/ETY lisättävällä uudella 17 a artiklalla täytäntöönpanoa koskevaan raportointimenettelyyn voidaan sisällyttää myös direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut erityisdirektiivit, joissa ei säädetä kyseisten kertomusten laadinnasta, eli direktiivit 2000/54/EY ja 2004/37/EY, sekä kaikki direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tulevat erityisdirektiivit.

(8) Olisi aiheellista säätää jäsenvaltioiden kertomusten laadinnasta ja niiden komissiolle toimittamisesta viiden vuoden välein; ensimmäisen kertomuksen olisi poikkeuksellisesti katettava pidempi ajanjakso; kertomusten rakenteen olisi oltava yhtenäinen, jotta niitä voidaan hyödyntää; kertomukset olisi laadittava komission kyselykaavakkeen pohjalta sen jälkeen, kun on kuultu työterveyden ja työturvallisuuden neuvoa-antavaa komiteaa, ja niihin on sisällytettävä asianmukaiset tiedot ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä jäsenvaltioissa, jotta komissio voi ottaa huomioon kaikki Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston sekä Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön olennaiset tutkimustulokset arvioidakseen asianmukaisesti, miten lainsäädäntö käytännössä toimii.

(9) Komissio kuuli työmarkkinaosapuolia yhteisön tasolla asiaan liittyvän yhteisön toiminnan mahdollisista suuntaviivoista perustamissopimuksen 138 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(10) Kuulemisen jälkeen komissio piti yhteisön toimia aiheellisina, ja se kuuli uudelleen työmarkkinaosapuolia yhteisön tasolla suunnitellun ehdotuksen sisällöstä perustamissopimuksen 138 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

(11) Tämän toisen kuulemisvaiheen päätyttyä työmarkkinaosapuolet eivät ole ilmoittaneet komissiolle halukkuudestaan käynnistää menettelyä, joka voisi johtaa perustamissopimuksen 138 artiklan 4 kohdan mukaisen sopimuksen tekemiseen.

(12) Jäsenvaltioiden olisi ryhdyttävä vaadittaviin toimenpiteisiin tämän direktiivin aiheuttamien muutosten saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä, ja kun otetaan huomioon direktiivin erityisluonne, tämä voidaan tarvittaessa toteuttaa hallinnollisten määräysten muodossa,

OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla muuttaa direktiiviä NDir 89/391/ETY.

2 artikla muuttaa direktiivejä NDir 83/477/ETY, NDir 91/383/ETY, NDir 92/29/ETY ja NDir 94/33/EY.

3 artikla muuttaa mm. direktiiviä EPNDir 2006/25/EY.

4 artikla Täytäntöönpano

Jäsenvaltioiden on toteutettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät toimenpiteet viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2012.

5 artikla Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

6 artikla Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

EPNAs (EY) N:o 1137/2008 eräiden perustamissopimuksen 251 artiklassa määrätyn menettelyn soveltamisalaan kuuluvien säädösten mukauttamisesta neuvoston päätökseen 1999/468/EY valvonnan käsittävän sääntelymenettelyn osalta 22.10.2008

Mukauttaminen valvonnan käsittävään sääntelymenettelyyn — Ensimmäinen osa

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 40 artiklan, 47 artiklan 1 kohdan ja 2 kohdan ensimmäisen ja kolmannen virkkeen, 55 ja 71 artiklan, 80 artiklan 2 kohdan, 95 ja 100 artiklan, 137 artiklan 2 kohdan, 156 artiklan, 175 artiklan 1 kohdan ja 285 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (EUVL C 224, 30.8.2008, s. 35.),

ottavat huomioon Euroopan keskuspankin lausunnon (EUVL C 117, 14.5.2008, s. 1.),

ovat kuulleet alueiden komiteaa,

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (Euroopan parlamentin lausunto, annettu 18. kesäkuuta 2008 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 25. syyskuuta 2008.),

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehtyä neuvoston päätöstä 1999/468/EY (EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.) on muutettu neuvoston päätöksellä 2006/512/EY (EUVL L 200, 22.7.2006, s. 11.), jolla otettiin käyttöön valvonnan käsittävä sääntelymenettely, jota käytetään hyväksyttäessä sellaisia laajakantoisia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on muuttaa perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen annetun perussäädöksen muita kuin keskeisiä osia, myös poistamalla joitakin niistä tai täydentämällä säädöstä uusilla muilla kuin keskeisillä osilla.

(2) Päätökseen 2006/512/EY liittyvän Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission lausuman (EUVL C 255, 21.10.2006, s. 1.) mukaisesti, jotta valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä voitaisiin soveltaa jo voimassa oleviin perustamissopimuksen 251 artiklassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti annettuihin säädöksiin, kyseiset säädökset on mukautettava niihin sovellettavia menettelyjä noudattaen.

(3) Koska säädöksiin tehtävät muutokset koskevat ainoastaan komiteamenettelyä, jäsenvaltioiden ei tarvitse, kun kyse on direktiiveistä, saattaa niitä osaksi kansallista lainsäädäntöään,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Liitteessä luetellut säädökset mukautetaan kyseisen liitteen mukaisesti päätökseen 1999/468/EY, sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2006/512/EY.

2 artikla

Viittauksia liitteessä lueteltujen säädösten säännöksiin pidetään viittauksina kyseisiin säännöksiin sellaisina kuin ne ovat mukautettuina tällä asetuksella.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Liite muuttaa mm. direktiiviä EPNDir 2006/25/EY.

Liite on jätetty pois tästä esityksestä. Ks. EUVL L 311 21.11.2008.

NDir 2013/64/EU neuvoston direktiivien 91/271/ETY ja 1999/74/EY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2000/60/EY, 2006/7/EY, 2006/25/EY ja 2011/24/EU muuttamisesta sen johdosta, että Mayotten asema Euroopan unioniin nähden muuttuu 17.12.2013

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 349 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (Lausunto annettu 12 joulukuuta 2013 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).),

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (EUVL C 341, 21.11.2013, s. 97.),

on kuullut alueiden komiteaa,

noudattaa erityistä lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Eurooppa-neuvosto päätti Eurooppa-neuvoston päätöksellä 2012/419/EU (Eurooppa-neuvoston päätös 2012/419/EU, annettu 11 päivänä heinäkuuta 2012, Mayotten aseman muuttamisesta Euroopan unioniin nähden (EUVL L 204, 31.7.2012, s. 131).) muuttaa Mayotten asemaa unioniin nähden 1 päivästä tammikuuta 2014. Mayotte lakkaa kyseisestä päivämäärästä lähtien olemasta merentakainen maa tai alue, ja siitä tulee Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 349 artiklassa ja 355 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu unionin syrjäisimpiin alueisiin kuuluva alue, jäljempänä ’Mayotte’. Mayotten oikeudellisen aseman muuttumisen seurauksena Mayotteen sovelletaan unionin oikeutta 1 päivästä tammikuuta 2014. Ottaen huomioon Mayotten erityinen rakenteellinen, sosiaalinen ja taloudellinen tilanne olisi säädettävä erityistoimenpiteitä useita eri aloja varten.

(2) On aiheellista ottaa huomioon erityinen tilanne Mayottella ympäristön tilassa, joka vaatii huomattavia parannuksia unionin lainsäädännössä vahvistettujen ympäristötavoitteiden noudattamiseksi, mitä varten tarvitaan lisäaikaa. Erityistoimenpiteet ympäristön asteittaiseksi parantamiseksi olisi toteutettava tietyissä määräajoissa.

(3) Neuvoston direktiivin 91/271/ETY (Neuvoston direktiivi 91/271/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1991, yhdyskuntajätevesien käsittelystä (EYVL L 135, 30.5.1991, s. 40).) vaatimusten noudattamiseksi Mayottella on toteutettava toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että taajamissa on yhdyskuntajätevesien keräysjärjestelmät. Nämä toimenpiteet edellyttävät infrastruktuuritöitä, joissa olisi noudatettava asianmukaisia hallinto- ja suunnittelumenettelyjä ja jotka edellyttävät lisäksi yhdyskuntajätevesipäästöjen mittaamiseen ja seurantaan liittyvien järjestelmien käyttöönottoa. Mayotten erityisen rakenteellisen ja taloudellisen tilanteen vuoksi Ranskalle olisi myönnettävä riittävästi aikaa näiden vaatimusten täyttämiseen.

(4) Maatalouden alalla on otettava neuvoston direktiivin 1999/74/EY (Neuvoston direktiivi 1999/74/EY, annettu 19 päivänä heinäkuuta 1999, munivien kanojen suojelun vähimmäisvaatimuksista (EYVL L 203, 3.8.1999, s. 53).) osalta huomioon, että munivia kanoja kasvatetaan Mayottella varustelemattomissa häkeissä. Koska varustelemattomien häkkien korvaaminen varustelluilla häkeillä tai vaihtoehtoisilla järjestelmillä edellyttää huomattavia investointeja ja valmistelutöitä, varustelemattomien häkkien käyttökieltoa on tarpeen lykätä enintään 48 kuukaudella 1 päivästä tammikuuta 2014. Kilpailun vääristymisen estämiseksi munia, jotka on saatu varustelemattomia häkkejä käyttävistä laitoksista, olisi pidettävä kaupan ainoastaan Mayotten paikallisilla markkinoilla. Tarvittavien tarkastusten helpottamiseksi varustelemattomissa häkeissä tuotetuissa munissa olisi oltava erityinen merkintä.

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, annettu 23 lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista (EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1).) moitteeton täytäntöönpano vesipiirien hoitosuunnitelmien osalta edellyttää, että Ranska hyväksyy ja panee täytäntöön hoitosuunnitelmat, joihin sisältyy teknisiä ja hallinnollisia määräyksiä, jotta voidaan saavuttaa vesien hyvä tila ja estää pintavesimuodostumien huononeminen. Tällaisten toimenpiteiden hyväksymiseen ja täytäntöönpanoon olisi myönnettävä riittävästi aikaa uuden syrjäisimpiin alueisiin kuuluvan alueen Mayotten erityisen rakenteellisen ja taloudellisen tilanteen vuoksi.

(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/7/EY (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/7/EY, annettu 15 päivänä helmikuuta 2006, uimaveden laadun hallinnasta ja direktiivin 76/160/ETY kumoamisesta (EUVL L 64, 4.3.2006, s. 37).) osalta pintavesien nykyistä tilaa Mayottella on parannettava huomattavasti, jotta ne täyttäisivät mainitun direktiivin vaatimukset. Uimavesien laatu riippuu suoraan yhdyskuntajätevesien käsittelystä, ja direktiivin 2006/7/EY säännöksiä voidaan noudattaa asteittain vasta sitten, kun yhdyskuntajätevesien laatuun vaikuttavat taajamat täyttävät direktiivin 91/271/ETY vaatimukset. Näin ollen olisi vahvistettava erityiset määräajat, jotta Ranska pystyy saavuttamaan unionin normit uimaveden laadun osalta Mayottella uutena syrjäisimpiin alueisiin kuuluvana alueena myös sen erityisen sosiaalisen ja taloudellisen tilanteen vuoksi.

(7) Sosiaalipolitiikan alalla olisi otettava huomioon vaikeudet Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/25/EY (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/25/EY, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2006, terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (keinotekoinen optinen säteily) aiheutuville riskeille (yhdeksästoista direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi) (EUVL L 114, 27.4.2006, s. 38).) noudattamisessa Mayottella 1 päivästä tammikuuta 2014. Mayotten erityisen sosiaalisen ja taloudellisen nykytilanteen vuoksi siellä ei ole teknisiä tiloja ja välineitä niiden toimenpiteiden toteuttamiseen, joita tarvitaan kyseisen direktiivin noudattamiseksi keinotekoisen optisen säteilyn alalla. Tästä syystä on asianmukaista myöntää Ranskalle poikkeus kyseisen direktiivin tiettyjen säännösten noudattamisesta 31 päivään joulukuuta 2017 asti edellyttäen, ettei tällaisia tiloja ja välineitä ole saatavilla Mayottella ja sanotun kuitenkaan rajoittamatta työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden alalla sovellettavia suojelemisen ja suojaamisen yleisperiaatteita.

(8) Jotta voitaisiin taata työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelun korkea taso, työmarkkinaosapuolten kuuleminen olisi varmistettava, poikkeuksesta aiheutuvat riskit olisi pidettävä mahdollisimman vähäisinä ja asianomaisten työntekijöiden terveyden seurantaa olisi tehostettava. On tärkeää rajoittaa poikkeuksen kestoa niin paljon kuin mahdollista. Sen vuoksi kansallisia poikkeussäännöksiä olisi tarkasteltava uudelleen joka vuosi, ja ne olisi peruutettava heti kun niiden perusteena olleet olosuhteet ovat muuttuneet.

(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/24/EU (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/24/EU, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2011, potilaiden oikeuksien soveltamisesta rajatylittävässä terveydenhuollossa (EUVL L 88, 4.4.2011, s. 45).) saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä edellyttää useita mukautuksia, jotta voidaan taata hoidon ja potilaiden saamien tietojen jatkuvuus. Sen vuoksi on aiheellista myöntää Ranskalle 1 päivästä tammikuuta 2014 alkaen vielä 30 kuukautta aikaa saattaa tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät säännökset voimaan Mayottella.

(10) Direktiivit 91/271/ETY, 1999/74/EY, 2000/60/EY, 2006/7/EY, 2006/25/EY ja 2011/24/EU olisi näin ollen muutettava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla muuttaa direktiiviä NDir 91/271/ETY.

2 artikla muuttaa direktiiviä NDir 1999/74/EY.

3 artikla muuttaa direktiiviä EPNDir 2000/60/EY.

4 artikla muuttaa direktiiviä EPNDir 2006/7/EY.

5 artikla muuttaa direktiiviä EPNDir 2006/25/EY.

6 artikla muuttaa direktiiviä EPNDir 2011/24/EU.

7 artikla Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1. Ranskan on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset seuraavasti:

a) 1 artiklan 1, 2 ja 3 kohdan osalta viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2018;

b) 1 artiklan 5 kohdan osalta viimeistään kyseisen kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettuina päivämäärinä;

c) 2 artiklan osalta viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2014;

d) 3 artiklan 1 kohdan osalta viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2018;

e) 3 artiklan 2 ja 3 kohdan osalta viimeistään kyseisissä kohdissa tarkoitettuina päivämäärinä;

f) 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan osalta viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2018;

g) 4 artiklan 1 kohdan b alakohdan osalta viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2021;

h) 4 artiklan 2 ja 3 kohdan osalta viimeistään kyseisissä kohdissa tarkoitettuina päivämäärinä;

i) 5 artiklan osalta viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2014, jollei Ranska käytä kyseisessä artiklassa säädettyä mahdollisuutta;

j) 6 artiklan osalta viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2016.

Ranskan on viipymättä toimitettava kyseiset säädökset kirjallisina komissiolle.

Ranskan antamissa säännöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Ranskan on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2. Ranskan on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

8 artikla Voimaantulo

ämä direktiivi tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014.

9 artikla Osoitus

Tämä päätös on osoitettu Ranskan tasavallalle.

EPNAs (EU) 2019/1243 eräiden säädösten, joissa säädetään valvonnan käsittävän sääntelymenettelyn käyttämisestä, mukauttamisesta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 ja 291 artiklaan 20.6.2019

Muutossäädös on jätetty pois tästä esityksestä. Ks. EPNAs (EU) 2019/1243.