JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 10 päivänä joulukuuta 2014 lähettänyt talousvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen eduskunnalle laeiksi ydinenergialain ja säteilylain muuttamisesta ( HE 320/2014 vp ).

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

• teollisuusneuvos Herkko Plit , neuvotteleva virkamies Sari Alho , neuvotteleva virkamies Olli Hyvärinen , työ- ja elinkeinoministeriö
• lainsäädäntöneuvos Marietta Keravuori-Rusanen , oikeusministeriö
• hallitussihteeri Helena Korpinen , sosiaali- ja terveysministeriö
• johtaja Hannu Koponen , Säteilyturvakeskus STUK
• tutkimusalueen päällikkö Timo Vanttola , Teknologian tutkimuskeskus VTT
• ylifyysikko, professori Sauli Savolainen , Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
• lakiasiainjohtaja Kristiina Leppänen , Fennovoima Oy
• kehitysjohtaja Petra Lundström , Fortum Oyj
• lakiasiainpäällikkö Ulla-Maija Moisio , Teollisuuden Voima Oyj
• professori Juhani Hyvärinen , Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet

• Valtion ydinjätehuoltorahasto
• Posiva Oy.

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi ydinenergialakia ja säteilylakia. Esityksen tavoitteena on selventää Säteilyturvakeskuksen riippumatonta asemaa ydinenergian käytön turvallisuusvalvonnassa. Säteilyturvakeskuksen toimivaltaa ehdotetaan laajennettavaksi ympäristön säteilyvalvonnassa sekä Säteilyturvakeskukselle annettavaksi määräyksenantovalta ydinturvallisuutta koskevissa asioissa.

Esityksessä ehdotetaan ydinenergialakiin lisättäviksi säännökset valtioneuvoston peri­aatepäätökseen sisällytettävistä ehdoista sekä Säteilyturvakeskuksen lupahakemuksen johdosta antamasta lausunnosta.

Esityksessä ehdotetaan myös, että ydinlaitoksen haltijalta kerättävää ydinturvallisuustutkimusmaksua ja jätehuoltovelvolliselta perittävää maksua korotettaisiin määräajaksi ydinturvallisuus- ja ydinjätehuollon tutkimuksen infrastruktuurin kehittämiseksi. Edelleen säädettäisiin laissa säädettyjen maksujen määräytymisajankohdasta.

Säteilylakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että vahvistetaan Säteilyturvakeskuksen toimivaltaa ympäristön säteilyvalvonnassa sekä laajennetaan Säteilyturvakeskuksen valtuutta antaa säteilyn käytön turvallisuutta koskevia sitovia määräyksiä.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian lukuun ottamatta eräitä ydinenergialain säännöksiä, jotka on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Yleisperustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettaviksi ydinenergialakia ja säteilylakia. Esityksen tavoitteena on selventää Säteilyturvakeskuksen asema riippumattomana turvallisuusvalvontaviranomaisena sekä mahdollistaa ydinturvallisuustutkimuksen infrastruktuurin uusi kehitysvaihe ja toimialan osaamisen säilyminen ja kehittyminen ydinenergialain mukaisten maksujen korotusten avulla.

Säteilyturvakeskuksen valtuudet.

Säteilyturvakeskuksen valvontaoikeuksia laajennetaan siten, että jatkossa se suorittaa ydinlaitosten ja kaivosten ympäristön säteilyvalvontaa viranomaisena. Voimassa olevien säännösten perusteella Säteilyturvakeskus tekee säteilymittauksia maksullisena palvelutoimintana, mitä on pidetty ongelmallisena. Muutoksen johdosta säteilyvalvonnasta tulee selkeästi viranomaistoimintaa. Talousvaliokunta pitää ehdotettua muutosta kannatettavana ja Säteilyturvakeskuksen roolia selkeyttävänä.

Säteilyturvakeskukselle ehdotetaan lisäksi siirrettäväksi yleisten turvallisuusmääräysten antovalta, jonka nojalla Säteilyturvakeskus tulee valmistelemaan määräykset ja päättämään niiden antamisesta keskeisiä sidosryhmiä kuultuaan. Asiantuntijaviraston määräyksenantovaltaa on vakiintuneesti pidetty mahdollisena silloin, kun sääntelyyn liittyy runsaasti ammatilliseksi luonnehdittavia erityispiirteitä, kun määräykset koskevat teknisluonteisia tai vähäisiä yksityiskohtia, kun normisto kohdistuu suppeaan erityisryhmään tai kun viranomaisen harkintavalta määräysten sisällöstä on vähäistä. Hallituksen esityksen mukainen sanamuoto ei ole täysin ongelmitta sovitettavissa edellä kuvattuihin vaatimuksiin, minkä johdosta talousvaliokunta esittää ehdotettua ydinenergialain 7 q §:ää muutettavaksi yksityiskohtaisissa perusteluissa tarkemmin esitetyllä tavalla.

Maksujen korotus.

Ydinenergia-alan osaamisen kehittämisen ja tutkimusstrategian linjausten mukaisesti tutkimusinfrastruktuurin kehittämisessä ollaan siirtymässä uuden kansallisen infrastruktuurin rakentamisvaiheeseen. Kehittäminen kohdistuu ensisijaisesti VTT Oy:n Otaniemessä rakenteilla olevan Ydinturvallisuustalon toimintoihin ja toissijaisesti Lappeenrannan teknillisen yliopiston laskennallisen lämpö- ja virtaustekniikan tutkimuslaboratorioon. Näiden investointien rahoitus varmistettaisiin osaltaan nyt tehtävillä määräaikaisilla maksujen korotuksilla: ydinturvallisuusmaksua ja jätehuoltovelvolliselta kerättävää maksua esitetään korotettaviksi vuosina 2016—2020 7,5 miljoonasta euros­ta 12,2 miljoonaan euroon ja vuosina 2021—2025 8,9 miljoonaan euroon. Tällä rahoituksella katetaan Ydinturvallisuustalon laboratorio-osan toimitilakustannukset sekä kuumakammioinvestoinnit päälaitteineen. Talousvaliokunta pitää, perustuslakivaliokunnan viime­aikainen käytäntö ja oikeusministeriön talousvaliokunnalle asiasta antama lausunto huomioon ottaen, ehdotettua sääntelyä asianmukaisena.

Valtiontukisääntely ja kilpailuneutraliteetti.

Hallituksen esityksen valiokuntakäsittelyn aikana on noussut esiin kysymys ydinturvallisuus­infrastruktuurin rahoituksen yhteydestä EU:n valtiontukisääntelyyn sekä kansalliseen kilpailuneutraliteettiin. EU:n valtiontukisääntelyä sovelletaan taloudelliseen toimintaan tilanteissa, joissa tukijärjestely täyttää samanaikaisesti perussopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa mainitut neljä kriteeriä (valtion varoista maksettu etu, toimenpiteen valikoivuus, mahdollinen kilpailun vääristyminen ja vaikutus jäsenvaltioiden kauppaan). Muun kuin taloudellisen toiminnan julkinen rahoittaminen ei kuulu valtiontukisäännösten soveltamisalaan. Taloudellista toimintaa ­eivät ole koulutus henkilöstöresurssien lisäämiseksi, riippumattoman T&K-toiminnan harjoittaminen sekä tutkimustulosten levittäminen laajasti ja syrjimättömästi ilman yksinoikeuksia. Ydinturvallisuustalossa tapahtuva toiminta on etenkin talon käytön ensimmäisinä vuosina luonteeltaan pääosin kuvatunkaltaista ei-taloudellista toimintaa.

VTT Oy tulee kuitenkin harjoittamaan edellä kuvatun kaltaisen, ei-taloudellisen toiminnan lisäksi myös liiketaloudellisin perustein harjoitettavaa toimintaa, joka on liitännäistä ei-taloudelliselle toiminnalle. Kun infrastruktuuria käytetään tällä tavoin lähes yksinomaan muuhun kuin taloudelliseen toimintaan, sen rahoitus voi siis jäädä valtiontukisääntöjen ulkopuolelle. Keskeistä on, että taloudellinen käyttö on yksinomaan liitännäistoimintaa ts. liittyy suoraan infra­struktuurin toimintaan, on sen kannalta välttämätöntä tai liittyy kiinteästi sen pääasialliseen muuhun kuin taloudelliseen käyttöön. Lisäksi edellytetään, että taloudellisen toiminnan kapasiteetti on laajuudeltaan suppeaa eikä ylitä 20:tä prosenttia yhteisön vuotuisesta kokonaiskapasiteetista. Taloudellisen liiketoiminnan osuuden VTT Oy:n Ydinturvallisuustaloon liittyvästä toiminnasta on arvioitu ainakin toiminnan ensimmäisinä vuosina jäävän alle 20 prosentin. Jako taloudellisen ja ei-taloudellisen toiminnan välillä voidaan osoittaa tilinpäätöksessä.

Edellä mainituilla perusteilla talousvaliokunta katsoo, että Ydinturvallisuustalon rahoitus hallituksen esityksessä esitetyllä tavalla jää valtiontukisääntelyn soveltamisen ulkopuolelle. Valiokunta pitää kuitenkin tärkeänä, että työ- ja elinkeinoministeriö tulee seuraamaan, miten Ydinturvallisuustalon käyttö taloudellisen ja ei-taloudellisen toiminnan välillä tulee kehittymään. Mikäli taloudellisen toiminnan osuus kasvaa siinä määrin, että valtiontukisäännösten soveltuminen tulee kysymykseen, ministeriön tulee ryhtyä tarvittaviin toimiin, jotta järjestely täyttäisi valtiontukisääntelyssä asetettavat vaatimukset.

Uuden Ydinturvallisuustalon rahoittaminen.

Lakiehdotuksen mukaisilla maksukorotuksilla on suunniteltu rahoitettavaksi rakenteilla olevan Ydinturvallisuustalon laboratorio-osan ja kuumakammion investointi- ja toimitilakustannuksia. Ennen lain voimaantuloa syntyneet kustannukset on tarkoitus rahoittaa takautuvasti. Vaikka talousvaliokunta pitää hallituksen esityksessä esitettyä ratkaisua perusteltuna, talousvaliokunta ei pidä asianmukaisena ydinturvallisuustalon rahoitukseen liittyvää menettelyä, jossa työ- ja elinkeinoministeriö on vuonna 2013 valtuuttanut VTT Oy:n sitoutumaan toimitilaan ja siitä aiheutuviin kustannuksiin valtioneuvoston raha-asianvaliokunnan puoltavan kannan perusteella, vaikka merkittävä osa Ydinturvallisuustalon rahoituksesta on riippuvainen käsillä olevan hallituksen esityksen eduskuntakäsittelystä.

Yksityiskohtaiset perustelut

1. Laki ydinenergialain muuttamisesesta

7 q §. Yleiset turvallisuusmääräykset.

Pykälässä säädetään yleisten turvallisuusmääräysten antamisvaltuuksista. Voimassa olevan säännöksen mukaan tarkentavat yleiset turvallisuusmääräykset voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. Hallituksen esityksessä on ehdotettu lainkohtaa muutettavaksi siten, että turvallisuusmääräysten antovalta siirrettäisiin Säteilyturvakeskukselle. Ehdotettu muutos muuttaisi nykytilaa siten, että Säteilyturvakeskus paitsi valmistelisi määräykset myös päättäisi niiden antamisesta. Säteilyturvakeskuksen määräyksenantovalta rajoittuisi tarkempiin, ydinenergialain 2 a luvun säännöksiä koskeviin määräyksiin. Pykälän 1 momenttiin lisättäisiin tyhjentävä luettelo asioista, joista Säteilyturvakeskus voi antaa määräyksiä.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella talousvaliokunta ehdottaa,

että 2. lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana ja

että 1. lakiehdotus hyväksytään muutoin hallituksen esityksen mukaisena paitsi 7 q § muutettuna seuraavasti:

7 q §

Yleiset turvallisuusmääräykset

Säteilyturvakeskus antaa tarkempia määräyksiä tässä luvussa säädettyjen periaatteiden ja vaatimusten teknisluontoisista yksityiskohdista seuraavissa asioissa:

(1—27 kohta kuten HE)

(2 mom. kuten HE)

Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 2015

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

pj. Mauri Pekkarinen /kesk
vpj. Marjo Matikainen-Kallström /kok
jäs. Lars Erik Gästgivars /r
Teuvo Hakkarainen /ps
Harri Jaskari /kok
Antti Kaikkonen /kesk (osittain)
Johanna Karimäki /vihr
Pia Kauma /kok (osittain)
Jukka Kärnä /sd
Eero Lehti /kok
Jari Myllykoski /vas
Martti Mölsä /ps
Johanna Ojala-Niemelä /sd (osittain)
Arto Pirttilahti /kesk
Kaj Turunen /ps

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Teija Miller