TaVM 16/2018 vp HE 111/2018 vp
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvopaperimarkkinalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

JOHDANTO

Vireilletulo

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvopaperimarkkinalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ( HE 111/2018 vp ): Asia on saapunut talousvaliokuntaan mietinnön antamista varten.

Asiantuntijat

Valiokunta on kuullut:

  • lainsäädäntöneuvos, yksikön päällikkö Armi Taipale - valtiovarainministeriö
  • johtava asiantuntija Ville Kajala - Finanssivalvonta
  • toimitusjohtaja Sari Lounasmeri - Suomen Pörssisäätiö
  • professori Matti Rudanko

Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon:

  • Nasdaq Helsinki Oy
  • Osakesäästäjien Keskusliitto ry

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi arvopaperimarkkinalakia, Finanssivalvonnasta annettua lakia, joukkorahoituslakia ja rikoslakia. Lisäksi vaihtoehtorahastojen hoitajista annettuun lakiin, osakeyhtiölakiin, kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annettuun lakiin sekä luottolaitostoiminnasta annettuun lakiin tehtäisiin teknisiä muutoksia. Ehdotetuilla laeilla pantaisiin täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston antama esiteasetus.

Esityksen tavoitteena on arvopapereista julkaistavan esitteen sääntelyä uudistamalla edistää markkinaehtoisen yritysrahoituksen saantia ja helpottaa pienten liikkeeseenlaskijoiden varainhankintaa pääomamarkkinoilla. Esityksen tavoitteet tukevat osaltaan pääomamarkkinaunionille asetettuja tavoitteita. Esityksen tarkoituksena on keventää voimassa olevaa esitesääntelyä vähentämällä hallinnollista taakkaa erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten keskuudessa, mutta samalla varmistaa tarvittava sijoittajansuoja ja markkinoiden tehokkuus. Uudella esitesääntelyllä parannettaisiin markkinoiden toimivuutta erityisesti pienissä arvopaperitarjouksissa sekä tilanteissa, joissa liikkeeseenlaskijana on yritys, joka on jo listautunut ja hankkii lisäpääomaa. Esityksellä katsotaan olevan pääomakustannuksia alentavia ja tämän myötä pääoman saatavuutta parantavia vaikutuksia Suomen talousalueelle.

Lisäksi esityksen tarkoituksena on parantaa tasapainoa kustannustehokkaan rahoitusmarkkinoille pääsyn ja sijoittajansuojan välillä, kun mitoitetaan EU-esitteen sisältövaatimuksia ja esitteen laadintaan liittyvää kansallista poikkeusta. Esityksessä on pyritty löytämään tasapaino esitesääntelyn keventämisen sekä asianmukaisen sijoittajansuojan välillä, kuitenkin tarvittavat tiedonantovelvoitteet huomioiden. Esiteasetus sisältää säännöksiä esitteen laadinnasta, rakenteesta, sisällöstä, julkaisemisvelvollisuudesta, hyväksymismenettelyistä sekä toimivaltaisten viranomaisten toimivaltuuksista ja hallinnollisista seuraamuksista.

Esityksessä on kyse pääosin suoraan sovellettavan esiteasetuksen täytäntöönpanon edellyttämistä toimenpiteistä, joihin sisältyvä kansallinen liikkumavara koskee Finanssivalvonnan valtuuksia määrätä esiteasetuksen edellyttämät hallinnolliset toimenpiteet ja seuraamukset sekä esitteen laadintaan liittyvää kansallista poikkeusta, jonka nojalla arvopaperin liikkeeseenlaskija olisi tietyin edellytyksin vapautettu esitteen julkaisemisvelvollisuudesta. Tähän liittyy jäsenvaltion mahdollisuus asettaa muita tiedonantovelvoitteita. Esityksessä ehdotetaan, että 8 000 000 euron raja-arvon alittavalta osalta valtiovarainministeriön asetuksella annettaisiin arvopapereista ja liikkeeseenlaskijasta yleisten säännösten edellyttämät riittävät tiedot perustietoasiakirjassa. Ehdotettu esiteasetuksen rikkomista koskeva seuraamusmaksusäännös vastaa jo aiemmin muiden finanssimarkkinoita koskevien EU-säädösten täytäntöönpanossa säädettyjä kansallisia säännöksiä.

Lait on tarkoitettu tulemaan pääosin voimaan 21 päivänä heinäkuuta 2019.

VALIOKUNNAN YLEISPERUSTELUT

Sääntelyn tausta.

Hallituksen esityksellä on tarkoitus panna täytäntöön uusi EU:n esiteasetus (EU 2017/1129). Ehdotetulla lainsäädännöllä kumotaan suoraan sovellettavan EU-asetuksen kanssa päällekkäinen kansallinen sääntely hyödyntäen samalla jäsenvaltioille suotu harkintavalta esitteen poikkeusrajoista säätämisestä. Valiokunta pitää hallituksen esitystä tarpeellisena ja puoltaa sen hyväksymistä pääasiallisesti teknisin muutoksin jäljempänä yksityiskohtaisissa perusteluissa selvitetyllä tavalla.

Esitesääntelyn nykytila.

Voimassa olevan esitedirektiivin lähtökohtana on, että tarjottaessa arvopapereita yleisölle tai haettaessa arvopaperin ottamista julkisen kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla siitä on julkaistava esite. Poikkeukset ja lievennykset tästä velvoitteesta liittyvät muun muassa liikkeeseenlaskijoiden, arvopaperien ja tarjouksen kohteena olevien sijoittajien luokitteluun, kohderyhmään tai tarjousten volyymiin. Esitteessä tulee antaa sijoittajille riittävät tiedot, jotta nämä voivat tehdä perustellun arvion arvopaperista, sen liikkeeseenlaskijasta sekä mahdollisesta takaajasta. EU-esite on laadittava, kun tarjouksen kokonaismäärä on vähintään 5 miljoonaa euroa edeltävältä 12 kuukauden ajalta laskettuna Euroopan talousalueella ja kun arvopapereita haetaan kaupankäynnin kohteeksi säännellylle markkinalle. Muissa tapauksissa on laadittava kansallinen esite. Kansallinen esite on hallinnollisesti kevyempi, mutta mahdollistaa arvopaperien tarjoamisen vain siinä valtiossa, jossa esite on hyväksytty. Yhdessä jäsenvaltiossa hyväksytylle esitteelle voidaan kuitenkin hakea notifiointia toisessa jäsenvaltiossa, mikä mahdollistaa rajatylittävän tarjoamisen.

Ehdotetut muutokset.

Keskeinen jäsenvaltioille jätetty harkintavalta sisältyy esitteen julkaisemisvelvollisuutta koskevaan säännökseen, jonka mukaan jäsenvaltioilla on mahdollisuus säätää kansallisesti 1 000 000—8 000 000 euron suuruinen julkaisemisvelvoitteen raja-arvo tai kynnysarvo, jonka alittavalta osalta sovellettaisiin kansallista sääntelyä, asianmukainen sijoittajansuoja huomioiden. Jäsenvaltioiden olisi raja-arvon alittavalta osalta säädettävä muita julkistamisvaatimuksia edellyttäen, että nämä eivät muodosta kohtuutonta tai tarpeetonta rasitetta tällaisen vapautetun arvopapereiden tarjoamisen yhteydessä. Vapautetussa arvopapereiden yleisölle tarjoamisessa ei sovellettaisi esiteasetuksen mukaista oikeutta käyttää esitettä koko unionissa.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että esiteasetukseen viitaten arvopaperimarkkinalaissa säädetään, että liikkeeseenlaskija olisi vapautettu esitteen julkaisemisvelvollisuudesta, kun tarjouksen yhteenlasketut vastikkeet ovat enintään kahdeksan miljoonaa euroa: yleisölle arvopapereita tarjoavan ei tarvitse julkaista esitettä, jos Finanssivalvonnan ei ole ilmoitettava esitettä, sen täydennystä ja lopullisia ehtoja muille EU:n jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja jos jokaisen tarjouksen yhteenlasketut vastikkeet EU:ssa ovat enintään kahdeksan miljoonaa euroa 12 kuukauden ajanjaksolta. Lisäksi, jos arvopapereita tarjotaan Euroopan talousalueella 12 kuukauden aikana yhteenlasketulta vastikkeeltaan vähintään 1 000 000 euron suuruinen määrä, arvopaperin tarjoaja julkaisee ja toimittaa tiedoksi Finanssivalvonnalle perustietoasiakirjan, joka sisältää riittävät tiedot perustellun arvion tekemiseksi liikkeeseenlaskijasta ja arvopapereista. Tätä ei kuitenkaan sovelleta tarjouksiin, joista annetaan joukkorahoituslain (734/2016) mukaiset tiedot. 8 miljoonan euron raja-arvon alittavalta osalta tiedot arvopapereista ja liikkeeseenlaskijasta annettaisiin perustietoasiakirjassa, jonka sisältövaatimukset pohjautuisivat valtiovarainministeriön asetukseen joukkorahoituksen saajan tiedonantovelvollisuuden sisällöstä ja rakenteesta.

Jäsenvaltio-option täysimääräisen käytön perusteena on pidetty muun muassa pienten ja keskisuurten yritysten rahoituksen saatavuuden parantamista. Koska pk-yritykset hankkivat yleensä pienempiä summia kuin muut liikkeeseenlaskijat, vakiomuotoisen esitteen laatimiskustannukset on koettu suhteettoman suuriksi ja käytännössä muodostavan esteen pk-yrityksille tarjota arvopapereitaan yleisölle. Talousvaliokunta pitää ehdotettua jäsenvaltion harkintavallan käyttöä perusteltuna huomauttaen, että esiteasetuksen säännökset eivät eroa olennaisesti voimassa olevasta sääntelystä keskeisimpien erojen liittyessä edellä kuvatulla tavalla raja-arvoon ja sisältövaatimuksiin.

Sijoittajansuoja.

Ehdotetun sääntelyn tarkoituksena on kevennyksistä huolimatta säilyttää hyvä sijoittajansuojan taso. Talousvaliokunnan saaman asiantuntijaselvityksen mukaan on odotettavissa, että arvopapereista annettavan sijoittajainformaation taso voisi nousta, kun esitteen keskeisille osioille säädetään aikaisempaa tarkempia vaatimuksia samalla, kun epäolennaiseksi osoittautuneita osioita karsitaan ja yhdenmukaistetaan. Arvopapereita koskevalla yleisellä tiedonantovelvollisuudella arvioidaan voitavan kompensoida 8 miljoonan euron raja-arvon alittaviin liikkeeseenlaskuihin kohdistuvaa sijoittajainformaation vähentymistä: raja-arvon allakin liikkeeseenlaskijaa velvoittavat arvopaperimarkkinalain (1 luvun 3 ja 4 §) säännökset totuudenvastaisen tai harhaanjohtavan tiedon antamisen kiellosta ja velvoitteet riittävien tietojen antamisesta. Valiokunta katsoo uusien sisältövaatimusten selkeyttävän ja yhdenmukaistavan sijoittajainformaatiota

Alemmanasteinen sääntely.

Esiteasetuksen mukaisten esitteiden rakenteesta ja sisällöstä säädetään tarkemmin komission delegoiduilla asetuksilla, joissa esitteen sisältövaatimuksia kevennetään ja tiedon käytettävyyttä parannetaan nykytilaan nähden. Ehdotetut kevennykset kohdistuvat erityisesti listayhtiöiden esitteiden sisältövaatimuksiin, koska listayhtiöt ovat sijoittajien tuntemia ja niillä on lisäksi muun lainsäädännön perusteella velvollisuus julkistaa itsestään kattavasti tietoja.

Ehdotetulla sääntelyllä on tarkoitus keventää voimassa olevaa sääntelyä vähentämällä erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten hallinnollista taakkaa. Valiokunta katsoo, että ehdotetussa sääntelyssä on onnistuneesti tavoitettu tasapaino sijoittajansuojan varmistamisen ja liikkeeseenlaskijoiden hallinnollisen taakan keventämisen välillä. Valiokunta pitää tärkeänä, että jos liikkeeseenlaskija hakee tarjoamiensa rahoitusvälineiden ottamista kaupankäynnin kohteeksi monenkeskiseen kaupankäyntijärjestelmään, perustietoasiakirjan sisältöön kuuluvat tiedot voidaan antaa osana monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän sääntöjen mukaisesti laadittua esitettä. Valiokunta korostaa, että tällainen esite tulisi kuitenkin julkaista ja toimittaa Finanssivalvonnalle arvopaperimarkkinalain 3 luvun 2 §:n 1 momentin mukaisesti sekä pitää sijoittajien saatavilla koko tarjouksen voimassaoloajan.

VALIOKUNNAN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1. Arvopaperimarkkinalaki

15 luku. Hallinnolliset seuraamukset

2 §. Seuraamusmaksu.

Seuraamusmaksun uhanalaisia laiminlyöntejä ja rikkomuksia koskevaa arvopaperimarkkinalain 15 luvun 2 §:ää ehdotetaan muutettavaksi siten, että pykälän nykyinen 2 momentti yhdistettäisiin osaksi pykälän 1 momenttia. Tästä seuraisi se, että 2 momentissa viitattujen säännösten rikkomisesta määrättävän seuraamusmaksun enimmäismäärä pienenisi, koska seuraamusmaksun enimmäismäärään sovellettaisiin jatkossa Finanssivalvonnasta annetun lain (878/2008) 41 §:n säännöksiä 41 a §:n 2 momentin säännöksen sijaan.

Talousvaliokunta toteaa, että voimassa oleva 2 momentti on säädetty avoimuusdirektiivin muutosdirektiivin (2013/50/EU) kansallisen täytäntöönpanon yhteydessä. Nyt ehdotettu muutos johtaisi siihen, että seuraamusmaksuja koskevat säännökset olisivat avoimuusdirektiivin vastaiset. Valiokunta katsoo, että 2 momentti tulee säilyttää ennallaan ja 1 momenttiin tehtäisiin vain lain 3—5 luvun muutoksista johtuvat muutokset momentin 2 kohtaan.

2. Laki Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta

41 §. Seuraamusmaksun määrääminen.

Seuraamusmaksun mitoittamista koskevan 41 §:n 2 momentin loppuun on hallituksen esityksessä ehdotettu esiteasetuksen 39 artiklan 1 kohdan d alakohtaan perustuvaa lisäystä, jonka mukaan, jos kyse on arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla ottamisen yhteydessä julkaistavasta esitteestä ja direktiivin 2003/71/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1129, jäljempänä esiteasetus, rikkomisesta, seuraamusmaksun määrää arvioitaessa on otettava huomioon myös vaikutus ei-ammattimaisten asiakkaiden asemaan.

Pykälän 2 momentissa säädetään kaikkien säädösten rikkomisesta määrättävien seuraamusmaksujen mitoittamisesta. Näitä säädöksiä on huomattavan paljon. Talousvaliokunta pitää lain selkeyden kannalta hankalana, että momenttiin lisätään uusia mitoittamista koskevia erityissäännöksiä eri säädösten osalta. Momentti sisältää jo tällaisen viittauksen EU:n viitearvoasetukseen. Talousvaliokunta pitää parempana muutosta, jossa ehdotettu lisäys ja viittaus viitearvoasetukseen siirretään uudeksi 3 momentiksi, jolloin nykyinen 3 momentti ja sen jälkeiset momentit siirtyisivät eteenpäin.

Pykälän 2 ja 3 momentti saavat siten seuraavat sanamuodot:

2 momentti: ”Seuraamusmaksun määrä perustuu kokonaisarviointiin. Seuraamusmaksun määrää arvioitaessa on otettava huomioon menettelyn laatu, laajuus ja kestoaika sekä tekijän taloudellinen asema. Lisäksi arvioinnissa on otettava huomioon menettelyllä saavutettu hyöty ja sillä aiheutettu vahinko, jos ne ovat määritettävissä, tekijän yhteistyö Finanssivalvonnan kanssa asian selvittämiseksi ja toimenpiteet rikkomisen toistumisen estämiseksi, muut ja aiemmat finanssimarkkinoita koskeviin säännöksiin kohdistuneet rikkomukset ja laiminlyönnit sekä menettelyn mahdolliset vaikutukset rahoitusjärjestelmän vakaudelle.”

3 momentti: ”Sen lisäksi, mitä 2 momentissa säädetään, jos kyse on viitearvoasetuksen rikkomisesta, seuraamusmaksun määrää arvioitaessa on otettava huomioon myös menettelyn vaikutus reaalitalouteen. Jos kyse on arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla ottamisen yhteydessä julkaistavasta esitteestä ja direktiivin 2003/71lEY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1129, jäljempänä esiteasetus, rikkomisesta, seuraamusmaksun määrää arvioitaessa on otettava huomioon myös vaikutus vähittäissijoittajien asemaan.”

VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS

Talousvaliokunnan päätösehdotus:

Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 111/2018 vp sisältyvät 3.—8. lakiehdotuksen.

Eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen HE 111/2018 vp sisältyvät 1. ja 2. lakiehdotuksen. (Valiokunnan muutosehdotukset)

Valiokunnan muutosehdotukset

1. Laki arvopaperimarkkinalain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan arvopaperimarkkinalain (746/2012) 1 luvun 5 §:n 1 momentin 5—7 kohta, 4 ja 5 luku sekä 16 luvun 5 §, sellaisena kuin niistä ovat 1 luvun 5 §:n 1 momentin 5—7 kohta laissa 1074/2017,

muutetaan 1 luvun 4 § sekä 5 §:n 1 momentin 2 ja 4 kohta, 3 luku, 15 luvun 1 §:n 1 momentin 1 kohta ja 2 §, 16 luvun 1 ja 2 § sekä 17 luvun 1, 2 ja 3 §, sellaisina kuin niistä ovat 1 luvun 4 § ja 15 luvun 1 §:n 1 momentin 1 kohta laissa 1278/2015, 1 luvun 5 §:n 1 momentin 6 kohta laissa 1074/2017, 15 luvun 2 § osaksi laeissa 1278/2015 ja 519/2016 sekä 16 luvun 1 §:n 1 momentti laissa 519/2016 sekä 17 luvun 2 § osaksi laissa 519/2016, ja

lisätään 17 lukuun uusi 1 b ja 1 c § seuraavasti:

1 luku

Yleiset säännökset

4 §

Riittävien tietojen tasapuolinen pitäminen saatavilla

Joka itse tai toimeksiannon nojalla tarjoaa arvopapereita tai hakee arvopaperin ottamista kaupankäynnin kohteeksi säännellylle markkinalle tai monenkeskiseen kaupankäyntijärjestelmään tai jolla on 3, 6—9 tai 11 luvun nojalla tiedonantovelvollisuus sijoittajia kohtaan, on velvollinen pitämään sijoittajien saatavilla tasapuolisesti ja johdonmukaisesti riittävät tiedot seikoista, jotka ovat omiaan olennaisesti vaikuttamaan arvopaperin arvoon.

5 §

Euroopan unionin lainsäädäntö

Tässä laissa tarkoitetaan:


2) esiteasetuksella arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla ottamisen yhteydessä julkaistavasta esitteestä ja direktiivin 2003/71/EY kumoamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2017/1129;


4) ostotarjousdirektiivillä julkisista ostotarjouksista annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2004/25/EY.


3 luku

Esite

1 §

Velvollisuus laatia esite

Arvopapereita yleisölle tarjoavan tai niiden ottamista kaupankäynnin kohteeksi säännellylle markkinalle hakevan on julkaistava arvopapereita koskeva esite. Esitteen julkaisemisesta säädetään esiteasetuksessa.

2 §

Poikkeus esitteen julkaisemisvelvollisuudesta

Esitettä ei tarvitse julkaista, jos tarjoukseen ei sovelleta esiteasetuksen 25 artiklan mukaista notifiointia ja arvopapereita tarjotaan Euroopan talousalueella 12 kuukauden aikana yhteenlasketulta vastikkeeltaan enintään 8 000 000 euron suuruinen määrä. Lisäksi edellytetään, että arvopaperin tarjoaja julkaisee ja toimittaa Finanssivalvonnalle perustietoasiakirjan, joka sisältää riittävät tiedot perustellun arvion tekemiseksi liikkeeseenlaskijasta ja arvopapereista, jos arvopapereita tarjotaan Euroopan talousalueella 12 kuukauden aikana yhteenlasketulta vastikkeeltaan vähintään 1 000 000 euron suuruinen määrä. Perustietoasiakirjaa ei edellytetä kuitenkaan tarjouksista, joista annetaan joukkorahoituslain (734/2016) 11 §:n 2 momentissa tarkoitetut tiedot.

Valtiovarainministeriön asetuksella voidaan antaa tarkemmat säännökset perustietoasiakirjan rakenteesta ja sisällöstä sekä julkaisemistavasta.

3 §

Markkinointiaineiston toimittaminen Finanssivalvonnalle

Esitteeseen liittyvä Suomessa käytettävä markkinointiaineisto on toimitettava Finanssivalvonnalle viimeistään silloin, kun markkinointi aloitetaan.

15 luku

Hallinnolliset seuraamukset

1 §

Rikemaksu

Finanssivalvonnasta annetun lain 38 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuja säännöksiä, joiden laiminlyönnistä tai rikkomisesta määrätään rikemaksu, ovat:

1) tämän lain 3 luvun 3 §:n säännös markkinointiaineiston toimittamisesta Finanssivalvonnalle;


2 §

Seuraamusmaksu

Finanssivalvonnasta annetun lain 40 §:n 1 momentissa tarkoitettuja säännöksiä, joiden laiminlyönnistä tai rikkomisesta määrätään seuraamusmaksu, ovat:

1) 1 luvun 3 ja 4 §:n säännökset totuudenvastaisten tai harhaanjohtavien tietojen antamisen kiellosta ja riittävien tietojen tasapuolisesta saatavilla pitämisestä;

2) 3 luvun 1 ja 2 §:n säännökset esitteen julkaisemisvelvollisuudesta;

3) 7 luvun 7 ja 16 §:n sekä 10 luvun 3 §:n 1 momentin ja 4 §:n säännökset tietojen julkistamisesta sekä 8 luvun 6 b §:n säännös joukkovelkakirjalainan haltijoiden yhdenvertaisesta kohtelusta ;

4) 11 luvun 7—11, 13, 14, 16—19, 22—25 ja 27 §:n säännökset julkisesta ostotarjouksesta tai tarjousvelvollisuudesta ;

5) 12 luvun 3 §:n säännökset rikkomuksista ilmoittamisesta.


Finanssivalvonnasta annetun lain 40 §:n 1 momentissa tarkoitettuja säännöksiä, joiden laiminlyönnistä tai rikkomisesta määrätään seuraamusmaksu, ovat tämän pykälän 1 momentissa säädetyn lisäksi seuraavien markkinoiden väärinkäyttöasetuksen säännösten rikkominen tai laiminlyönti:

1) 14 ja 15 artiklan säännös sisäpiirikauppoja ja sisäpiirintiedon laitonta ilmaisemista sekä markkinoiden manipulointia koskevasta kiellosta;

2) 16 artiklan 1 ja 2 kohdan ja 17 artiklan 1 ja 2, 4—6 ja 8 kohdan säännös markkinoiden väärinkäytön estämisestä ja havaitsemisesta sekä sisäpiirintiedon julkistamisesta;

3) 18 artiklan 1—6 kohdan, 19 artiklan 1—3, 5—7 ja 11 kohdan sekä 20 artiklan 1 kohdan säännös sisäpiiriluetteloista, johtohenkilöiden liiketoimista sekä sijoitussuosituksista ja tilastoista.

Finanssivalvonnasta annetun lain 40 §:n 1 momentissa tarkoitettuja säännöksiä, joiden laiminlyönnistä tai rikkomisesta määrätään seuraamusmaksu, ovat tämän pykälän 1 ja 2 momentissa säädetyn lisäksi seuraavien esiteasetuksen säännösten rikkominen tai laiminlyönti:

1) 3 artiklan ja 5 artiklan säännös esitteen julkaisemisvelvollisuudesta ja siitä vapauttamisesta sekä arvopapereiden edelleenmyynnistä;

2) 6 artiklan, 7 artiklan 1—11 kohdan, 8—10 artiklan ja 11 artiklan 1 ja 3 kohdan säännös esitteen laatimisesta sekä siihen liittyvästä vastuusta;

3) 14 artiklan 1 ja 2 kohdan, 15 artiklan 1 kohdan, 16 artiklan 1—3 kohdan, 17 artiklan, 18 artiklan ja 19 artiklan 1—3 kohdan säännös esitteen sisällöstä ja muodosta sekä tietojen julkistamatta jättämisestä;

4) 20 artiklan 1 kohdan, 21 artiklan 1—4 kohdan ja 7—11 kohdan, 22 artiklan 2—5 kohdan, 23 artiklan 1—3 ja 5 kohdan sekä 27 artiklan säännös esitteen hyväksymistä ja julkaisemista koskevista järjestelyistä, mainonnasta, esitteen täydennyksistä sekä käytettävästä kielestä.

Finanssivalvonnasta annetun lain 40 §:n 1 momentissa tarkoitettuja säännöksiä, joiden laiminlyönnistä tai rikkomisesta määrätään seuraamusmaksu, ovat lisäksi tämän pykälän 1—3 momentissa tarkoitettuja säännöksiä koskevat tarkemmat säännökset ja määräykset sekä esiteasetuksen, avoimuusdirektiivin ja markkinoiden väärinkäyttöasetuksen perusteella annettujen komission asetusten ja päätösten säännökset.

16 luku

Vahingonkorvaus

1 §

Korvausvastuun peruste

Joka tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttaa toiselle vahinkoa tämän lain, sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten, markkinoiden väärinkäyttöasetuksen tai esiteasetuksen taikka markkinoiden väärinkäyttöasetuksen, esiteasetuksen tai avoimuusdirektiivin nojalla annettujen Euroopan komission asetusten tai päätösten vastaisella menettelyllä, on velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingon.

2 §

Vastuu esitteen tiivistelmässä tai rekisteröintiasiakirjassa annetuista tiedoista

Vahinko, joka johtuu yksinomaan sijoittajalle annettavan esitteen esiteasetuksen 7 artiklassa tarkoitetussa tiivistelmässä tai 15 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetussa EU:n kasvuesitettä koskevassa erillisessä tiivistelmässä annetuista tiedoista, sen käännös mukaan luettuna, on korvattava vain, jos tiedot ovat harhaanjohtavia, epätarkkoja tai ristiriitaisia suhteessa esitteen muihin osiin tai jollei tiivistelmässä anneta keskeisiä tietoja suhteessa esitteen muihin osiin.

Vahinko, joka johtuu yksinomaan rekisteröintiasiakirjassa tai esiteasetuksen 9 artiklassa tarkoitetussa yleisessä rekisteröintiasiakirjassa annetuista tiedoista, on korvattava ainoastaan silloin, kun rekisteröintiasiakirjaa tai yleistä rekisteröintiasiakirjaa käytetään hyväksytyn esitteen osana.

17 luku

Valvontavaltuudet

1 §

Arvopaperin yleisölle tarjoamisen lykkääminen

Finanssivalvonta voi määrätä, että arvopaperin yleisölle tarjoamista lykätään enintään kymmenellä perättäisellä pankkipäivällä kerrallaan. Lykkäys voidaan määrätä, jos Finanssivalvonnalla on perusteltu syy epäillä, että arvopaperin tarjoaja tai se, joka toimeksiannon nojalla huolehtii tarjouksesta, toimii tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten taikka esiteasetuksen tai sen nojalla annettujen Euroopan komission asetusten tai päätösten vastaisesti. Ennen määräyksen antamista Finanssivalvonnan on varattava määräyksen kohteelle tilaisuus tulla kuulluksi, jollei asian kiireellisyydestä tai muusta erityisestä syystä muuta johdu

1 b §

Arvopapereita koskevan esitteen markkinoinnin kieltäminen

Finanssivalvonta voi kieltää, lykätä tai lopettaa arvopaperin liikkeeseenlaskijan, tarjoajan, kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla ottamista hakevan henkilön tai asianomaisen rahoituksen välittäjän arvopapereita koskevan esitteen markkinoinnin enintään kymmenen peräkkäisen pankkipäivän ajaksi, jos Finanssivalvonnalla on perusteltu syy epäillä, että esiteasetuksen mukaisen esitteen sisältämistä tiedoista vastuussa olevat henkilöt ovat toimineet esiteasetuksen tai sen nojalla annettujen Euroopan komission asetusten tai päätösten vastaisesti.

1 c §

Määräaikainen esitteen hyväksymiskielto

Finanssivalvonta voi määräajaksi, enintään viiden vuoden ajaksi, kieltäytyä hyväksymästä tietyn arvopaperin liikkeeseenlaskijan, tarjoajan tai kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla ottamista hakevan henkilön laatimaa esitettä, jos tämä on toistuvasti ja vakavasti rikkonut esiteasetusta.

Finanssivalvonnan on ilmoitettava esitteen hyväksymiskiellosta Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle, joka ilmoittaa siitä muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille.

2 §

Kielto-, oikaisu- ja keskeytyspäätös

Finanssivalvonta voi kieltää sitä, joka toimii arvopaperien ja muiden rahoitusvälineiden tarjoamisessa, markkinoinnissa ja vaihdannassa tai arvopapereita ja muita rahoitusvälineitä koskevaa tiedonantovelvollisuutta täytettäessä arvopaperimarkkinoilla tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten taikka esiteasetuksen tai sen nojalla annettujen Euroopan komission asetusten tai päätösten vastaisesti, jatkamasta tai uudistamasta kyseistä menettelyä. Finanssivalvonta voi samalla velvoittaa menettelyn muutettavaksi tai oikaistavaksi, jos sitä on pidettävä tarpeellisena sijoittajille aiheutuvien ilmeisten haittojen vuoksi.

Finanssivalvonta voi kieltää sitä, joka toimii markkinoiden väärinkäyttöasetuksen vastaisesti, jatkamasta tai uudistamasta kyseistä menettelyä. Finanssivalvonta voi samalla velvoittaa menettelyn muutettavaksi tai oikaistavaksi, jos sitä on pidettävä tarpeellisena oikean ja riittävän tiedon saamiseksi sijoittajille.

Finanssivalvonta voi keskeyttää hyväksyttäväksi jätetyn esitteen tarkastamisen tai määrätä arvopaperin liikkeeseenlaskijan, tarjoajan tai säännellyllä markkinalla kaupankäynnin kohteeksi ottamista hakevan henkilön täydentämään esitteen tietoja, jos se on tarpeellista sijoittajansuojan turvaamiseksi.

3 §

Uhkasakko

Finanssivalvonta voi tehostaa 1, 1 b ja 2 §:ssä tarkoitetun kiellon tai päätöksen noudattamista uhkasakolla. Uhkasakon määrää maksettavaksi Finanssivalvonta. Uhkasakkoa koskevaan asiaan sovelletaan, mitä uhkasakkolaissa (1113/1990) säädetään.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tämän lain 4 luvun 3 §:n 1 momentin 4 ja 5 kohdan, 4 luvun 6 §:n 3 momentin ja 5 luvun 11 §:n kumoaminen tulevat kuitenkin voimaan jo 1 päivänä tammikuuta 2019.

Tämän lain 3 luvun 2 § tulee voimaan jo 1 päivänä tammikuuta 2019. Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita 3 luvun 2 ja 4 §:ää sovelletaan kuitenkin 20 päivään heinäkuuta 2019.

Tekoon ja laiminlyöntiin, joka on tehty ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Esitteeseen, jonka hyväksymistä koskeva hakemus on jätetty Finanssivalvonnalle ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.


2. Laki Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan Finanssivalvonnasta annetun lain (878/2008) 5 §:n 1 kohta, 19 §:n 2 momentti, 41 § sekä 41 a §:n 11 ja 12 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 5 §:n 1 kohta ja 19 §:n 2 momentti laissa 752/2012 sekä 41 § laeissa 1071/2017 ja 1279/2015, ja 41 a §:n 11 ja 12 momentti laissa 241/2018, sekä

lisätään 41 a §:ään, sellaisena kuin se on laissa 241/2018, uusi 6 momentti, jolloin nykyinen 6—10 momentti siirtyvät 7—11 momentiksi, muutettu 11 ja 12 momentti siirtyvät 12 ja 13 momentiksi ja nykyinen 13 momentti siirtyy 14 momentiksi, sekä lakiin uusi 50 q § seuraavasti:

5 §

Muut finanssimarkkinoilla toimivat

Muulla finanssimarkkinoilla toimivalla tarkoitetaan tässä laissa:

1) säännellyllä markkinalla ja monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä kaupankäynnin kohteena Suomessa olevan tai säännellylle markkinalle tai monenkeskiseen kaupankäyntijärjestelmään kaupankäynnin kohteeksi Suomessa haetun arvopaperin liikkeeseenlaskijaa sekä muuta, joka on velvollinen julkistamaan arvopaperimarkkinalain (746/2012) 3 luvun 1 §:ssä tarkoitetun esitteen tai joka tarjoaa arvopapereita mainitun lain 1 luvun 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla;


19 §

Oikeus saada tietoja muulta henkilöltä


Mitä 1 momentissa säädetään tilintarkastajasta, sovelletaan myös muuhun henkilöön, joka on lain nojalla velvollinen liittämään laatimansa lausunnon tai muun asiakirjan arvopaperimarkkinalain 3 luvun 1 §:ssä tarkoitettuun esitteeseen tai joka on antanut suostumuksensa tällaisen lausunnon tai muun asiakirjan liittämiseen esitteeseen.


41 §

Seuraamusmaksun määrääminen


Seuraamusmaksun määrä perustuu kokonaisarviointiin. Seuraamusmaksun määrää arvioitaessa on otettava huomioon menettelyn laatu, laajuus ja kestoaika sekä tekijän taloudellinen asema. Lisäksi arvioinnissa on otettava huomioon menettelyllä saavutettu hyöty ja sillä aiheutettu vahinko, jos ne ovat määritettävissä, tekijän yhteistyö Finanssivalvonnan kanssa asian selvittämiseksi ja toimenpiteet rikkomisen toistumisen estämiseksi, muut ja aiemmat finanssimarkkinoita koskeviin säännöksiin kohdistuneet rikkomukset ja laiminlyönnit sekä menettelyn mahdolliset vaikutukset rahoitusjärjestelmän vakaudelle.

Sen lisäksi, mitä edellä 2 momentissa säädetään, jos kyse on viitearvoasetuksen rikkomisesta, seuraamusmaksun määrää arvioitaessa on otettava huomioon myös menettelyn vaikutus reaalitalouteen. Jos kyse on arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla ottamisen yhteydessä julkaistavasta esitteestä ja direktiivin 2003/71/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1129, jäljempänä esiteasetus, rikkomisesta, seuraamusmaksun määrää arvioitaessa on otettava huomioon myös vaikutus ei-ammattimaisten asiakkaiden asemaan.


41 a §

Seuraamusmaksun enimmäismäärä eräissä tapauksissa


Jos seuraamusmaksu koskee arvopaperimarkkinalain 15 luvun 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa tai 3 momentissa tarkoitettujen säännösten rikkomista, oikeushenkilölle määrättävä seuraamusmaksu saa olla, sen mukaan, kumpi on suurempi, enintään joko kolme prosenttia oikeushenkilön tekoa tai laiminlyöntiä edeltävän vuoden liikevaihdosta tai enintään viisi miljoonaa euroa sekä luonnolliselle henkilölle määrättävä seuraamusmaksu enintään 700 000 euroa.


Jos edellä 10 momentissa tarkoitettu seuraamusmaksu koskee markkinoiden väärinkäyttöasetuksen 11 artiklan 1 kohdan d alakohdan tai 4 kohdan rikkomista, oikeushenkilölle määrättävä seuraamusmaksu saa olla enintään joko kaksi prosenttia oikeushenkilön tekoa tai laiminlyöntiä edeltävän vuoden liikevaihdosta tai enintään 250 000 euroa sen mukaan, kumpi on suurempi. Luonnolliselle henkilölle määrättävä seuraamusmaksu saa olla enintään 100 000 euroa.

Edellä 8—12 momentissa säädetyn estämättä seuraamusmaksu saa kuitenkin olla enintään kolme kertaa niin suuri kuin teolla tai laiminlyönnillä saatu hyöty, jos hyödyn suuruus on määritettävissä.


50 q §

Toiminta esiteasetuksessa tarkoitettuna toimivaltaisena viranomaisena

Finanssivalvonta toimii esiteasetuksen 31 artiklassa tarkoitettuna toimivaltaisena viranomaisena.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tekoon ja laiminlyöntiin, joka on tehty ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.


3. Laki vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain (162/2014) 2 luvun 5 §:n 2 momentin 1 kohta sekä 12 luvun 4 §:n 4 momentti ja 9 § seuraavasti:

2 luku

Määritelmät

5 §

EU-sääntelyyn liittyvät määritelmät


Tässä laissa tarkoitetaan:

1) esiteasetuksella arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla ottamisen yhteydessä julkaistavasta esitteestä ja direktiivin 2003/71/EY kumoamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2017/1129;


12 luku

Osuuksien tarjoaminen

4 §

Tiedonantovelvollisuus sijoittajalle


Jos vaihtoehtorahastojen hoitaja on velvollinen julkaisemaan esiteasetuksessa tarkoitetun esitteen tai arvopaperimarkkinalain 3 luvun 2 §:ssä tarkoitetun perustietoasiakirjan, sen on julkaistava erikseen tai täydentävinä tietoina esitteessä tai perustietoasiakirjassa ne 1 momentissa tarkoitetut olennaiset ja riittävät tiedot, jotka eivät sisälly esitteeseen tai perustietoasiakirjaan.


9 §

Asetuksenantovaltuus

Valtiovarainministeriön asetuksella annetaan, jollei komission delegoidusta asetuksesta muuta johdu, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarkemmat säännökset asiakirjoista ja tiedoista, jotka:

1) 1 §:n 1 momentin mukaisessa ilmoituksessa on oltava;

2) sijoittajille on 4 §:n mukaisesti vähintään annettava sekä tiedoista, jotka voidaan sisällyttää esiteasetuksen mukaiseen esitteeseen tai arvopaperimarkkinalain 3 luvun 2 §:ssä tarkoitettuun perustietoasiakirjaan taikka ilmoittaa sen ohella.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .


4. Laki osakeyhtiölain 9 luvun 8 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan osakeyhtiölain (624/2006) 9 luvun 8 §, sellaisena kuin se on osaksi laissa 756/2012, seuraavasti:

9 luku

Osakeanti

8 §

Osakkeenomistajan oikeus saada tietoja

Osakkeenomistajalle, jolla 5 §:n 2 momentissa tarkoitetun päätöksen mukaan on oikeus osakkeen merkintään, on ennen merkintäajan alkamista ilmoitettava päätöksestä samalla tavalla kuin kutsu yhtiökokoukseen toimitetaan. Samalla on ilmoitettava, kuinka ja missä ajassa osakkeenomistajan on toimittava, jos hän haluaa käyttää oikeuttaan.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua ilmoitusta ei tarvitse tehdä, jos:

1) vastaavat tiedot sisältyvät osakeannista päättävän yhtiökokouksen kokouskutsuun tai ovat saatavilla osakeannista päättävässä kokouksessa, jossa osakkeenomistaja on paikalla; taikka

2) vastaavat tiedot julkaistaan arvopaperimarkkinalain 3 luvussa tarkoitetulla tavalla.

Osakeantipäätöksen sisältö ja 5 luvun 21 §:n 2 momentissa tarkoitetut yhtiön taloudellista asemaa koskevat asiakirjat on pidettävä merkintäajan edellä 1 momentissa tarkoitettujen osakkeenomistajien saatavilla. Tätä velvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos yhtiö on julkaissut arvopaperimarkkinalain 3 luvussa tarkoitetun esitteen tai perustietoasiakirjan, josta vastaavat tiedot ilmenevät.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .


5. Laki kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetun lain (1070/2017) 3 luvun 8 §:n 4 momentti, 5 luvun 2 §:n 3 momentti ja 6 luvun 2 §:n 1 momentin 3 kohta seuraavasti:

3 luku

Säännellyn markkinan toiminnan järjestäminen

8 §

Rahoitusvälineen ottaminen kaupankäynnin kohteeksi säännellylle markkinalle


Muista edellytyksistä, joilla pörssi voi ottaa rahoitusvälineen säännellylle markkinalle kaupankäynnin kohteeksi, säädetään rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin nojalla annetussa komission asetuksessa. Säännellylle markkinalle kaupankäynnin kohteeksi haettavista arvopapereista julkaistavista esitteistä säädetään arvopaperimarkkinalain 3 luvussa.


5 luku

Monenkeskiseen ja organisoituun kaupankäyntijärjestelmään sovellettavat vaatimukset

2 §

Monenkeskisen tai organisoidun kaupankäyntijärjestelmän säännöt


Jos monenkeskisen tai organisoidun kaupankäynnin järjestäjä ylläpitää monenkeskistä tai organisoitua kaupankäyntijärjestelmää, johon arvopaperi otetaan kaupankäynnin kohteeksi arvopaperin liikkeeseenlaskijan hakemuksesta, on säännöissä määrättävä sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään:

1) millaisia vaatimuksia, oikeuksia ja velvollisuuksia arvopaperien liikkeeseenlaskijoille ja niiden hallinnolle tähän lakiin ja sen nojalla annettuihin säännöksiin ja määräyksiin sekä monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän sääntöihin perustuvien velvollisuuksien täyttämiseksi tai muutoin asetetaan;

2) miten ja missä menettelyssä arvopaperia ja sen liikkeeseenlaskijaa koskevat tiedot julkistetaan;

3) miten arvopaperia ja sen liikkeeseenlaskijaa koskevat tiedot laaditaan ja julkaistaan, jos arvopaperista ei ole julkaistava arvopaperimarkkinalain 3 luvussa tarkoitettua esitettä;

4) millaisia seuraamuksia arvopaperien liikkeeseenlaskijoille voidaan määrätä sääntöjen rikkomisesta ja miten ne määrätään.


6 luku

Pk-yritysten kasvumarkkina

2 §

Pk-yritysten kasvumarkkinaa koskevat vaatimukset

Pk-yritysten kasvumarkkinan ylläpitäjällä on oltava riittävät ja tehokkaat järjestelmät ja säännöt, jotta se voi varmistua siitä, että seuraavat vaatimukset täyttyvät:


3) otettaessa rahoitusvälinettä kaupankäynnin kohteeksi siitä julkaistaan riittävät tiedot, jotta sijoittaja voi tehdä perustellun päätöksen siitä, sijoittaako rahoitusvälineeseen vai ei; ellei arvopaperimarkkinalain 3 luvusta muuta johdu tai muualla laissa toisin säädetä, rahoitusvälineistä on julkaistava esite;



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .


6. Laki luottolaitostoiminnasta annetun lain 9 luvun 5 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan luottolaitostoiminnasta annetun lain (610/2014) 9 luvun 5 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1073/2017, seuraavasti:

9 luku

Riskien hallinta

5 §

Tarkastusvaliokunta

Luottolaitoksella, joka on 10 luvun 7 tai 8 §:ssä tarkoitetulla tavalla rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävä, on oltava hallituksen jäsenistä koostuva tarkastusvaliokunta, joka raportoi koko hallitukselle. Jos luottolaitos kuuluu sellaiseen konsolidointiryhmään tai talletuspankkien yhteenliittymään, joka on edellä mainitulla tavalla merkittävä, vain konsolidointiryhmän emoyrityksellä ja talletuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisöllä on oltava tarkastusvaliokunta. Mitä edellä säädetään, ei koske luottolaitosta, jonka osakkeet eivät ole kaupankäynnin kohteena kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetun lain 1 luvun 2 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetulla säännellyllä markkinalla ja joka on laskenut liikkeeseen ainoastaan velkasitoumuksia, joiden yhteenlaskettu nimellisarvo on alle 100 000 000 euroa ja joka ei ole julkaissut arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla ottamisen yhteydessä julkaistavasta esitteestä ja direktiivin 2003/71/EY kumoamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1129 mukaista esitettä.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .


7. Laki joukkorahoituslain 11 ja 21 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan joukkorahoituslain (734/2016) 11 §:n 4 momentti ja 21 § seuraavasti:

11 §

Tiedonantovelvollisuus


Sen estämättä, mitä arvopaperimarkkinalain 3 luvun 2 §:ssä säädetään, joukkorahoituksen saajan ei tarvitse julkaista esitettä, jos arvopapereita tarjotaan Suomessa ja niiden yhteenlaskettu vastike 12 kuukauden aikana on alle 8 000 000 euroa.

21 §

Asetuksenantovaltuus

Valtiovarainministeriön asetuksella voidaan antaa tarkemmat säännökset joukkorahoituksen saajan velvollisuudesta julkaista:

1) 11 §:n 2 momentissa tarkoitetut oikeat ja riittävät tiedot, kun arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla ottamisen yhteydessä julkaistavasta esitteestä ja direktiivin 2003/71/EY kumoamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2017/1129 ei sovelleta tarjoukseen;

2) 11 §:ssä tarkoitettujen oikeiden ja riittävien tietojen rakenne ja sisältö sellaisesta tarjouksesta, joka on vastikkeeltaan 12 kuukauden ajalta laskettuna Suomessa yhteensä alle 8 000 000 euroa.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .


8. Laki rikoslain 51 luvun 5 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan rikoslain (39/1889) 51 luvun 5 §, sellaisena kuin se on laissa 521/2016, seuraavasti:

51 luku

Arvopaperimarkkinarikoksista

5 §

Arvopaperimarkkinoita koskeva tiedottamisrikos

Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta

1) rahoitusvälineen markkinoinnissa tai vaihdannassa elinkeinotoiminnassa antaa rahoitusvälineeseen liittyviä totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja,

2) jättää asianmukaisesti antamatta arvopaperiin liittyvän tiedon, joka arvopaperimarkkinalaissa (746/2012) tai arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla ottamisen yhteydessä julkaistavasta esitteestä ja direktiivin 2003/71/EY kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2017/1129, jäljempänä esiteasetus , tai sen nojalla annetussa komission asetuksessa velvoitetaan antamaan ja joka on omiaan olennaisesti vaikuttamaan sanotun arvopaperin arvoon, tai arvopaperimarkkinalain tai esiteasetuksen tai sen nojalla annetun komission asetuksen mukaista tiedonantovelvollisuutta täyttäessään antaa sellaisen, arvopaperiin liittyvän totuudenvastaisen tai harhaanjohtavan tiedon tai

3) jättää asianmukaisesti julkistamatta liikkeeseenlaskijaa koskevan sisäpiirintiedon, joka markkinoiden väärinkäytöstä (markkinoiden väärinkäyttöasetus) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/6/EY ja komission direktiivien 2003/124/EY, 2003/125/EY ja 2004/72/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 596/2014, jäljempänä markkinoiden väärinkäyttöasetus , 17 artiklassa velvoitetaan julkistamaan, tai markkinoiden väärinkäyttöasetuksen 17 artiklan mukaista julkistamisvelvollisuutta täyttäessään julkistaa olennaisen rahoitusvälineeseen liittyvän totuudenvastaisen tai harhaanjohtavan tiedon

on tuomittava arvopaperimarkkinoita koskevasta tiedottamisrikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .


Helsingissä 26.10.2018

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja Martti Mölsä /sin

jäsen Harry Harkimo /liik

jäsen Petri Honkonen /kesk

jäsen Hannu Hoskonen /kesk

jäsen Laura Huhtasaari /ps

jäsen Lauri Ihalainen /sd

jäsen Katri Kulmuni /kesk

jäsen Lea Mäkipää /sin

jäsen Arto Pirttilahti /kesk

jäsen Hanna Sarkkinen /vas

varajäsen Maria Tolppanen /sd

varajäsen Sinuhe Wallinheimo /kok

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Teija Miller