Sisällysluettelo

StVM 9/2022 vp HE 56/2021 vp
Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen lainsäädäntöön sekä eräihin muihin lakeihin tehtävistä muutoksista hyvinvointialueiden perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevasta lainsäädännöstä johtuen

JOHDANTO

Vireilletulo

Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen lainsäädäntöön sekä eräihin muihin lakeihin tehtävistä muutoksista hyvinvointialueiden perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevasta lainsäädännöstä johtuen ( HE 56/2021 vp ): Asia on saapunut sosiaali- ja terveysvaliokuntaan mietinnön antamista varten. Asia on lisäksi lähetetty hallintovaliokuntaan lausunnon antamista varten. 

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain muuttamiseksi ( HE 18/2022 vp ): Asia on saapunut sosiaali- ja terveysvaliokuntaan mietinnön antamista varten. Asia on lisäksi lähetetty perustuslakivaliokuntaan lausunnon antamista varten. 

Lausunnot

Asiasta on annettu seuraavat lausunnot: 

hallintovaliokunta  HaVL 28/2021 vp

perustuslakivaliokunta  PeVL 18/2022 vp

Asiantuntijat

Valiokunta on kuullut (etäkuuleminen): 

  • hallitusneuvos  Auli  Valli-Lintu  - sosiaali- ja terveysministeriö
  • neuvotteleva virkamies  Maria  Huttunen  - sosiaali- ja terveysministeriö
  • hallitusneuvos  Joni  Komulainen  - sosiaali- ja terveysministeriö
  • erityisasiantuntija  Anna  Kärkkäinen  - sosiaali- ja terveysministeriö
  • lainsäädäntöneuvos  Virpi  Korhonen  - oikeusministeriö
  • lainsäädäntöjohtaja  Susanna  Siitonen  - oikeusministeriö
  • lainsäädäntöneuvos  Salla  Silvola  - oikeusministeriö
  • hallitusneuvos  Ilpo  Helismaa  - sisäministeriö
  • ylitarkastaja  Tanja  Muotka  - Tietosuojavaltuutetun toimisto
  • apulaistietosuojavaltuutettu  Heljä-Tuulia  Pihamaa  - Tietosuojavaltuutetun toimisto
  • tietosuojavaltuutettu  Anu  Talus  - Tietosuojavaltuutetun toimisto
  • palvelutoiminnan päällikkö  Outi  Lehtokari  - Kansaneläkelaitos
  • hankejohtaja, hallintoylilääkäri  Teppo  Heikkilä  - Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri
  • kuntayhtymän johtaja  Pirjo  Laitinen-Parkkonen  - Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymä (Keusote)
  • tietohallintojohtaja  Antti  Ylä-Jarkko  - Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymä (Keusote)
  • lakimies  Ida  Sulin  - Suomen Kuntaliitto
  • erityisasiantuntija  Karri  Vainio  - Suomen Kuntaliitto
  • hallintoylilääkäri  Anu  Maksimow  - Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri
  • hallintoylilääkäri  Jukka  Pellinen  - Helsingin kaupunki
  • kehittämisjohtaja  Tommi  Kuukka  - Espoon kaupunki
  • perusturvajohtaja  Sanna  Svahn  - Espoon kaupunki
  • lakimies  Mikko  Kaunisvaara  - Vantaan kaupunki
  • lakimies  Outi  Maula-Hellen  - Vantaan kaupunki
  • terveyspolitiikan asiantuntija  Lauri  Vuorenkoski  - Suomen Lääkäriliitto ry

Valiokunta on saanut kirjalliset lausunnot: 

  • korkein hallinto-oikeus
  • Ahvenanmaan maakunnan hallitus
  • Oy Apotti Ab

Valiokunta on saanut ilmoituksen, ei lausuttavaa: 

  • Kuntien Tiera Oy

HALLITUKSEN ESITYKSET

Hallituksen esitys HE 56/2021 vp

Hallituksen esitys liittyy eduskunnalle 8.12.2020 annettuun hallituksen esitykseen hyvinvointialueiden perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi sekä Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan 12 ja 13 artiklan mukaisen ilmoituksen antamiseksi (HE 241/2020). Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen lainsäädäntöä sekä eräitä muita lakeja edellä mainitusta esityksestä johtuen ja sen mukaisesti. 

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2023. 

Hallituksen esitys HE 18/2022 vp

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annettua lakia ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annettua lakia. 

Esityksessä ehdotetaan määräaikaisesti säädettäväksi oikeudesta luovuttaa potilastietoja hoidon edellyttämässä laajuudessa Uudenmaan maakunnassa potilasta hoitavalle terveyspalvelun järjestämisestä ja toteuttamisesta vastaavalle hyvinvointialueen, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän toimivaltaiselle viranomaiselle, jos potilas ei olisi kieltänyt tietojen luovuttamisesta.  

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2023. 

VALIOKUNNAN YLEISPERUSTELUT

Yleistä

Hallituksen esitys HE 56/2021 vp liittyy kevätistuntokaudella 2021 käsiteltyyn sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta koskevaan hallituksen esitykseen ( HE 241/2020 vp ). Nyt käsiteltävänä olevassa esityksessä ehdotetaan muutettaviksi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen lainsäädäntöä sekä eräitä muita lakeja mainittuun uudistukseen liittyen. Esityksessä ehdotetaan kyseiseen lainsäädäntöön pääsääntöisesti teknisiä muutoksia, jotta sääntely vastaisi uudistuksen sääntelyä uudesta palvelurakenteesta ja järjestämisvastuusta. Esityksen mukaan (s. 25) ehdotetuilla muutoksilla ei puututa säännösten sisältöön, lukuun ottamatta eräitä potilastietojen käsittelyyn liittyviä säännöksiä. 

Teknisiä muutoksia tehdään pääosin käsitteistöön, jotta muun lainsäädännön käsitteistö noudattaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistusta koskevassa esityksessä ehdotetun sääntelyn käsitteistöä. Lisäksi esityksessä ehdotetaan lisättäväksi lakeihin informatiivisia viittauksia uudistusta koskevassa esityksessä ehdotettaviin lakeihin sekä soveltuvin osin kumotaan päällekkäistä sääntelyä. Samalla korjataan vanhentuneita viittauksia jo kumoutuneisiin lakeihin korvaamalla niitä viittauksilla voimassa oleviin lakeihin. 

Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että ehdotetut muutokset ovat pääosin teknisluonteisina välttämättömiä ja johtuvat jo vahvistetusta sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistusta koskevasta sääntelystä. Valiokunta puoltaa esitystä ja pitää ehdotettuja muutoksia sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöön jäljempänä ehdotetuin muutoksin kannatettavina. Sosiaali- ja terveysvaliokunta viittaa hallintovaliokunnan toimialan osalta hallintovaliokunnan lausuntoon ( HaVL 28/2021 vp , s. 5—6) ja pitää myös pelastuslakiin sekä mainittuihin muihin lakeihin ehdotettuja muutoksia jäljempänä ehdotetuin muutoksin kannatettavina. 

Sosiaali- ja terveysvaliokunta on jäljempänä “Potilastietojen käsittely Uudellamaalla” -jaksossa esitetyistä syistä johtuen päättänyt yhdistää HE 56/2021 vp :n käsittelyyn hallituksen esityksen HE 18/2022 vp .  

Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa on esitetty eräitä uusia sisällöllisiä muutostarpeita liittyen uudistuksen sääntelyyn. Valiokunta toteaa, että nyt käsiteltävänä olevissa hallituksen esityksissä kyse on eräitä hallituksen esityksessä esitettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta teknisluonteisista uudistuksesta johtuvista pakollisista lakimuutoksista. Muut laajemmat sisällölliset muutokset on valiokunnan näkemyksen mukaan perusteltua valmistella tarvittaessa valtioneuvostossa. Erityisesti muutoksenhakua koskevaa sääntelyä, joka sisältää sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistusta koskevasta sääntelystä riippumatta vanhentunutta sääntelyä, on tarpeen valmistella laajempana uudistuksena erikseen. Mahdollisten kiireellisten muutosten osalta valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että niitä koskevat esitykset tulee antaa eduskunnalle riittävän ajoissa. 

Potilastietojen käsittely Uudellamaalla

Hallituksen esityksessä HE 56/2021 vp esitetään terveydenhuoltolain 9 § kumottavaksi. Pykälässä säädetään sairaanhoitopiirin alueen yhteisestä potilasrekisteristä siten, että sairaanhoitopiirin alueiden toimintayksiköiden välillä potilastietoja voi luovuttaa toisille toimintayksiköille sen jälkeen, kun potilasta on informoitu yhteisestä potilasrekisteristä. Potilaalla on myös oikeus kieltää tietojensa luovuttaminen. Esitetyllä terveydenhuoltolain 9 §:n kumoamisella on vaikutuksia potilastietojen käsittelyyn Uudellamaalla, jolla ei toteuteta integroitua sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta. Vastuu erikoissairaanhoidon järjestämisestä on Uudellamaalla keskeisesti HUS-yhtymällä palvelujen järjestämisvastuun muutoin ollessa neljällä Uudenmaan alueen hyvinvointialueella sekä Helsingin kaupungilla. Muilla hyvinvointialueilla kyseinen terveydenhuoltolain 9 §:n sääntely jää tarpeettomaksi integroidun rakenteen myötä, kun potilastiedoilla on kullakin alueella yksi rekisterinpitäjä. 

Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa ehdotusta terveydenhuoltolain 9 §:n kumoamisesta on Uudenmaan alueen toimijoiden taholta laajasti vastustettu. Ehdotus johtaisi Uudenmaan alueella ennen vuotta 2010 voimaantullutta terveydenhuoltolakia vallinneeseen tilanteeseen, jolloin potilastietojen hyödyntäminen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välisten hoitoketjujen edellyttämiin tarpeisiin edellytti potilaalta nimenomaista suostumusta. Uudenmaan asukkaat olisivat tällöin potilastietojen käsittelyn osalta erillisratkaisun myötä eri asemassa kuin maan muiden alueiden asukkaat. Saadun selvityksen mukaan vanhaan toimintamalliin palaaminen edellyttäisi myös merkittäviä muutoksia Uudenmaan laajimpaan asiakas- ja potilastietojärjestelmään (Apotti), jonka terveydenhuollon osio on rakennettu yhteisrekisterimallin mukaan niin, että esimerkiksi Helsingin kaupungin perusterveydenhuollon ja HUSin erikoissairaanhoidon välinen tietojen vaihto ei edellytä potilaan suostumusta. Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa on ehdotettu terveydenhuoltolain 9 §:n säilyttämistä tai vastaavaa uutta sääntelyä, koska terveydenhuoltolain 9 §:n mukaisen potilasrekisterin kumoamista koskevan ehdotuksen on katsottu vaikeuttavan uudistuksen toimeenpanoa Uudellamaalla ja heikentävän erillisratkaisun piirissä toteutettavaa Helsingin kaupungin, hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän palvelujen yhteensovittamista.  

Myös hallintovaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on vastaavasti kiinnitetty laajasti huomiota hallituksen esitykseen sisältyvään ehdotukseen terveydenhuoltolain 9 §:n kumoamisesta. Hallintovaliokunta pitää potilasturvallisuuden ja työturvallisuuden vuoksi välttämättömänä, että tilanteeseen löydetään ratkaisu. ( HaVL 28/2021 vp , s. 4—5) 

Hallitus on antanut erillisen hallituksen esityksen HE 18/2022 vp , joka sisältää ehdotuksen terveydenhuoltolain 9 §:ää vastaavasta potilastietojen luovuttamista koskevaksi sääntelyksi. Hallituksen esityksessä ehdotetaan määräaikaista sääntelyä oikeudesta luovuttaa potilastietoja hoidon edellyttämässä laajuudessa Uudenmaan maakunnassa potilasta hoitavalle terveyspalvelun järjestämisestä ja toteuttamisesta vastaavalle hyvinvointialueen, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän toimivaltaiselle viranomaiselle, jos potilas ei ole kieltänyt tietojen luovuttamista. Esityksen tavoitteena on turvata potilastiedon käsittely Uudellamaalla sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toimeenpanon alkuvaiheessa.  

Sosiaali- ja terveysvaliokunta on päättänyt yhdistää HE 18/2022 vp :n käsittelyn HE 56/2021 vp :n käsittelyyn. 

Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa HE 18/2022 vp :n mukaista potilastietojen käsittelyä koskevaa ehdotusta on pidetty pääosin kannatettavana. Ehdotetun sääntelyn on katsottu turvaavan nykyisen terveydenhuoltolain 9 §:n kaltaisen tiedonkulun uudistuksen alkuvuosina. Toisaalta on katsottu, että valmisteluaikataulu ei ole mahdollistanut sellaisia sääntelyn muutoksia, jotka kehittäisivät tietojen käsittelyä nykytilanteesta sujuvammaksi.  

Perustuslakivaliokunnalla ( PeVL 17/2022 vp , kappale 2) ei ole huomauttamista HE 18/2022 vp :ssä esitetyn sääntelyn tavoitteisiin tai sisältöön. Perustuslakivaliokunnan mielestä (kappale 3) sekä voimassaoleva että nyt ehdotettu sääntely muodostavat kuitenkin verraten vaikeaselkoisen ja osin jopa vaivalloisen kokonaisuuden. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan on perustuslakivaliokunnan mukaan (kappale 5) syytä selkeyttää sääntelyä. Perustuslakivaliokunta kiinnittää lisäksi valtioneuvoston huomiota nyt arvoitua ehdotusta laajempaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietoja koskevan sääntelyn selkeyttämisen tarpeeseen.  

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan asiantuntijakuulemisissa on kiinnitetty huomiota sääntelyn selkeyttämistarpeeseen erityisesti luovutusta koskevan kielto-oikeuden toteuttamisen sekä informointivelvoitteen osalta. Voimassa olevan terveydenhuoltolain 9 §:n mukaan kielto-oikeuden mahdollistamiseksi potilaalle on annettava selvitys yhteisestä potilastietorekisteristä, tietojen käsittelystä ja hänen mahdollisuudestaan kieltää toimintayksiköiden välinen tietojen luovutus. Nyt käsiteltävänä olevan hallituksen esityksen perusteluissa ( HE 18/2022 vp , s. 21) on todettu, että tietojen luovuttaminen ja kieltomahdollisuus edellyttää jatkossakin, että potilas on tietoinen siitä, miten hänen henkilötietojaan käsitellään. Esityksessä ei kuitenkaan ehdoteta erikseen sääntelyä informoinnista. 

Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa kieltoja koskevan informointivelvoitteen lisäämistä HE 18/2022 vp :n 2. lakiehdotuksen 64 a §:ään (voimaanpanolaki). Saadun selvityksen mukaan informointivelvoitteesta on mahdollista säätää kansallisessa laissa, koska se koskee vain suojatoimena toimivaa kielto-oikeutta, josta ei säädetä EU:n tietosuoja-asetuksessa. Lisäksi sääntelyä täsmennetään voimaanpanolain 64 a §:n mukaisten kieltojen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain ( 784/2021 ) 18 ja 19 §:n mukaisten kieltojen suhteen selkeyttämiseksi.  

Sosiaali- ja terveysvaliokunta kiinnittää vakavaa huomiota siihen, että nyt ehdotettu Uudenmaan aluetta koskeva potilastietojen käsittely on nyt ehdotetun väliaikaisen sääntelyn voimassaoloaikana ratkaistava kestävällä tavalla toistaiseksi voimassa olevalla sääntelyllä siten, että terveydenhuollon ammattihenkilöillä on sujuva pääsy potilasturvallisuuden kannalta olennaisiin tietoihin potilaan tietosuojaa kunnioittaen.  

Sosiaali- ja terveysvaliokunta jakaa perustuslakivaliokunnan huolen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelyä koskevan sääntelykokonaisuuden vaikeaselkoisuudesta ja toistaa aiemman kantansa ( StVM 11/2021 vp , s. 16) tarpeesta uudistaa sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen käsittelyn säädöspohjaa siten, että se muodostaa selkeän ja yhdenmukaisen sekä kattavan kokonaisuuden, joka vastaa Euroopan perusoikeuskirjan, perustuslain ja Euroopan yleisen tietosuoja-asetuksen vaatimuksia sekä tukee sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää sekä sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota. Sääntelyä tulee valiokunnan näkemyksen mukaan yhtenäistää ja selkiyttää siten, että henkilötietojen käsittely ja rekisteröityjen oikeudet ilmenevät niistä ymmärrettävästi ja yksiselitteisesti. Myös eri lakien suhde toisiinsa on välttämätöntä selkiyttää siten, että ei jää epäselvyyttä siitä, mitä lakia kulloinkin sovelletaan. Eduskunta on edellyttänyt lausumallaan, että hallitus kiirehtii sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallintaa koskevan sääntelyn kokonaisuudistuksen valmistelua ( EV 71/2021 vp ).  

Saadun selvityksen mukaan sosiaali- ja terveysministeriössä on kokonaisuuden selkeyttämiseksi valmisteltavana sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallintasäädösten kokonaisuudistus, jossa yhdistettäisiin nykyinen, eri lakeihin pirstoutuva sääntely yhteen lakiin. Lisäksi uudistuksessa yhtenäistään sääntelyä siten, että sääntely olisi samankaltaista valtakunnallisesti eikä Uudellamaalla olisi jatkossa omaa, erilaista sääntelyään. Hallituksen esitys sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä on selvityksen mukaan tarkoitus antaa eduskunnalle syyskuussa 2022 talousarviolakien antamisen yhteydessä.  

Hallintovaliokunnan lausunto (HaVL 28/2022 vp)

Hallintovaliokunta kiinnittää lausunnossaan huomiota kunnan ja hyvinvointialueen väliseen työnjakoon, toimivaltarajoihin ja yhteistyövelvoitteeseen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä erityisesti ehkäisevän päihdetyön, kuntouttavan työpajatoiminnan ja lapsiperheiden palvelujen osalta. Hallintovaliokunnan näkemyksen mukaan kunnan ja hyvinvointialueen välinen työnjako ja toimivaltarajat muodostuvat joiltain osin epäselviksi ja osin päällekkäisiksikin.  

Sosiaali- ja terveysvaliokunta yhtyy hallintovaliokunnan näkemykseen siitä, että kunnan ja hyvinvointialueen välinen yhteistyö ja vuoropuhelu ovat oleellisia hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää tärkeänä, että lain toimeenpanossa huolehditaan kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyöstä ja toimivasta työnjaosta.  

Hallintovaliokunta nostaa lausunnossaan esille myös sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen liittyneessä kuntien valtionosuusjärjestelmän muutoksessa säädetyn hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lisäosan, jolla pyritään kannustamaan kuntia ennalta ehkäiseviin, hyvinvointia ja terveyttä lisääviin toimiin. Valtioneuvoston asetuksella vuosittain säädettävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen perushinta kerrotaan kunnan asukasmäärällä sekä kunnalle määritellyllä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kertoimella (hyte-kerroin). Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää hallintovaliokunnan tavoin tärkeänä, että seurataan, voidaanko hyte-kertoimen avulla kannustaa ja palkita kuntia.  

Hallintovaliokunta kiinnittää lausunnossaan lisäksi huomiota pelastustoimen riittävien resurssien turvaamiseen. Hallintovaliokunnan lausunnon mukaan sisäministeriö on asettanut pelastuslain uudistamishankkeen, jonka tavoitteena on turvata ja ylläpitää pelastustoimen palvelujen saatavuutta, kattavuutta ja laatua sekä kehittää pelastustoimen palvelujen valtakunnallista yhdenmukaisuutta ja tehostaa toiminnan vaikuttavuutta. Lisäksi suuronnettomuuksiin ja muihin häiriötilanteisiin, poikkeusoloihin ja niihin kuuluviin väestönsuojelutilanteisiin varautumista pyritään parantamaan. Sosiaali- ja terveysvaliokunta yhtyy hallintovaliokunnan lausunnossaan esittämiin näkemyksiin riittävän rahoituksen ja pelastajien määrän turvaamisesta sekä pelastustoimen ja kuntien välisen yhteistyön tärkeydestä.  

Ahvenanmaan asema

Ahvenanmaan maakunnalla on Ahvenanmaan itsehallintolain 18 §:n 6 kohdan mukaan lainsäädäntövalta palo- ja pelastustointa koskevissa asioissa sekä 18 §:n 12 ja 13 kohdan mukaan lainsäädäntövalta sosiaalihuoltoa koskevissa asioissa ja tietyin poikkeuksin terveyden- ja sairaanhoitoa koskevissa asioissa. Nyt ehdotettavat säännösehdotukset eivät siten pääosin koske Ahvenanmaata.  

Valtakunnalla on kuitenkin itsehallintolain 27 §:n mukaan lainsäädäntövalta asioissa, jotka koskevat muun muassa perhesuhteita, lapsen oikeudellista asemaa, lapseksiottamista, hallinnollista puuttumista henkilökohtaiseen vapauteen, ihmisten tarttuvia tauteja, kastrointia ja sterilointia, raskauden keskeyttämistä, keinohedelmöitystä ja oikeuslääketieteellisiä tutkimuksia. Lisäksi itsehallintolain 29 §:ssä säädetään oikeudenaloista, joiden osalta lainsäädäntövalta voidaan siirtää valtakunnalta maakunnalle tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä annetulla lailla, johon maakuntapäivät on antanut suostumuksensa. Osa nyt arviotavan hallituksen esityksen lakiehdotuksista koskee valtakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluvia asioita.  

Hallituksen esityksen mukaan ( HE 56/2021 vp , s. 26) valtakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluvien lakiehdotusten soveltamista Ahvenanmaan maakunnassa koskevien säännösten tarkoituksena on säilyttää nykytila. Sääntelyn seurauksena kunnat Ahvenanmaan maakunnassa hoitavat sellaisia tehtäviä, jotka eivät enää vuoden 2023 alettua kuulu muualla Suomessa kunnille vaan hyvinvointialueille. Perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan ( PeVL 18/2022 vp , kappale 8) ehdotettu sääntelyratkaisu noudattelee Ahvenanmaan valtuuskunnan asiassa esittämää kantaa. Ahvenanmaan valtuuskunnan mukaan itsehallintolaista ei johdu estettä sille, että sellaiset valtakunnan toimivaltaan kuuluvat tehtävät, jotka valtakunnan lainsäädännön mukaan kuuluvat kunnille, pysyvät Ahvenanmaan maakunnassa kuntien tehtävinä, vaikka ne muualla Suomessa siirretään sellaisille viranomaisille, joita Ahvenanmaalla ei ole. Sääntelylle ei perustuslakivaliokunnan mukaan myöskään ole estettä perustuslain kunnallista itsehallintoa ja kuntien asukkaiden yhdenvertaisuutta koskevan sääntelyn näkökulmasta (ks. esim. PeVL 17/2021 vp , kappaleet 107—116).  

Hallituksen esityksessä ehdotetaan (s. 32) lisättäväksi joihinkin valtakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluviin lakeihin tai niiden yksittäisiin pykäliin säännökset koskien niiden soveltamista Ahvenanmaalla. Perustuslakivaliokunta on kuitenkin kiinnittänyt huomiota (kappale 10) siihen, että tällaisia erityissäännöksiä ehdotetaan otettaviksi myös ainakin kolmeen sellaiseen lakiin, jotka kuuluvat Ahvenanmaan maakunnan lainsäädäntövaltaan. Sääntely ei siten näiltä osin ole perustuslakivaliokunnan mukaan sopusoinnussa Ahvenanmaan itsehallintolain lainsäädäntövallan jakautumista koskevan sääntelyn kanssa ja sääntelyn soveltamista Ahvenanmaalla koskevat maininnat 5. lakiehdotuksen 1 §:stä, 11. lakiehdotuksen 1 §:stä ja 18. lakiehdotuksen 1 §:stä tulee poistaa. Tällaiset muutokset ovat perustuslakivaliokunnan mukaan edellytyksenä lakiehdotusten käsittelemiselle tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.  

Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa, että mainituista lakiehdotuksista poistetaan kyseiset säännökset. 

Voimaantulo

Esityksen mukaan ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2023. 

Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Hansel Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain 3 §:ää siten, että pykälän 1 momentissa olevaan luetteloon lisättäisiin hyvinvointialueet ja hyvinvointiyhtymät, jolloin hyvinvointialueet ja hyvinvointiyhtymät voisivat käyttää Hanselin yhteishankintasopimuksia sekä Hanselin palveluja. 

Kuten hallintovaliokunnan lausunnossa ( HaVL 28/2022 vp ) todetaan, voisivat hyvinvointialueet ja hyvinvointiyhtymät tehdä hankintoja jo ennen käsillä olevan lakipaketin suunniteltua voimaantuloajankohtaa 1.1.2023. Väliaikaiset toimielimet valmistelevat parhaillaan hyvinvointialueiden hankintoja, jotta toiminta voisi käynnistyä ensi vuoden aikana. Jos Hanselin yhteishankintasopimukset tulisivat jo hyvinvointialueiden käyttöön, ylimääräisiltä kilpailutuksilta ja hallinnolliselta taakalta vältyttäisiin. Hyvinvointialueiden toiminnan käynnistämistä helpottaisi myös mahdollisuus käyttää Hanselin asiantuntijapalveluja hyvinvointialueiden omissa kilpailutuksissa sekä hankintatoimen organisoinnin suunnittelussa ja hankintatoimen muussa kehittämisessä. Lisäksi kunnilta ja kuntayhtymiltä siirtyvien yhteishankintoihin perustuvien asiakkaiden hankintasopimusten sujuva siirto edellyttää, että organisaatio, jolle sopimuksia siirretään, on myös Hanselin asiakas. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää hallintovaliokunnan tavoin tärkeänä, että Hansel Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain 3 §:n muutos (105. lakiehdotus) voisi tulla voimaan mahdollisimman pian.  

Lisäksi 110. ja 111. lakiehdotusten yhteensovittamistarpeista johtuen laki rikoslain muuttamisesta annetun lain 25 luvun 9 §:n 2 momentin kumoamisesta (110. lakiehdotus) on tarkoitettu tulemaan voimaan jo 1.8.2022.  

VALIOKUNNAN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

Hallituksen esitys HE 56/2021 vp

Lakiehdotuksiin 1.—4., 8.—10., 12., 20., 23., 25., 27., 28.—31., 40., 42., 43., 46.—50., 52., 57.—63., 66., 67., 69., 70., 73., 85., 86., 88., 90. ja 99. ehdotetaan lisättäväksi puuttuvat lainnumerot sekä tehtäväksi muita teknisiä muutoksia lakiehdotusten johtolauseisiin ja pykäliin.  

3. Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä annetun lain muuttamisesta

8 §. Tietolupaviranomaisen toiminnan ohjaus ja rekisterinpitäjien yhteistoiminnan kehittäminen.

Pykälän 1 momentin 3 kohtaan ehdotetaan hallituksen esityksen virheellisen kirjauksen johdosta palautettavan hyvinvointialueen tilalle kunta.  

5. Laki äitiysavustuslain muuttamisesta

1 §. Lain tarkoitus ja soveltamisala.

Pykälän 3 momentti ehdotetaan poistettavaksi perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta edellä yleisperusteluista ilmenevin syin. 

11. Laki elatustukilain muuttamisesta

1 §. Lain tarkoitus ja soveltamisala.

Pykälän 4 momentti ehdotetaan poistettavaksi perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta edellä yleisperusteluista ilmenevin syin. 

18. Laki lapsilisälain muuttamisesta

1 §. Lain tarkoitus ja soveltamisala.

Pykälän 2 momentti ehdotetaan poistettavaksi perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta edellä yleisperusteluista ilmenevin syin. 

20. Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain muuttamisesta

20 §. Nuoren kuntoutusraha.

Pykälän 3 momentissa viittaus kuntaan ehdotetaan muutettavaksi viittaukseksi hyvinvointialueeseen. 

23. Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta

Johtolause.

Lain 15 luvun 20 §:n 2 momenttia on esityksen antamisen jälkeen muutettu lailla 28/2022, mikä tulee ottaa huomioon johtolauseessa.  

4 luku. Matkakustannusten korvaaminen

4 §. Tutkimus- ja hoitopaikka.

Pykälän 1 momentin sanamuotoa ehdotetaan muutettavaksi voimassa olevan lain 1156/2020 mukaiseksi.  

15 luku. Toimeenpanoa koskevat säännökset

20 §. Ilmoitukset olosuhteiden muutoksista.

Pykälän 2 momentin sanamuotoa ehdotetaan muutettavaksi vastaamaan 1.8.2022 voimaan tulevan lain 28/2022 sanamuotoa.  

28. Laki sotilasvammalain muuttamisesta

6 a §.

Valiokunta ehdottaa pykälän 1 momentissa sanamuodon ”koti-, päivä- ja yösairaanhoito” muuttamista sanamuodoksi ”sairaanhoito”.  

36. Laki kansaneläkelain muuttamisesta

67 §. Etuuden maksaminen hyvinvointialueelle.

Valiokunta ehdottaa muutettavaksi 1 momentin sanamuotoa “eläkkeensaaja” sanamuodoksi “etuudensaaja”. 

40. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta

15 §. Neuvolapalvelut.

Valiokunta ehdottaa, että pykälään lisätään uusi 4 momentti, jonka mukaan hyvinvointialueen tulisi laatia alueellinen neuvolasuunnitelma valtuustokausittain hyvinvointialueen vastuulla olevien neuvolapalvelujen toteuttamiseksi. Suunnitelma hyväksyttäisiin hyvinvointialueen aluevaltuustossa tai Helsingin osalta Helsingin kaupunginvaltuustossa vähintään valtuustokausittain, ja se olisi tarkistettava tarvittaessa. Alueellinen neuvolasuunnitelma tulisi liittää lastensuojelulain 12 §:n 3 momentissa tarkoitettuun alueelliseen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan tai Helsingin osalta kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan. Käytäntö olisi vastaava kuin koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa alueellisen opiskeluhuoltosuunnitelman laatimisessa. 

Esitetyssä alueellisessa neuvolasuunnitelmassa ei olisi kyse uudesta tai laajennetusta velvoitteesta. Voimassa olevan neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta annetun valtioneuvoston asetuksen (338/2011) 4 §:n mukaan kunnat vastaavat siitä, että neuvolatoiminnan toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan neuvolan toimintaohjelma. Asetus sisältää velvoitteen laatia myös lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelma. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun siirtyessä kunnilta hyvinvointialueille myös neuvolan toimintaohjelman laatimisvelvoitetta täsmennettäisiin vastaamaan uudistusta ja laatimisvelvoitteesta ehdotetaan säädettäväksi laissa.  

Alueelliseen neuvolasuunnitelmaan kirjattaisiin neuvolatoiminnan kokonaistarve, käytettävissä olevat ja tulevaisuudessa tarvittavat resurssit ja toiminnan alueelliset kehittämistarpeet sekä toimenpiteet näiden toteuttamiseksi. Suunnitelmassa tulisi myös kuvata yhteistyö sosiaalihuollon, synnytyssairaaloiden, varhaiskasvatuksen, järjestöjen sekä muiden tarvittavien tahojen kanssa. Lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon kokonaisuus tulisi myös liittää alueelliseen neuvolasuunnitelmaan. 

Alueellinen neuvolasuunnitelma tulisi laatia valtuustokausittain yhteistyössä hyvinvointialueen ja kuntien kesken siltä osin kuin se on tarkoituksenmukaista, esimerkiksi neuvolan ja varhaiskasvatuksen yhteistyön osalta. Suunnitelman toteutumista tulisi arvioida vähintään valtuustokausittain ja se tulisi tarkistaa tarvittaessa. 

50 §. Kiireellinen hoito.

Valiokunta ehdottaa teknisluonteista korjausta pykälän 3 momentin hyvinvointialueita koskevaan luetteloon.  

Voimaantulo- ja siirtymäsäännös.

Terveydenhuoltolain 50 §:ssä säädetään sosiaali- ja terveysministeriön mahdollisuudesta myöntää kunnalle tai sairaanhoitopiirille lupa ympärivuorokautisen perusterveydenhuollon tai akuuttilääketieteen päivystyksen järjestämiseen sekä luvan poiketa synnytystoiminnan määrää koskevista edellytyksistä. Hallituksen esityksessä ehdotetaan 50 §:ää muutettavaksi siten, että lupien hakijana on 1.1.2023 lähtien hyvinvointialue. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan sairaanhoitopiiri ei kuitenkaan voi hakea kyseisiä lupia 31.12.2022 jälkeiselle ajalle. Lupahakemusten käsittelyn turvaamiseksi valiokunta ehdottaa, että lain voimaantulo- ja siirtymäsäännökseen lisätään säännös (uusi 3 mom.) siitä, että hyvinvointialue voi hakea kyseisiä lupia 1.8.2022 alkaen. Lupa hyvinvointialueelle myönnetään koskemaan aikaisintaan 1.1.2023 alkavaa ajanjaksoa. 

42. Laki mielenterveyslain muuttamisesta

19 §. Rikoksesta syytetyn kehitysvammaisten erityishuolto.

Valiokunta ehdottaa, että pykälän 1 ja 2 momentissa sanamuoto “monijäseninen toimielin” muutetaan muotoon “vaativan tuen asiantuntijaryhmä”.  

33 §. Mielentilatutkimuksessa olleen matkat asuinpaikkaan.

Pykälässä säädetään sairaalan velvollisuudesta järjestää tai kustantaa tietyissä tilanteissa mielentilatutkimuksessa olleen henkilön matka tämän asuinpaikkaan. Matkojen järjestämis- ja kustannusvastuu koskee niin kunnallisia sairaaloita kuin valtion mielisairaaloita. Hallituksen esityksessä 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi niin, että hyvinvointialueella on velvollisuus järjestää ja kustantaa matka, koska järjestämis- ja kustannusvastuu on perustellumpaa kohdentaa järjestäjään eikä sairaalaan. Valiokunta ehdottaa pykälän 1 momenttia muutettavaksi niin, että myös valtion mielisairaalalla on matkojen osalta edelleen järjestämis- ja kustannusvastuu vastaavasti kuten voimassa olevan pykälän perusteella.  

47. Laki sosiaalihuoltolain muuttamisesta

41 §.

Valiokunta ehdottaa muutettavaksi lain 41 §:n 1 momenttia niin, että siinä viitataan hyvinvointialueeseen.  

48. Laki sosiaalihuoltolain muuttamisesta

Johtolause.

Lain 14 §:n 1 ja 2 momentin johdantokappaletta on muutettu lailla 635/2021 , mikä tulee ottaa huomioon johtolauseessa.  

14 §. Tuen tarpeisiin vastaavat sosiaalipalvelut.

Pykälän 2 momentin johdantokappaleeseen ehdotetaan tehtäväksi laista 635/2021 johtuvat muutokset.  

49. Laki sosiaalisesta luototuksesta annetun lain muuttamisesta

Voimaantulo- ja siirtymäsäännös.

Valiokunta ehdottaa, että lakiin lisätään siirtymäsäännös koskien ennen lain voimaantuloa kunnissa solmittuja sosiaalista luototusta koskevia sopimuksia, jotka ovat voimassa lain tullessa voimaan. Säännöksen tarkoituksena olisi turvata sosiaalista luottoa koskevien sopimusten voimassaolon jatkuvuus sekä luotonsaajan oikeudellinen asema velkojan vaihtuessa hyvinvointialueeksi.  

Ennen lain voimaantuloa solmitut järjestämisvastuun siirtymisen hetkellä voimassa olleet sosiaalista luottoa koskevat sopimukset samoin kuin niistä johtuvat oikeudet ja velvollisuudet siirtyisivät lain voimaan tullessa hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle. Hyvinvointialueen tulisi järjestää sosiaalista luototusta pykälässä tarkoitettujen sosiaalista luottoa koskevien sopimusten luotonsaajille. Myös ennen lain voimaantuloa solmittuun sosiaalista luototusta koskevaan sopimukseen sovellettaisiin sosiaalisesta luototuksesta annetun lain säännöksiä. Huomioon tulisi ottaa erityisesti, mitä säädetään sosiaalisesta luototuksesta annetun lain 7—9 §:ssä. Hyvinvointialueen tulisi tarvittaessa esimerkiksi järjestää luotonsaajalle riittävästi sosiaalisesta luototuksesta annetun lain 9 §:n mukaista taloudellista neuvontaa ja ohjausta. Luotonsaaja voisi esittää uutta velkojaa eli hyvinvointialuetta kohtaan samat vaatimukset kuin mitä olisi lain nojalla voinut esittää alkuperäistäkin velkojaa eli kuntaa kohtaan.  

Luotonsaajat, jotka lain voimaan tullessa olisivat sosiaalista luottoa koskevan sopimuksen mukaan velvollisia maksamaan sosiaalista luottoa takaisin kunnalle, olisivat velvollisia maksamaan luottoa takaisin hyvinvointialueelle. Luotonsaajan hyvinvointialueelle maksamat luoton lyhennykset vähentäisivät velkasaatavia luotonsaajalta. Hyvinvointialueen tulisi tulouttaa pykälässä mainittujen sosiaalista luototusta koskevien sopimusten luottojen takaisinmaksut ennen lain voimaantuloa luoton myöntäneelle kunnalle vuosittain. 

Sosiaalista luottoa koskevien sopimusten luottotappioista aiheutuvat menot kuuluisivat luoton ennen tämän lain voimaantuloa myöntäneelle kunnalle. Kunnan kuluksi kirjattaisiin siten luottotappiot ja luottotappiot vaikuttaisivat kunnan tulokseen samoin kuin ennen lain voimaantuloa. Hyvinvointialueen kirjanpidossa taseessa esitettäisiin samansuuruisena velkasaatavat luotonsaajalta sekä hyvinvointialueen velka kunnalle. Luotonsaajan hyvinvointialueelle maksama lyhennys vähentäisi velkasaatavia luotonsaajalta, ja luotonsaajan takaisin maksaman suorituksen edelleen tilitys kunnalle vähentäisi hyvinvointialueen velkaa kunnalle. Myös luottotappiokirjaukset vähentäisivät sekä luotonsaajan velkasaatavia, että hyvinvointialueen velkaa kunnalle kirjanpidossa. Kirjauksista ei syntyisi vaikutusta hyvinvointialueen tulokseen eivätkä ne siten vaikuttaisi hyvinvointialueiden valtion rahoitukseen.  

50. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta

Johtolause.

Lain 5 §:n 4 momenttia on muutettu lailla 1384/2021 , mikä tulee ottaa huomioon johtolauseessa.  

5 §. Aktivointisuunnitelman laatiminen.

Pykälän 4 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi laista 1384/2021 johtuvat muutokset.  

8 §. Aktivointisuunnitelman sisältö.

Pykälästä on lailla 1384/2021 virheellisesti poistettu esityksessä muutettavaksi ehdotetut 3 ja 4 momentit. Muutos on tullut voimaan 2.5.2022. Valiokunta ehdottaa pykälään lisättäväksi uudet 3 ja 4 momentit, jotka vastaavat sisällöltään 1.5.2022 voimassa olleita 3 ja 5 momenttia ja joissa on otettu huomioon nyt käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä ehdotetut muutokset. Lisäksi pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi asetuksenantovaltuutta koskeva 5 momentti, joka vastaa 1.5.2022 asti voimassa ollutta 6 momenttia ja joka on lailla 1384/2021 virheellisesti poistettu.  

Voimaantulosäännös.

Valiokunta ehdottaa, että lain 8 §:n 3 ja 4 momenttia sovellettaisiin 2 päivästä toukokuuta 2022 eli siitä lukien, kun kyseiset momentit ovat lailla 1384/2021 virheellisesti poistettu. Takautuva soveltaminen ei vaikuttaisi yksittäisten kansalaisten oikeuksiin tai velvollisuuksiin.  

55. Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta

39 §. Muutoksenhaku.

(Uusi) Valiokunta ehdottaa, että pykälän 1—3 momentin viittaukset hallintolainkäyttölakiin ( 586/1996 ) muutetaan viittauksiksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin ( 808/2019 ). 

56. Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain 27 ja 30 §:n muuttamisesta

30 §. Muutoksenhaku.

(Uusi) Valiokunta ehdottaa, että pykälän 1—4 momentin viittaukset hallintolainkäyttölakiin muutetaan viittauksiksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin. 

57. Laki yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain muuttamisesta

11 §. Ilmoituksenvaraiset palvelut.

Valiokunta ehdottaa, että pykälään lisätään voimassa olevaa pykälää vastaava maininta siitä, että ilmoituksessa on mainittava vastaavat tiedot kuin lupahakemuksessa. 

62. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain muuttamisesta

20 §. Velvollisuus antaa hyvinvointialueelle salassapidettäviä tietoja.

Valiokunta ehdottaa pykälää muutettavaksi niin, että myös kunnan ja kuntayhtymän viranomaisella on velvollisuus antaa salassa pidettäviä tietoa hyvinvointialueelle. 

63. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta

5 §. Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi.

Valiokunta ehdottaa, että pykälään lisätään uusi 3 momentti, jossa otetaan huomioon Helsingin kaupungin muista kunnista ja hyvinvointialueista eroava hyvinvointisuunnitelmaa koskeva velvoite. Lakiehdotuksen 2 momentissa mainittu sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 7 § ei koske Helsingin kaupunkia, joten se ei tee omaa erillistä hyvinvointialueen hyvinvointisuunnitelmaa. Helsingin kaupungilla on muista kunnista poiketen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu, minkä vuoksi on perusteltua edellyttää, että se sisällyttää pykälän 1 momentissa tarkoitettuun suunnitelmaansa myös 2 momentissa mainitut järjestämisvastuuseen liittyvät asiat. Helsingin kaupungin hyvinvointisuunnitelman tulisi siten sisältää myös toimenpiteet iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Lisäksi suunnitelmassa olisi painotettava kotona asumista ja kuntoutumista edistäviä toimenpiteitä.  

64. Laki rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain muuttamisesta

7 §. Korvausten perusteet.

Ahvenanmaan maakunta on perustuslakivaliokunnalle antamassaan lausunnossa todennut, että lakiehdotuksen 3, 5, 6, 7 ja 13 §:n säännöksiä ei voida ehdotetussa muodossa soveltaa Ahvenanmaalla. Lisäksi palveluntuottajia koskevan 4 §:n muotoilu ei tunnista Ahvenanmaan maakunnallista viranomaista Ålands hälso- och sjukvård (ÅHS) tuottajana. 

Valiokunta ehdottaa pykälän 1 momenttia muutettavaksi siten, että säännöksestä poistetaan viittaus sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 57 §:ään. Momenttiin ehdotetaan lisättäväksi edellä mainittuun pykälään sisältyvä maininta siitä, että kustannuksilla tarkoitetaan toteutuneita kuluja, jotka ovat aiheutuneet palvelun antamisesta ja joista on vähennetty palvelusta kertyneet toimintatulot. Näin muutettuna säännös on selkeämpi ja helpommin sovellettavissa myös Ahvenanmaalla.  

10 §. Matkakustannusten korvaaminen.

(Uusi) Valiokunta ehdottaa teknisluonteisia muutoksia pykälän 1 ja 2 momenttiin niin, että Kansaneläkelaitoksen nimi alkamaan erisnimenä isolla kirjaimella. Lisäksi 1 momentin viittaus vanhaan sairausvakuutuslakiin muutetaan koskemaan voimassa olevaa sairausvakuutuslakia ( 1224/2004 ). 

12 b §. Kotona asumista tukevien palvelujen korvaukset kunnille ja kuntayhtymille.

Valiokunta ehdottaa poistettavaksi lakiehdotuksen pykälän 3 momentin tarpeettomana, koska lain soveltamisesta Ahvenanmaan maakunnassa ehdotetaan tehtäväksi erillinen säännös.  

13 §. Muutoksenhaku.

Valiokunta ehdottaa pykälää muutettavaksi kokonaan. Valiokunta ehdottaa voimassa olevan pykälän 1 momenttiin sisältyvää valituskieltoa poistettavaksi, koska kieltoa ei ole perusteltu lain esitöissä eikä kiellolle ole siten perusteita. Valiokunta ehdottaa, että pykälän 1 momenttiin lisätään viittaussäännös hallintolakiin, jota sovelletaan hyvinvointialueen viranhaltijan päätöksestä tehtävään oikaisuvaatimukseen. 

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen. Hyvinvointialueen ja Valtiokonttorin päätökseen haettaisiin muutosta oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain mukaisesti ja Kansaneläkelaitoksen päätökseen sairausvakuutuslain 17 luvun säännösten mukaisesti.  

13 a §. Lain soveltaminen Ahvenanmaan maakunnassa.

(Uusi) Valiokunta ehdottaa lisättäväksi lakiin uusi 13 a §, joka koskee lain tiettyjen säännösten soveltamista Ahvenanmaalla. 

68. Laki kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta

1 b §.

1Valiokunta ehdottaa, että pykälässä oleva sanamuoto “monijäseninen toimielin” muutetaan muotoon “vaativan tuen asiantuntijaryhmä”. Vastaava muutos ehdotetaan tehtäväksi 23, 31, 32, 33, 34, 36, 37, 38, 42 c ja 80 §:iin. 

73 §.

Pykälä koskee kuntien osuutta erityishuoltopiirien varoihin ja velkoihin sekä korvauksia siirryttäessä kuntayhtymästä toiseen. Valiokunta ehdottaa pykälää kumottavaksi, koska voimaanpanolain 20 §:ssä säädetään erityishuoltopiirin varojen ja velkojen siirtymisestä hyvinvointialueelle.  

76 §.

Valiokunta ehdottaa voimassa olevan lain 76 §:n 4 momentin ( 725/2021 ) siirtämistä pykälän 2 momentiksi. 

69. Laki lastensuojelulain muuttamisesta

12 §. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmat.

Valiokunta ehdottaa pykälää muutettavaksi niin, että siinä otetaan huomioon Helsingin kaupungin asema palvelujen järjestäjänä. Valiokunta ehdottaa, että alueellista lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa koskevaa 3 momenttia ja kunnan sekä hyvinvointialueen välistä yhteistyötä koskevaa 5 momenttia ei sovelleta Helsingin kaupunkiin. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 5 momentti, jonka mukaan Helsingin kaupungin olisi sisällytettävä pykälän 4 momentissa luetellut alueelliseen lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan sisällytettävät tiedot 1 momentissa tarkoitettuun kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan. Lakiehdotuksen 5 momentti siirtyy lisäyksen johdosta 6 momentiksi.  

14 §. Moniammatillisen asiantuntemuksen turvaaminen.

Pykälän 1 momentissa ehdotetaan kunnan tilalle muutettavaksi hyvinvointialue. 

17 §. Lastensuojelun järjestäminen eräissä erityistilanteissa.

Valiokunta ehdottaa, että lakiehdotuksen 1 momentti poistetaan, koska muutos on tehty jo HE 21/2022 vp :n ( EV 47/2022 vp ) yhteydessä. Pykälän 3 momentissa ehdotetaan muutettavaksi ulkoasiainministeriön tilalle ulkoministeriö. 

46 §. Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta päättäminen huostassapidon aikana.

Pykälään ehdotetaan teknistä tarkennusta perhehoitolain nimikkeeseen.  

90 §. Muutoksenhaku hallinto-oikeuteen.

Valiokunta ehdottaa, että pykälän 1 momentin johdantokappaleeseen lisätään viittaus oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin voimassa olevaa pykälää vastaavasti.  

92 §. Muutoksenhaku korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Valiokunta ehdottaa, että pykälän 1 momentin johdantokappaleseen lisätään viittaus oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin voimassa olevaa pykälää vastaavasti.  

93 a §. Lain soveltaminen Ahvenanmaan maakunnassa.

Valiokunta ehdottaa teknisiä muutoksia 1 momentin 2 ja 3 kohtaan.  

73. Laki työturvallisuuslain 40 a §:n muuttamisesta

Johtolause.

Lain 40 a §:ää on muutettu lailla 755/2021 , mikä on otettava huomioon johtolauseessa.  

40 a §. Luettelo biologisille tekijöille altistuneista työntekijöistä.

Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi laista 755/2021 johtuvat muutokset.  

75. Laki pelastuslain muuttamisesta

23 §. Sisäministeriön ja aluehallintoviraston tehtävät.

(Uusi) Lakiehdotuksessa pykälä on ehdotettu poistettavaksi, koska sisäministeriön ja aluehallintoviraston tehtävistä säädetään jatkossa pelastustoimen järjestämisestä annetussa laissa. Hallintovaliokunta toteaa lausunnossaan saamansa selvityksen perusteella, että pelastustoimen järjestämisestä annettua lakia sovelletaan lain 1 §:n 2 momentin mukaan vain hyvinvointialueesta annetussa laissa tarkoitetun hyvinvointialueen järjestämisvastuulla olevan pelastustoimen järjestämiseen, kehittämiseen, ohjaukseen ja valvontaan. Näin ollen sisäministeriön ja aluehallintoviraston muista kuin hyvinvointialueen järjestämisvastuulle kuuluvaan pelastustoimeen liittyvistä tehtävistä on edelleen tarpeen säätää. Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa hallintovaliokunnan lausunnon johdosta, että pykälää ei kumota, vaan sitä muutetaan hallintovaliokunnan lausunnossaan esittämällä tavalla.  

96 §. Eräiden suoritteiden maksullisuus.

Hallintovaliokunta toteaa lausunnossaan saamansa selvityksen perusteella, että 1 momentin säännöksen on tarkoitus olla informatiivinen ja ehdottaa momentin sanamuodon selkeyttämistä. Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa momenttia selkeytettäväksi hallintovaliokunnan lausunnossaan esittämällä tavalla.  

104 §. Muutoksenhaku.

Valiokunnan sosiaali- ja terveysministeriöltä ja sisäministeriöltä saadun selvityksen mukaan lakiehdotuksen 104 §:n muotoilussa ei ole huomioitu ehdotettua pelastuslain 96 §:n 2 momentin sisällön siirtämistä osaksi 96 §:n 1 momenttia. Siirron seurauksena pelastuslain 96 §:n 1 momentti sisältää päätöksiä, joiden valitusoikeudesta säädetään osaksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain ja osaksi hyvinvointialueessa annetun lain mukaan. Ehdotetun 104 §:n viittaukset 96 §:n momentteihin ovat saadun selvityksen mukaan näin ollen virheelliset. Valiokunta ehdottaa pykälää muutettavaksi kirjallisessa selvityksessä esitetyllä tavalla niin, että siinä otettaisiin huomioon esityksessä ehdotettu pelastuslain 96 §:n 2 momentin sisällön siirtäminen osaksi 96 §:n 1 momenttia seuraavasti.  

Pykälän 1 momentissa säädettäisiin oikaisuvaatimuksesta hyvinvointialueen pelastusviranomaisen lain 96 §:n 1 momentissa ja 102 §:ssä tarkoitettuun päätökseen.  

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin muutoksenhakuoikeudesta 1 momentissa mainittuihin hyvinvointialueen viranomaisen tai Rajavartiolaitoksen päätöksiin. Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa.  

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin muutoksenhakuoikeudesta aluevaltuuston pelastuslain 96 §:n 1 momentin nojalla tekemään päätökseen. Pelastuslain 96 §:n 1 momentissa tarkoitetusta hyvinvointialueen pelastusviranomaisen suoritteiden maksullisuutta ja perittävien maksujen suuruutta koskevasta aluevaltuuston päätöksestä valittamiseen sovellettaisiin, mitä hyvinvointialueesta annetun lain 16 luvussa säädetään.  

Pykälän 4 momentin mukaan muutoksenhakuun rakennusluvan myöntävän viranomaisen pelastuslain nojalla tekemään päätökseen sovellettaisiin, mitä maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään. 

Pykälän 5 momentin mukaan hyvinvointialueen viranomaisen ja Rajavartiolaitoksen pelastuslain 96 §:n 1 momentin ja 102 §:n nojalla tekemää päätöstä olisi muutoksenhausta huolimatta noudatettava heti, jollei muutoksenhakuviranomainen toisin määrää.  

105 §. Uhkasakko ja teettämisuhka.

(Uusi) Valiokunta ehdottaa muutettavaksi pykälän 1 momenttia niin, että siinä otettaisiin huomioon pelastustoimen järjestämisvastuun siirtyminen hyvinvointialueille. 

109 §. Viranomaisverkon käytettävyyttä koskevat erityiset vaatimukset.

Valiokunta ehdottaa 109 §:n 1 momentin muuttamista säännökseen lailla 739/2021 aiemmin tehtyjen muutosten vuoksi.  

85. Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain muuttamisesta

17 d §. Asiantuntijapalveluiden korvaaminen.

Valiokunta ehdottaa teknisluonteista korjausta pykälään niin, että siinä viitattaisiin käräjäoikeuden hallinnollisen kanslian sijaintikunnan sijasta hyvinvointialueeseen, jonka alueella käräjäoikeuden hallinnollinen kanslia sijaitsee.  

93. Laki vankeuslain 4 luvun 7 §:n muuttamisesta

7 §. Rangaistusajan suunnitelman laatimismenettely.

Valiokunta ehdottaa lakiehdotuksen hylkäämistä tarpeettomana, koska esityksessä tarkoitettu muutos on toteutettu aikaisemmin lailla 1302/2021. 

102. Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain muuttamisesta

126 §. Muutoksenhaku ministeriön ja valvontaviranomaisen päätöksistä.

Valiokunta ehdottaa, että pykälään lisätään uusi 2 momentti koskien oikeutta vaatia oikaisua pelastusviranomaisen määräämästä maksusta ja hakea muutosta hallintotuomioistuimesta. Valiokunnan ehdotuksesta johtuen lakiehdotuksen 2 momentti, jossa viitataan informatiivisesti aluevaltuuston päätökseen sovellettavasta laista, siirtyy 3 momentiksi. 

110. Laki rikoslain muuttamisesta annetun lain 25 luvun 9 §:n 2 momentin kumoamisesta.

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistusta koskevaan hallituksen esitykseen HE 241/2020 vp sisältyi rikoslain vapauteen kohdistuvia rikoksia koskevan 25 luvun syyteoikeutta koskevan 9 §:n 2 momentin, sellaisena kuin tuo momentti oli laissa 441/2011 , muutosehdotus. Momentti koski sosiaalihuollon viranomaisen kuulemista syyteoikeuden käyttämisen edellytyksenä lapsen omavaltaisessa huostaanotossa. Esityksen perusteella momenttia muutettiin lailla 641/2021 . Muutos on tulossa voimaan 1.1.2023.  

Eduskunnan käsiteltävänä oli osin samanaikaisesti hallituksen esitys HE 226/2020 vp rikoslain 25 luvun 9 §:n muuttamisesta. Tuossa esityksessä muuttamisen kohteena oli rikoslain 25 luvun 9 § sellaisena kuin se oli laissa 441/2011 . Uudistuksessa laajennettiin syyttäjän syyteoikeutta laittomassa uhkauksessa. Tästä laajennuksesta säädettiin pykälän uudessa 2 momentissa. Tällöin edellä mainittu sosiaalihuollon viranomaisen kuulemista koskenut pykälän 2 momentti siirtyi pykälän 3 momentiksi. Esityksen perusteella pykälää muutettiin lailla 698/2021 . Muutettu pykälä tuli voimaan 1.10.2021. 

Valiokunta ehdottaa, että säännösten yhteensovittamiseksi lailla 641/2021 säädetty rikoslain 25 luvun 9 §:n 2 momentin muutos kumotaan 1.8.2022 alkaen, ja pykälän 3 momentti muutetaan sisällöltään tuon kumottavan 2 momentin mukaiseksi.  

111. Laki rikoslain 25 luvun 9 §:n muuttamisesta.

25 luku

9 §.

Pykälän 3 momentti muutetaan edellä 110. lakiehdotuksen kohdalla todetuista syistä kumottavan 2 momentin mukaiseksi. Ehdotetun rikoslain 25 luvun 9 §:n 3 momentin sisältö on selostettu hallituksen esityksessä HE 241/2020 vp , s. 1052—1053 ja lakivaliokunnan lausunnossa LaVL 10/2021 vp, s. 35—36.  

112. Laki henkilötietojen käsittelystä rikosseuraamusvirastossa.

16 §. Oikeus saada tietoja muilta viranomaisilta ja tiedonantovelvollisilta.

Valiokunta ehdottaa, että pykälän 2 momenttia muutetaan siten, että ilmaisu “kunnan sosiaali- ja terveysviranomaisilta” muutetaan ilmaisuksi “viranomaisilta, jotka henkilön koti- tai asuinkunnan perusteella vastaavat hänen sosiaali- ja terveys-, asunto- ja työvoimapalveluistaan”.   

Hallituksen esitys HE 18/2022 vp

2. Laki sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta

64 a §. Väliaikainen tiedonsaantioikeus.

Pykälään ehdotetaan lisättäväksi kieltoja koskeva informointivelvoite. Lisäksi pykälää täsmennetään voimaanpanolain 64 a §:n mukaisten kieltojen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain ( 784/2021 ) 18 ja 19 §:n mukaisten kieltojen suhteen selkeyttämiseksi. 

VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan päätösehdotus:

Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 56/2021 vp sisältyvät 6., 7., 13.—17., 19., 21., 22., 24., 32.—35., 37.—39., 41., 44., 45., 51., 53., 54., 71., 72., 74., 76.—84., 87., 89., 91., 92., 94.—98., 90., 100., 101. ja 103.—109. ja hallituksen esitykseen HE 18/2022 vp sisältyvän 1. lakiehdotuksen. 

Eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen HE 56/2021 vp sisältyvät 1.—5., 8.—12., 18., 20., 23., 25.—31., 36., 40., 42., 43., 46.—50., 52., 55.—70., 73., 75., 85., 86., 88., 90., 99. ja 102. ja hallituksen esitykseen HE 18/2022 vp sisältyvän 2. lakiehdotuksen. (Valiokunnan muutosehdotukset) 

Eduskunta hylkää hallituksen esitykseen HE 56/2021 vp sisältyvän 93. lakiehdotuksen. 

Eduskunta hyväksyy uudet, 110.—112. lakiehdotuksen. (Valiokunnan uudet lakiehdotukset) 

Valiokunnan muutosehdotukset HE 56/2021 vp

1.  Laki  ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä annetun lain 20 b ja 20 n §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä annetun lain ( 101/2001 ) 20 b §:n 2 momentin johdantokappale ja 20 n §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 20 b §:n 2 momentin johdantokappale laissa 169/2017 ja 20 n §:n 1 momentti laissa 277/2013 , seuraavasti: 

20 b § 

Toimilupa ja ilmoitus 


Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen on myönnettävä kirjallisesta hakemuksesta toimilupa kudoslaitostoimintaa varten hyvinvointialueelle, HUS-yhtymälle, yhdistykselle tai muulle yhteisölle tai yritykselle, jos kudoslaitos täyttää seuraavien direktiivien mukaiset vaatimukset: 


20 n § 

Luovutussairaala ja elinsiirtokeskus 

Luovutussairaalalle ja elinsiirtokeskukselle asetetuista vaatimuksista säädetään tämän lain lisäksi terveydenhuoltolaissa ( 1326/2010 ) ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetussa laissa (612/2021). 



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


2.  Laki  veripalvelulain 4 ja 18 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan veripalvelulain ( 197/2005 ) 4 §:n 2 momentti ja 18 §:n 3 momentti, sellaisena kuin niistä on 4 §:n 2 momentti laissa 777/2009 , seuraavasti: 

4 § 

Toimilupa ja ilmoitus 


Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen on myönnettävä kirjallisesta hakemuksesta toimilupa veripalvelutoimintaa varten hyvinvointialueelle, HUS-yhtymälle, yhdistykselle tai muulle vastaavalle yhteisölle, jolla on edellytykset täyttää tässä laissa veripalvelutoiminnalle asetetut laatu- ja turvallisuusvaatimukset. Lupahakemuksessa on oltava laitoksen henkilöstöä, tiloja, laitteita ja tarvikkeita koskevat tiedot sekä tiedot veren ja sen osien luovutusta, tutkimista, käsittelyä, säilytystä, kuljetusta, jakelua ja veriturvatoimintaa koskevista menettelytavoista. 


18 § 

Ohjaus ja valvonta 


Verikeskuksen ohjauksesta ja valvonnasta säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetussa laissa (612/2021), yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa ( 152/1990 ) ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa ( 559/1994 ). 


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


3.  Laki  sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä annetun lain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä annetun lain ( 552/2019 ) 8 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohta, 32 § ja 41 §:n 3 momentti, seuraavasti: 

8 § 

Tietolupaviranomaisen toiminnan ohjaus ja rekisterinpitäjien yhteistoiminnan kehittäminen 

Tietolupaviranomaisen toiminnan ohjausta ja palveluista vastaavien organisaatioiden yhteisen toiminnan kehittämistä varten sosiaali- ja terveysministeriö asettaa Tietolupaviranomaiselle ohjausryhmän kolmivuotiskaudeksi, sekä nimittää ohjausryhmän puheenjohtajan. Sosiaali- ja terveysministeriö nimeää ohjausryhmään jäseniksi: 


2) yhden jäsenen edustamaan hyvinvointialueita sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjänä; 

3) yhden jäsenen edustamaan kuntia ehkäisevän sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjänä Kuntaliiton esityksen pohjalta; 


32 § 

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston tiedonsaantioikeus 

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolla on oikeus saada maksutta ja salassapitosäännösten estämättä käyttöympäristöjen valvontaa varten välttämättömät tiedot valtion ja hyvinvointialueen viranomaisilta sekä luonnollisilta ja oikeushenkilöiltä, joita tämän lain tai sen nojalla annetut säännökset koskevat. 

41 § 

Tietojohtaminen 


Sen lisäksi, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetussa laissa (615/2021) tarkoitetuilla Uudenmaan hyvinvointialueilla ja Helsingin kaupungilla on oikeus salassapitovelvoitteiden estämättä sekä tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 2 kohdan h alakohdan nojalla käsitellä ja yhdistellä tunnisteellisesti potilastietoja, jotka ovat syntyneet kunkin omassa toiminnassa tai ovat sen omiin rekistereihin tallennettuja sekä potilastietoja, joita HUS-yhtymä tuottaa rahoitusvastuun perusteella hyvinvointialueen lukuun. Käsittelyn tulee olla välttämätöntä hyvinvointialueen tai Helsingin kaupungin vastuulla toteutettavan palvelutoiminnan tuottamista, seurantaa, arviointia, suunnittelua, kehittämistä, johtamista tai valvontaa varten. 


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


4.  Laki  terveydensuojelulain 58 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan terveydensuojelulain ( 763/1994 ) 58 §, sellaisena kuin se on laissa 1723/2009 , seuraavasti: 

58 § 

Suhde muuhun lainsäädäntöön 

Kunnan tämän lain nojalla järjestämään toimintaan sovelletaan kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annettua lakia (618/2021), jollei lailla toisin säädetä. 


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


5.  Laki  äitiysavustuslain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan äitiysavustuslain ( 477/1993 ) 2 §:n 1 momentti ja 14 §:n 2 momentin 1 kohta, sellaisena kuin niistä on 14 §:n 2 momentin 1 kohta laissa 783/2002 , sekä  

lisätään 1 §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 643/2004 ja 25/2019, uusi 3 momentti seuraavasti: 

1 § 

Lain tarkoitus ja soveltamisala 


Mitä tässä laissa säädetään hyvinvointialueista, sovelletaan Ahvenanmaan maakunnan osalta Ahvenanmaan maakuntalainsäädännön mukaan toimivaltaiseen viranomaiseen. 

2 § 

Oikeus avustukseen 

Oikeus äitiysavustukseen on naisella, jonka raskaus on kestänyt vähintään 154 päivää. Avustuksen saamisen edellytyksenä on lisäksi, että nainen ennen raskaudentilansa neljännen kuukauden päättymistä on käynyt terveystarkastuksessa terveyskeskuksessa tai lääkärin vastaanotolla. Kansaneläkelaitos voi kuitenkin erityisestä syystä kuultuaan tarvittaessa hyvinvointialuetta myöntää avustuksen terveystarkastuksen laiminlyömisestä huolimatta. 


14 § 

Tietojenantovelvollisuus 


Kansaneläkelaitoksella ja tämän lain mukaisella muutoksenhakuelimellä on oikeus saada pyynnöstä salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä maksutta käsiteltävänä olevan etuuden ratkaisemista varten välttämättömät tiedot tai sellaiset välttämättömät tiedot, jotka on muuten otettava huomioon tässä laissa taikka Suomea sitovassa sosiaaliturvasopimuksessa tai sosiaaliturvaa koskevassa muussa kansainvälisessä säädöksessä säädettyjen tehtävien toimeenpanemiseksi: 

1) valtion, hyvinvointialueen ja kunnan viranomaiselta sekä muulta julkisoikeudelliselta yhteisöltä; 



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


6.  Laki  tupakkalain 8 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

kumotaan tupakkalain ( 549/2016 ) 8 §:n 3 momentti ja 

muutetaan 8 §:n 1 momentin johdantokappale seuraavasti: 

8 § 

Kunnan tehtävät 

Kunta huolehtii alueellaan paikallisesta toiminnasta tupakoinnin lopettamiseksi yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa. Kunta valvoo alueellaan: 



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


7.  Laki  huumausainelain 38 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  

muutetaan huumausainelain ( 373/2008 ) 38 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 775/2009 , seuraavasti: 

38 § 

Oikeus saada tietoja toimijoilta sekä viranomaisilta 

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksella on sen estämättä, mitä tietojen salassa pitämisestä säädetään, oikeus saada tämän lain mukaisten lupa- ja valvontatehtävien suorittamiseksi välttämättömät tiedot maksutta tämän lain ja lääkelain mukaisilta elinkeinonharjoittajilta ja muilta toimijoilta sekä valtion, hyvinvointialueen ja kunnan viranomaisilta. 



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


8.  Laki  ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä annetun lain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä annetun lain ( 523/2015 ) 4 §:n 2 momentti sekä 5 ja 6 §, sellaisena kuin niistä on 5 § osaksi laissa 1119/2017 , seuraavasti: 

4 § 


Aluehallintovirastot ohjaavat toimialueensa ehkäisevää päihdetyötä, suunnittelevat ja kehittävät sitä yhteistyössä muiden viranomaisten ja yhteisöjen kanssa sekä tukevat toimialueensa kuntia ja hyvinvointialueita ehkäisevän päihdetyön toteuttamisessa ja kehittämisessä. 

5 § 

Kunta huolehtii ehkäisevän päihdetyön tarpeen mukaisesta organisoinnista alueellaan ja nimeää ehkäisevän päihdetyön tehtävistä vastaavan toimielimen. Hyvinvointialue tukee alueensa kuntia ehkäisevän päihdetyön toteuttamisessa ja kehittämisessä ja huolehtii 2 momentissa tarkoitetuista ehkäisevän päihdetyön tehtävistä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. 

Kunnan toimielimen ja hyvinvointialueen tehtävänä on: 

1) huolehtia alueensa päihdeolojen seurannasta ja niitä koskevasta tiedotuksesta; 

2) huolehtia siitä, että päihdehaittoja ja niiden vähentämistä koskevaa tietoa tarjotaan yksityisille henkilöille ja koko väestölle; 

3) lisätä ja tukea päihdehaittoja ehkäisevien toimien osaamista kaikissa tehtävissään; 

4) esittää ja edistää ehkäisevän päihdetyön toimia hallinnossaan, kunnassa erityisesti sivistys-, liikunta- ja nuorisotoimessa sekä elinkeinotoimessa; 

5) huolehtia siitä, että 1—4 kohdassa tarkoitetut toimet sovitetaan yhteen kunnan ja hyvinvointialueen yhteistyössä sekä poliisin, alkoholilain ( 1102/2017 ) ja tupakkalain ( 549/2016 ) noudattamisen valvonnasta vastaavien viranomaisten, elinkeinoelämän ja erityisesti ehkäisevään päihdetyöhön osallistuvien yleishyödyllisten yhteisöjen ehkäisevään päihdetyöhön kuuluvien ja sitä tukevien toimien kanssa. 

Kunnan ja hyvinvointialueenehkäisevään päihdetyöhön sovelletaan lisäksi, mitä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) 6 ja 7 §:ssä säädetään terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä sekä sitä koskevasta suunnittelusta ja raportoinnista. 

6 § 

Kunnan ja hyvinvointialueen tulee ehkäisevän päihdetyön yhteydessä edistää asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia päihteiden aiheuttamien haittojen vähentämiseksi viranomaisyhteistyöllä, viranomaisille annettavilla lausunnoilla sekä omilla toimillaan. 

Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista säädetään lisäksi hyvinvointialueesta annetun lain (611/2021) 29  §:ssä. 


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


9.  Laki  lapseen kohdistuneen seksuaali- ja pahoinpitelyrikoksen selvittämisen järjestämisestä annetun lain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan lapseen kohdistuneen seksuaali- ja pahoinpitelyrikoksen selvittämisen järjestämisestä annetun lain ( 1009/2008 ) 2 §:n 1 momentti ja 5 §:n 1 momentin johdantokappale sekä 6 ja 7 §, sellaisina kuin niistä ovat 5 §:n 1 momentin johdantokappale ja 7 § laissa 1570/2009 , seuraavasti: 

2 § 

Tutkimusten tekeminen 

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) 34 §:ssä tarkoitetun hyvinvointialueen ja HUS-yhtymän on huolehdittava tämän lain 1 §:ssä tarkoitetun tutkimuksen järjestämisestä. 


5 § 

Sopimus palvelujen tuottamisesta 

Aluehallintovirasto tekee 2 §:ssä tarkoitetun hyvinvointialueen tai HUS-yhtymän kanssa sopimuksen tässä laissa tarkoitettujen tutkimusten suorittamisesta. Sopimuksessa sovitaan: 


6 § 

Kustannusten korvaaminen 

Valtion varoista korvataan 2 §:ssä tarkoitetulle hyvinvointialueelle ja HUS-yhtymälle tämän lain mukaisista tutkimuksista aiheutuvat, toiminnan asianmukaisen hoitamisen kannalta tarpeellisina pidettävät kustannukset. 

7 § 

Korvausten maksaminen 

Aluehallintoviraston on maksettava 2 §:ssä tarkoitetulle hyvinvointialueelle tai HUS-yhtymälle huhtikuun loppuun mennessä kunakin varainhoitovuotena laskennallinen korvaus. Korvauksen suuruus määräytyy hyvinvointialueen tai HUS-yhtymän alueella asuvien alle 16-vuotiaiden lasten määrän ja edellisen vuoden toiminnasta aiheutuneiden kustannusten perusteella. 

Lopullisten kustannusten suorittamiseksi hyvinvointialueen tai HUS-yhtymän on toimitettava aluehallintovirastolle selvitys 5 §:ssä tarkoitettuun sopimukseen perustuvista toteutuneista kustannuksista viimeistään varainhoitovuotta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. 

Hyvinvointialueelle tai HUS-yhtymälle suoritettava korvauksen loppuerä maksetaan viimeistään kuukauden kuluttua selvityksen saapumisesta. Hyvinvointialueen tai HUS-yhtymän liikaa saama korvaus peritään takaisin valtiolle vähentämällä se hyvinvointialueelle tai HUS-yhtymälle maksettavasta seuraavasta ennakosta. 


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


10.  Laki  valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalvelun tuottajalle annetun lain 12 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalvelun tuottajalle annetun lain ( 1354/2014 ) 12 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 381/2018 , seuraavasti: 

12 § 

Viranomaiset 


Turvakotitoimintaa valvovat Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto sekä aluehallintovirastot toimialueellaan. Turvakotitoiminnan valvontaan sovelletaan hyvinvointialueen tuottaman turvakotitoiminnan osalta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) 6 lukua ja muun julkisen palveluntuottajan tuottaman turvakotitoiminnan osalta mainitun lain 6 luvun 46 ja 48 §:ää sekä yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajan osalta yksityisistä sosiaalipalveluista annettua lakia. 


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


11.  Laki  elatustukilain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan elatustuesta annetun lain (580/2008) 11 §:n 4 momentti, 12 § ja 34 §:n 1 kohta seuraavasti: 

lisätään 1 §:ään, sellaisena kuin on osaksi laissa 26/2019, uusi 4 momentti seuraavasti: 

1 § 

Lain tarkoitus ja soveltamisala 


Mitä tässä laissa säädetään hyvinvointialueista, sovelletaan Ahvenanmaan maakunnan osalta Ahvenanmaan maakuntalainsäädännön mukaan toimivaltaiseen viranomaiseen. 

11 § 

Elatustuen hakeminen 


Hyvinvointialue voi hakea elatustuen maksamista itselleen, jos lapsi on hyvinvointialueen kustantamassa ympärivuorokautisessa hoidossa kodin ulkopuolella kalenterikuukautta pitemmän ajan. Elatustuki maksetaan tällöin hyvinvointialueelle aikaisintaan hoidon alkamista seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien. Hyvinvointialueen on haettava myönnetyn elatustuen maksamista itselleen vähintään kaksi viikkoa ennen 16 §:n mukaista maksupäivää. 

12 § 

Hyvinvointialueen lausunto 

Jos elatustuen hakija on muu kuin lapsen huoltaja ja huoltaja vastustaa elatustuen myöntämistä, Kansaneläkelaitoksen on pyydettävä ennen asian ratkaisemista lausunto tuen maksamisesta muulle kuin lapsen huoltajalle siltä hyvinvointialueelta, jossa lapsen kotikunta sijaitsee. 

Jos elatustukea haetaan maksettavaksi muulle kuin tuen saajalle ja tuen saaja vastustaa tätä, Kansaneläkelaitoksen on ennen asian ratkaisemista pyydettävä 1 momentissa tarkoitetulta hyvinvointialueelta lausunto lapsen edun mukaisesta elatustuen maksamisesta sekä varattava tuen saajalle tilaisuus tulla asiassa kuulluksi. 

Kansaneläkelaitoksen on ratkaistava asia 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa hyvinvointialueelta saadun lausunnon mukaisesti. 

34 § 

Oikeus tietojen saamiseen 

Kansaneläkelaitoksella ja tämän lain mukaisella muutoksenhakuelimellä on oikeus salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä saada maksutta välttämättömät tiedot elatustuen ratkaisemiseksi tai muiden tässä laissa taikka Suomea sitovassa sosiaaliturvasopimuksessa tai sosiaaliturvaa koskevassa muussa kansainvälisessä säädöksessä säädettyjen tehtävien toimeenpanemiseksi: 

1) valtion, hyvinvointialueen ja kunnan viranomaiselta sekä muulta julkisoikeudelliselta yhteisöltä; 



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


12.  Laki  eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain ( 571/2007 ) 7 §:n 2 ja 3 momentti, 24 §:n 1 momentti, 28 §, 43 §:n 1 momentin 1 kohta sekä 46 §:n 2 momentti,  

sellaisina kuin niistä ovat 24 §:n 1 momentti laissa 1330/2011 ja 28 § osaksi laissa 939/2014 , sekä 

lisätään 58 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti: 

7 § 

Laitoshoito 


Laitoshoito on julkista, jos hoitoa annetaan: 

1) valtion tai hyvinvointialueen ylläpitämässä sosiaali- tai terveydenhuollon laitoksessa; 

2) muussa laitoksessa, jossa annettavan hoidon valtio kustantaa; 

3) muussa laitoshoidon toimintayksikössä, jos valtio tai hyvinvointialue jatkuvasti osallistuu hoidon kustantamiseen antamalla toimintayksikölle taikka sen ylläpitäjälle tukea, avustusta tai korvausta, jonka määrä ylittää puolet hoidon kokonaiskustannuksista; 

4) hyvinvointialueesta annetun lain ( 611/2021 ) 7 tai 9 §:n mukaisesti hyvinvointialueen järjestämänä, tai jos tosiasiassa on kysymys mainittujen lainkohtien mukaisesta järjestelystä; tai  

5) yksityisen palvelujen tuottajan toimintayksikössä, jos hyvinvointialue jatkuvasti osallistuu hoidettavan henkilön hoidon kustantamiseen kustantamalla vähintään puolet hoitomaksusta. 

Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetään tarkemmin siitä, milloin 1 ja 2 momentissa tarkoitettu hoito on laitoshoitoa sekä milloin laitoshoito on jatkuvaa ja julkisilla varoilla rahoitettua. Tarvittaessa Kansaneläkelaitos ja hyvinvointialueet neuvottelevat, onko toiminta tässä pykälässä tarkoitettua julkista laitoshoitoa tai avohoitoa. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetään tarkemmin Kansaneläkelaitoksen ja hyvinvointialueiden välisestä neuvottelumenettelystä sekä siihen liittyvästä lausuntomenettelystä. 

24 § 

Asumistukea koskeva päätös 

Asumistuen hakijalle annetaan kirjallinen päätös asumistuen myöntämisestä, hylkäämisestä, tarkistamisesta, keskeyttämisestä, lakkauttamisesta ja takaisinperinnästä. Hakijalle on annettava kirjallinen päätös myös silloin, kun asumistuki maksetaan vuokranantajalle 25 a §:n 2 momentin perusteella tai hyvinvointialueelle 28 §:n tai sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksusta annetun lain ( 734/1992 ) 14 §:n mukaisen perhehoidon perusteella. 


28 § 

Maksaminen hyvinvointialueelle 

Kansaneläkelaitos voi päättää, että asumistuki maksetaan sille hyvinvointialueelle, jonka alueella tuen saajan kotikunta sijaitsee, käytettäväksi asumistuensaajan ja hänen avio- tai avopuolisonsa asumismenojen alentamiseen, jos asumistuen maksaminen saajalle itselleen vaarantaa asumistuen saajan tai hänen avio- tai avopuolisonsa toimeentulon. Näin maksettua asumistukea ei saa vastoin asumistuensaajan nimenomaista suostumusta käyttää muuhun kuin sen kuukauden asumismenojen alentamiseen, jolta asumistuki on suoritettu. 

Esityksen asumistuen maksamisesta hyvinvointialueelle voi tehdä asumistuen saaja, hänen avio- tai avopuolisonsa, muu omaisensa tai henkilö, joka hänestä pääasiallisesti huolehtii taikka hyvinvointialue. 

43 § 

Tiedot asumistuen ratkaisemista varten 

Kansaneläkelaitoksella ja tämän lain mukaisella muutoksenhakuelimellä on oikeus saada pyynnöstä salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä maksutta käsiteltävänä olevan asumistuen ratkaisemista varten välttämättömät tiedot: 

1) valtion, hyvinvointialueen ja kunnan viranomaiselta sekä muulta julkisoikeudelliselta yhteisöltä; 


46 § 

Tiedot laitoshoitoa koskevaa neuvottelumenettelyä varten 


Kansaneläkelaitoksella on lisäksi oikeus sanotussa neuvottelumenettelyssä saada pyynnöstä käsiteltävänä olevan asian ratkaisemiseksi välttämättömiä salassa pidettäviä tietoja potilasasiakirjoista, hoidettavan henkilön terveydentilasta, lääkkeistä ja tuloista hyvinvointialueen sosiaali- ja terveysviranomaisilta tai laitoksilta taikka asianomaiselta valtion tai yksityisen terveydenhuollon toimintayksiköltä. 


58 § 

Soveltamissäännös 


Mitä tässä laissa säädetään hyvinvointialueista, sovelletaan Ahvenanmaan maakunnan osalta Ahvenanmaan maakunnan kuntiin. 


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


13.  Laki  lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 16 ja 19 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain ( 1128/1996 ) 16 §:n 2 momentti ja 19 § seuraavasti: 

16 § 

Tuen maksaminen hoidon tuottajalle 


Tuen hakijan tai hakijan osoittaman tuen saajan tulee myös esittää Kansaneläkelaitokselle selvitys hoidosta sovitun korvauksen tai palkan määrästä. Lisäksi tulee esittää selvitys siitä, että 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu hoidon tuottaja on tehnyt 2 §:n 2 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen taikka että varhaiskasvatuslain 50 §:ssä tarkoitettu kunnan toimielin on hyväksynyt, että tuki voidaan maksaa 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetulle hoidon tuottajalle. 


19 § 

Maksaminen laitos- ja perhehoidon aikana 

Tukea ei makseta jatkuvassa laitoshoidossa tai siihen verrattavassa hoidossa olevasta lapsesta siltä ajalta, jonka hoito kestää yli kolme kuukautta. Laitoshoidolla tai siihen verrattavalla hoidolla tarkoitetaan elatuksen sisältävää hyvinvointialueen järjestämää sairaala-, laitos- tai perhehoitoa. Lastensuojelulain ( 417/2017 ) perusteella huostaanotetun lapsen osalta tuen maksaminen lakkaa, kun lapsen hoito ja kasvatus on järjestetty kodin ulkopuolella. 


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


14.  Laki  työttömyysturvalain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan työttömyysturvalain ( 1290/2002 ) 1 luvun 5 §:n 1 momentin 14 kohta, 2 a luvun 1 §:n 2 momentti, 11 luvun 3 §:n 1 momentti ja 9 § sekä 13 luvun 1 §:n 1 momentin 1 kohta,  

sellaisina kuin niistä ovat 1 luvun 5 §:n 1 momentin 14 kohta laissa 1374/2014 , 2 a luvun 1 §:n 2 momentti laissa 1380/2021 ja 13 luvun 1 §:n 1 momentin 1 kohta laissa 1554/2015, seuraavasti: 

1 luku 

Yleiset säännökset 

5 § 

Määritelmät 

Tässä laissa tarkoitetaan: 


14) lomautukseen rinnastettavalla syyllä :

a) työnteon ja palkanmaksun keskeytymistä kokonaan työsopimuslain 2 luvun 12 §:n 2 momentin ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetusta syystä tai työsopimuksen ehdon takia;

b) työnteon ja palkanmaksun keskeytymistä kokonaan eduskunnan virkamiehistä annetun lain ( 1197/2003 ) 43 §:ssä, kirkkolain ( 1054/1993 ) 6 luvun 63 §:ssä, kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain ( 304/2003 ) 47 §:ssä, puolustusvoimista annetun lain ( 551/2007 ) 48 §:ssä, Suomen Pankin virkamiehistä annetun lain ( 1166/1998 ) 31 §:ssä, tasavallan presidentin kansliasta annetun lain ( 100/2012 ) 42 §:ssä tai valtion virkamieslain ( 750/1994 ) 40 §:ssä tarkoitetusta syystä; ei kuitenkaan, jos keskeytymisen syynä on virkasuhteessa olevan kieltäytyminen hänen terveydentilaansa koskevista tarkastuksista tai tutkimuksista taikka terveydentilaansa koskevien tietojen antamisesta;

c) perhepäivähoitajan työnteon ja palkanmaksun keskeytymistä kokonaan sen vuoksi, ettei hänellä ole lapsia hoidettavanaan hänestä itsestään riippumattomasta syystä työsuhteen pysyessä muutoin voimassa;

 


2 a luku 

Työvoimapoliittisesti moitittava menettely 

1 § 

Työstä eroaminen ja erottaminen 


Edellä 1 momentissa säädettyä sovelletaan myös, kun henkilön työnteko ja palkanmaksu ovat keskeytyneet kokonaan eduskunnan virkamiehistä annetun lain 43 §:ssä, kirkkolain 6 luvun 63 §:ssä, kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain 47 §:ssä, puolustusvoimista annetun lain 48 §:ssä, Suomen Pankin virkamiehistä annetun lain 31 §:ssä, tasavallan presidentin kansliasta annetun lain 42 §:ssä tai valtion virkamieslain 40 §:ssä tarkoitetusta syystä. 


11 luku 

Toimeenpanoa koskevat säännökset 

3 § 

Etuutta koskeva päätös 

Kansaneläkelaitoksen ja työttömyyskassan tulee antaa työttömyysetuuden myöntämistä, epäämistä, tarkistamista, lakkauttamista ja takaisinperintää koskevassa asiassa hakijalle kirjallinen päätös. Päätöstä ei anneta, jos etuuden tarkistaminen johtuu yksinomaan indeksitarkistuksesta tai muusta vastaavasta lain tai asetuksen nojalla suoraan määräytyvästä perusteesta, ellei hakija tätä päätöstä erikseen vaadi. Hakijalle on annettava kirjallinen päätös myös työttömyysetuuden maksamisesta hyvinvointialueelle siten kuin 9 §:ssä säädetään. Hakijan tulee pyytää päätöstä indeksitarkistuksen tai muun vastaavan lain tai asetuksen perusteella suoraan määräytyvän perusteen vuoksi tehdystä etuuden tarkistamisesta etuuden maksuajalta 30 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut etuuden määrän tarkistamisesta tiedon. Hakijan katsotaan saaneen muutoksen tiedokseen 12 luvun 6 §:ssä tarkoitetussa ajassa. 


9 § 

Työttömyysetuuden maksaminen hyvinvointialueelle 

Työttömyysetuus voidaan hyvinvointialueen pyynnöstä erityisen painavasta syystä maksaa joko kokonaan tai osittain hyvinvointialueelle toistaiseksi tai määräajan etuuden saajan, hänen perheensä ja hänen huollettavinaan olevien lasten elatukseen. 

Jos hyvinvointialue on toimeentulotuesta annetun lain 23 §:n mukaisesti maksanut toimeentulotukea ennakkona odotettavissa olevaa työttömyysetuutta vastaan, työttömyysetuus maksetaan ennakkoa vastaavilta osin hyvinvointialueelle sen pyynnöstä. 

13 luku 

Tietojen saamista ja luovuttamista koskevat säännökset 

1 § 

Oikeus tietojen saamiseen 

Kansaneläkelaitoksella, työ- ja elinkeinotoimistolla, työttömyyskassalla sekä tämän lain mukaisella muutoksenhakuelimellä on oikeus saada salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä maksutta käsiteltävänä olevan asian ratkaisemista tai muuten tämän lain tai Suomea sitovassa sosiaaliturvasopimuksessa tai sosiaaliturvaa koskevassa muussa kansainvälisessä säädöksessä säädettyjen tehtävien toimeenpanemista varten välttämättömät tiedot: 

1) valtion, hyvinvointialueen ja kunnan viranomaiselta sekä muulta julkisoikeudelliselta yhteisöltä; 



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


15.  Laki  sotilasavustuslain 17 ja 22 a §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan sotilasavustuslain ( 781/1993 ) 17 §:n 1 momentin johdantokappale ja 2 kohta sekä 22 a §:n 1 momentin 1 kohta,  

sellaisina kuin ne ovat, 17 §:n 1 momentin johdantokappale ja 2 kohta laissa 577/2007 sekä 22 a §:n 1 momentin 1 kohta laissa 690/2002 , sekä 

lisätään 17 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 577/2007, uusi 4 momentti seuraavasti: 

17 § 

Maksaminen erityistapauksissa 

Avustuksesta on vähennettävä sitä aikaa vastaava osa, jonka avustusta saava asevelvollisen omainen on vähintään 14 vuorokautta: 


2) elatuksen sisältävässä hyvinvointialueen järjestämässä sairaala-, laitos- tai perhehoidossa. 


Mitä 1 momentissa säädetään hyvinvointialueista, sovelletaan Ahvenanmaan maakunnassa Ahvenanmaan maakunnan kuntiin. 

22 a § 

Tietojensaantioikeus 

Kansaneläkelaitoksella ja tämän lain mukaisella muutoksenhakuelimellä on oikeus saada pyynnöstä salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä maksutta käsiteltävänä olevan asian ratkaisemiseksi tai muun tämän lain mukaisen yksittäisen tehtävän täytäntöönpanoa varten välttämättömät tiedot: 

1) valtion, hyvinvointialueen ja kunnan viranomaiselta sekä muulta julkisoikeudelliselta yhteisöltä; 



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


16.  Laki  yleisestä asumistuesta annetun lain 9 ja 42 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan yleisestä asumistuesta annetun lain ( 938/2014 ) 9 §:n 6 momentti ja 42 §:n 1 momentin 1 kohta, sellaisena kuin niistä on 9 §:n 6 momentti laissa 1533/2016 , seuraavasti: 

9 § 

Hyväksyttävät asumismenot 


Omistusasunnossa asuvan ruokakunnan rahoitusmenoiksi hyväksytään asunnon hankkimiseksi ja perusparantamiseksi otettujen henkilökohtaisten lainojen kuukausittaisista koroista 73 prosenttia. Asumisoikeusasunnon menoiksi hyväksytään 73 prosenttia asumisoikeuden hankkimiseksi otettujen henkilökohtaisten lainojen kuukausittaisista koroista. Edellä mainittujen lainojen on oltava valtion, hyvinvointialueen, kunnan, seurakunnan tai julkisen valvonnan alaisen luottotoimintaa harjoittavan laitoksen myöntämiä. 


42 § 

Tiedot asumistuen ratkaisemista varten 

Kansaneläkelaitoksella ja tämän lain mukaisella muutoksenhakuelimellä on oikeus saada pyynnöstä salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä maksutta käsiteltävänä olevan asumistuen ratkaisemista varten välttämättömät tiedot: 

1) valtion, hyvinvointialueen ja kunnan viranomaiselta sekä muulta julkisoikeudelliselta yhteisöltä; 



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


17.  Laki  maatalousyrittäjien työterveyshuollon eräiden kustannusten korvaamisesta valtion varoista annetun lain 1 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan maatalousyrittäjien työterveyshuollon eräiden kustannusten korvaamisesta valtion varoista annetun lain ( 859/1984 ) 1 §:n 4 momentti, sellaisena kuin se on laissa 817/2008 , seuraavasti: 

1 § 


Maatalousyrittäjien työterveyshuoltoa ohjaavalla keskusyksiköllä on oikeus periä maatalousyrittäjään kohdistamistaan palveluista maksuja ja palkkioita. Maatalousyrittäjään kohdistetuista palvelutuotannon maksuista maatalousyrittäjällä, hyvinvointialueella tai kunnalla on oikeus saada korvaus siten kuin sairausvakuutuslain 13 luvussa säädetään. 


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


18.  Laki  lapsilisälain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan lapsilisälain ( 796/1992 ) 7 §:n 4 momentti, 11—13 § sekä 16 §:n 2 momentin 1 kohta ja 4 momentti,  

sellaisina kuin niistä ovat 7 §:n 4 momentti laissa 1218/2019 sekä 16 §:n 2 momentin 1 kohta ja 4 momentti laissa 694/2002 , sekä 

lisätään 1 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 24/2019, uusi 2 momentti seuraavasti: 

1 § 

Lain tarkoitus ja soveltamisala 


Mitä tässä laissa säädetään hyvinvointialueista, sovelletaan Ahvenanmaan maakunnan osalta Ahvenanmaan maakuntalainsäädännön mukaan toimivaltaiseen viranomaiseen. 

7 § 

Lapsilisän määrä 


Jos lapsi on 11 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla laitos- tai perhehoidossa ja lapsilisä maksetaan hyvinvointialueelle taikka jos lapsilisä 12 §:n 1 momentin nojalla maksetaan lapselle itselleen, lapsilisä on 94,88 euroa kalenterikuukaudessa. Yksinhuoltajan lapsesta lapsilisä kuitenkin maksetaan korotettuna 63,30 eurolla kalenterikuukaudessa. 

11 § 

Maksaminen laitos- ja perhehoidon aikana 

Jos lapsi on hyvinvointialueen kustannuksella hoidettavana laitos- tai perhehoidossa kalenterikuukautta pidemmän ajan, lapsilisä maksetaan hyvinvointialueen esityksestä hoidon alkamista seuraavan kalenterikuukauden alusta sille hyvinvointialueelle, joka ensisijaisesti vastaa hänen hoitokustannuksistaan. Lapsilisällä on tällöin hyvitettävä niitä hoitokustannuksia, joista yksityinen henkilö, hyvinvointialue tai valtio on vastuussa. Mahdollinen ylijäämä on tilitettävä lapsilisään oikeutetulle. 

Kun lapsi on perhehoitolaissa ( 263/2015 ) tarkoitetulla tavalla sijoitettuna perhehoitoon, Kansaneläkelaitos voi hyvinvointialuetta kuultuaan oikeuttaa perhehoitajan nostamaan lapsilisän. 

12 § 

Maksaminen erityistapauksissa 

Sen estämättä, mitä 6 ja 11 §:ssä säädetään, Kansaneläkelaitos voi lapsen edun niin vaatiessa hyvinvointialuetta kuultuaan päättää, että lapsilisä maksetaan 15 vuotta täyttäneelle lapselle itselleen. 

Erityisen painavista syistä Kansaneläkelaitos voi lapsen edun niin vaatiessa hyvinvointialueen esityksestä määrätä lapsilisän maksettavaksi toiselle lapsen vanhemmista tai huoltajista, muulle sopivalle henkilölle tai hyvinvointialueelle käytettäväksi lapsen elatusta varten. 

13 § 

Ilmoitusaika nostajan muuttuessa 

Hyvinvointialueen on tehtävä 11 §:n 1 momentissa ja 12 §:n 2 momentissa tarkoitetut esityksensä lapsilisän maksamisen muutoksesta Kansaneläkelaitokselle vähintään kaksi viikkoa ennen 10 §:n 1 momentin mukaista maksupäivää. 

16 § 

Tietojenantovelvollisuus 


Kansaneläkelaitoksella ja tämän lain mukaisella muutoksenhakuelimellä on oikeus salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä saada pyynnöstä käsiteltävänä olevan etuuden ratkaisemista varten välttämättömät tiedot tai sellaiset välttämättömät tiedot, jotka on muuten otettava huomioon tässä laissa taikka Suomea sitovassa sosiaaliturvasopimuksessa tai sosiaaliturvaa koskevassa muussa kansainvälisessä säädöksessä säädettyjen tehtävien toimeenpanemiseksi: 

1) valtion, hyvinvointialueen ja kunnan viranomaiselta sekä muulta julkisoikeudelliselta yhteisöltä; 


Hyvinvointialueen ja kunnan on ilmoitettava salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä Kansaneläkelaitokselle, jos niiden tiedossa on, että lapsi on 11 §:ssä tarkoitetussa laitos- tai perhehoidossa tai että lapsi on muuttanut toiseen kuntaan. 


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


19.  Laki  vammaisetuuksista annetun lain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan vammaisetuuksista annetun lain ( 570/2007 ) 9 §:n 5 momentti, 15 §:n 2 momentti, 22 §:n 1 momentti, 26 ja 27 § sekä 43 §:n 1 momentin 1 kohta,  

sellaisina kuin niistä ovat 15 §:n 2 momentti ja 27 § laissa 1153/2007 , sekä 

lisätään 54 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti: 

9 § 

Eläkettä saavan hoitotuki 


Kansaneläkelaitoksen on tarvittaessa hankittava hyvinvointialueen lausunto hoitotuen myöntämisedellytysten selvittämistä varten. 

15 § 

Vammaisetuuden hakeminen 


Jos henkilö sairauden, vanhuuden tai muun sellaisen syyn takia ei pysty itse hakemaan vammaisetuutta tai muutoin huolehtimaan etuutta koskevista oikeuksistaan eikä hänellä ole edunvalvojaa, voi Kansaneläkelaitoksen hyväksymä henkilön lähiomainen tai muukin henkilö, joka pääasiallisesti on huolehtinut hänestä, hänen puolestaan käyttää puhevaltaa vammaisetuutta koskevassa asiassa. Alle 16-vuotiaan vammaistukea voi hakea lapsen edunvalvoja, huoltaja, hyvinvointialue tai henkilö, jonka hoitoon lapsi on lastensuojelulain ( 417/2007 ) 81 §:ssä tarkoitetulla tavalla sijoitettu. 

22 § 

Etuutta koskeva päätös 

Hakijalle annetaan kirjallinen päätös etuuden myöntämisestä, hylkäämisestä, tarkistamisesta, keskeyttämisestä, lakkauttamisesta ja takaisinperinnästä. Hakijalle on annettava kirjallinen päätös myös silloin, kun etuus maksetaan 26 §:n tai sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 14 §:n perusteella hyvinvointialueelle. 


26 § 

Maksaminen hyvinvointialueelle 

Kansaneläkelaitos voi päättää, että vammaisetuus maksetaan sille hyvinvointialueelle, jonka alueella etuudensaajan kotikunta sijaitsee, käytettäväksi etuudensaajan elatukseen, jos etuuden maksaminen hänelle itselleen vaarantaa hänen toimeentulonsa. Näin maksettua vammaisetuutta ei saa vastoin etuudensaajan nimenomaista suostumusta käyttää muuhun kuin sen kuukauden aikana annettavaan elatukseen, jolta vammaisetuus on suoritettu. 

Esityksen etuuden maksamisesta hyvinvointialueelle voi tehdä etuudensaaja, hänen avio- tai avopuolisonsa, muu omaisensa tai henkilö, joka hänestä pääasiallisesti huolehtii taikka hyvinvointialue. 

27 § 

Alle 16-vuotiaan vammaistuen maksamisen erityissäännökset 

Jos alle 16-vuotias vammaistukea saava lapsi ei asu edunvalvojansa kanssa samassa taloudessa, vammaistuki voidaan maksaa lapsen huoltajalle tai henkilölle, jonka hoitoon lapsi on lastensuojelulain 81 §:ssä tarkoitetulla tavalla sijoitettu. Kansaneläkelaitoksen on kuultava hyvinvointialuetta ja lapsen edunvalvojaa. 

Jos vammaistuen maksamista lapsen edunvalvojalle tai 1 momentissa tarkoitetulle ei erityisestä syystä voida pitää tarkoituksenmukaisena, Kansaneläkelaitos voi päättää, että vammaistuki maksetaan hyvinvointialueelle tai sen suostumuksella sopivalle henkilölle. 

43 § 

Tiedot etuuden ratkaisemista varten 

Kansaneläkelaitoksella ja tämän lain mukaisella muutoksenhakuelimellä on oikeus salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä saada käsiteltävänä olevan tämän lain mukaisen etuuden ratkaisemista varten välttämättömät tiedot tai sellaiset välttämättömät tiedot, jotka on muuten otettava huomioon tässä laissa taikka Suomea sitovassa sosiaaliturvasopimuksessa tai sosiaaliturvaa koskevassa muussa kansainvälisessä säädöksessä säädettyjen tehtävien toimeenpanemiseksi: 

1) valtion, hyvinvointialueen ja kunnan viranomaiselta sekä muulta julkisoikeudelliselta yhteisöltä; 


54 § 

Soveltamissäännös 


Mitä tässä laissa säädetään hyvinvointialueista, sovelletaan Ahvenanmaan maakunnan osalta Ahvenanmaan maakunnan kuntiin. 


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


20.  Laki  Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain ( 566/2005 ) 2 §:n 2 momentti, 11 §:n 3 ja 4 momentti, 20 §:n 3 momentti, 45 §:n 1 momentti, 48 § sekä 59 §:n 1 momentin 1 ja 5 kohta ja 3 momentti, sellaisena kuin niistä on 2 §:n 2 momentti laissa 145/2015 , sekä 

lisätään 2 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 145/2015 , uusi 3 momentti seuraavasti: 

2 § 

Lain soveltamisala 


Mitä 11 §:ssä säädetään vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisestä ja sen rajoituksista valtion tai hyvinvointialueen järjestämässä hoidossa tai kuntoutuksessa, koskee vastaavasti myös Ahvenanmaan maakunnan ja Ahvenanmaan maakunnan kunnan järjestämää hoitoa tai kuntoutusta. 

Mitä 11, 45, 48 ja 59 §:ssä säädetään hyvinvointialueesta, koskee vastaavasti myös Ahvenanmaan maakuntaa ja Ahvenanmaan maakunnan kuntaa. 

11 § 

Laitoshoidossa olevan kuntoutusta koskeva rajoitus 


Laitoshoito on julkista, jos hoitoa annetaan: 

1) valtion tai hyvinvointialueen ylläpitämässä sosiaali- tai terveydenhuollon laitoksessa; 

2) muussa laitoksessa, jossa annettavan hoidon kustantaa valtio tai hyvinvointialue; 

3) muussa toimintayksikössä, jos valtio tai hyvinvointialue jatkuvasti osallistuu hoidon kustantamiseen antamalla toimintayksikölle tai sen ylläpitäjälle tukea, avustusta tai korvausta, jonka määrä ylittää puolet hoidon kokonaiskustannuksesta; 

4) hyvinvointialueesta annetun lain ( 611/2021 ) 7 tai 9 §:n mukaisesti hyvinvointialueen järjestämänä, tai jos tosiasiassa on kysymys näiden lainkohtien mukaisesta järjestelystä; taikka 

5) yksityisen palvelujen tuottajan toimintayksikössä, jos Kansaneläkelaitos tai hyvinvointialue jatkuvasti osallistuu hoidon kustantamiseen antamalla hoidettavalle toimeentulotukea vähintään puolet hoitomaksusta. 

Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetään tarkemmin siitä, milloin 1 ja 2 momentissa tarkoitettu hoito on laitoshoitoa sekä milloin hoito on julkista. Tarvittaessa Kansaneläkelaitos ja hyvinvointialueet neuvottelevat siitä, onko toiminta tässä pykälässä tarkoitettua avo- tai julkista laitoshoitoa. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetään tarkemmin Kansaneläkelaitoksen ja hyvinvointialueiden välisestä neuvottelumenettelystä ja siihen liittyvästä lausuntomenettelystä. 

20 § (Uusi) 

Nuoren kuntoutusraha 


Henkilökohtaisen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelman laatii hyvinvointialue yhdessä nuoren ja hänen huoltajiensa tai muun laillisen edustajansa kanssa. Tarvittaessa suunnitelman laatimiseen osallistuu muita asiantuntijaviranomaisia. Kirjallinen suunnitelma toimitetaan maksutta Kansaneläkelaitokselle kuntoutusrahahakemuksen käsittelyä varten. 


45 § 

Etuutta koskeva päätös 

Kansaneläkelaitoksen tulee antaa kuntoutusetuuden ja kuntoutusrahaetuuden sekä tämän lain mukaisen kustannuksesta maksettavan korvauksen myöntämistä, epäämistä, tarkistamista, lakkauttamista ja takaisinperintää koskevassa asiassa hakijalle kirjallinen päätös. Hakijalle on annettava kirjallinen päätös myös kuntoutusrahaetuuden maksamisesta hyvinvointialueelle siten kuin 48 §:ssä säädetään sekä kuntoutusrahaetuuden maksamisesta työnantajalle siten kuin 47 §:ssä säädetään. 


48 § 

Maksaminen hyvinvointialueelle 

Hyvinvointialueella on oikeus saada Kansaneläkelaitokselta se osuus vakuutetulle myönnettävästä toimeentulotuesta, jonka Kansaneläkelaitos olisi velvollinen maksamaan samoista kuntoutuksesta aiheutuneista kustannuksista korvauksena vakuutetulle. Jos hyvinvointialue on toimeentulotuesta annetun lain ( 1412/1997 ) 23 §:n mukaisesti maksanut toimeentulotukea ennakkona odotettavissa olevaa kuntoutusetuutta tai kuntoutusrahaetuutta vastaan, etuus maksetaan ennakkoa vastaavilta osin hyvinvointialueelle sen pyynnöstä. 

Jos hyvinvointialueen järjestämässä perhe- tai laitoshoidossa oleva kuntoutuja saa kuntoutusetuutta tai kuntoutusrahaetuutta, hyvinvointialue voi periä ja nostaa samalta ajalta maksettavan etuuden suoraan Kansaneläkelaitokselta käytettäväksi vakuutetun hoidosta, ylläpidosta tai huollosta määrätyn maksun korvaamiseen. Lastensuojelulain nojalla järjestämänsä perhehuollon, laitoshuollon tai asumispalvelun aiheuttamista kustannuksista hyvinvointialue voi vastaavasti periä ja nostaa kohtuullisen korvauksen samalta ajalta maksettavasta etuudesta. 

Kuntoutusraha voidaan joko osittain tai kokonaan maksaa hyvinvointialueelle tämän pyynnöstä käytettäväksi vakuutetun, hänen perheensä ja hänen huollettavinaan olevien lasten elatukseen, jos kuntoutusrahan maksaminen sen saajalle itselleen vaarantaisi vakuutetun, hänen perheensä tai hänen huollettavinaan olevien lasten toimeentulon. 

Työnantajalle maksettavaa osuutta kuntoutusrahasta ei makseta hyvinvointialueelle. 

59 § 

Tietojen saaminen pyynnöstä 

Kansaneläkelaitoksella ja tämän lain mukaisella muutoksenhakuelimellä on oikeus salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä saada käsiteltävänä olevan etuuden ratkaisemista varten välttämättömät tiedot tai sellaiset välttämättömät tiedot, jotka on muuten otettava huomioon tässä laissa taikka Suomea sitovassa sosiaaliturvasopimuksessa tai sosiaaliturvaa koskevassa muussa kansainvälisessä säädöksessä säädettyjen tai määrättyjen tehtävien toimeenpanemiseksi: 

1) valtion, hyvinvointialueen ja kunnan viranomaiselta sekä muulta julkisoikeudelliselta yhteisöltä; 


5) oppilaitokselta, oppisopimuskoulutuksen järjestäjältä ja Työllisyysrahastolta. 


Kansaneläkelaitoksella on oikeus salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä saada pyynnöstä 11 §:n 4 momentissa tarkoitettua neuvottelumenettelyä varten asian ratkaisemiseksi välttämättömät tiedot toimintayksikön toiminnasta, tiloista, henkilökunnan määrästä, annetun hoidon sisällöstä, laadusta ja määrästä, hoidosta tehdystä sopimuksesta ja hoidosta maksettavasta korvauksesta. Kansaneläkelaitoksella on lisäksi oikeus sanotussa neuvottelumenettelyssä saada pyynnöstä käsiteltävän asian ratkaisemiseksi välttämättömiä salassa pidettäviä tietoja potilasasiakirjoista, hoidettavan henkilön terveydentilasta, lääkkeistä ja tuloista hyvinvointialueen sosiaali- ja terveystoimen viranomaisilta ja laitoksilta taikka asianomaiselta valtion tai yksityisen terveydenhuollon toimintayksiköltä. Mitä tässä momentissa säädetään Kansaneläkelaitoksen oikeudesta saada salassa pidettäviä tietoja, koskee myös sosiaali- ja terveysministeriötä. 



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


21.  Laki  vuorotteluvapaalain 2 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan vuorotteluvapaalain ( 1305/2002 ) 2 §:n 1 momentti seuraavasti: 

2 § 

Soveltamisala 

Tätä lakia sovelletaan kokoaikatyöntekijään ja työntekijään, jonka työaika on yli 75 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän työajasta. Tätä lakia sovelletaan myös henkilöön, joka on virkasuhteessa tai siihen verrattavassa palvelussuhteessa valtioon, hyvinvointialueeseen, kuntaan tai muuhun julkisoikeudelliseen yhteisöön. 



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


22.  Laki  työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 15 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain ( 555/1998 ) 15 §:n 4 kohta, sellaisena kuin se on laissa 1653/2015 , seuraavasti: 

15 § 

Työttömyysvakuutusmaksun piiriin kuuluvat palvelussuhteet 

Työttömyysvakuutusmaksua peritään palkasta tai palkkiosta, joka maksetaan työntekijälle, joka tekee työtä: 


4) kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetussa laissa ( 304/2003 ) tarkoitettuna viranhaltijana; 



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


23.  Laki  sairausvakuutuslain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan sairausvakuutuslain ( 1224/2004 ) 1 luvun 2 §:n 6 momentti, 2 luvun 3 §:n 1 momentin 1—4 kohta ja 4 §:n 2 ja 3 momentti, 4 luvun 1 §:n 1 momentti ja 4 §:n 1 momentti, 11 luvun 3 §:n 3 momentin 10 kohta, 13 luvun 8 ja 9 § sekä 10 §:n 2 momentti, 15 luvun 5 §:n 2 momentti, 12 § ja 20 §:n 2 momentti sekä 19 luvun 1 §:n 1 momentin 1 kohta ja 2 §:n 2 momentti,  

sellaisina kuin niistä ovat 2 luvun 3 §:n 1 momentin 1—4 kohta laissa 1203/2013 , 4 luvun 4 §:n 1 momentti laissa 1156/2020 , 11 luvun 3 §:n 3 momentin 10 kohta laissa 535/2019 , 13 luvun 8 § ja 15 luvun 20 §:n 2 momentti laissa 28/2022, 13 luvun 10 §:n 2 momentti laissa 1135/2017 sekä 15 luvun 5 §:n 2 momentti laissa 943/2016 , seuraavasti: 

1 luku 

Lain tarkoitus ja soveltamisala 

2 § 

Lain soveltamisala 


Mitä tässä laissa säädetään vakuutetulle aiheutuvien sairaanhoidon tai raskauden taikka synnytyksen aiheuttamien kustannusten korvaamisesta ja korvattavuuden rajoituksista valtion tai hyvinvointialueen järjestämässä hoidossa, koskee vastaavasti myös Ahvenanmaan maakunnan järjestämää hoitoa. 

2 luku 

Sairaanhoitokorvauksia koskevat yhteiset säännökset 

3 § 

Korvattavuutta koskevat rajoitukset 

Tämän lain nojalla ei korvata: 

1) hyvinvointialueen järjestämistä terveyspalveluista sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain ( 734/1992 ) nojalla perittyjä maksuja; 

2) hyvinvointialueen hyvinvointialueesta annetun lain ( 611/2021 ) 7 ja 9 §:ssä tarkoitetulla tavalla järjestämän sairaanhoidon kustannuksia; 

3) sairaanhoidon kustannuksia, kun yksityisen terveydenhuollon palvelut on järjestetty hyvinvointialueen järjestämän sosiaali- tai terveydenhuollon tiloissa; 

4) hyvinvointialueen järjestämän sairaanhoidon yhteydessä avovastaanotolla annetusta lääkehoidosta aiheutuneita kustannuksia; 


4 § 

Julkisen laitoshoidon määritelmä 


Laitoshoito on julkista, jos hoitoa annetaan: 

1) valtion tai hyvinvointialueen ylläpitämässä sosiaali- tai terveydenhuollon laitoksessa; 

2) muussa laitoksessa, jossa annettavan hoidon valtio kustantaa; 

3) muussa toimintayksikössä, jos valtio tai hyvinvointialue jatkuvasti osallistuu hoidon kustantamiseen antamalla toimintayksikölle tai sen ylläpitäjälle tukea, avustusta tai korvausta, jonka määrä ylittää puolet hoidon kokonaiskustannuksista; 

4) hyvinvointialueesta annetun lain 7 tai 9 §:n mukaisesti hyvinvointialueen järjestämänä, taikka tosiasiallisesti jomman kumman pykälän mukaisena järjestelynä; tai 

5) yksityisen palvelujen tuottajan toimintayksikössä, jos Kansaneläkelaitos tai hyvinvointialue jatkuvasti osallistuu hoidon kustantamiseen antamalla hoidettavalle toimeentulotukea vähintään puolet hoitomaksusta. 

Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetään tarkemmin siitä, milloin 1 ja 2 momentissa tarkoitettu hoito on laitoshoitoa sekä milloin hoito on julkista. Tarvittaessa Kansaneläkelaitos ja hyvinvointialueet neuvottelevat siitä, onko toiminta tässä pykälässä tarkoitettua avo- tai julkista laitoshoitoa. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetään tarkemmin Kansaneläkelaitoksen ja hyvinvointialueiden välisestä neuvottelumenettelystä ja siihen liittyvästä lausuntomenettelystä. 

4 luku 

Matkakustannusten korvaaminen 

1 § 

Vakuutetun tekemä matka 

Vakuutetulla on oikeus saada sairauden hoitoon liittyvistä matkakustannuksista korvaus, jos matka on tehty valtion tai hyvinvointialueen terveydenhuollon toimintayksikköön. Yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa tarkoitettuun terveydenhuollon toimintayksikköön tai ammatinharjoittajan luokse sairauden hoidon vuoksi tehdystä matkasta vakuutetulle aiheutuneet kustannukset korvataan vain, jos suoritettu tutkimus tai annettu hoito on tämän lain mukaan korvattavaa. 


4 § 

Tutkimus- ja hoitopaikka 

Vakuutetulle aiheutuneet matkakustannukset korvataan enintään sen mukaan, kuinka paljon matka olisi tullut maksamaan sellaiseen lähimpään tutkimus- ja hoitopaikkaan, jossa vakuutettu voi saada hänen terveydentilansa vaarantumatta tässä laissa tarkoitettua tarpeellista tutkimusta ja hoitoa. Jos hyvinvointialue on järjestänyt sairaanhoidon hyvinvointialueesta annetun lain 7 ja 9 §:n mukaisesti tai vakuutetulla on rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain ( 1201/2013 ) 13 §:ssä tarkoitettu lupa, korvataan matkakustannukset sinne, missä hoito on annettu. Jos vakuutettu on terveydenhuoltolain 47 tai 48 §:n perusteella valinnut hoitopaikan, matkakustannukset korvataan enintään sen mukaan, kuinka paljon matka olisi maksanut lähimpään valtion tai hyvinvointialueen terveydenhuollon toimintayksikön tutkimus- ja hoitopaikkaan. 


11 luku 

Päivärahaetuuksien määrä 

3 § 

Palkkatulo 


Palkkana ei kuitenkaan pidetä: 


10) henkilöstörahastolaissa tarkoitettuja henkilöstörahastoeriä ja niiden lisäosia, jotka on nostettu henkilöstörahastolain 37 §:n perusteella käteisenä rahaston sääntöjen mukaan määräytyvänä palkkiona edellyttäen, että erä on määräytynyt yrityksen kannattavuutta ja muita toiminnan tehokkuutta mittaavien tekijöiden perusteella tai viraston, kunnan taikka hyvinvointialueen soveltaman tulospalkkiojärjestelmän mukaisesti; 


13 luku 

Työterveyshuoltoa koskevat korvaukset 

8  § 

Hyvinvointialueen oikeus korvaukseen työterveyshuollosta 

Terveyskeskusta ylläpitävällä hyvinvointialueella on oikeus saada Kansaneläkelaitokselta korvausta työterveyshuoltopalvelujen kustannuksista, jos palvelut on annettu yrittäjälle tai muulle omaa työtään tekevälle terveydenhuoltolain 18 §:n 2 tai 3 momentin mukaisesti. Korvausta suoritetaan enintään se määrä, jonka Kansaneläkelaitos olisi velvollinen suorittamaan vastaavana korvauksena edellä tarkoitetulle yrittäjälle tai muulle omaa työtään tekevälle. 

9 § 

Työterveyshuollon kustannusten ja toiminnan seuraaminen ja tarkastusoikeus 

Kansaneläkelaitoksella on oikeus saada työnantajalta, yrittäjältä tai muulta omaa työtään tekevältä, kunnalta tai hyvinvointialueelta taikka muulta hakijalta tarvitsemiaan tietoja työterveyshuollon kustannuksista ja toiminnasta työterveyshuollon toteutumisen seuraamista varten. Lisäksi Kansaneläkelaitoksella on oikeus tarkastaa työnantajan tai muun hakijan järjestämään työterveyshuoltoon liittyvä kirjanpito. 

10 § 

Korvauksen suorittaminen muulle kuin työnantajalle 


Jos 2 §:ssä tarkoitetut yrittäjän tai muun omaa työtään tekevän työterveyshuoltopalvelut on järjestetty työterveyshuoltolain 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, Kansaneläkelaitos voi yrittäjän tai muun omaa työtään suorittavan suostumuksella sopia korvauksen suorittamisesta palvelujen tuottajalle 15 luvun 9 §:n 2 momentin mukaista suorakorvausmenettelyä käyttäen. Jos palvelut on järjestetty työterveyshuoltolain 7 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla, edellytyksenä on lisäksi, että kyseessä on terveyskeskusta ylläpitävän hyvinvointialueen ostopalvelu. 


15 luku 

Toimeenpanoa koskevat säännökset 

5 § 

Työterveyshuoltokorvauksen hakeminen 


Hyvinvointialueen tai palvelujen tuottajan on annettava Kansaneläkelaitokselle tilitys 13 luvun 8 §:ssä ja 10 §:n 2 momentissa tarkoitetuista työterveyshuollon kustannuksista kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun työterveyshuoltopalvelut on annettu. 

12 § 

Sairaanhoitokorvauksen ja päivärahaetuuden maksaminen hyvinvointialueelle 

Hyvinvointialueella on oikeus saada Kansaneläkelaitokselta se osa vakuutetulle myöntämästään toimeentulotuesta, jonka Kansaneläkelaitos olisi velvollinen maksamaan samoista kustannuksista sairaanhoitokorvauksena vakuutetulle. 

Jos hyvinvointialue on toimeentulotuesta annetun lain ( 1412/1997 ) 23 §:n mukaisesti maksanut toimeentulotukea ennakkona odotettavissa olevaa päivärahaetuutta vastaan, päivärahaetuus maksetaan ennakkoa vastaavilta osin hyvinvointialueelle sen pyynnöstä. 

Sairauspäiväraha voidaan maksaa hyvinvointialueelle joko osittain tai kokonaan hyvinvointialueen pyynnöstä käytettäväksi vakuutetun ja hänen perheensä huoltoon edellyttäen, että sairauspäivärahan maksamista sen saajalle itselleen ei voida pitää tarkoitustaan vastaavana hänen elämäntapojensa vuoksi. 

Mitä tässä pykälässä säädetään hyvinvointialueista, sovelletaan Ahvenanmaan maakunnassa Ahvenanmaan maakunnan kuntiin. 

20 § 

Ilmoitukset olosuhteiden muutoksista 


Jos lapsen vanhempi luovuttaa pois lapsensa tarkoituksenaan antaa hänet adoptiolapseksi, on hyvinvointialueen tai adoptiolain 22 §:ssä tarkoitetun adoptiotoimiston maksutta ilmoitettava tästä Kansaneläkelaitokselle. Jos lapsi on otettu lastensuojelulain nojalla huostaan, päätetty sijoittaa kiireellisesti perhehoitoon tai laitoshuoltoon tai järjestää muulla tavoin hänen tarvitsemansa hoito ja huolto, eikä vanhempi hoida lasta, on hyvinvointialueen maksutta ilmoitettava tästä Kansaneläkelaitokselle. Mitä tässä momentissa säädetään hyvinvointialueista, sovelletaan Ahvenanmaan maakunnassa Ahvenanmaan maakunnan kuntiin. 


19 luku 

Tietojen saamista ja luovuttamista koskevat säännökset 

1 § 

Oikeus tietojen saamiseen 

Kansaneläkelaitoksella ja tämän lain mukaisella muutoksenhakuelimellä on oikeus salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä saada käsiteltävänä olevan etuuden ratkaisemista varten välttämättömät tiedot tai sellaiset välttämättömät tiedot, jotka on muuten otettava huomioon tässä laissa taikka Suomea sitovassa sosiaaliturvasopimuksessa tai sosiaaliturvaa koskevassa muussa kansainvälisessä säädöksessä säädettyjen tehtävien toimeenpanemiseksi: 

1) valtion, hyvinvointialueen ja kunnan viranomaiselta sekä muulta julkisoikeudelliselta yhteisöltä; 


2 § 

Tiedot eräissä laitoshoitotapauksissa 


Kansaneläkelaitoksella on lisäksi oikeus sanotussa neuvottelumenettelyssä saada pyynnöstä käsiteltävän asian ratkaisemiseksi välttämättömiä salassa pidettäviä tietoja potilasasiakirjoista, hoidettavan henkilön terveydentilasta, lääkkeistä ja tuloista hyvinvointialueelta taikka asianomaiselta valtion tai yksityisen terveydenhuollon toimintayksiköltä. Mitä tässä momentissa säädetään hyvinvointialueista, sovelletaan Ahvenanmaan maakunnassa Ahvenanmaan maakuntaan ja Ahvenanmaan maakunnan kuntiin. 



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


24.  Laki  aikuiskoulutusetuuksista annetun lain 28 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan aikuiskoulutusetuuksista annetun lain ( 1276/2000 ) 28 §:n 1 momentin 1 kohta seuraavasti: 

28 § 

Oikeus tietojen saamiseen ja luovuttamiseen 

Rahastolla ja tämän lain mukaisella muutoksenhakuelimellä on oikeus saada maksutta käsiteltävänä olevan asian ratkaisemista tai muuten tämän lain mukaisen tehtävän täytäntöönpanoa varten tarpeelliset tiedot: 

1) valtion, hyvinvointialueen ja kunnan viranomaiselta sekä muulta julkisoikeudelliselta yhteisöltä; 



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


25.  Laki  liikennevakuutuslain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  

muutetaan liikennevakuutuslain ( 460/2016 ) 2 §:n 20 kohta, 53 §, 55 §:n otsikko sekä 1, 3 ja 4 momentti, 56 §:n 2 momentti ja 81 §, sellaisena kuin niistä on 2 §:n 20 kohta laissa 92/2021, sekä 

lisätään 2 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 92/2021, uusi 21 kohta seuraavasti: 

2 § 

Määritelmät 

Tässä laissa tarkoitetaan: 


20) tietosuoja-asetuksella luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus); 

21) sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavalla viranomaisella hyvinvointialueesta annetun lain ( 611/2021 ) 5 §:ssä tarkoitettuja hyvinvointialueita sekä Uudenmaan maakunnan hyvinvointialueita, Helsingin kaupunkia ja HUS-yhtymää siltä osin kuin ne järjestävät sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain ( 615/2021 ) mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoa. 

53 § 

Sairaanhoidon korvaamisen edellytykset 

Vahingon vuoksi tarpeellisen sairaanhoidon kustannusten korvaaminen edellyttää, että hoitoa annetaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) tai terveydenhuoltolain ( 1326/2010 ) nojalla julkisena terveydenhuoltona, yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa ( 152/1990 ) tarkoitettuna palveluna tai terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa ( 559/1994 ) tarkoitettuna itsenäisenä ammatinharjoittajana siten kuin jäljempänä säädetään. 

55 § 

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavan viranomaisen oikeus täyskustannusmaksuun 

Jos vahinkoa kärsineellä on oikeus korvaukseen annetusta sairaanhoidosta, vakuutusyhtiön on maksettava sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavalle viranomaiselle sairaanhoidon kustannuksista täyskustannusmaksu. Edellytyksenä on, että sairaanhoidon järjestänyt julkisen terveydenhuollon toimintayksikkö on täyttänyt 56 §:ssä säädetyn ilmoitusvelvollisuutensa. 


Täyskustannusmaksu on samansuuruinen kuin määrä, jonka hoidon järjestämisestä vastuussa oleva sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaava viranomainen on velvollinen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 57 §:n nojalla korvaamaan sellaisen potilaan hoidosta, joka ei ole hoitoa antavaa toimintayksikköä ylläpitävän hyvinvointialueen asukas, vähennettynä vahinkoa kärsineeltä hoidosta asiakasmaksulain perusteella perityllä asiakasmaksulla. Jos sairaanhoitoa varten on annettu tämän lain 54 §:n 2 momentissa tarkoitettu palveluseteli, täyskustannusmaksu on sen arvon suuruinen. 

Vakuutusyhtiön on annettava täyskustannusmaksusta päätös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavalle viranomaiselle, jos kysymys on korvaukseen oikeuttavan hoidon perusteella maksettavan täyskustannusmaksun suuruudesta ja vakuutusyhtiö maksaa maksun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavan viranomaisen laskussa tai vaatimuksessa esitettyä maksua pienempänä taikka maksu on evätty sillä perusteella, ettei sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaava viranomainen ole täyttänyt sille 56 §:ssä säädettyä ilmoittamisvelvollisuutta. Päätös annetaan myös, jos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaava viranomainen pyytää vakuutusyhtiöltä päätöstä. 

56 § 

Julkisen terveydenhuollon toimintayksikön ilmoitusvelvollisuus 


Jos hoitoon hakeutumisen tai hoitokäynnin yhteydessä päätetään toimenpiteestä, josta laaditaan potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 4 a §:n mukainen suunnitelma tai josta muulla tavoin tehdään päätös, terveydenhuollon toimintayksikön on lähetettävä suunnitelma tai päätös vakuutusyhtiölle neljän arkipäivän kuluessa päivästä, jona potilasasiakirjamerkinnät on potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain nojalla annettujen säännösten mukaan tehtävä. Jos suunnitelmaa ei ole tehty, vakuutusyhtiölle on lähetettävä päätettyä hoitoa kuvaava lääkärinlausunto tai potilaskertomus. Jos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaava viranomainen aikoo järjestää hoidon ostopalveluna tai palveluseteliä käyttäen, tästä on samalla ilmoitettava vakuutusyhtiölle. Jos ilmoitusta ei ole mahdollista tehdä edellä sanotussa ajassa suuronnettomuuden, sairausepidemian tai muun niihin rinnastettavan ylivoimaisen esteen vuoksi, ilmoitus on tehtävä heti, kun mainittu este on lakannut. 


81 § 

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavan viranomaisen muutoksenhakuoikeus 

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaava viranomainen ei ole asianosainen asiassa, joka koskee vahinkoa kärsineen oikeutta tämän lain mukaiseen korvaukseen, sillä perusteella, että se on järjestänyt hoitoa vahinkoa kärsineelle. 

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaava viranomainen saa hakea muutosta täyskustannusmaksua koskevaan päätökseen. Muutoksenhausta säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa ( 808/2019 ). 


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


26.  Laki  liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain 7 ja 10 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain ( 626/1991 ) 7 §:n 1 momentti ja 10 §, sellaisena kuin niistä on 7 §:n 1 momentti laissa 1336/2010 , sekä 

lisätään 10 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti: 

7 § 

Työ- tai toimintakykyyn liittyvä kuntoutus 

Kuntoutuksena korvataan, siltä osin kuin sitä ei ole sairaanhoitona säädetty terveydenhuoltolain ( 1326/2010 ) mukaan hyvinvointialueen tehtäväksi, vakuutusyhtiön maksusitoumuksella valitsemassa kuntoutuspaikassa annetuista kuntoutujan työ- tai toimintakyvyn tai sosiaalisen toimintakyvyn ja suoriutumisen edistämiseksi ja ylläpitämiseksi tarvittavista toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset. 


10 § 

Lain ensisijaisuus 

Jos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaava viranomainen on muun lainsäädännön nojalla antanut kuntoutujalle palveluja ja tukitoimia, jotka kohdistuvat samaan tarkoitukseen ja samaan aikaan kuin kuntoutujalle tämän lain mukaan korvattava kuntoutus, oikeus korvaukseen siirtyy tältä osin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavalle viranomaiselle. 

Jos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaava viranomainen on ilmoittanut antamastaan kuntoutuksesta vakuutuslaitokselle niin myöhään, ettei vakuutuslaitos ole voinut ottaa ilmoitusta huomioon maksaessaan korvausta kuntoutettavalle, vakuutuslaitos ei ole velvollinen suorittamaan korvausta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavalle viranomaiselle

Mitä edellä tässä pykälässä on säädetty sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavan viranomaisen oikeudesta korvaukseen, koskee vastaavasti Kansaneläkelaitosta, jos se on järjestänyt kuntoutusta Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain ( 566/2005 ) nojalla tämän lain mukaan korvattavan kuntoutuksen ajalta. 

Mitä edellä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavan viranomaisen antamien sosiaalihuollon palvelujen ja tukitoimien perusteella syntyvästä oikeudesta korvaukseen, sovelletaan Ahvenanmaan maakunnan osalta Ahvenanmaan maakunnan kuntiin. 


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


27.  Laki  potilasvakuutuslain 1 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan potilasvakuutuslain ( 948/2019 ) 1 §:n 2 momentti seuraavasti: 

1 § 

Lain soveltamisala 


Lakia sovelletaan Suomessa annettuun terveyden- ja sairaanhoitoon sekä ulkomailla annettuun terveyden- ja sairaanhoitoon, jos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaava viranomainen päättää järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetussa laissa (612/2021) säädetyn vastuulleen kuuluvan hoidon ulkomailla ja se on potilaan terveydentilan kannalta välttämätöntä. 


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


28.  Laki  sotilasvammalain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan sotilasvammalain ( 404/1948 ) 6 a ja 6 b §, 6 d §:n 1 momentin 1 kohta sekä 43 §,  

sellaisina kuin ne ovat, 6 a § laeissa 1012/1987 ja 1346/2010 , 6  b § laissa 494/1992 , 6 d §:n 1 momentin 1 kohta laissa 1306/2016 sekä 43 § laissa 481/1960 , sekä 

lisätään 6 d §:ään, sellaisena kuin se on laissa 1306/2016 , uusi 3 momentti seuraavasti: 

6 a § 

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavalle viranomaiselle, joka on järjestänyt edellä 6 §:n 4 momentissa tarkoitetun palvelun tai 5 momentissa tarkoitetun kuntouttamisen taikka laitoshuollon, korvataan vahingoittuneen tai sairastuneen hoidosta viranomaiselle aiheutuneet kustannukset. Edellä 6 §:n 4 momentissa tarkoitetut sairaanhoidon kustannukset korvataan kuitenkin vain siltä osin kuin kysymyksessä on sairaanhoito taikka lääkinnällinen kuntoutus. Korvattavasta palvelusta, kuntouttamisesta tai laitoshuollosta ei peritä maksua tai korvausta vahingoittuneelta tai sairastuneelta. 

Sairaanhoitolaitoksen antama ja terveyskeskuksen antama tai järjestämä hoito ja kuntoutus korvataan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavalle viranomaiselle terveydenhuoltolain 58 §:n mukaisesti. Mainittuja korvauksia laskettaessa vähennettäviin toimintatuloihin ei kuitenkaan lueta palvelujen käyttäjiltä perittäviä asiakasmaksuja. Korvaus sosiaalipalveluista lasketaan samoin kuin terveyskeskuksen antamasta ja järjestämästä hoidosta asianomaisen toiminnon kustannusten ja suoritteiden mukaan. 

Mitä tässä pykälässä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavan viranomaisen oikeudesta korvaukseen sosiaalipalveluista, sovelletaan Ahvenanmaan maakunnan osalta Ahvenanmaan maakunnan kuntiin. 

6 b § 

Tämän lain 6 §:n 4 momentissa mainituista kotipalveluista ja asumispalveluista sekä sairaanhoidon palveluista sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavalle viranomaiselle aiheutuvat kustannukset suoritetaan ennakkona. 

Jollei tästä laista muuta johdu, noudatetaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavalle viranomaiselle suoritettavaan ennakkokorvaukseen soveltuvin osin, mitä kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista ja -avustuksista annetussa laissa (35/1973) säädetään valtionosuuden suorittamisesta käyttökustannuksiin. Valtion asianomaisena viranomaisena toimii Valtiokonttori, joka vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavan viranomaisen korvauksen lopullisen määrän. 

Valtiokonttori maksaa ennakon viimeistään kunkin kuukauden 20 päivänä tai, milloin tämä on lauantai tai pyhäpäivä, ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Ennakko maksetaan kahdessatoista yhtä suuressa erässä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavan viranomaisen Valtiokonttorille esittämän arvion perusteella. 

Tarkemmat säännökset korvauksen suorittamisesta ja selvityksestä annetaan asetuksella. 

Mitä tässä pykälässä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavan viranomaisen oikeudesta ennakkokorvaukseen sosiaalihuollon palveluiden perusteella, sovelletaan Ahvenanmaan maakunnan osalta Ahvenanmaan maakunnan kuntiin. 

6 d § 

Seuraavien korvausten maksamiseen voidaan käyttää myös arpajaislain (1047/2001) 17 §:ssä tarkoitettua rahapeliyhtiön tuottoa valtion talousarvioon tarkoitusta varten varatun määrärahan rajoissa: 

1) 6 §:n 4 momentissa tarkoitettuihin avohuollon kustannuksista sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavalle viranomaiselle suoritettava korvaus; 


Mitä tässä pykälässä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavalle viranomaiselle suoritettavasta korvauksesta, sovelletaan Ahvenanmaan maakunnan osalta Ahvenanmaan maakunnan kuntiin. 

43 § 

Jos se, jonka korvauksesta on kysymys, iän, sairauden tai muun sellaisen syyn takia ei itse voi hoitaa asioitaan eikä hänellä ole holhoojaa, voi lähiomainen tai muukin henkilö, joka pääasiallisesti on huolehtinut hänestä, tahi asianomainen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaava viranomainen käyttää hänen puhevaltaansa korvausta koskevassa asiassa. 

Mitä tässä pykälässä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavan viranomaisen puhevallasta sosiaalihuollon palvelun perusteella, sovelletaan Ahvenanmaan maakunnassa Ahvenanmaan maakunnan kuntiin. 


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


29.  Laki  työtapaturma- ja ammattitautilain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan työtapaturma- ja ammattitautilain ( 459/2015 ) 2 §:n 1 momentin 11 kohta, 36 §, 40 §:n otsikko sekä 1 ja 3 momentti, 41 §:n 2 momentti, 117 §, 126 §:n 1 momentti, 143 ja 145 §, 238 §:n 2 momentti ja 266 §:n 3 momentti,  

sellaisina kuin niistä ovat 2 §:n 1 momentin 11 kohta laissa 253/2020 , 143 § osaksi laissa 1273/2016 , 145 § laissa 1161/2020 ja 238 §:n 2 momentti laissa 834/2019 , sekä 

lisätään 2 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on laissa 253/2020 , uusi 12 kohta seuraavasti: 

2 § 

Määritelmät 

Tässä laissa tarkoitetaan: 


11) työkyvyttömyyseläkkeellä työntekijän eläkelain 3 §:ssä mainittujen lakien mukaista toistaiseksi myönnettyä täyttä työkyvyttömyyseläkettä ja työuraeläkettä, kansaneläkelaissa tarkoitettua toistaiseksi myönnettyä työkyvyttömyyseläkettä, työntekijän eläkelain voimaanpanolain 1 §:n 2 momentissa tarkoitettuun aikaisempaan lainsäädäntöön perustuvaa täyttä työkyvyttömyyseläkettä, kansaneläkelain voimaanpanosta annetun lain ( 569/2007 ) 1 §:n 3 momentissa tarkoitettuun aikaisempaan lainsäädäntöön perustuvaa työkyvyttömyyseläkettä ja niitä vastaavaa ulkomailta maksettavaa eläkettä, sekä työntekijän eläkelain voimaanpanolain 24 §:n 2 momentissa tarkoitettua luopumistukea, joka otetaan huomioon työntekijän eläkelain 92 §:n 2 momentissa tarkoitettuna eläkkeenä;  

12) sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavalla viranomaisella hyvinvointialueesta annetun lain ( 611/2021 ) 5 §:ssä tarkoitettuja hyvinvointialueita sekä Uudenmaan maakunnan hyvinvointialueita, Helsingin kaupunkia ja HUS-yhtymää siltä osin kuin ne järjestävät sosiaali- ja terveydenhuoltoa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain ( 615/2021 ) mukaisesti. 

36 § 

Sairaanhoidon kustannusten korvaaminen 

Kustannukset vahingon vuoksi tarpeellisesta sairaanhoidosta, jota annetaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) tai terveydenhuoltolain ( 1326/2010 ) perusteella julkisena terveydenhuoltona tai yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa ( 152/1990 ) tarkoitettuna palveluna taikka terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa ( 559/1994 ) tarkoitettuna itsenäisenä ammatinharjoittajana korvataan siten kuin jäljempänä säädetään. 

Oikeudesta saada sairaanhoitoa säädetään muussa laissa. 

40 § 

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavan viranomaisen oikeus täyskustannusmaksuun 

Jos vahingoittuneella on oikeus korvaukseen sairaanhoidosta, vakuutuslaitoksen on maksettava sairaanhoidon järjestäneelle sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavalle viranomaiselle sairaanhoidon kustannuksista täyskustannusmaksu. Edellytyksenä on, että sairaanhoidon järjestänyt julkisen terveydenhuollon toimintayksikkö on täyttänyt 41 §:ssä säädetyn ilmoitusvelvollisuutensa. 


Täyskustannusmaksu on samansuuruinen kuin määrä, jonka hoidon järjestämisestä vastuussa oleva sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaava viranomainen on velvollinen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 57 §:n nojalla korvaamaan sellaisen potilaan hoidosta, joka on toisen hyvinvointialueen asukas, vähennettynä vahingoittuneelta hoidosta asiakasmaksulain perusteella perityllä asiakasmaksulla. Jos sairaanhoitoa varten on annettu 39 §:n 2 momentissa tarkoitettu palveluseteli, täyskustannusmaksu on sen arvon suuruinen. 

41 § 

Julkisen terveydenhuollon toimintayksikön ilmoitusvelvollisuus 


Jos hoitoon hakeutumisen tai myöhemmän hoitokäynnin yhteydessä päätetään toimenpiteestä, josta laaditaan potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 4 a §:n mukainen suunnitelma tai josta muulla tavoin tehdään päätös, terveydenhuollon toimintayksikön on lähetettävä se vakuutuslaitokselle neljän arkipäivän kuluessa päivästä, jona potilasasiakirjamerkinnät on potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain nojalla annettujen säännösten mukaan tehtävä. Jos suunnitelmaa ei ole tehty, vakuutuslaitokselle on lähetettävä päätettyä hoitoa kuvaava lääkärinlausunto tai potilaskertomus. Jos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaava viranomainen aikoo järjestää hoidon ostopalveluna tai palveluseteliä käyttäen, tästä on samalla ilmoitettava vakuutuslaitokselle. Jos ilmoitusta ei ole mahdollista tehdä edellä sanotussa ajassa suuronnettomuuden, sairausepidemian tai muun niihin rinnastettavan ylivoimaisen esteen vuoksi, ilmoitus on tehtävä heti, kun mainittu este on lakannut. 


117 § 

Asianosaiset 

Käsiteltäessä korvausasiaa vakuutuslaitoksessa asianosaisia ovat vahingoittunut ja kuolemantapauksessa hänen edunsaajansa. Asianosaisia eivät ole vahingoittuneen työnantaja, vahingoittuneelle sairaanhoitoa antanut terveydenhuollon ammattihenkilö tai hoitolaitos, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaava viranomainen eikä se, jolle vakuutuslaitos maksaa tämän lain perusteella vahingoittuneen sijasta tai muutoin korvauksen tai muun suorituksen. 

126 § 

Päätöksen antaminen eräistä maksuista ja kustannuksista 

Täyskustannusmaksusta on annettava päätös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavalle viranomaiselle, jos kysymys on korvaukseen oikeuttavan hoidon perusteella maksettavan täyskustannusmaksun suuruudesta ja vakuutuslaitos maksaa maksun edellä mainitun viranomaisen laskussa tai vaatimuksessa esitettyä maksua pienempänä taikka maksu on evätty sillä perusteella, ettei julkisen terveydenhuollon toimintayksikkö ole täyttänyt sille 41 §:ssä säädettyä ilmoittamisvelvollisuutta. Päätös on annettava myös, jos edellä mainittu viranomainen pyytää vakuutuslaitokselta päätöstä. 


143 § 

Korvauksen maksaminen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavalle viranomaiselle tai Kansaneläkelaitokselle 

Jos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaava viranomainen on järjestänyt tämän lain mukaiseen korvaukseen oikeutetulle laitoshoitoa tai -huoltoa taikka perhehoitoa, vakuutuslaitoksen on edellä mainitun viranomaisen vaatimuksesta maksettava korvaukseen oikeutetulle myönnettävä tapaturmaeläke ja perhe-eläke laitoshoidon tai -huollon tai perhehoidon ajalta edellä mainitulle viranomaiselle käytettäväksi asiakasmaksulaissa tarkoitetulla tavalla. 

Jos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaava viranomainen on muun lainsäädännön nojalla antanut tämän lain mukaiseen korvaukseen oikeutetulle kuntoutuspalveluja ja tukitoimia, jotka kohdistuvat samaan tarkoitukseen ja samaan aikaan kuin vahingoittuneelle tämän lain mukaan korvattava kuntoutus, oikeus korvaukseen siirtyy tältä osin edellä mainitulle viranomaiselle. 

Jos vahingoittunut on saanut toimeentulotuesta annetun lain ( 1412/1997 ) 23 §:ssä tarkoitettua toimeentulotukea ennakkona, vastaavalta ajalta myönnetty ansionmenetyskorvaus maksetaan toimeentulotuen korvaamiseksi Kansaneläkelaitokselle tai sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavalle viranomaiselle sen hakemuksesta. 

Mitä tässä pykälässä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavan viranomaisen antamien sosiaalihuollon palvelujen ja tukitoimien perusteella syntyvästä oikeudesta korvaukseen, sovelletaan Ahvenanmaan maakunnan osalta Ahvenanmaan maakunnan kuntiin. 

145 § 

Korvausten maksamisen etusijajärjestys 

Jos korvaus on tämän tai muun lain nojalla maksettava muulle kuin sille, jolle se on tämän lain perusteella myönnetty, ja kahdella tai useammalla sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavalla viranomaisella, laitoksella, muulla viranomaisella tai taholla on siihen oikeus, korvaus maksetaan seuraavassa järjestyksessä: 

1) vakuutuslaitokselle sen aiheettomasti maksaman korvauksen 247 §:ssä tarkoitettuna takaisinperintänä; 

2) Kansaneläkelaitokselle sairausvakuutuslain 12 luvun 2 §:n ja Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 22 §:n nojalla; 

3) Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle 142 §:n nojalla; 

4) työnantajalle ja sairauskassalle 139 §:n ja valtiolle palkkaturvalain 16 §:n nojalla; 

5) työttömyyskassalle 141 §:n ja Kansaneläkelaitokselle 141 tai 142 §:n nojalla; 

6) eläkelaitokselle 140 §:n nojalla; 

7) Kansaneläkelaitokselle 143 §:n 3 momentin nojalla; 

8) sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavalle viranomaiselle 143 §:n nojalla; 

9) Kansaneläkelaitokselle opintotukilain 28 §:n nojalla; 

10) ulosottoviranomaiselle ulosottokaaren ( 705/2007 ) 4 luvun 2 §:n nojalla. 

238 § 

Muutoksenhakuoikeus 


Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaava viranomainen ei saa hakea muutosta asiassa, joka koskee työntekijän oikeutta tämän lain mukaiseen korvaukseen, sillä perusteella, että se on järjestänyt hoitoa työntekijälle. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaava viranomainen saa hakea muutosta täyskustannusmaksua koskevaan päätökseen. Muutoin sovelletaan, mitä valitusoikeudesta säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain ( 808/2019 ) 7 §:n 1 momentin ensimmäisessä virkkeessä sekä 109 §:n 1 ja 2 momentissa. 


266 § 

Terveydentilatiedoista maksettavat korvaukset 


Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitetulla ammattihenkilöllä on oikeus saada kohtuullinen palkkio 252 §:n 1 momentin 3 kohdassa säädetyn tietojenantovelvollisuuden perusteella antamastaan lausunnosta. Lausunto on annettava Tapaturmavakuutuskeskuksen hyväksymän kaavan mukaista lomaketta käyttäen. Jos lausunnon on antanut sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavan viranomaisen palveluksessa oleva henkilö, palkkio maksetaan edellä mainitulle viranomaiselle. 


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


30.  Laki  maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain ( 873/2015 ) 4 §:n 1 momentin 8 kohta, 38 §:n 2 kohta, 80 §, 85 §:n 1 momentti, 97 §:n 1 momentin 4 kohta, 98 §:n 1 momentin johdantokappale ja 10 kohta, 136 §:n 2 momentti ja 168 §:n 3 momentti,  

sellaisina kuin niistä ovat 4 §:n 1 momentti laissa 247/2020 , 97 §:n 1 momentin 4 kohta ja 98 §:n 1 momentin johdantokappale ja 10 kohta laissa 1160/2020 sekä 136 §:n 2 momentti laissa 835/2019 , sekä 

lisätään 4 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on laissa 247/2020 , uusi 9 kohta seuraavasti: 

4 § 

Muut määritelmät ja viittaussäännökset 

Tässä laissa tarkoitetaan: 


8) työkyvyttömyyseläkkeellä työntekijän eläkelain 3 §:ssä mainittujen lakien mukaista toistaiseksi myönnettyä täyttä työkyvyttömyyseläkettä ja työuraeläkettä, kansaneläkelaissa tarkoitettua toistaiseksi myönnettyä työkyvyttömyyseläkettä, työntekijän eläkelain voimaanpanolain 1 §:n 2 momentissa tarkoitettuun aikaisempaan lainsäädäntöön perustuvaa täyttä työkyvyttömyyseläkettä, kansaneläkelain voimaanpanosta annetun lain ( 569/2007 ) 1 §:n 3 momentissa tarkoitettuun aikaisempaan lainsäädäntöön perustuvaa työkyvyttömyyseläkettä ja niitä vastaavaa ulkomailta maksettavaa eläkettä, sekä työntekijän eläkelain voimaanpanolain 24 §:n 2 momentissa tarkoitettua luopumistukea, joka otetaan huomioon työntekijän eläkelain 92 §:n 2 momentissa tarkoitettuna eläkkeenä; 

9) sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavalla viranomaisella hyvinvointialueesta annetun lain ( 611/2021 ) 5 §:ssä tarkoitettuja hyvinvointialueita sekä Uudenmaan maakunnan hyvinvointialueita, Helsingin kaupunkia ja HUS-yhtymää siltä osin kuin ne järjestävät sosiaali- ja terveydenhuoltoa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain ( 615/2021 ) mukaisesti. 


38 § 

Julkisessa terveydenhuollossa annetun sairaanhoidon korvaaminen  

Julkisessa terveydenhuollossa annetun sairaanhoidon korvaamisessa noudatetaan, mitä työtapaturma- ja ammattitautilain: 


2) 40 ja 41 §:ssä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavan viranomaisen oikeudesta täyskustannusmaksuun ja julkisen terveydenhuollon toimintayksikön ilmoitusvelvollisuudesta; ja 


80 § 

Asianosaiset 

Käsiteltäessä korvausasiaa maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaitoksessa asianosaisia ovat vahingoittunut ja kuolemantapauksessa hänen edunsaajansa. Asianosaisia eivät ole vahingoittuneen työnantaja, vahingoittuneelle sairaanhoitoa antanut terveydenhuollon ammattihenkilö tai hoitolaitos, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaava viranomainen eikä se, jolle maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaitos maksaa tämän lain perusteella vahingoittuneen sijasta tai muutoin korvauksen tai muun suorituksen. 

85 § 

Päätöksen antaminen eräistä maksuista ja kustannuksista 

Tämän lain 38 §:n 2 kohdassa tarkoitetusta täyskustannusmaksusta annetaan päätös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavalle viranomaiselle noudattaen, mitä työtapaturma- ja ammattitautilain 126 §:n 1 momentissa säädetään. 


97 § 

Korvauksen maksaminen muulle kuin vahingoittuneelle 

Korvauksen maksamisessa on noudatettava, mitä: 


4) työtapaturma- ja ammattitautilain 143 §:ssä säädetään korvauksen maksamisesta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavalle viranomaiselle tai Kansaneläkelaitokselle. 


98 § 

Korvausten maksamisen etusijajärjestys 

Jos korvaus on tämän tai muun lain nojalla maksettava muulle kuin sille, jolle se on tämän lain perusteella myönnetty, ja kahdella tai useammalla sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavalla viranomaisella, laitoksella, muulla viranomaisella tai taholla on siihen oikeus, korvaus maksetaan seuraavassa järjestyksessä: 


10) sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavalle viranomaiselle työtapaturma- ja ammattitautilain 143 §:n mukaisesti; 


136 § 

Muutoksenhakuoikeus 


Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaava viranomainen ei saa hakea muutosta asiassa, joka koskee maatalousyrittäjän tai apurahansaajan oikeutta tämän lain mukaiseen korvaukseen, sillä perusteella, että se on järjestänyt hoitoa maatalousyrittäjälle tai apurahansaajalle. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaava viranomainen saa hakea muutosta täyskustannusmaksua koskevaan päätökseen. Muutoin sovelletaan, mitä valitusoikeudesta säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain ( 808/2019 ) 7 §:n 1 momentin ensimmäisessä virkkeessä sekä 109 §:n 1 ja 2 momentissa. 


168 § 

Terveydentilatiedoista maksettavat korvaukset 


Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitetulla ammattihenkilöllä on oikeus saada kohtuullinen palkkio 157 §:n 1 momentin 3 kohdassa säädetyn tietojenantovelvollisuuden perusteella antamastaan lausunnosta. Lausunto on annettava Tapaturmavakuutuskeskuksen hyväksymän kaavan mukaista lomaketta käyttäen. Jos lausunnon on antanut sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavan viranomaisen palveluksessa oleva henkilö, palkkio maksetaan edellä mainitulle viranomaiselle. 


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


31.  Laki  työntekijän eläkelain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan työntekijän eläkelain ( 395/2006 ) 57, 119 ja 121 §, 122 §:n otsikko ja 1 ja 2 momentti sekä 123 §:n 1 momentin johdantokappale ja 8, 9 ja 15 kohta,  

sellaisina kuin niistä ovat 119 § sekä 123 §:n johdantokappale ja 8, 9 ja 15 kohta laissa 1247/2016 , sekä 

lisätään 122 §:ään uusi 4 momentti ja 123 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 1247/2016 , uusi 2 momentti seuraavasti: 

57 § 

Entisen puolison eläkeoikeus 

Edunjättäjän entisellä puolisolla on oikeus leskeneläkkeeseen, jos edunjättäjä oli kuollessaan tuomioistuimen lainvoimaisen päätöksen tai tuomion taikka hyvinvointialueen vahvistaman sopimuksen perusteella velvollinen määräajoin maksamaan hänelle elatusapua. Entiseen puolisoon ja hänen oikeuteensa leskeneläkkeeseen sovelletaan, mitä leskestä ja lesken oikeudesta leskeneläkkeeseen säädetään. 

Mitä tässä pykälässä säädetään hyvinvointialueesta, sovelletaan Ahvenanmaan maakunnan osalta Ahvenanmaan maakunnan kuntiin. 

119 § 

Eläkkeen maksaminen Kansaneläkelaitokselle tai hyvinvointialueelle 

Jos työntekijä on saanut toimeentulotuesta annetun lain ( 1412/1997 ) 23 §:ssä tarkoitettua toimeentulotukea ennakkona, eläkelaitoksen on maksettava samalta ajalta takautuvasti myönnettävä eläke siltä osin kuin se vastaa määrältään maksettua toimeentulotuen ennakkoa Kansaneläkelaitokselle tai hyvinvointialueelle tämän vaatimuksesta. 

Jos hyvinvointialue on järjestänyt eläkkeeseen oikeutetulle laitoshoitoa tai -huoltoa tai perhehoitoa, eläkelaitoksen on hyvinvointialueen vaatimuksesta maksettava eläke laitoshoidon, -huollon tai perhehoidon ajalta hyvinvointialueelle käytettäväksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksusta annetun lain ( 734/1992 ) 14 §:ssä tarkoitetulla tavalla. 

Mitä tässä pykälässä säädetään hyvinvointialueesta sosiaalihuoltona annettavan laitoshoidon tai -huollon tai perhehoidon järjestäjänä, sovelletaan Ahvenanmaan maakunnan osalta Ahvenanmaan maakunnan kuntiin. 

121 § 

Määräaika maksuvaatimuksen esittämiselle 

Eläke maksetaan 117—120 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa sairausvakuutusrahastolle, työnantajalle, sairauskassalle, hyvinvointialueelle, Kansaneläkelaitokselle tai työttömyyskassalle vain sillä edellytyksellä, että eläkkeen maksamista koskeva vaatimus on tehty eläkelaitokselle vähintään kaksi viikkoa ennen maksupäivää. 

Mitä tässä pykälässä säädetään hyvinvointialueesta, sovelletaan Ahvenanmaan maakunnan osalta Ahvenanmaan maakunnan kuntiin. 

122 § 

Eläkkeen maksaminen hyvinvointialueelle suostumuksen perusteella 

Eläkelaitos voi eläkkeensaajan suostumuksella päättää, että tämän lain mukainen eläke maksetaan sille hyvinvointialueelle, jonka alueella eläkkeensaajan kotikunta sijaitsee, käytettäväksi eläkkeensaajan ja sellaisen henkilön huoltoon, jonka elatuksesta eläkkeensaaja on toimeentulotuesta annetun lain 2 §:n mukaan velvollinen huolehtimaan. Edellytyksenä on, ettei eläkkeen maksamista sen saajalle itselleen voida pitää tarkoituksenmukaisena hänen elämäntapojensa, sairautensa tai muun erityisen syyn vuoksi eikä hänelle ole määrätty edunvalvojaa. 

Esityksen eläkkeen maksamisesta hyvinvointialueelle voi tehdä eläkkeensaaja, hänen puolisonsa, muu omaisensa tai henkilö, joka pääasiallisesti huolehtii hänestä, tai hyvinvointialue. 


Mitä tässä pykälässä säädetään hyvinvointialueesta, sovelletaan Ahvenanmaan maakunnan osalta Ahvenanmaan maakunnan kuntiin. 

123 § 

Eläkkeen maksamisjärjestys 

Jos eläke on maksettava muulle kuin eläkkeensaajalle itselleen tämän tai muun lain perusteella, ja kahdella tai useammalla viranomaisella, hyvinvointialueella, laitoksella tai toimielimellä taikka muulla taholla on oikeus siihen, eläke maksetaan seuraavassa järjestyksessä: 


8) hyvinvointialueelle119 §:n 1 momentin mukaan; 

9) hyvinvointialueelle 119 §:n 2 momentin mukaan; 


15) hyvinvointialueelle 122 §:n mukaan. 

Mitä tässä pykälässä säädetään hyvinvointialueesta, sovelletaan Ahvenanmaan maakunnan osalta Ahvenanmaan maakunnan kuntiin. 


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


32.  Laki  yrittäjän eläkelain muuttamisesta  

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan yrittäjän eläkelain ( 1272/2006 ) 54 § ja 104 §:n 1 momentin 2 ja 4 kohta sekä 

lisätään lakiin uusi 2 a § seuraavasti: 

2 luku 

Lain soveltamisala 

2 a § 

Soveltaminen Ahvenanmaan maakunnassa 

Mitä tässä laissa säädetään hyvinvointialueista, sovelletaan Ahvenanmaan maakunnassa Ahvenanmaan maakunnan kuntiin. 

54 § 

Entisen puolison eläkeoikeus 

Edunjättäjän entisellä puolisolla on oikeus leskeneläkkeeseen, jos edunjättäjä oli kuollessaan tuomioistuimen lainvoimaisen päätöksen tai tuomion taikka hyvinvointialueen vahvistaman sopimuksen perusteella velvollinen määräajoin maksamaan hänelle elatusapua. Entiseen puolisoon ja hänen oikeuteensa leskeneläkkeeseen sovelletaan, mitä leskestä ja lesken oikeudesta leskeneläkkeeseen säädetään. 

104 § 

Eläkkeen maksaminen muulle kuin yrittäjälle 

Tämän lain mukaiseen eläkkeeseen sovelletaan, mitä työntekijän eläkelain: 


2) 119 §:ssä säädetään eläkkeen maksamisesta hyvinvointialueelle; 


4) 122 §:ssä säädetään eläkkeen maksamisesta hyvinvointialueelle suostumuksen perusteella. 



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


33.  Laki  maatalousyrittäjän eläkelain muuttamisesta  

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan maatalousyrittäjän eläkelain ( 1280/2006 ) 63 § ja 98 §:n 1 momentin 3 ja 5 kohta sekä 

lisätään lakiin uusi 2 a § seuraavasti: 

2 luku 

Lain soveltamisala 

2 a § 

Soveltaminen Ahvenanmaan maakunnassa 

Mitä tässä laissa säädetään hyvinvointialueista, sovelletaan Ahvenanmaan maakunnassa Ahvenanmaan maakunnan kuntiin. 

63 § 

Entisen puolison eläkeoikeus 

Edunjättäjän entisellä puolisolla on oikeus leskeneläkkeeseen, jos edunjättäjä oli kuollessaan tuomioistuimen lainvoimaisen päätöksen tai tuomion taikka hyvinvointialueen vahvistaman sopimuksen perusteella velvollinen määräajoin maksamaan hänelle elatusapua. Entiseen puolisoon ja hänen oikeuteensa leskeneläkkeeseen sovelletaan, mitä leskestä ja lesken oikeudesta leskeneläkkeeseen säädetään. 

98 § 

Kuntoutusetuuden ja eläkkeen maksaminen muulle kuin etuuden saajalle itselleen 

Tätä lakia toimeenpantaessa kuntoutusetuuteen ja eläkkeeseen sovelletaan, mitä: 


3) työntekijän eläkelain 119 §:ssä säädetään eläkkeen maksamisesta hyvinvointialueelle; 


5) työntekijän eläkelain 122 §:ssä säädetään eläkkeen maksamisesta hyvinvointialueelle eläkkeensaajan suostumuksen perusteella. 



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


34.  Laki  merimieseläkelain muuttamisesta  

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan merimieseläkelain ( 1290/2006 ) 57, 116 ja 118 §, 119 §:n otsikko sekä 1 ja 2 momentti ja 120 §:n johdantokappale sekä 8, 9 ja 15 kohta,  

sellaisina kuin niistä ovat 116 § ja 120 §:n johdantokappale sekä 8, 9 ja 15 kohta laissa 1256/2016 , sekä 

lisätään 119 §:ään uusi 4 momentti sekä 120 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 1256/2016 , uusi 2 momentti seuraavasti: 

57 § 

Entisen puolison eläkeoikeus 

Edunjättäjän entisellä puolisolla on oikeus leskeneläkkeeseen, jos edunjättäjä oli kuollessaan tuomioistuimen lainvoimaisen päätöksen tai tuomion taikka hyvinvointialueen vahvistaman sopimuksen perusteella velvollinen määräajoin maksamaan hänelle elatusapua. Entiseen puolisoon ja hänen oikeuteensa leskeneläkkeeseen sovelletaan, mitä leskestä ja lesken oikeudesta leskeneläkkeeseen säädetään. 

Mitä tässä pykälässä säädetään hyvinvointialueesta, sovelletaan Ahvenanmaan maakunnan osalta Ahvenanmaan maakunnan kuntiin. 

116 § 

Eläkkeen maksaminen Kansaneläkelaitokselle tai hyvinvointialueelle 

Jos työntekijä on saanut toimeentulotuesta annetun lain ( 1412/1997 ) 23 §:ssä tarkoitettua toimeentulotukea ennakkona, eläkekassan on maksettava samalta ajalta takautuvasti myönnettävä eläke siltä osin kuin se vastaa määrältään maksettua toimeentulotuen ennakkoa Kansaneläkelaitokselle tai hyvinvointialueelle tämän vaatimuksesta. 

Jos hyvinvointialue on järjestänyt eläkkeeseen oikeutetulle laitoshoitoa tai -huoltoa tai perhehoitoa, eläkekassan on hyvinvointialueen vaatimuksesta maksettava eläke laitoshoidon, -huollon tai perhehoidon ajalta hyvinvointialueelle käytettäväksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain ( 734/1992 ) 14 §:ssä tarkoitetulla tavalla. 

Mitä tässä pykälässä säädetään hyvinvointialueesta sosiaalihuoltona annettavan laitoshoidon tai -huollon tai perhehoidon järjestäjänä, sovelletaan Ahvenanmaan maakunnan osalta Ahvenanmaan maakunnan kuntiin. 

118 § 

Määräaika maksuvaatimuksen esittämiselle 

Eläke maksetaan 114—117 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa sairausvakuutusrahastolle, työnantajalle, hyvinvointialueelle, Kansaneläkelaitokselle tai työttömyyskassalle vain sillä edellytyksellä, että eläkkeen maksamista koskeva vaatimus on tehty eläkekassalle vähintään kaksi viikkoa ennen maksupäivää. 

Mitä tässä pykälässä säädetään hyvinvointialueesta, sovelletaan Ahvenanmaan maakunnan osalta Ahvenanmaan maakunnan kuntiin. 

119 § 

Eläkkeen maksaminen hyvinvointialueelle suostumuksen perusteella 

Eläkekassa voi eläkkeensaajan suostumuksella päättää, että eläke maksetaan sille hyvinvointialueelle, jonka alueella eläkkeensaajan kotikunta sijaitsee, käytettäväksi eläkkeensaajan ja sellaisen henkilön huoltoon, jonka elatuksesta eläkkeensaaja on toimeentulotuesta annetun lain 2 §:n mukaan velvollinen huolehtimaan. Edellytyksenä on, ettei eläkkeen maksamista sen saajalle itselleen voida pitää tarkoituksenmukaisena hänen elämäntapojensa, sairautensa tai muun erityisen syyn vuoksi eikä hänelle ole määrätty edunvalvojaa. 

Esityksen eläkkeen maksamisesta hyvinvointialueelle voi tehdä eläkkeensaaja, hänen puolisonsa, muu omaisensa tai henkilö, joka pääasiallisesti huolehtii hänestä tai hyvinvointialue. 


Mitä tässä pykälässä säädetään hyvinvointialueesta, sovelletaan Ahvenanmaan maakunnan osalta Ahvenanmaan maakunnan kuntiin. 

120 § 

Eläkkeen maksamisjärjestys 

Jos eläke on maksettava muulle kuin eläkkeensaajalle itselleen tämän tai muun lain perusteella, ja kahdella tai useammalla viranomaisella, hyvinvointialueella, laitoksella tai toimielimellä taikka muulla taholla on oikeus siihen, eläke maksetaan seuraavassa järjestyksessä: 


8) hyvinvointialueelle 116 §:n 1 momentin mukaan; 

9) hyvinvointialueelle 116 §:n 2 momentin mukaan; 


15) hyvinvointialueelle 119 §:n mukaan. 

Mitä tässä pykälässä säädetään hyvinvointialueesta, sovelletaan Ahvenanmaan maakunnan osalta Ahvenanmaan maakunnan kuntiin. 


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


35.  Laki  julkisten alojen eläkelain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan julkisten alojen eläkelain ( 81/2016 ) 66 §, 85 §:n 3 momentin 13 kohta, 131 ja 132 §, 133 §:n otsikko sekä 1 ja 2 momentti ja 134 §:n johdantokappale sekä 8, 9 ja 15 kohta,  

sellaisina kuin niistä ovat 131 § ja 134 §:n johdantokappale sekä 8, 9 ja 15 kohta laissa 1259/2016 , sekä 

lisätään 85 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 1472/2019 , uusi 6 momentti, 133 §:ään uusi 4 momentti ja 134 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 1259/2016 , uusi 2 momentti seuraavasti: 

66 § 

Entisen puolison eläkeoikeus 

Edunjättäjän entisellä puolisolla on oikeus leskeneläkkeeseen, jos edunjättäjä oli kuollessaan tuomioistuimen lainvoimaisen päätöksen tai hyvinvointialueen vahvistaman sopimuksen perusteella velvollinen määräajoin maksamaan hänelle elatusapua. Entiseen puolisoon ja hänen oikeuteensa leskeneläkkeeseen sovelletaan, mitä leskestä ja lesken oikeudesta leskeneläkkeeseen säädetään. 

Mitä tässä pykälässä säädetään hyvinvointialueesta, sovelletaan Ahvenanmaan maakunnan osalta Ahvenanmaan maakunnan kuntiin. 

85 § 

Eläkkeeseen oikeuttavat työansiot 


Edellä 1 momentissa tarkoitettuna vastikkeena ei pidetä muun muassa: 


13) kunnan, hyvinvointialueen ja kirkon luottamustehtävästä maksettavaa kokouspalkkioita. 


Mitä tässä pykälässä säädetään hyvinvointialueesta, sovelletaan Ahvenanmaan maakunnan osalta Ahvenanmaan maakunnan kuntiin. 

131 § 

Eläkkeen maksaminen Kansaneläkelaitokselle tai hyvinvointialueelle  

Jos työntekijä on saanut toimeentulotuesta annetun lain ( 1412/1997 ) 23 §:ssä tarkoitettua toimeentulotukea ennakkona, Kevan on maksettava samalta ajalta takautuvasti myönnettävä eläke siltä osin kuin se vastaa määrältään maksettua toimeentulotuen ennakkoa Kansaneläkelaitokselle tai hyvinvointialueelle tämän vaatimuksesta. 

Jos hyvinvointialue on järjestänyt eläkkeeseen oikeutetulle laitoshoitoa tai -huoltoa tai perhehoitoa, Kevan on hyvinvointialueen vaatimuksesta maksettava eläke laitoshoidon tai -huollon tai perhehoidon ajalta hyvinvointialueelle käytettäväksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain ( 734/1992 ) 14 §:ssä tarkoitetulla tavalla. 

Mitä tässä pykälässä säädetään hyvinvointialueesta sosiaalihuoltona annettavan laitoshoidon tai -huollon tai perhehoidon järjestäjänä, sovelletaan Ahvenanmaan maakunnan osalta Ahvenanmaan maakunnan kuntiin. 

132 § 

Takautumisvaatimuksen esittämisaika 

Eläke maksetaan 128—131 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa työnantajalle, sairauskassalle, sairausvakuutusrahastolle, Kansaneläkelaitokselle, työttömyyskassalle tai hyvinvointialueelle vain sillä edellytyksellä, että eläkkeen maksamista koskeva vaatimus on tehty Kevalle vähintään kaksi viikkoa ennen eläkkeen maksupäivää. 

Mitä tässä pykälässä säädetään hyvinvointialueesta, sovelletaan Ahvenanmaan maakunnan osalta Ahvenanmaan maakunnan kuntiin. 

133 § 

Eläkkeen maksaminen hyvinvointialueelle suostumuksen perusteella 

Keva voi eläkkeensaajan suostumuksella päättää, että tämän lain mukainen eläke maksetaan sille hyvinvointialueelle, jonka alueella eläkkeensaajan kotikunta sijaitsee, käytettäväksi eläkkeensaajan ja sellaisen henkilön huoltoon, jonka elatuksesta eläkkeensaaja on toimeentulotuesta annetun lain 2 §:n mukaan velvollinen huolehtimaan. Edellytyksenä on, ettei eläkkeen maksamista sen saajalle itselleen voida pitää tarkoituksenmukaisena hänen elämäntapojensa, sairautensa tai muun erityisen syyn vuoksi eikä hänelle ole määrätty edunvalvojaa. 

Esityksen etuuden maksamisesta 1 momentissa tarkoitetulle hyvinvointialueelle voi tehdä eläkkeensaaja, hänen puolisonsa, muu omaisensa tai henkilö, joka hänestä pääasiallisesti huolehtii, tai hyvinvointialue. 


Mitä tässä pykälässä säädetään hyvinvointialueesta, sovelletaan Ahvenanmaan maakunnan osalta Ahvenanmaan maakunnan kuntiin. 

134 § 

Eläkkeen maksamisjärjestys 

Jos eläke on maksettava muulle kuin eläkkeensaajalle itselleen tämän tai muun lain perusteella, ja kahdella tai useammalla viranomaisella, hyvinvointialueella, laitoksella tai toimielimellä taikka muulla taholla on oikeus siihen, eläke maksetaan seuraavassa järjestyksessä: 


8) hyvinvointialueelle 131 §:n 1 momentin mukaan; 

9) hyvinvointialueelle 131 §:n 2 momentin mukaan; 


15) hyvinvointialueelle 133 §:n mukaan. 

Mitä tässä pykälässä säädetään hyvinvointialueesta, sovelletaan Ahvenanmaan maakunnan osalta Ahvenanmaan maakunnan kuntiin. 


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


36.  Laki  kansaneläkelain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan kansaneläkelain ( 568/2007 ) 63 §:n 1 momentti, 67 § ja 86 §:n 1 momentin 1 kohta sekä 

lisätään lakiin uusi 112 a § seuraavasti: 

63 § 

Etuutta koskeva päätös 

Hakijalle annetaan kirjallinen päätös etuuden myöntämisestä, hylkäämisestä, tarkistamisesta, keskeyttämisestä, lakkauttamisesta ja takaisinperinnästä. Hakijalle on annettava kirjallinen päätös myös silloin, kun etuus maksetaan 67 §:n tai sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain ( 734/1992 ) 14 §:n perusteella hyvinvointialueelle. 


67 § 

Etuuden maksaminen hyvinvointialueelle  

Kansaneläkelaitos voi päättää, että etuus maksetaan sille hyvinvointialueelle, jonka alueella etuudensaajan kotikunta sijaitsee, käytettäväksi etuudensaajan ja hänen 66 §:n 3 momentissa tarkoitettujen omaistensa elatukseen, jos etuuden maksaminen saajalle itselleen vaarantaa etuudensaajan tai hänen omaistensa toimeentulon. Näin maksettua etuutta ei saa vastoin etuudensaajan nimenomaista suostumusta käyttää muuhun kuin sen kuukauden aikana annettavaan elatukseen, jolta etuus on suoritettu. 

Esityksen etuuden maksamisesta hyvinvointialueelle voi tehdä etuudensaaja, hänen avio- tai avopuolisonsa, muu omaisensa tai henkilö, joka hänestä pääasiallisesti huolehtii, taikka hyvinvointialue. 

86 § 

Tiedot etuuden ratkaisemista varten 

Kansaneläkelaitoksella ja tämän lain mukaisella muutoksenhakuelimellä on oikeus salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä saada käsiteltävänä olevan tämän lain mukaisen eläkkeen tai etuuden ratkaisemista varten välttämättömät tiedot tai sellaiset välttämättömät tiedot, jotka on muuten otettava huomioon tässä laissa taikka Suomea sitovassa sosiaaliturvasopimuksessa tai sosiaaliturvaa koskevassa muussa kansainvälisessä säädöksessä säädettyjen tehtävien toimeenpanemiseksi: 

1) valtion ja hyvinvointialueen viranomaiselta sekä muulta julkisoikeudelliselta yhteisöltä; 


112 a § 

Soveltaminen Ahvenanmaan maakunnassa 

Mitä tässä laissa säädetään hyvinvointialueista, sovelletaan Ahvenanmaan maakunnassa Ahvenanmaan maakunnan kuntiin. 


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


37.  Laki  takuueläkkeestä annetun lain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  

muutetaan takuueläkkeestä annetun lain ( 703/2010 ) 18 § sekä 

lisätään lakiin uusi 38 a § seuraavasti: 

18 § 

Maksaminen hyvinvointialueelle 

Kansaneläkelaitos voi päättää, että takuueläke maksetaan sille hyvinvointialueelle, jonka alueella eläkkeensaajan kotikunta sijaitsee, käytettäväksi eläkkeensaajan ja hänen 17 §:n 3 momentissa tarkoitettujen omaistensa elatukseen, jos eläkkeen maksaminen saajalle itselleen vaarantaa eläkkeensaajan tai hänen omaistensa toimeentulon. Näin maksettua eläkettä ei saa ilman eläkkeensaajan nimenomaista suostumusta käyttää muuhun kuin sen kuukauden aikana annettavaan elatukseen, jolta eläke on maksettu. 

Esityksen takuueläkkeen maksamisesta hyvinvointialueelle voi tehdä eläkkeensaaja, hänen avio- tai avopuolisonsa, muu omaisensa tai henkilö, joka hänestä pääasiallisesti huolehtii, taikka hyvinvointialue. 

38 a § 

Soveltaminen Ahvenanmaan maakunnassa 

Mitä tässä laissa säädetään hyvinvointialueista, sovelletaan Ahvenanmaan maakunnassa Ahvenanmaan maakunnan kuntiin. 


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


38.  Laki  rintamasotilaseläkelain 1 ja 19 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan rintamasotilaseläkelain ( 119/1977 ) 19 §, sellaisena kuin se on laissa 322/2014 , sekä 

lisätään 1 §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 938/1987 , 727/2001 ja 19/2019 , siitä lailla 727/2001 kumotun 4 momentin tilalle uusi 4 momentti, seuraavasti: 

1 § 


Mitä tässä laissa säädetään hyvinvointialueesta, sovelletaan Ahvenanmaan maakunnan osalta Ahvenanmaan maakunnan kuntiin. 

19 § 

Kansaneläkelaitoksella on oikeus sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa ( 621/1999 ) säädetään, salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä antaa rintamalisän saajien nimet ja henkilötunnukset sille hyvinvointialueelle, jonka alueella rintamalisän saajan kotikunta sijaitsee, sen selvittämiseksi, onko rintamalisän saajilla mahdollisuus saada rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain ( 1184/1988 ) mukaista kuntoutusta. 

Kansaneläkelaitoksen on annettava 1 momentissa tarkoitetut tiedot maksutta hyvinvointialueelle vuosittain tammikuun loppuun mennessä. Hyvinvointialue ei saa käyttää Kansaneläkelaitoksen luovuttamia tietoja muuhun kuin 1 momentissa mainittuun tarkoitukseen eikä hyvinvointialue saa luovuttaa niitä edelleen. 


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


39.  Laki  eläketukilain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan eläketukilain ( 1531/2016 ) 21 § sekä 

lisätään lakiin uusi 1 a § seuraavasti: 

1 a § 

Soveltaminen Ahvenanmaan maakunnassa 

Mitä tässä laissa säädetään hyvinvointialueista, sovelletaan Ahvenanmaan maakunnassa Ahvenanmaan maakunnan kuntiin. 

21 § 

Eläketuen maksaminen hyvinvointialueelle 

Kansaneläkelaitos voi päättää, että eläketuki maksetaan sille hyvinvointialueelle, jonka alueella eläketuensaajan kotikunta sijaitsee, käytettäväksi eläketuensaajan ja hänen 14 §:n 3 momentissa tarkoitettujen omaistensa elatukseen, jos eläketuen maksaminen saajalle itselleen vaarantaa eläketuensaajan tai hänen omaistensa toimeentulon. Näin maksettua eläketukea ei saa ilman eläketuensaajan nimenomaista suostumusta käyttää muuhun kuin sen kuukauden aikana annettavaan elatukseen, jolta eläketuki on maksettu. 

Esityksen eläketuen maksamisesta hyvinvointialueelle voi tehdä eläketuensaaja, hänen avio- tai avopuolisonsa, muu omaisensa tai henkilö, joka hänestä pääasiallisesti huolehtii, taikka hyvinvointialue. 


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20   . 


40.  Laki  terveydenhuoltolain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

kumotaan terveydenhuoltolain ( 1326/2010 ) 4—6, 9—12, 34, 36, 38, 42, 42 a, 43, 44, 58 ja 76 §,  

sellaisina kuin niistä ovat 34 § osaksi laissa 914/2012 , 38 § osaksi laissa 135/2021 ja 42 a § laissa 135/2021

muutetaan 1 §, 2 §:n 5 kohta, 3 §:n 2 ja 6 kohta, 7 §, 8 §:n 2 momentti, 13 ja 14 §, 15 §:n 1 ja 3 momentti, 18 §, 19 §:n johdantokappale, 21 ja 22 §, 24 §:n 1 momentin johdantokappale, 25 §:n 1 momentti, 26 §, 27 §:n 1 ja 3 momentti, 28 §:n 1 ja 3 momentti, 29 §:n 1 ja 3—5 momentti, 30 §:n 1 momentti, 31—33 ja 35 §, 37 §:n 1, 3 ja 4 momentti, 39 §, 40 §:n 2 momentti, 5 luvun otsikko, 45 §:n 4 momentti, 47 ja 48 §, 50 §:n 2—6 momentti, 50 a §:n 1 momentti, 51 §:n 1 momentti, 52 §:n 1 ja 2 momentti, 53 §:n 1 momentti, 54 §, 55 §:n 1 momentti, 57 §:n 3 momentti, 59 §:n 1 ja 2 momentti, 60 a, 61 ja 62 §, 63 §:n 1 ja 2 momentti, 64 ja 65 §, 67 §:n 2 momentti, sekä 68 a, 69, 71—73 ja 75 §,  

sellaisina kuin niistä ovat 21 § laeissa 601/2013 ja 552/2016 , 32 § laeissa 914/2012 ja 1303/2014 , 39 § osaksi laissa 1516/2016 , 45 §:n 4 momentti, 50 §:n 2 ja 4—6 momentti sekä 50 a §:n 1 momentti laissa 1516/2016 , 50 §:n 3 momentti ja 68 a § laissa 1214/2019 , 59 §:n 1 ja 2 momentti sekä 63 §:n 1 momentti laissa 1341/2016 , 60 a § laissa 534/2019 , 61 § osaksi laissa 802/2013 , 63 §:n 2 momentti laissa 1294/2018 , 64 § osaksi laissa 1341/2016 , 65 § osaksi laissa 313/2011 ja 69 § laissa 1303/2014 , 

lisätään 15 §:ään uusi 4 momentti ja voimaantulosäännökseen uusi 3 momentti, seuraavasti: 

1 § 

Soveltamisala 

Tätä lakia sovelletaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetussa laissa (612/2021) sekä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetussa laissa (615/2021) säädettyyn hyvinvointialueen, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän järjestämisvastuuseen kuuluvan terveydenhuollon toteuttamiseen ja sisältöön, jollei muussa laissa toisin säädetä. Terveydenhuoltoon sisältyvät terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito. Lain 21 §:ää sovelletaan kunnan järjestämään ympäristöterveydenhuoltoon. 

Tätä lakia ei sovelleta Ahvenanmaan maakunnassa lukuun ottamatta terveydenhuollon toimintayksikölle suoritettavaa koulutuskorvausta, josta säädetään 60, 60 a ja 63 §:ssä. 

2 § 

Lain tarkoitus 

Lain tarkoituksena on: 


5) vahvistaa perusterveydenhuollon toimintaedellytyksiä ja parantaa terveydenhuollon toimijoiden välistä yhteistyötä, hyvinvointialueen eri toimialojen välistä yhteistyötä ja hyvinvointialueen ja kunnan välistä yhteistyötä sekä muiden toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä. 

3 § 

Määritelmät 

Tässä laissa tarkoitetaan: 


2) perusterveydenhuollolla hyvinvointialueen järjestämää väestön terveydentilan seurantaa, terveyden edistämistä ja sen osana terveysneuvontaa ja terveystarkastuksia, suun terveydenhuoltoa, lääkinnällistä kuntoutusta ja työterveyshuoltoa sekä päivystystä, avosairaanhoitoa, kotisairaanhoitoa, kotisairaala- ja sairaalahoitoa, mielenterveystyötä ja päihdetyötä siltä osin kuin niitä ei järjestetä sosiaalihuollossa tai erikoissairaanhoidossa; perusterveydenhuollosta voidaan käyttää myös nimitystä kansanterveystyö. 


6) yhteistyöalueella sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 35 §:n mukaan määrättyä aluetta. 

7 § 

Yhtenäiset hoidon perusteet 

Sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa valtakunnallisten yhtenäisten lääketieteellisten ja hammaslääketieteellisten hoidon perusteiden toteutumista. Ministeriö laatii yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa yhtenäiset hoidon perusteet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos seuraa ja arvioi yhtenäisten hoidon perusteiden toteutumista hyvinvointialueilla. 

Hyvinvointialueen eri toimijoiden on yhteistyössä seurattava yhtenäisten hoidon perusteiden toteutumista. 

8 § 

Laatu ja potilasturvallisuus 


Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 10 §:ssä säädetään hyvinvointialueen vastuusta yhteen sovittaa asiakkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kokonaisuuksiksi. 


13 § 

Terveysneuvonta ja terveystarkastukset 

Hyvinvointialueen on järjestettävä alueensa asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä sekä sairauksien ehkäisyä tukevaa terveysneuvontaa. Terveysneuvonta on sisällytettävä kaikkiin terveydenhuollon palveluihin. 

Hyvinvointialueen on järjestettävä tarpeelliset terveystarkastukset alueensa asukkaille heidän terveytensä ja hyvinvointinsa seuraamiseksi ja edistämiseksi. Terveysneuvonnan ja terveystarkastusten on tuettava työ- ja toimintakykyä ja sairauksien ehkäisyä sekä edistettävä mielenterveyttä ja elämänhallintaa. Terveysneuvonta ja terveystarkastukset on järjestettävä myös opiskelu- tai työterveyshuollon ulkopuolelle jääville nuorille ja työikäisille. Hyvinvointialueen on järjestettävä alueensa asukkaille myös ehkäisyneuvontaa ja muita seksuaali- ja lisääntymisterveyttä edistäviä palveluja. 

Terveysneuvonnan ja terveystarkastusten on muodostettava toiminnallinen kokonaisuus muiden hyvinvointialueen järjestämien palvelujen kanssa. 

14 § 

Seulonnat 

Hyvinvointialueen on järjestettävä alueellaan valtakunnallisen seulontaohjelman mukaiset seulonnat. Hyvinvointialue voi lisäksi järjestää seulontoja ja terveystarkastuksia tietyn taudin tai sen esiasteen toteamiseksi tai taudin aiheuttajan löytämiseksi. 

15 § 

Neuvolapalvelut 

Hyvinvointialueen on järjestettävä alueensa raskaana olevien naisten, lasta odottavien perheiden sekä alle oppivelvollisuusikäisten lasten ja heidän perheidensä neuvolapalvelut. 


Hyvinvointialueen on neuvolapalveluja järjestäessään toimittava yhteistyössä varhaiskasvatuksesta vastaavien sekä muiden tarvittavien tahojen kanssa. 

Hyvinvointialueen tulee laatia alueellinen neuvolasuunnitelma valtuustokausittain hyvinvointialueen vastuulla olevien neuvolapalvelujen toteuttamiseksi. Suunnitelma hyväksytään hyvinvointialueen aluevaltuustossa tai Helsingin kaupungin osalta valtuustossa, ja se on tarkistettava tarvittaessa. Alueellinen neuvolasuunnitelma tulee liittää lastensuojelulain 12 §:n 3 momentissa tarkoitettuun alueelliseen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan tai Helsingin kaupungin osalta kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan. (Uusi 4 mom.) 

18 § 

Työterveyshuolto 

Hyvinvointialueen on järjestettävä alueellaan sijaitsevissa työpaikoissa työskenteleville työntekijöille työterveyshuoltolain ( 1383/2001 ) 12 §:ssä ja muualla laissa säädetyt työterveyshuoltopalvelut. 

Hyvinvointialueen on järjestettävä alueellaan toimiville yrittäjille ja muille omaa työtään tekeville soveltuvin osin työterveyshuoltolain 12 §:ssä ja sen nojalla annetuissa säädöksissä tarkoitettua työterveyshuoltoa. 

Hyvinvointialue voi, ottaen huomioon mitä hyvinvointialueesta annetun lain (611/2021) 131—133 ja 137 §:issä säädetään toiminnasta kilpailutilanteessa markkinoilla, tuottaa toimialansa perusteella työterveyshuoltolain 14 §:ssä tarkoitettuja sairaanhoito- ja muita terveydenhuoltopalveluja alueellaan toimivan työnantajan palveluksessa oleville työntekijöille työnantajan kanssa tehdyn sopimuksen perusteella. Vastaavanlainen sopimus voidaan tehdä myös yrittäjän ja muun omaa työtään tekevän kanssa. 

19 § 

Merenkulkijoiden terveydenhuolto 

Helsingin kaupungin sekä hyvinvointialueiden, joiden alueilla Hamina, Kemi, Kotka, Oulu, Pietarsaari, Pori, Rauma, Savonlinna, Turku ja Vaasa sijaitsevat, on mainittujen kaupunkien alueilla: 


21 § 

Ympäristöterveydenhuolto 

Kunnan on järjestettävä ympäristöterveydenhuollon palvelut alueellaan sen mukaan, mitä ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueesta annetussa laissa ( 410/2009 ) säädetään. 

Ympäristöterveydenhuollon toiminnasta vastaavalla johtajalla on oltava alalle soveltuva korkeakoulututkinto. Johtajalla tulee olla myös riittävä kokemus ja asiantuntemus ympäristöterveydenhuollon toimeenpanoon liittyvistä tehtävistä. 

Ympäristöterveydenhuollosta säädetään terveydensuojelulaissa ( 763/1994 ), elintarvikelaissa (297/2021), tupakkalaissa ( 549/2016 ) ja eläinlääkintähuoltolaissa ( 765/2009 ). 

22 § 

Todistukset 

Hyvinvointialue on velvollinen huolehtimaan siitä, että sen asukas tai terveyskeskuksen potilas saa terveydentilaansa koskevan todistuksen tai lausunnon silloin, kun todistuksen tai lausunnon tarve perustuu lakiin, taikka on asukkaan tai potilaan hoidon, toimeentulon, opiskelun tai muun vastaavan syyn kannalta välttämätöntä. 

24 § 

Sairaanhoito 

Hyvinvointialueen on järjestettävä alueensa asukkaiden sairaanhoitopalvelut. Sairaanhoitopalveluihin sisältyvät: 


25 § 

Kotisairaanhoito 

Hyvinvointialueen on järjestettävä alueensa asukkaiden kotisairaanhoito. Kotisairaanhoito on hoito- ja palvelusuunnitelman mukaista tai tilapäistä potilaan asuinpaikassa, kotona tai siihen verrattavassa paikassa moniammatillisesti toteutettua terveyden ja sairaanhoidon palvelua. Kotisairaanhoidossa käytettävät hoitosuunnitelman mukaiset pitkäaikaisen sairauden hoitoon tarvittavat hoitotarvikkeet sisältyvät hoitoon. 


26 § 

Suun terveydenhuolto 

Hyvinvointialueen on järjestettävä asukkailleen suun terveydenhuollon palvelut. Hoidon jaksottaiselle toteutukselle on oltava hammaslääketieteelliset perusteet. Suun terveydenhuollon palveluihin sisältyvät: 

1) väestön suun terveyden edistäminen ja seuranta; 

2) terveysneuvonta ja terveystarkastukset; 

3) suun sairauksien tutkimus ja ehkäisy sekä hoito; 

4) potilaan erityisen tuen ja tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen sekä potilaan hoito ja tarvittaessa jatkotutkimuksiin ja -hoitoon ohjaaminen. 

27 § 

Mielenterveystyö 

Hyvinvointialueen on järjestettävä alueensa asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tarpeellinen mielenterveystyö, jonka tarkoituksena on yksilön ja yhteisön mielenterveyttä suojaavien tekijöiden vahvistaminen sekä mielenterveyttä vaarantavien tekijöiden vähentäminen ja poistaminen. 


Terveydenhuollossa tehtävä mielenterveystyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että se muodostaa toimivan kokonaisuuden hyvinvointialueella tehtävän sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. Hyvinvointialueen vastuusta sovittaa yhteen asiakkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kokonaisuuksiksi säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 10 §:ssä. 


28 § 

Päihdetyö 

Hyvinvointialueen on järjestettävä alueensa asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tarpeellinen päihdetyö, jonka tarkoituksena on vahvistaa yksilön ja yhteisön päihteettömyyttä suojaavia tekijöitä sekä vähentää tai poistaa päihteisiin liittyviä terveyttä ja turvallisuutta vaarantavia tekijöitä. 


Terveydenhuollossa tehtävä päihdetyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että se muodostaa toimivan kokonaisuuden muun hyvinvointialueella tehtävän päihdetyön ja mielenterveystyön kanssa. Hyvinvointialueen vastuusta sovittaa yhteen asiakkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kokonaisuuksiksi säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 10 §:ssä. 


29 § 

Lääkinnällinen kuntoutus 

Hyvinvointialueen on järjestettävä potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. 


Hyvinvointialue vastaa potilaan lääkinnällisen kuntoutuksen suunnittelusta siten, että kuntoutus muodostaa yhdessä tarpeenmukaisen hoidon kanssa toiminnallisen kokonaisuuden. Lääkinnällisen kuntoutuksen tarve, tavoitteet ja sisältö on määriteltävä kirjallisessa yksilöllisessä kuntoutussuunnitelmassa. Hyvinvointialue vastaa lisäksi kuntoutuspalvelun ohjauksesta ja seurannasta sekä nimeää potilaalle tarvittaessa kuntoutuksen yhdyshenkilön. 

Hyvinvointialueella ei ole velvollisuutta järjestää 1 momentissa tarkoitettua kuntoutusta, jos lääkinnällisen kuntoutuksen järjestäminen on Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain ( 566/2005 ) 9 §:n perusteella Kansaneläkelaitoksen tehtävänä. Hyvinvointialueen on kuitenkin järjestettävä kuntoutussuunnitelmassa määritelty lääkinnällinen kuntoutus, jos kuntoutuksen järjestämis- ja kustannusvastuu ei selkeästi ole osoitettavissa. Jos järjestämis- ja kustannusvastuu kuuluu kuitenkin Kansaneläkelaitokselle, on sen suoritettava hyvinvointialueelle kuntoutuksen toteuttamisesta aiheutuneet kustannukset. 

Mitä 1 momentissa säädetään lääkinnällisestä kuntoutuksesta, ei sovelleta apuvälineiden hankkimisesta, niiden käytön opetuksesta, huollosta ja uusimisesta aiheutuviin kustannuksiin, jos apuvälineen tarve perustuu työtapaturma- ja ammattitautilain ( 459/2015 ), maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain ( 873/2015 ), sotilasvammalain ( 404/1948 ), liikennevakuutuslain ( 460/2016 ) tai näitä vastaavan aikaisemman lain mukaiseen vahinkoon tai ammattitautiin. 


30 § 

Yhteistyö ja ohjaus muuhun kuntoutukseen 

Jos henkilö tarvitsee kuntoutusta, jota ei ole säädetty hyvinvointialueen tehtäväksi, hyvinvointialueen tehtävänä on huolehtia siitä, että asianomaiselle annetaan tietoja muista kuntoutusmahdollisuuksista. Henkilö on ohjattava tarpeen mukaan työhallinto- tai opetusviranomaisen taikka Kansaneläkelaitoksen tai muun palvelujen järjestäjän palvelujen piiriin yhteistyössä näitä palveluja järjestävien tahojen kanssa. 


31 § 

Virka-apu 

Hyvinvointialueen on annettava poliisille ja Rajavartiolaitokselle virka-apua elävän henkilön kliinisen tutkimuksen ja poliisille vainajan ulkonaisen ruumiintarkastuksen suorittamiseksi. 

Hyvinvointialueen on lisäksi annettava vankeinhoitoviranomaisille virka-apua elävän henkilön kliinisen tutkimuksen suorittamiseksi vankeuslain ( 767/2005 ) 16 luvun 6 §:ssä ja tutkintavankeuslain ( 768/2005 ) 11 luvun 6 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa. Samoin hyvinvointialue on velvollinen määräämään perusterveydenhuollon lääkärin toimimaan lääkärinä asevelvollisten tarkastuksissa kutsuntaviranomaisten pyydettyä sitä hyvinvointialueelta. 

32 § 

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö 

Sen lisäksi mitä laissa muualla säädetään, hyvinvointialueen järjestäessä terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä sekä tämän lain mukaisia terveydenhuoltopalveluja on terveydenhuollon ja sosiaalihuollon tehtävä keskenään ja kunnan varhaiskasvatuksen kanssa sellaista yhteistyötä, jota tehtävien asianmukainen hoitaminen sekä potilaan hoidon ja sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve edellyttävät. 

Jos sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi, päätösten tekeminen tai sosiaalihuollon toteuttaminen edellyttävät terveydenhuollon palveluja, on hyvinvointialueen terveydenhuollon ammattihenkilön osallistuttava sosiaalihuollon toimenpiteestä vastaavan työntekijän pyynnöstä henkilön palvelutarpeen arvioinnin tekemiseen ja asiakassuunnitelman laatimiseen. 

33 § 

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö 

Hyvinvointialueet ja HUS-yhtymä vastaavat alueillaan erikoissairaanhoidon palvelujen yhteensovittamisesta väestön ja perusterveydenhuollon tarpeiden mukaisesti. Hyvinvointialueet ja HUS-yhtymä ovat velvollisia suunnittelemaan ja kehittämään erikoissairaanhoitoa siten, että perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden. Kokonaisuudessa on huomioitava erikoissairaanhoidon palvelujen tarjoaminen tarkoituksenmukaisesti perusterveydenhuollon yhteydessä sekä erikoissairaanhoidon yksiköissä. 

Hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän on annettava alueensa terveyskeskuksille niiden tarvitsemia sellaisia erikoissairaanhoidon palveluja, joita perusterveydenhuollon ei ole tarkoituksenmukaista tuottaa sekä vastattava terveydenhuoltonsa tuottamien laboratorio- ja kuvantamispalvelujen, lääkinnällisen kuntoutuksen sekä muiden vastaavien erityispalvelujen kehittämisen ohjauksesta ja laadun valvonnasta. 

Lisäksi hyvinvointialueet ja HUS-yhtymä vastaavat alueillaan tehtäväalansa tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnasta sekä terveydenhuoltonsa tietojärjestelmien yhteensovittamisesta. Hyvinvointialueet ja HUS-yhtymä vastaavat alueillaan erikoissairaanhoidon järjestämisestä yhtenäisin lääketieteellisin ja hammaslääketieteellisin perustein. 

35 § 

Perusterveydenhuollon tutkimus ja kehittäminen 

Hyvinvointialue antaa asiantuntemusta ja sovittaa yhteen alueellaan perusterveydenhuollossa tehtävää tutkimusta, kehittämistä, hoito- ja kuntoutusketjujen laatimista, täydennyskoulutusta ja huolehtii henkilöstötarpeen ennakoinnista sekä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhteensovittamisesta. 

37 § 

Terveyskeskusten kehittäminen, koulutus ja tutkimus 

Terveyskeskuksen on huolehdittava asianmukaisella tavalla moniammatillisen tutkimus-, koulutus- ja kehittämistoiminnan järjestämisestä. Hyvinvointialueen on osoitettava tähän riittävät voimavarat. Terveyskeskuksen on toimittava yhteistyössä erikoissairaanhoidon yksikön sekä muiden terveyskeskusten kanssa. Terveyskeskuksen on osallistuttava yhdessä erikoissairaanhoidon yksikön kanssa kansalliseen perusterveydenhuollon kehittämiseen. 


Terveyskeskusta voidaan käyttää terveydenhuoltohenkilökunnan koulutukseen siten kuin korkeakoulun taikka koulutuksesta vastaavan muun viranomaisen tai yhteisön ja hyvinvointialueen välillä sovitaan. 

Terveyskeskusta ylläpitävän hyvinvointialueen kansanterveystyötä tekevä viran- tai toimenhaltija on velvollinen osallistumaan 3 momentissa tarkoitetun koulutuksen antamiseen siten kuin siitä asianomaisen terveyskeskuksen ja koulutuksen järjestäjän välisessä sopimuksessa tarkemmin määrätään. 

39 § 

Ensihoitopalvelun järjestäminen 

Hyvinvointialueen ja Uudellamaalla HUS-yhtymän on järjestettävä alueensa ensihoitopalvelu. Ensihoitopalvelu on suunniteltava ja toteutettava yhteistyössä päivystävien terveydenhuollon toimipisteiden kanssa siten, että nämä ja muut sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan kotona annettavat päivystykselliset lähipalvelut yhdessä muodostavat alueellisesti toiminnallisen kokonaisuuden. 

Hyvinvointialueet ja HUS-yhtymä voivat päättää ensihoitopalvelun tuottamisesta noudattaen, mitä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetussa laissa ja pelastuslaissa ( 379/2011 ) säädetään. 

Hyvinvointialueet ja HUS-yhtymä tekevät ensihoidon palvelutasopäätökset. Palvelutasopäätöksessä määritellään ensihoitopalvelun järjestämistapa, palvelun sisältö, ensihoitopalveluun osallistuvilta edellytetty koulutus, yhteistyöalueen ensihoitokeskuksen valmistelemat tavoitteet ajasta, jossa väestö tavoitetaan, ja muut alueen ensihoitopalvelun järjestämisen kannalta tarpeelliset seikat. Palvelutasopäätöksessä on määriteltävä ensihoitopalvelun sisältö siten, että palvelu toteutetaan tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti ja siinä otetaan huomioon ensihoidon ruuhkatilanteet sekä yhteistyöalueen resurssit. 

40 § 

Ensihoitopalvelun sisältö 


Hyvinvointialueet ja HUS-yhtymä voivat päättää palvelutasopäätöksessä ensivastetoiminnan sisällyttämisestä osaksi ensihoitopalvelua. Ensivastetoiminnalla tarkoitetaan hätäkeskuksen kautta hälytettävissä olevan muun yksikön kuin ambulanssin hälyttämistä äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan tavoittamisviiveen lyhentämiseksi ja yksikön henkilöstön antamaa hätäensiapua, joka on määritelty ensihoidon palvelutasopäätöksessä. 

5 luku 

Erikoissairaanhoidon työnjako 

45 § 

Erikoissairaanhoidon työnjako ja eräiden tehtävien keskittäminen 


Hyvinvointialueiden, joissa on yliopistollinen sairaala, sekä HUS-yhtymän on sovittava yhdessä valtakunnallisesti keskitettävää erikoissairaanhoitoa antavista yksiköistä. Jos hyvinvointialueet ja HUS-yhtymä eivät pääse sopimukseen siitä, mihin sairaaloihin tai yksiköihin toiminto kootaan tai, jos sopimus ei täytä laadun ja potilasturvallisuuden, vaikuttavuuden, tuottavuuden ja tehokkuuden takaamiseksi tarkoitettuja edellytyksiä, valtioneuvosto voi määrätä sopimuksen sisällöstä. Alueellisesti keskitettävästä hoidosta ja toiminnan yhteen sovittamisesta määrätään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 36 §:ssä säädetyssä yhteistyösopimuksessa. 


47 § 

Kiireettömän hoidon hoitopaikan valinta 

Henkilö voi valita, mistä hyvinvointialueensa terveyskeskuksen terveysasemalta hän saa 2 ja 3 luvussa tarkoitetut terveydenhuollon palvelut. Terveysaseman vaihtamisesta on tehtävä kirjallinen ilmoitus sekä sille terveysasemalle, jota henkilö käyttää, että sille terveysasemalle, jonka hän valitsee. Hoitovastuu siirtyy valitulle terveysasemalle viimeistään kolmen viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Valinta voi kohdistua samanaikaisesti vain yhteen terveysasemaan. Uuden valinnan voi tehdä aikaisintaan vuoden kuluttua edellisestä valinnasta. 

Jos henkilö asuu tai oleskelee säännönmukaisesti tai pitempiaikaisesti kotikuntansa ulkopuolella sellaisella hyvinvointialueella, jonka alueella hänen kotikuntansa ei sijaitse, työn, opiskelun, vapaa-ajan vieton, lähiomaisen tai muun läheisen asumisen tai muun vastaavan syyn vuoksi, hän voi käyttää hoitosuunnitelmansa mukaisen hoidon toteuttamiseen myös muun kuin hyvinvointialueensa perusterveydenhuollon palveluja hoidosta vastaavan terveyskeskuksen muuttumatta. Henkilön on tehtävä ilmoitus valinnastaan siten kuin 1 momentissa säädetään. 

Jos lääkäri tai hammaslääkäri arvioi, että henkilö tarvitsee erikoissairaanhoidon palveluja, henkilö voi valita hoidon antavan hyvinvointialueen erikoissairaanhoidon toimintayksikön yhteistyöalueella, jossa hänellä on kotikunta. Valinta voi kohdistua muuhunkin yhteistyöalueeseen, jos se on tarpeen suomen-, ruotsin- tai saamenkielisen potilaan kielellisten oikeuksien turvaamiseksi. Hoitopaikka on valittava yhteisymmärryksessä lähetteen antavan lääkärin tai hammaslääkärin kanssa. 

Edellä 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa henkilö voi käyttää hoitosuunnitelmansa mukaisen erikoissairaanhoidon toteuttamiseen muun kuin hyvinvointialueensa erikoissairaanhoidon toimintayksikön tai HUS-yhtymän palveluja hoitovastuun siirtymättä. Hoitopaikka on valittava yhteisymmärryksessä lähetteen antavan lääkärin tai hammaslääkärin kanssa. 

Yhteistyöalueella olevan korkeakoulun sekä muun oppilaitoksen opiskelijalle annetaan sinä aikana, jonka hän opiskelun vuoksi joutuu oleskelemaan yhteistyöalueella, jonka alueella hänellä ei ole kotikuntaa, sairaanhoitoa kyseisen yhteistyöalueen sairaalassa tai muussa toimintayksikössä. Sama koskee henkilöä, joka työnsä vuoksi joutuu oleskelemaan vieraalla paikkakunnalla, ja tilanteita, joissa jokin muu syy välttämättä vaatii sairaanhoidon antamista yhteistyöalueella, jonka alueella hänellä ei ole kotikuntaa. 

48 § 

Laajennettu kiireettömän hoidon hoitopaikan valinta 

Henkilö voi valita perusterveydenhuollostaan vastaavan terveyskeskuksen ja terveyskeskuksen terveysaseman 2 ja 3 luvussa tarkoitettujen palvelujen saamiseksi. Valinnasta on tehtävä kirjallinen ilmoitus sekä hoitovastuussa olevan hyvinvointialueen että valitun hyvinvointialueen terveyskeskukselle. Hoitovastuu siirtyy valitun hyvinvointialueen terveyskeskukselle viimeistään kolmen viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Henkilön valinta voi kohdistua samanaikaisesti vain yhteen terveyskeskukseen ja terveysasemaan. Uuden valinnan voi tehdä aikaisintaan vuoden kuluttua edellisestä valinnasta. Valinta ei koske 16 §:ssä tarkoitettua kouluterveydenhuoltoa, 17 §:ssä tarkoitettua opiskeluterveydenhuoltoa eikä pitkäaikaista laitoshoitoa. Hyvinvointialueella ei ole velvollisuutta järjestää 25 §:ssä tarkoitettua kotisairaanhoitoa oman alueensa ulkopuolelle. 

Jos lääkäri tai hammaslääkäri arvioi, että henkilö tarvitsee erikoissairaanhoidon palveluja, henkilö voi valita hoidon antavan hyvinvointialueen erikoissairaanhoidon toimintayksikön. Hoitopaikka on valittava yhteisymmärryksessä lähetteen antavan lääkärin tai hammaslääkärin kanssa. 

50 § 

Kiireellinen hoito 


Kiireellisen hoidon antamista varten hyvinvointialueen on järjestettävä vastaanottotoiminta siten, että potilas saa arkipäivisin ilmoitettuna aikana välittömästi terveydenhuollon ammattihenkilön arvion ja hoidon kiireellisissä tapauksissa lähellä asuinpaikkaansa, ellei potilasturvallisuuden ja palveluiden laadun turvaaminen edellytä arvion ja hoidon keskittämistä päivystysyksikköön. Hyvinvointialueen on järjestettävä terveydenhuollon ilta-ajan ja viikonlopun päiväaikainen perusterveydenhuollon kiireellinen vastaanottotoiminta silloin, kun palvelujen saavutettavuus sitä edellyttää. 

HUS-yhtymän sekä Varsinais-Suomen, Satakunnan, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Keski-Suomen, Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin hyvinvointialueiden on järjestettävä laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikkö keskussairaalansa yhteyteen. Laajan ympärivuokautisen päivystyksen yksiköllä tarkoitetaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystystä, joka pystyy tarjoamaan laajasti palveluita usealla lääketieteen erikoisalalla ympärivuorokautisesti välittömästi ja jolla on voimavarat terveydenhuollossa tarvittavan valmiuden ylläpitämiseen ja erityistilanteiden hoitamiseen. Laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikön tulee tukea muita päivystysyksiköitä. Hyvinvointialueet, joissa on yliopistollinen sairaala, sekä HUS-yhtymä voivat väestön palvelutarpeen niin edellyttäessä perustaa useamman kuin yhden ympärivuorokautisesti päivystävän yhteispäivystysyksikön sairaaloidensa yhteyteen. 

Muiden kuin 3 momentissa tarkoitettujen hyvinvointialueiden tulee ylläpitää ympärivuorokautista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystystä, jossa on valmius väestön tavanomaisten kiireellisten terveysongelmien hoitoon, keskussairaalan yhteydessä. Yhteispäivystyksessä tulee olla tarvittavien erikoisalojen riittävä osaaminen väestön tavanomaisten kiireellisten terveysongelmien hoitamiseksi. Sen lisäksi, mitä 3 momentissa laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksiköistä säädetään, yhteistyöalueella tulee aina olla oikeus yhteistyösopimuksen nojalla sopia, että sen alueella toimivan hyvinvointialueen keskussairaalan yhteydessä toimivalle yhteispäivystyksen yksikölle voidaan muodostaa sen laajuinen ja toiminnallisesti monipuolinen päivystyksen yksikkö, jota palvelujen saavutettavuus, päivystyspisteiden väliset etäisyydet ja väestön kielellisten oikeuksien toteuttaminen edellyttävät. 

Sosiaali- ja terveysministeriö voi myöntää hyvinvointialueelle luvan ympärivuorokautisen perusterveydenhuollon tai akuuttilääketieteen päivystyksen järjestämiseen, jos palvelujen saavutettavuus ja päivystyspisteiden väliset etäisyydet sitä edellyttävät eikä väestön tarvitsemia palveluja voida riittävästi turvata ensihoitopalvelun avulla. 

Päivystävissä yksiköissä on oltava riittävät voimavarat ja osaaminen, jotta hoidon laatu ja potilasturvallisuus toteutuvat. Päivystyksestä ja sen laajuudesta on sovittava sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 36 §:ssä tarkoitetussa yhteistyösopimuksessa ottaen huomioon alueen ensihoitopalvelu, päivystyspisteiden väliset etäisyydet sekä väestön palvelutarve. 


50 a § 

Terveydenhuollon ja sosiaalipäivystyksen yhteistyö 

Kiireellisen hoidon edellyttämän arvion yhteydessä terveydenhuollon ammattihenkilön on arvioitava sosiaalihuoltolain 35 §:ssä säädetyn mukaisesti, onko potilaalla ilmeinen sosiaalihuollon tarve. Jos tarve on ilmeinen, hänen on ohjattava potilas hakemaan sosiaalipalveluja tai, jos tämä antaa siihen suostumuksensa, otettava yhteyttä hyvinvointialueen sosiaalihuollosta vastaavaan viranomaiseen, jotta sosiaalihuollon ammattihenkilö arvioi palvelutarpeen siten kuin sosiaalihuoltolain 36 §:ssä säädetään. 


51 § 

Perusterveydenhuollon hoitoon pääsy 

Hyvinvointialueen on järjestettävä toimintansa siten, että potilas voi saada arkipäivisin virka-aikana välittömästi yhteyden terveyskeskukseen tai muuhun terveydenhuollon toimintayksikköön. Terveydenhuollon ammattihenkilön on tehtävä hoidon tarpeen arviointi viimeistään kolmantena arkipäivänä siitä, kun potilas otti yhteyden terveyskeskukseen, jollei arviota ole voitu tehdä ensimmäisen yhteydenoton aikana. Perusterveydenhuollon yhteydessä toteutettavassa erikoissairaanhoidossa hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut toimintayksikköön. 


52 § 

Erikoissairaanhoitoon pääsy 

Hyvinvointialue vastaa siitä, että sekä kiireellisen että lähetteeseen perustuvan hoidon tarpeen arviointi ja hoito järjestetään yhtenäisin lääketieteellisin tai hammaslääketieteellisin perustein. Henkilön ottaminen sairaalaan kiireetöntä sairaanhoitoa varten edellyttää lääkärin tai hammaslääkärin tutkimukseen perustuvaa lähetettä. 

Hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut hyvinvointialueen sairaalaan tai muuhun erikoissairaanhoitoa toteuttavaan toimintayksikköön. Jos hoidon tarpeen arviointi edellyttää erikoislääkärin arviointia tai erityisiä kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksia, on arviointi ja tarvittavat tutkimukset toteutettava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lähete on saapunut hyvinvointialueen sairaalaan tai muuhun erikoissairaanhoitoa toteuttavaan toimintayksikköön. 


53 § 

Hoitoon pääsy lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa 

Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut hyvinvointialueen sairaalaan tai muuhun erikoissairaanhoitoa toteuttavaan toimintayksikköön taikka perusterveydenhuollon yhteydessä toteutettavan erikoissairaanhoidon toimintayksikköön. Jos hoidon tarpeen arviointi edellyttää erikoislääkärin arviointia tai erityisiä kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksia, on arviointi ja tarvittavat tutkimukset toteutettava kuuden viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut hyvinvointialueen sairaalaan tai muuhun erikoissairaanhoitoa toteuttavaan toimintayksikköön. 


54 § 

Hyvinvointialueen velvollisuus hankkia palveluja muualta 

Jos hyvinvointialue ei voi itse antaa hoitoa 51—53 §:n mukaisissa enimmäisajoissa, on sen järjestettävä hoito hankkimalla se muilta palveluntuottajilta. Hyvinvointialueesta annetun lain 9 §:ssä säädetään palvelujen tuottamisesta ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 3 luvussa säädetään palvelujen hankkimisesta yksityiseltä palveluntuottajalta. 

55 § 

Odotusaikojen julkaiseminen ja asetuksenantovaltuus 

Hyvinvointialueen on julkaistava internetissä tiedot 51—53 §:n mukaisista odotusajoista neljän kuukauden välein. Jos hyvinvointialueella on useita toimintayksiköitä, on tiedot julkaistava erikseen kustakin toimintayksiköstä. Tiedot voi julkaista internetin lisäksi muulla hyvinvointialueen päättämällä tavalla. 


57 § 

Vastuu toimintayksikön terveyden- ja sairaanhoidosta 


Hyvinvointialueella on oltava tarpeenmukainen henkilöstö terveydenhuollon toimintayksikölle kuuluvia julkista valtaa sisältäviä tehtäviä varten. Henkilön, jonka tehtäviin kuuluu julkisen vallan käyttäminen, on oltava virkasuhteessa hyvinvointialueeseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 12 §:ssä säädetään edellytyksistä hankkia palveluja yksityiseltä palveluntuottajalta. 

59 § 

Valtion korvaus koulutuksesta yliopistolliselle sairaalalle 

Hyvinvointialueelle, jossa on yliopistollinen sairaala, ja HUS-yhtymälle korvataan valtion varoista kustannuksia, jotka aiheutuvat lääkärien ja hammaslääkärien perus- ja erikoistumiskoulutuksesta. Peruskoulutuksen korvaus lasketaan lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen aloittaneiden opiskelijoiden lukumäärän ja suoritettujen tutkintojen lukumäärän keskiarvon perusteella. Erikoistumiskoulutuksen korvaus perustuu suoritettujen koulutusten lukumäärään ja koulutuksesta määrättyyn korvaukseen. 

Suoritettujen koulutusten lukumäärään perustuvaa koulutuskorvausta ei kuitenkaan suoriteta terveydenhuollon erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksesta eikä liikuntalääketieteen, työterveyshuollon ja yleislääketieteen erikoislääkärin koulutuksesta. Jos tällaista koulutusta annetaan yliopistollisessa sairaalassa, sitä ylläpitävälle hyvinvointialueelle tai HUS-yhtymälle suoritetaan valtion varoista korvausta koulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin toteutuneiden koulutuskuukausien määrän perusteella. 


60 a § 

Rajatun lääkkeenmääräämisen edellyttämän koulutuksen korvaus 

Hyvinvointialueelle, HUS-yhtymälle taikka hyvinvointialueen tai HUS-yhtymän järjestämisvastuulla olevalle sopimuksen perusteella tai muulla tavalla hyvinvointialueen tai HUS-yhtymän lukuun terveydenhuollon avohoidon palveluja tuottavalle yksikölle sekä Ahvenanmaan maakunnan terveys- ja sairaanhoitoviranomaiselle suoritetaan valtion varoista laskennallisin perustein korvausta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain ( 559/1994 ) 23 b §:ssä tarkoitetun rajatun lääkkeenmääräämisen edellyttämän koulutuksen kustannuksista. Korvauksen määrä perustuu rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden saaneiden henkilöiden määrään ja koulutuksesta määrättyyn korvaukseen. 

61 § 

Yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen rahoitus 

Sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee yhteistyössä yhteistyöalueiden tutkimustoimikuntien kanssa yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen painoalueet ja tavoitteet nelivuotiskausittain. 

Yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen myönnetään valtion rahoitusta yhteistyöalueiden tutkimustoimikunnille, jotka päättävät tutkimusrahoituksen osoittamisesta tutkimushankkeille. Rahoitusta maksetaan yhteistyöalueiden tutkimustoimikunnille sosiaali- ja terveysministeriön neljäksi vuodeksi kerrallaan tekemän päätöksen mukaisesti. Ministeriön päätös perustuu tutkimustoiminnan painoalueiden ja tavoitteiden toteutumiseen sekä tutkimuksen laatuun, määrään ja tuloksellisuuteen edellisellä nelivuotiskaudella. Jos yhteistyöalueiden aluejako muuttuu nelivuotiskauden aikana, muuttunut aluejako otetaan huomioon sosiaali- ja terveysministeriön päätöksessä. 

Yhteistyöalueen hyvinvointialueiden on perustettava alueelleen yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen tutkimustoimikunta, jossa on monitieteinen edustus yhteistyöalueen terveydenhuollon toimintayksiköistä. Tutkimustoimikunta päättää tutkimusrahoituksen myöntämisestä alueellaan hakemusten perusteella. Terveydenhuollon toimintayksikköä ylläpitävä hyvinvointialue, valtion mielisairaala tai sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetty palvelujen tuottaja voivat hakea terveyden tutkimuksen rahoitusta. 

62 § 

Valtakunnallinen terveyden tutkimuksen arviointiryhmä 

Sosiaali- ja terveysministeriö asettaa valtakunnallisen asiantuntijoista koostuvan terveyden tutkimuksen arviointiryhmän. Arviointiryhmän tehtävänä on arvioida terveyden tutkimuksen laatua, määrää ja tuloksellisuutta sekä painoalueiden ja tavoitteiden saavuttamista kuluneella nelivuotiskaudella ja tehdä sosiaali- ja terveysministeriölle ehdotus yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen rahoituksen jakamisesta yhteistyöalueille seuraavana nelivuotiskautena. 

63 § 

Koulutuskorvauksen ja tutkimusrahoituksen maksaminen 

Aluehallintovirasto ja Ahvenanmaan valtionvirasto maksavat valtion koulutuskorvauksen. Tutkintojen ja opinnot aloittaneiden opiskelijoiden määrään perustuva koulutuskorvaus maksetaan hyvinvointialueelle, jossa on yliopistollinen sairaala, HUS-yhtymälle sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutusta järjestävälle yliopistolle ilman eri hakemusta. 

Toteutuneisiin koulutuskuukausiin perustuva korvaus sekä rajatun lääkkeenmääräämisen edellyttämän koulutuksen korvaus maksetaan puolivuosittain hakemusten perusteella. Ensimmäisen vuosipuoliskon osalta korvausta on haettava viimeistään saman vuoden 30 päivänä syyskuuta ja toisen vuosipuoliskon osalta viimeistään seuraavan vuoden 31 päivänä maaliskuuta. Aluehallintoviraston ja Ahvenanmaan valtionviraston on ratkaistava määräajassa jätetyt korvaushakemukset sen kalenterivuoden aikana, jona hakemus on saapunut. Aluehallintovirasto maksaa kuukausittain tutkimusrahoituksen yhteistyöalueen tutkimustoimikunnalle, joka maksaa rahoituksen edelleen hankkeiden toteuttajille. 


64 § 

Tietojenantovelvollisuus 

Hyvinvointialueen, jossa on yliopistollinen sairaala, HUS-yhtymän sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutusta järjestävän yliopiston on annettava sosiaali- ja terveysministeriölle vuosittain seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä selvitys siitä, miten se on käyttänyt saamansa koulutuskorvauksen. 

Yhteistyöalueen tutkimustoimikunnan on annettava sosiaali- ja terveysministeriölle vuosittain seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä selvitys siitä, mille tutkimushankkeille ja painoalueille rahoitusta on osoitettu. 

65 § 

Hyvinvointialueen ja HUS-yhtymän tilojen käyttäminen koulutus- ja tutkimustoimintaan 

Yliopistolla on oikeus käyttää yhteistyöalueen tai HUS-yhtymän yliopistollista sairaalaa lääketieteellisen koulutusyksikön koulutus- ja tutkimustoiminnan tarpeisiin. 

Terveydenhuoltohenkilökunnan koulutuksesta ja terveydenhuoltoalan tutkimuksesta huolehtivalla yliopistolla ja muulla sosiaali- ja terveysalan koulutuksen järjestäjällä on oikeus käyttää hyvinvointialueen sairaaloita ja erillisiä toimintayksiköitä muunkin kuin 1 momentissa tarkoitetun terveydenhuoltoalan koulutus- ja tutkimustoiminnan järjestämiseen sen mukaan kuin siitä hyvinvointialueen ja koulutus- ja tutkimustoimintaa harjoittavan koulutuksen järjestäjän kesken sovitaan. 

Yliopistolla on oikeus käyttää perusterveydenhuollon toimintayksikön tiloja erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutukseen sisältyvänä terveyskeskuksessa suoritettavana yhdeksän kuukautta kestävänä koulutusaikana sen mukaan kuin siitä hyvinvointialueen ja yliopiston kesken sovitaan. 

Hyvinvointialueen ja HUS-yhtymän on huolehdittava siitä, että yliopiston ja muun sosiaali- ja terveysalan koulutuksen järjestäjän käytettävissä on sellaiset koulutus- ja tutkimustoiminnassa tarvittavat huonetilat kiinteine koneineen ja laitteineen sekä koulutus- ja tutkimushenkilökunnan ja opiskelijoiden sosiaaliset tilat, jotka on välttämätöntä sijoittaa hyvinvointialueen tai HUS-yhtymän toimintayksikköön. 

Hyvinvointialueen tai HUS-yhtymän palveluksessa olevat terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia osallistumaan terveydenhuoltoalan koulutus- ja tutkimustoimintaan siten kuin siitä sovitaan hyvinvointialueen tai HUS-yhtymän ja yliopiston tai muun koulutuksen järjestäjän kesken. 

67 § 

Laitoshoidon määrittely 


Tarvittaessa Kansaneläkelaitos ja hyvinvointialue neuvottelevat siitä, onko toiminta tässä pykälässä tarkoitettua laitoshoitoa vai avohoitoa. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella voidaan antaa tarkemmat säännökset siitä, milloin hoito on laitoshoitoa tai avohoitoa sekä laitoshoidon määrittelyyn liittyvästä Kansaneläkelaitoksen ja hyvinvointialueen välisestä neuvottelu- ja lausuntomenettelystä. 

68 a § 

Lääketieteellisten asiantuntijalausuntojen antaminen 

Yliopistollista sairaalaa ylläpitävät hyvinvointialueet ja HUS-yhtymä vastaavat yhdessä tuomioistuimen pyytämien lääketieteellisten asiantuntijalausuntojen antamisesta. Lausuntojen antamista varten on asiantuntijaryhmä, jonka toiminnan hallinnoinnista vastaa Pohjois-Savon hyvinvointialue. Kaikilla yliopistollista sairaalaa ylläpitävillä hyvinvointialueilla ja HUS-yhtymällä on velvollisuus nimetä asiantuntijaryhmään asiantuntijoita, joilla on riittävä osaaminen tarvittavilta lääketieteen aloilta. Pohjois-Savon hyvinvointialue voi nimetä asiantuntijaryhmään myös muita lääketieteen asiantuntijoita tai tapauskohtaisesti pyytää lääketieteellisiä asiantuntijalausuntoja asiantuntijaryhmän ulkopuolisilta asiantuntijoilta. 

Lääketieteellisten asiantuntijalausuntojen antamisesta aiheutuneista kustannuksista maksetaan korvaus valtion varoista Pohjois-Savon hyvinvointialueelle, joka maksaa korvaukset asiantuntijalausunnon antaneelle hyvinvointialueelle, HUS-yhtymälle tai asiantuntijalle. Valtion maksaman korvauksen määrä perustuu asiantuntijalausuntojen määrään ja niiden laatimiseen kuluneeseen työmäärään, oikeudenkäyntiin ja siihen valmistautumiseen kuluneeseen aikaan sekä lausuntopyyntöjen ja lausuntojen hallinnointiin. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä valtion korvauksen maksamisen menettelytavoista, asiantuntijalausunnoista maksettavien korvausten määrittelystä ja euromääristä, oikeudenkäyntiin valmistautumisesta ja oikeudenkäyntiin osallistumisesta maksettavan korvauksen määrittelystä ja euromäärästä sekä Pohjois-Savon hyvinvointialueelle lausuntopyyntöjen ja lausuntojen hallinnoinnista aiheutuvien kulujen määrittelystä ja maksatuksesta. 

Aluehallintovirasto maksaa korvauksen Pohjois-Savon hyvinvointialueelle hakemuksesta kahdesti vuodessa. Ensimmäisen vuosipuoliskon osalta korvausta on haettava saman vuoden syyskuun loppuun mennessä ja toisen vuosipuoliskon osalta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. 

69 § 

Lastensuojelulain mukaiset velvoitteet 

Jos lapsi tai nuori on sijoitettu lastensuojelulain ( 417/2007 ) perusteella kotikuntansa ulkopuolelle, on mainitun lain 16 b §:ssä tarkoitetun sijoitushyvinvointialueen järjestettävä lapselle tai nuorelle hänen tarvitsemansa terveydenhuollon palvelut. Palvelut on järjestettävä yhteistyössä mainitun lain 16 tai 17 §:n mukaan vastuussa olevan hyvinvointialueen (sijoittajahyvinvointialue) kanssa. 

Jos lastensuojelun tarve johtuu riittämättömistä terveydenhuollon palveluista, lapselle ja hänen perheelleen on sen estämättä, mitä hoitoon pääsystä 51—53 §:ssä säädetään, järjestettävä viipymättä lapsen terveyden ja kehityksen kannalta välttämättömät terveydenhuollon palvelut. 

Jos sijoitushyvinvointialue on järjestänyt 1 momentissa tarkoitettuja palveluja, on sijoittajahyvinvointialueen suoritettava hoidon järjestäjälle aiheutuneita kustannuksia vastaava korvaus. Korvaus saa olla enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruinen. Korvauksesta vähennetään hoidosta suoritettu maksu ja muut toimintatulot. 

71 § 

Puolustusvoimien terveydenhuolto 

Hyvinvointialueet ja HUS-yhtymä voivat sopia Puolustusvoimien kanssa terveyden- ja sairaanhoidon palvelujen antamisesta henkilöille, jotka ovat terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa annetun lain ( 322/1987 ) 3 §:n 1 momentin perusteella Puolustusvoimien terveydenhuoltovastuulla. Sopimuksen mukaiset tutkimukset ja hoito kiireellistä avosairaanhoitoa tai sairaanhoitoa lukuun ottamatta voidaan antaa eri perustein ja nopeammin kuin tämän lain mukaiset palvelut annetaan hyvinvointialueen asukkaille tai HUS-yhtymän jäsenenä olevan hyvinvointialueen tai Helsingin kaupungin asukkaille. Sopimuksen tekeminen ja sopimukseen perustuvien palvelujen antaminen eivät saa vaarantaa hyvinvointialueen eivätkä HUS-yhtymän lakisääteisten tehtävien hoitamista. 

72 § 

Puolustusvoimien korvaus 

Puolustusvoimien on suoritettava hyvinvointialueelle korvaus kutsunnanalaisille perusterveydenhuollossa suoritetuista tarkastuksista, tutkimuksista ja toimenpiteistä sekä lääkärin osallistumisesta kutsuntatilaisuuteen. Korvaus on 50 prosenttia Puolustusvoimien ja hyvinvointialueen tekemän sopimuksen mukaisista kustannuksista. Jos kustannuksista ei ole sovittu, on korvaus 50 prosenttia palvelun tuottamisesta aiheutuneista kustannuksista. 

Korvaus 71 §:n mukaisista palveluista määräytyy hyvinvointialueen tai HUS-yhtymän ja Puolustusvoimien tekemän sopimuksen perusteella. Jos korvauksesta ei ole sovittu, on Puolustusvoimien suoritettava palvelun tuottamisesta aiheutuneiden kustannusten suuruinen korvaus. Lisäksi Puolustusvoimien on suoritettava hyvinvointialueelle tai HUS-yhtymälle kiireellisestä avosairaanhoidosta tai kiireellisestä sairaanhoidosta palvelun tuottamisesta aiheutuneiden kustannusten suuruinen korvaus, vaikka tällaisen hoidon antamisesta ei olisi erikseen sovittu. 

73 § 

Potilaan siirtokuljetus 

Jos hyvinvointialueen terveyskeskuksen sairaansijalle otetun sellaisen potilaan, jonka kotikunta sijaitsee toisen hyvinvointialueen alueella, hoitoajan arvioidaan ylittävän keskimääräisen hoitoajan ja muulloinkin potilaan pyynnöstä, terveyskeskuksen on ryhdyttävä toimenpiteisiin potilaan siirtämiseksi sellaiseen terveyskeskukseen tai muuhun sairaanhoitolaitokseen, jota ylläpitää hyvinvointialue, jonka alueella potilaan asuin- ja kotikunta sijaitsee, jos siirto voidaan tehdä potilaan tilaa vaarantamatta. Jos edellä tarkoitetussa tilanteessa potilas on otettu hyvinvointialueen terveyskeskuksen sairaansijalle ja HUS-yhtymä on järjestämisvastuussa potilaan terveydenhuollosta tältä osin, terveyskeskuksen on ryhdyttävä toimenpiteisiin potilaan siirtämiseksi HUS-yhtymän ylläpitämään terveyskeskukseen tai muuhun sairaanhoitolaitokseen. Jos edellä tarkoitetussa tilanteessa potilas on otettu HUS-yhtymän terveyskeskuksen sairaansijalle ja hyvinvointialue on järjestämisvastuussa potilaan terveydenhuollon järjestämisestä tältä osin, terveyskeskuksen on ryhdyttävä toimenpiteisiin potilaan siirtämiseksi järjestämisvastuussa olevan hyvinvointialueen ylläpitämään terveyskeskukseen tai muuhun sairaanhoitolaitokseen.  

Jos potilaan sairaus sitä vaatii, on hyvinvointialueen tai HUS-yhtymän huolehdittava toimintayksikkönsä potilaan kuljetuksesta toisessa toimintayksikössä tai terveyskeskuksessa annettavaa hoitoa tai suoritettavia toimenpiteitä varten. 

75 § 

Oikeuslääketieteellisten ruumiinavausten edellyttämät tilat sekä oikeuslääkeopillisista tutkimuksista maksettavat korvaukset ja palkkiot 

Hyvinvointialueen ja HUS-yhtymän tulee huolehtia siitä, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen käytettävissä on tarvittaessa oikeuslääketieteellisten ruumiinavausten suorittamiseksi tarvittavat tilat tarvittavine varusteineen, mukaan lukien toiminnan edellyttämät säilytystilat ja henkilökunnan sosiaalitilat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tulee suorittaa tilojen käytöstä kohtuullisia kustannuksia vastaava korvaus. 

Valtioneuvoston asetuksella säädetään hyvinvointialueen tai HUS-yhtymän toimintayksikössä tehtyjen oikeuslääkeopillisten tutkimusten tekemisestä valtion varoista maksettavista korvauksista ja palkkioista. 


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 

Kumotussa 43 §:ssä tarkoitettua sellaista erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kuntayhtymien välistä erikoissairaanhoidon järjestämissopimusta, joka siirtyy sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (616/2021) 20 §:n mukaisesti hyvinvointialueille 1 päivänä tammikuuta 2023, sovelletaan näiden hyvinvointialueiden välillä siihen asti kunnes ne ovat hyväksyneet sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) 36 §:ssä tarkoitetun hyvinvointialueiden yhteistyösopimuksen ensimmäisen kerran, kuitenkin enintään vuoden 2025 loppuun. 

Hyvinvointialue voi kuitenkin hakea lain 50 §:ssä tarkoitettuja lupia sosiaali- ja terveysministeriöltä ja ministeriö voi myöntää luvan hyvinvointialueelle 1 päivästä elokuuta 2022 lähtien. Lupa myönnetään koskemaan aikaisintaan 1 päivänä tammikuuta 2023 alkavaa ajanjaksoa. (Uusi 3 mom.) 


41.  Laki  erikoissairaanhoitolain 28 ja 29 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  

muutetaan erikoissairaanhoitolain ( 1062/1989 ) 28 §:n 1—3 momentti sekä 29 §:n 1 ja 2 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 28 §:n 1—3 momentti laissa 1328/2010 , seuraavasti: 

28 § 

Yliopistollisessa sairaalassa toimivan yliopiston lääketieteellisen koulutusyksikön professorit voivat toimia hyvinvointialueelle tai HUS-yhtymälle antamansa suostumuksen mukaisesti samalla yliopistollisen sairaalan ylilääkärin sivuviran tai -toimen haltijoina. Yliopiston muut opettajat voivat hyvinvointialueelle tai HUS-yhtymälle antamansa suostumuksen mukaisesti samalla toimia yliopistollisen sairaalan lääkärin tai muun sivuviran tai -toimen haltijana sen mukaan, kuin hyvinvointialue tai HUS-yhtymä tarkemmin määrää. 

Jos professori ei ole käytettävissä ylilääkärin tehtävien hoitoon tai jos hyvinvointialue tai HUS-yhtymä katsoo siihen olevan erityistä syytä, hyvinvointialue tai HUS-yhtymä voi enintään viideksi vuodeksi kerrallaan professorin sijasta määrätä ylilääkäriksi yliopiston apulaisprofessorin tai sairaalan viranhaltijan, jolla on vähintään dosentin pätevyys. 

Yliopistollisessa sairaalassa voi olla myös muu hyvinvointialueen tai HUS-yhtymän valitsema ylilääkäri kuin yliopiston työntekijä. 


29 § 

Yliopiston lääketieteellisen koulutusyksikön professoreiden ja muiden opettajien toimimisesta yliopistollisen sairaalan lääkäreinä tai muina toimihenkilöinä sovitaan hyvinvointialueen tai HUS-yhtymän ja yliopiston kesken erikseen. Samoin erikseen sovitaan muun korkeakoulun professoreiden ja muiden opettajien toimimisesta sairaalan toimihenkilöinä. 

Jolleivat hyvinvointialue tai HUS-yhtymä ja yliopisto pääse sopimukseen 1 momentissa tarkoitetuista asioista, ratkaisee asian valtioneuvosto. 



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


42.  Laki  mielenterveyslain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan mielenterveyslain ( 1116/1990 ) 2 ja 3 §, 4 §:n 1 momentti, 5 §, 6 §:n 1 ja 2 momentti, 9 a §:n otsikko ja 1—3 momentti, 9 b §:n 1 momentti, 18 a, 19 ja 23 a §, 31 §:n 1 momentti, 31 a §, 32 §:n 1 momentti, 33 §:n 1 momentti, 33 a §:n 1 momentti, 33 b §:n 2 momentti ja 33 c §:n 1 momentti,  

sellaisina kuin niistä ovat 2 §, 4 §:n 1 momentti, 5 ja 19 § sekä 32 §:n 1 momentti, 33 §:n 1 momentti, 33 a §:n 1 momentti, 33 b §:n 2 momentti ja 33 c §:n 1 momentti laissa 1066/2009 , 3 § laeissa 1066/2009 , 1720/2009 , 1338/2010 ja 1310/2014 , 9 a §:n otsikko ja 1—3 momentti, 9 b §:n 1 momentti, 23 a  §, 31 §:n 1 momentti ja 31 a § laissa 438/2014 sekä 18 a § laissa 20/2016 , seuraavasti: 

2 § 

Ohjaus ja valvonta 

Mielenterveystyön yleinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluu, jollei lailla toisin säädetä, sosiaali- ja terveysministeriölle. 

Hyvinvointialueiden tämän lain mukaisen toiminnan valvonnasta säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) 6 luvussa. 

Aluehallintovirasto valvoo valtion mielisairaaloiden järjestämän ja tuottaman terveyden- ja sairaanhoidon lainmukaisuutta. 

Aluehallintoviraston on 2 ja 3 momentissa tarkoitetussa valvonnassaan erityisesti valvottava 4 a luvussa tarkoitettujen itsemääräämisoikeuden rajoitusten käyttöä. 

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto ohjaa sosiaali- ja terveysministeriön alaisena aluehallintovirastojen toimintaa niiden toimintaperiaatteiden, menettelytapojen ja ratkaisukäytäntöjen yhdenmukaistamiseksi valtion mielisairaaloiden ohjauksessa ja valvonnassa. Lisäksi Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto ohjaa ja valvoo valtion mielisairaaloita erityisesti silloin, kun kysymyksessä ovat: 

1) periaatteellisesti tärkeät tai laajakantoiset asiat; 

2) usean aluehallintoviraston toimialuetta tai koko maata koskevat asiat; 

3) asiat, jotka liittyvät Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastossa käsiteltävään terveydenhuollon ammattihenkilöä koskevaan valvonta-asiaan; sekä 

4) asiat, joita aluehallintovirasto on esteellinen käsittelemään. 

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston ja aluehallintovirastojen tarkemmasta työnjaosta ohjauksessa ja valvonnassa voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella. 

Mielenterveystyön asiantuntijavirastona toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 

3 § 

Mielenterveyspalvelujen järjestäminen 

Hyvinvointialueen tulee huolehtia alueellaan tässä laissa tarkoitettujen mielenterveyspalvelujen järjestämisestä osana perusterveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoitoa sekä osana sosiaalihuoltoa. Perusterveydenhuollosta ja erikoissairaanhoidosta säädetään terveydenhuoltolaissa ( 1326/2010 ) ja sosiaalihuollosta sosiaalihuoltolaissa ( 1301/2014 ). 

Hyvinvointialueen tämän lain nojalla järjestämään toimintaan sovelletaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettua lakia sekä hyvinvointialueiden rahoituksesta annettua lakia (617/2021). 

4 § 

Mielenterveyspalvelujen periaatteet 

Hyvinvointialueen on huolehdittava siitä, että mielenterveyspalvelut järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisiksi kuin hyvinvointialueella esiintyvä tarve edellyttää. 


5 § 

Mielenterveyspalvelujen yhteensovittaminen 

Hyvinvointialueen velvoitteesta sovittaa yhteen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 10 §:ssä. 

Mielisairautta tai muuta mielenterveyshäiriötä potevalle henkilölle on riittävän hoidon ja palvelujen ohella järjestettävä mahdollisuus hänen tarvitsemaansa lääkinnälliseen tai sosiaaliseen kuntoutukseen liittyvään tuki- ja palveluasumiseen siten kuin siitä on erikseen säädetty. 

6 § 

Valtion mielisairaalassa annettava hoito 

Valtion mielisairaalassa suoritetaan 15 §:ssä tarkoitettuja mielentilatutkimuksia, ja sinne voidaan hyvinvointialueen sairaalan esityksestä ottaa hoidettaviksi mielisairaita ja muita mielenterveydenhäiriöitä potevia henkilöitä, joiden hoitaminen on erityisen vaarallista tai erityisen vaikeaa. 

Valtion mielisairaalaan voidaan hyvinvointialueen sairaalan esityksestä ottaa hoidettaviksi muitakin kuin 1 momentissa tarkoitettuja mielisairaita ja muita mielenterveydenhäiriöitä potevia henkilöitä, jollei heidän hoitonsa hyvinvointialueen sairaalassa hoidon järjestämisen kannalta ole tarkoituksenmukaista. 


9 a § 

Tarkkailuun lähettäminen ja lääkärin toimintavelvollisuus 

Terveyskeskuksessa työskentelevän virkasuhteisen lääkärin on laadittava potilaasta tarkkailulähete ja lähetettävä potilas tutkittavaksi sairaalaan, jos hän suorittamansa tutkimuksen perusteella toteaa, että tahdosta riippumattomaan hoitoon määräämisen edellytykset ovat todennäköisesti olemassa. Tutkimuksen yhteydessä on selvitettävä, onko hyvinvointialueen käytettävissä muita potilaan hoidon tarve huomioon ottaen sopivia ja riittäviä palveluja, ellei ole ilmeistä, että muut palvelut eivät sovellu käytettäviksi tai ovat riittämättömiä. 

Hyvinvointialueen palveluksessa olevaan päivystyksessä toimivaan virkasuhteiseen lääkäriin sovelletaan, mitä 1 momentissa säädetään terveyskeskuksessa työskentelevästä virkasuhteisesta lääkäristä. 

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettu lääkäri voi pyytää poliisin virka-apua siten kuin 31 §:n 1 momentissa säädetään potilaan toimittamiseksi terveyskeskukseen, sairaalaan tai muuhun terveydenhuollon toimintayksikköön. 


9 b § 

Ilmoittaminen hoidon tarpeessa olevasta henkilöstä 

Lääkäri voi tutkimuksiin noutamista tai virka-apupyynnön tekemistä varten salassapitosäännösten estämättä ilmoittaa todennäköisesti tahdosta riippumattomaan hoitoon määräämisen edellytykset täyttävästä henkilöstä terveyskeskukselle tai muulle hyvinvointialueen päivystävälle terveydenhuollon toimintayksikölle, jos hän pitää välttämättömänä tahdosta riippumattomaan hoitoon määräämisen edellytysten arviointia. 


18 a § 

Sairaalasta poistaminen hyvinvointialueen toimintayksikön valvonnassa 

Edellä 17 §:n 3 ja 6 momentissa tarkoitettu henkilö, joka on määrätty hoitoon, voidaan ennen lopullista sairaalasta poistamista päästää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen määräämin, henkilön terveydentilan arvioimiseen taikka hänen lääke- tai muuhun terveydenhoitoonsa perustuvin ehdoin sairaalasta enintään kuudeksi kuukaudeksi kerrallaan. Tänä aikana henkilö on asianomaisen hyvinvointialueen psykiatrisen toimintayksikön valvonnassa. Hyvinvointialueen tulee määrätä valvonnasta vastaava psykiatrinen yksikkö. 

19 § 

Rikoksesta syytetyn kehitysvammaisen erityishuolto 

Jos Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 18 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa toteaa, että kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain ( 519/1977 ) 32 §:n 1 momentissa säädetyt edellytykset vastoin tahtoa annettavaan erityishuoltoon ovat olemassa, laitos päättää tahdonvastaisesta erityishuollosta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen päätös vastaa tällöin kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 33 §:n 3 momentissa tarkoitettua hyvinvointialueen vaativan tuen asiantuntijaryhmän päätöstä. Päätöstä ei alisteta hallinto-oikeuden vahvistettavaksi.  

Jos Terveyden ja hyvinvoinnin laitos hyvinvointialueen monijäsenisen toimielimen esityksestä katsoo, että kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 32 §:n 1 momentissa säädettyjä edellytyksiä vastoin tahtoa annettavaan erityishuoltoon ei enää ole, erityishuolto on heti lopetettava ja potilas poistettava erityishuoltoa antavasta toimintayksiköstä hänen sitä halutessaan. 

23 a § 

Virkasuhdetta edellyttävät lääkärin tehtävät 

Tarkkailuun ottavan ja tarkkailulausunnon antavan lääkärin, hoitoon määräämisestä, hoidon jatkamisesta ja 4 a luvussa tarkoitetuista rajoitustoimenpiteistä päättävän lääkärin, 12 a §:ssä tarkoitetun ulkopuolisen lääkärin, sekä poliisin virka-apua pyytävän lääkärin on oltava virkasuhteessa valtioon tai hyvinvointialueeseen. 

31 § 

Poliisin virka-apu 

Poliisi on velvollinen avustamaan kuljetuksessa, jos hyvinvointialueen virkasuhteinen lääkäri katsoo, että henkilön toimittamiseksi terveyskeskukseen, sairaalaan tai muuhun terveydenhuollon toimintayksikköön tarvitaan ammattikoulutuksen saaneen saattajan lisäksi muukin saattaja kuljetettavan väkivaltaisuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi, kun henkilöstä on laadittu tarkkailulähete tai kun henkilö on kuljetettava toimintayksikköön tarkkailulähetteen laatimiseksi. 


31 a § 

Virkavastuu 

Tarkkailulähetteen laativaan, samoin kuin 9 b §:ssä tarkoitetun ilmoituksen tekevään lääkäriin sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä silloinkin, kun lääkäri ei ole virkasuhteessa valtioon tai hyvinvointialueeseen. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa ( 412/1974 ). 

32 § 

Mielentilatutkimusten suorittaminen 

Hyvinvointialueen sairaalan tai muun terveydenhuollon toimintayksikön on toimitettava mielentilatutkimuksia ensisijaisesti hyvinvointialueen asukkaalle sekä sellaiselle kyseisellä hyvinvointialueella oleskelevalle Suomen kansalaiselle, jolla ei ole Suomessa kotikuntalain mukaista asuinpaikkaa. 


33 § 

Mielentilatutkimuksessa olleen matkat asuinpaikkaan 

Jos mielentilatutkimukseen sairaalaan otettu henkilö, joka ei ole vangittuna eikä suorittamassa vankeusrangaistusta, poistetaan 18 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa sairaalasta, valtion mielisairaala tai hyvinvointialue on velvollinen hänen niin halutessaan järjestämään tai kustantamaan hänen matkansa kotikuntalaissa tarkoitettuun asuinpaikkaan. 


33 a § 

Toiminnan ja toimitilojen tarkastus 

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto sekä aluehallintovirasto voivat tarkastaa valtion mielisairaaloiden tässä laissa tarkoitetun toiminnan sekä toiminnan järjestämisessä käytettävät toimintayksiköt ja toimitilat silloin, kun tarkastuksen tekemiseen on perusteltu syy. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto voi lisäksi perustellusta syystä määrätä aluehallintoviraston tekemään tarkastuksen. Tarkastus voidaan tehdä ennalta ilmoittamatta. 


33 b § 

Epäkohtien korjaaminen 


Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto tai aluehallintovirasto voi velvoittaa valtion mielisairaalan noudattamaan 1 momentissa tarkoitettua määräystä sakon uhalla tai uhalla, että toiminta keskeytetään, taikka että toimintayksikön, sen osan tai laitteen käyttö kielletään. 


33 c § 

Huomautus ja huomion kiinnittäminen 

Jos mielenterveystyön ohjauksen ja valvonnan yhteydessä todetaan, että valtion mielisairaala on tämän lain mukaista toimintaa järjestäessään tai toteuttaessaan menetellyt virheellisesti tai jättänyt velvollisuutensa täyttämättä, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto tai aluehallintovirasto voi antaa valtion mielisairaalalle tai virheellisestä toiminnasta vastuussa olevalle virkamiehelle huomautuksen vastaisen varalle. 



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


43.  Laki  rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  

muutetaan rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain ( 1201/2013 ) 4 §:n 1 ja 6 kohta, 6 §:n 1 momentti, 7 §:n 1 momentti, 9 §:n 3 ja 4 momentti, 12 §:n 2 momentti, 13 §:n 5 momentti, 20 §:n 1 ja 3 —5 momentti, 21 § sekä 32 §:n 1 ja 2 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 12 §:n 2 momentti ja 20 §:n 1 momentti laissa 993/2014 , seuraavasti: 

4 § 

Määritelmät 

Tässä laissa tarkoitetaan: 


6) julkisella terveydenhuollolla terveydenhuoltolain 1 §:n 1 momentin perusteella hyvinvointialueen, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän järjestämisvastuulle kuuluvaa terveydenhuoltoa; 


6 § 

Oikeus käyttää terveydenhuollon palveluja Suomessa 

Jos toisessa EU-valtiossa vakuutettu henkilö hakeutuu hoitoon Suomen julkiseen terveydenhuoltoon, hyvinvointialueen, Helsingin kaupungin tai HUS-yhtymän on järjestettävä nämä palvelut hänelle ilman syrjintää samojen perusteiden mukaisesti kuin Suomessa asuvalle. 


7 § 

Hoitoon ottamisen rajoittaminen 

Terveydenhuoltopalvelujen järjestämisestä vastuussa oleva hyvinvointialue, Helsingin kaupunki tai HUS-yhtymä voi rajoittaa määräaikaisesti toisessa EU-valtiossa vakuutettujen Suomeen hoitoon hakeutuvien henkilöiden vastaanottoa tietyssä julkisen terveydenhuollon toimintayksikössä, jos rajoittaminen on välttämätöntä hyvinvointialueen, Helsingin kaupungin tai HUS-yhtymän terveydenhuollon palvelujen turvaamiseksi. Rajoitus voi olla voimassa enintään 12 kuukautta kerrallaan ja sen tulee koskea vain sitä osaa terveydenhuollon toimintayksikön toiminnasta, jonka osalta peruste rajoitukselle on olemassa. 


9 § 

Oikeus korvaukseen EU-valtiossa annetun terveydenhuollon palvelun kustannuksesta 


Edellä 2 momentissa tarkoitetut kustannukset korvataan enintään siihen määrään saakka, mitä vastaavan hoidon kustannus olisi ollut julkisessa terveydenhuollossa sillä hyvinvointialueella, tai HUS-yhtymässä, johon henkilön kotikunta kuuluu taikka Helsingin kaupungissa. Vastaavan hoidon kustannuksella tarkoitetaan sitä kustannusta, joka sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) 57 §:n perusteella perittäisiin toisen hyvinvointialueen asukkaalle annetun hoidon kustannuksista. Korvauksesta vähennetään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain perusteella hyvinvointialueella, Helsingin kaupungissa tai HUS-yhtymässä vastaavasta hoidosta päätetty asiakasmaksu. 

Jos henkilöllä ei ole kotikuntaa, vastaavan hoidon kustannuksella tarkoitetaan sitä kustannusta, jonka Helsingin kaupunki tai HUS-yhtymä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 57 §:n perusteella laskuttaisi toisen hyvinvointialueen asukkaalle annetun hoidon kustannuksista. Korvauksesta vähennetään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain perusteella Helsingin kaupungissa tai HUS-yhtymässä vastaavasta hoidosta päätetty asiakasmaksu. 

12 § 

Korvauksen määrän hakeminen, määrän vahvistaminen ja maksaminen 


Potilaalle 9 §:n 3 tai 4 momentin perusteella maksettavan korvauksen määrän vahvistamiseksi Kansaneläkelaitos selvittää siltä hyvinvointialueelta tai HUS-yhtymästä, jossa potilaan kotikunta sijaitsee, taikka Helsingin kaupungilta, mikä vastaavan terveydenhuollon palvelun kustannus ja asiakasmaksu olisivat olleet hyvinvointialueella, HUS-yhtymässä tai Helsingin kaupungissa. 

13 § 

Lupa saada asianmukaista hoitoa asuinvaltion ulkopuolella 


Sovellettaessa EU-asetuksen 883/2004 27 artiklan 3 kohtaa Kansaneläkelaitos antaa päätöksen potilaan asuinvaltion antamien 2 momentissa tarkoitettua lausuntoa vastaavien tietojen perusteella. Jos Kansaneläkelaitos ei ole saanut lupaan liittyviä tarpeellisia tietoja 2 momentissa tarkoitetussa määräajassa, Kansaneläkelaitos antaa päätöksen saatuaan HUS-yhtymältä pyytämänsä potilaan hoitoa koskevan lääketieteellisen arvion, jossa otetaan huomioon potilaan senhetkinen terveydentila ja sairauden todennäköinen kulku. 


20 § 

Valtion korvaus julkiselle terveydenhuollolle 

Kansaneläkelaitos korvaa valtion varoista hyvinvointialueelle, Helsingin kaupungille ja HUS-yhtymälle julkisen terveydenhuollon palvelusta aiheutuneet kustannukset, jos terveydenhuollon palvelu on annettu EU-asetuksen 883/2004, sosiaaliturvasopimuksen, muun kansainvälisen sopimuksen tai sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 56 §:n perusteella henkilölle, jolla ei ole kotikuntaa Suomessa. 


Lisäksi Kansaneläkelaitos korvaa valtion varoista hyvinvointialueelle, Helsingin kaupungille ja HUS-yhtymälle julkisen terveydenhuollon palvelusta aiheutuneet kustannukset, kun terveydenhuoltolain 50 §:ssä tarkoitettua kiireellistä hoitoa on annettu henkilölle, jolla ei ole kotikuntaa Suomessa ja jonka hoidosta aiheutuneita kustannuksia ei ole saatu perittyä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 1, 2 ja 13 §:n perusteella. 

Edellä 1—3 momentissa tarkoitetuista kustannuksista korvataan terveydenhuollon palvelujen antamisesta aiheutuneiden kustannusten määrä, jonka hyvinvointialue, Helsingin kaupunki tai HUS-yhtymä laskuttaisi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 57 §:n perusteella toisen hyvinvointialueen asukkaalle annetun hoidon kustannuksista. Korvauksen hakijan on annettava kustannusten korvaamiseksi tarpeelliset tiedot Kansaneläkelaitokselle.  

Jos hyvinvointialueella, Helsingin kaupungilla tai HUS-yhtymällä on oikeus saada 1—3 momentissa tarkoitetuista kustannuksista liikennevakuutuslain ( 460/2016 ) 55 §:ssä tarkoitettu maksu, valtion korvausta ei makseta. 

21 § 

Hyvinvointialueen, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän vastuu korvausten kustannuksista 

Jos potilaalle, jolla on kotikunta, on maksettu korvauksia 14 §:n perusteella, korvausten kustannuksista vastaa 13 §:ssä tarkoitetun lausunnon antanut julkista terveydenhuoltoa ylläpitävä hyvinvointialue, Helsingin kaupunki tai HUS-yhtymä. 

Jos potilaalle, jolla on kotikunta, on annettu ulkomailla hoitoa EU-asetuksen 883/2004 20 artiklan perusteella, valtion toiselle EU-valtiolle maksamista kustannuksista vastaa 13 §:ssä tarkoitetun lausunnon antanut julkista terveydenhuoltoa ylläpitävä hyvinvointialue, Helsingin kaupunki tai HUS-yhtymä. 

Kansaneläkelaitos laskuttaa 1 ja 2 momentissa tarkoitetut kustannukset niistä vastaavalta hyvinvointialueelta, Helsingin kaupungilta tai HUS-yhtymältä. Kansaneläkelaitos antaa kustannusten korvaamiseksi tarpeelliset tiedot kustannuksista vastaavalle hyvinvointialueelle, Helsingin kaupungille tai HUS-yhtymälle, jonka on maksettava kustannukset viivytyksettä Kansaneläkelaitokselle. 

32 § 

Eräiden henkilöryhmien oikeus saada hoitoetuuksia Suomessa 

Sen estämättä, mitä EU-asetuksen 883/2004 liitteissä III ja IV on säädetty, on mainitun asetuksen 18 artiklan 2 kohdassa ja 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla henkilöllä oikeus julkisen terveydenhuollon palvelujen käyttämiseen ja hyvinvointialueen, Helsingin kaupungin tai HUS-yhtymän on järjestettävä nämä palvelut hänelle ilman syrjintää samojen perusteiden mukaisesti kuin Suomessa asuvalle. 

Kansaneläkelaitos korvaa valtion varoista hyvinvointialueelle, Helsingin kaupungille ja HUS-yhtymälle näistä julkisen terveydenhuollon palveluista aiheutuneet kustannukset. 



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


44.  Laki  vastavuoroisesta sairaan- ja terveydenhoidosta rajaseudulla annetun lain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan vastavuoroisesta sairaan- ja terveydenhoidosta rajaseudulla annetun lain ( 307/1961 ) 2, 4, 9 ja 10 § seuraavasti: 

2 § 

Lääkärillä, joka on Ruotsissa tai Norjassa valtakunnan rajalla olevassa kunnassa virkasuhteista lääkäriä vastaavassa asemassa, on oikeus harjoittaa lääkärintointa naapurikunnassa rajaseudulla Suomessa, niin kuin tässä laissa ja sen nojalla annettavassa asetuksessa säädetään. 

4 § 

Rajaseudun virkasuhteisen lääkärin tulee voida ottaa vastaan potilaita Ruotsin ja Norjan naapurikunnista ja tarvittaessa voida matkustaa sairaskäynnille naapurimaan raja-alueelle. 

9 § 

Rajaseudun virkasuhteisella lääkärillä on oikeus tilata sairaankuljetuslentokone Ruotsista tai Norjasta, milloin lentokuljetus on välttämätön eikä sitä voida saada omasta maasta vaikeuksitta. Tällaisesta kuljetuksesta johtuneet kustannukset maksetaan asianomaiselle vieraan valtion lentoyhtiölle ensi kädessä valtion varoista. Sama oikeus on maassa tämän lain mukaan toimivalla ruotsalaisella ja norjalaisella lääkärillä. 

10 § 

Jos suomalainen rajaseudulla oleskeleva potilas on ollessaan Ruotsissa tai Norjassa raja-alueen sairaalassa joutunut maksamaan hoitopäivämaksun, joka on suurempi kuin vastaava päivämaksu Suomessa, on potilaan kotikunnan mukainen hyvinvointialue velvollinen maksamaan suomalaisen sairaalan ja ulkomaalaisen sairaalan hoitopäivämaksun erotuksen. Valtio korvaa hyvinvointialueelle tämän erotuksen. Korvaukseen sovelletaan valtionavustuslakia ( 688/2001 ). 


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


45.  Laki  raskauden keskeyttämisestä annetun lain 8 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan raskauden keskeyttämisestä annetun lain ( 239/1970 ) 8 §, sellaisena kuin se on laissa 1085/1992 , seuraavasti: 

8 § 

Lausunnonantajalääkärinä voi toimia jokainen valtion tai hyvinvointialueen palveluksessa oleva lääkäri taikka muu lääkäri, jolle Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto on myöntänyt tehtävään luvan. 

Raskauden keskeyttäminen suoritetaan Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston tähän tarkoitukseen hyväksymässä sairaalassa. Suorittajalääkärinä voi toimia jokainen sanotun sairaalan palveluksessa oleva laillistettu lääkäri. 


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


46.  Laki  sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista annetun lain 9 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista annetun lain ( 254/2015 ) 9 §:n 2 kohta, sellaisena kuin se on laissa 785/2021, seuraavasti: 

9 § 

Asiakasasiakirjoihin kirjattavat perustiedot 

Asiakasasiakirjoihin kirjataan seuraavat perustiedot: 


2) asiakkaan nimi, äidinkieli ja asiointikieli, yhteystiedot ja hyvinvointialue, jonka alueella asiakkaan kotikuntalaissa ( 201/1994 ) tarkoitettu kotikunta sijaitsee, sekä henkilötunnus tai, ellei se ole tiedossa, hänet väliaikaisesti yksilöivä tunnus tai syntymäaika; 



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


47.  Laki  sosiaalihuoltolain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

kumotaan sosiaalihuoltolain ( 710/1982 ) 2 luku, 40 §, 5 luku sekä 53—57 ja 60 §,  

sellaisina kuin niistä ovat 40 § laissa 430/2003 , 53 § laissa 50/2005 , 54 § laissa 736/1992 , 55 § laeissa 670/2008 ja 1541/2009 sekä 56 ja 57 § laissa 1541/2009 , sekä 

muutetaan 41 §:n 1 momentti ja 52 §, sellaisena kuin ne ovat osaksi laissa 736/1992 seuraavasti: 

41 § (Uusi) 

Milloin sosiaalihuollon ilmeisessä tarpeessa olevan henkilön etu terveyden, kehityksen tai turvallisuuden vakavan vaarantumisen vuoksi sitä välttämättä vaatii eikä sosiaalihuollon tarve muutoin ole selvitettävissä, sosiaalityöntekijällä on oikeus hyvinvointialueen määräämän johtavan sosiaalihuollon viranhaltijan määräyksestä huollon tarpeen selvittämiseksi päästä tällaisen henkilön asuntoon tai muuhun olinpaikkaan 


52 § 

Hyvinvointialue ja sosiaalihuollon henkilökunnan koulutuksesta huolehtiva oppilaitos tai korkeakoulu voivat sopia sosiaalihuollon toimintayksiköiden käyttämisestä sosiaalihuollon koulutustoiminnan järjestämiseen. Hyvinvointialue on oikeutettu saamaan edellä tarkoitetusta koulutustoiminnan järjestämisestä aiheutuvista välittömistä kustannuksista täyden korvauksen korkeakoululta taikka koulutuksesta huolehtivalta muulta viranomaiselta tai yhteisöltä. Korvausta määriteltäessä otetaan huomioon myös se välitön hyöty, jonka hyvinvointialue saa koulutustoiminnan ohessa. 


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


48.  Laki  sosiaalihuoltolain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

kumotaan sosiaalihuoltolain ( 1301/2014 ) 33 b—33 e §, sellaisina kuin ne ovat laissa 136/2021

muutetaan 1 §:n 5 kohta, 2 §:n 1 momentti, 3 §:n 1 kohta, 6 §:n 1 momentti, 7 §:n 2 momentin 2 ja 3 kohta, 8 ja 9 §, 12 §:n 1 momentti, 12 a §:n 1 momentti, 14 §:n 1 momentin johdantokappale ja 2 momentin johdantokappale ja 13 kohta, 24 §:n 4 momentti, 25 §:n 3 momentti, 27 §:n 1 momentti, 27 b §:n 1 ja 2 momentti, 29 a §:n 1 momentti ja 4 momentin 2 kohta, 33 §:n 2 momentti, 33 a §:n 4 momentti, 34 §:n 1 momentti, 35 §:n 1 momentti, 36 §:n 1 momentti ja 2 momentin johdantokappale, 44 §:n 2 momentti, 48 §:n 2 ja 4 momentti, 49 a, 50 ja 51 §, 52 §:n 1 momentti, 55, 57 ja 58 §, 59 §:n otsikko ja 1—3 momentti sekä 60 §,  

sellaisina kuin niistä ovat 3 §:n 1 kohta ja 49 a § laissa 292/2016 , 12 a §:n 1 momentti laissa 987/2017 , 14 §:n 2 momentin johdantokappale sekä 27 b §:n 1 ja 2 momentti laissa 512/2016 , 29 a §:n 1 momentti ja 4 momentin 2 kohta ja 33 a §:n 4 momentti laissa 1517/2016 , 14 §:n 1 ja 2 momentin johdantokappale laissa 635/2021, sekä 

lisätään 14 §:n 2 momenttiin, sellaisena kuin se on osaksi laissa 512/2016 , uusi 13 a kohta ja 47 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti: 

1 § 

Lain tarkoitus 

Tämän lain tarkoituksena on: 


5) parantaa yhteistyötä hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon ja kunnan eri toimialojen sekä muiden toimijoiden välillä 1—4 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden toteuttamiseksi. 

2 § 

Soveltamisala 

Tätä lakia sovelletaan hyvinvointialueen sosiaalihuoltoon, jollei tässä tai muussa laissa toisin säädetä. Sosiaalihuoltoon sisältyvät sosiaalisen turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä yleis- ja erityislainsäädännön mukaiset sosiaalihuollon tehtävät ja palvelut. Jos henkilöllä on muun lain nojalla oikeus sosiaalihuollon saamiseen, on sovellettava niitä säännöksiä, jotka parhaiten toteuttavat asiakkaan etua siten kuin 4 ja 5 §:ssä säädetään. 


3 § 

Määritelmät 

Tässä laissa tarkoitetaan: 

1) sosiaalipalveluilla hyvinvointialueen sosiaalipalveluja ja niihin sisältyviä tukipalveluja sekä muita toimia, joilla sosiaalihuollon ammattihenkilöt ja muu asiakastyöhön osallistuva henkilöstö edistävät ja ylläpitävät yksilön, perheen ja yhteisön toimintakykyä, sosiaalista hyvinvointia, turvallisuutta ja osallisuutta; 


6 § 

Neuvonta ja ohjaus 

Hyvinvointialueen asukkaiden saatavissa on oltava sosiaalihuollon neuvontaa ja ohjausta. Erityistä huomiota on kiinnitettävä lasten, nuorten sekä erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden neuvontaan ja ohjaukseen. 


7 § 

Rakenteellinen sosiaalityö 


Rakenteelliseen sosiaalityöhön kuuluu: 


2) tavoitteelliset toimet ja toimenpide-ehdotukset sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi sekä hyvinvointialueen asukkaiden asuin- ja toimintaympäristöjen kehittämiseksi; 

3) sosiaalihuollon asiantuntemuksen tuominen osaksi hyvinvointialueen muiden toimialojen ja kunnan suunnittelua sekä yhteistyö yksityisten palveluntuottajien ja järjestöjen kanssa paikallista sosiaalityötä sekä muuta palvelu- ja tukivalikoimaa kehittäen. 

8 § 

Erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden hyvinvoinnin seuraaminen ja edistäminen 

Hyvinvointialueen ja kunnan viranomaisten on yhteistyössä seurattava ja edistettävä erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden hyvinvointia sekä poistettava epäkohtia ja ehkäistävä niiden syntymistä. 

Erityisestä tuesta vastaavien viranomaisten on välitettävä tietoa asiakkaiden kohtaamista sosiaalisista ongelmista sekä annettava asiantuntija-apua muille viranomaisille samoin kuin hyvinvointialueen asukkaille ja hyvinvointialueella toimiville yhteisöille. Palveluja annettaessa ja niitä kehitettäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden tarpeisiin ja toivomuksiin. 

9 § 

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin seuraaminen ja edistäminen 

Hyvinvointialueen ja kunnan viranomaisten on yhteistyössä seurattava ja edistettävä lasten ja nuorten hyvinvointia sekä poistettava kasvuolojen epäkohtia ja ehkäistävä niiden syntymistä. 

Sosiaalihuollosta vastaavan viranomaisen on välitettävä tietoa lasten ja nuorten kasvuoloista ja sosiaalisista ongelmista sekä annettava asiantuntija-apua muille viranomaisille samoin kuin hyvinvointialueen asukkaille ja hyvinvointialueella toimiville yhteisöille. 

12 § 

Välttämättömän huolenpidon ja toimeentulon turvaaminen 

Jokaisella hyvinvointialueella oleskelevalla henkilöllä on oikeus saada kiireellisessä tapauksessa yksilölliseen tarpeeseensa perustuvat sosiaalipalvelut siten, ettei hänen oikeutensa välttämättömään huolenpitoon ja toimeentuloon vaarannu. Muussa kuin kiireellisessä tapauksessa henkilöllä on oikeus saada riittävät sosiaalihuollon palvelut siltä hyvinvointialueelta, jonka alueella henkilöllä on kotikuntalaissa ( 201/1994 ) tarkoitettu kotikunta, ellei muualla laissa toisin säädetä. 


12 a § 

Valtion korvaus kansainvälistä suojelua koskevaan hakemukseen kielteisen päätöksen saaneelle kiireellisessä tapauksessa annetusta sosiaalipalvelusta 

Kansaneläkelaitos korvaa valtion varoista hyvinvointialueelle aiheutuneet kustannukset, kun kansainvälistä suojelua hakeneelle ulkomaalaiselle, jonka vastaanottopalvelut ovat lakanneet kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain ( 746/2011 ) 14  a §:n 2 tai 3 momentissa säädetyn mukaisesti, on kiireellisessä tapauksessa annettu tämän lain 12 §:n perusteella välttämättömänä huolenpitona ruokaa tai lääkkeitä taikka 21 §:ssä tarkoitettua tilapäistä asumispalvelua. 


14 § 

Tuen tarpeisiin vastaavat sosiaalipalvelut 

Hyvinvointialueen järjestämisvastuulle kuuluvina sosiaalipalveluina on järjestettävä sen sisältöisenä ja siinä laajuudessa kuin tässä tai muussa laissa säädetään: 


Hyvinvointialueen järjestämisvastuulle kuuluvina sosiaalipalveluina on huolehdittava myös kehitysvammaisten erityishuollosta, vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista, toimeentulotuen antamisesta hyvinvointialueella oleskelevalle henkilölle, sosiaalisen luoton myöntämisestä hyvinvointialueen asukkaille, kuntouttavasta työtoiminnasta, päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huoltoon kuuluvista palveluista, omaishoidon tuen, perhehoidon, lasten ja nuorten huollon, lastensuojelun, adoptioneuvonnan, perheasioiden sovittelun, lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen vahvistamiseen ja ratkaisemiseen liittyvien tehtävien sekä päätösten täytäntöönpanossa toimitettavaan sovitteluun kuuluvien toimenpiteiden ja lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan asian tuomioistuinsovitteluun kuuluvien asiantuntijapalveluiden sekä isyyden ja äitiyden selvittämiseen ja vahvistamiseen liittyvien tehtävien sekä opiskeluhuollon järjestämisestä sen mukaan kuin niistä lisäksi erikseen säädetään: 


13) isyyslaissa ( 11/2015 );

13 a) äitiyslaissa ( 253/2018 );

 


24 § 

Päihdetyö 


Sosiaalihuollossa tehtävä päihdetyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että se muodostaa toimivan kokonaisuuden muun hyvinvointialueella tehtävän päihdetyön ja mielenterveystyön kanssa. Hyvinvointialueen vastuusta yhteen sovittaa asiakkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kokonaisuuksiksi säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) 10 §:ssä. 

25 § 

Mielenterveystyö 


Sosiaalihuollossa tehtävä mielenterveystyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että se muodostaa toimivan kokonaisuuden muun sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. Hyvinvointialueen vastuusta yhteen sovittaa asiakkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kokonaisuuksiksi säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 10 §:ssä. 

27 § 

Lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvonta 

Lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvonnalla huolehditaan siitä, että lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 2 §:ssä tarkoitettu tapaamisoikeus toteutuu lapsen edun mukaisesti. Tapaamisten valvonta perustuu joko lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 8 §:ssä tarkoitetun viranomaisen vahvistamaan sopimukseen tai tuomioistuimen päätökseen, jossa määritellään tarvittavien toimenpiteiden sisältö. 


27 b § 

Omaistaan tai läheistään hoitavan henkilön vapaa 

Hyvinvointialue voi tarvittaessa järjestää tuen tarpeessa olevan henkilön päivittäin sitovaa hoitoa ja huolenpitoa antavalle omaiselle tai läheiselle vapaapäiviä sekä alle vuorokauden pituisia virkistysvapaita. 

Hyvinvointialueen on huolehdittava hoidettavan hoidon tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä vapaan aikana. 


29 a § 

Sosiaalipäivystyksen ja terveydenhuollon yhteistyö 

Sosiaalipäivystystä on järjestettävä terveydenhuoltolain 50 §:n 3 momentissa tarkoitetun laajan ympärivuorokautisen päivystysyksikön yhteydessä ja 4 momentissa tarkoitetun perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksen yhteydessä. Sosiaalipäivystyksen järjestämisestä vastaavat ne hyvinvointialueet, joiden alueella tässä momentissa tarkoitetut terveydenhuollon toimintayksiköt sijaitsevat. 


Alueen sosiaalipäivystyksen tehtävänä on yhteistyössä terveydenhuoltolain 46 §:ssä tarkoitetun ensihoitokeskuksen kanssa: 


2) osallistua alueellaan varautumis- ja valmiussuunnitelmien laatimiseen häiriötilanteiden ja suuronnettomuuksien varalle yhdessä muiden viranomaisten, toimijoiden ja yhteistoiminta-alueiden ensihoitokeskusten kanssa siten, että suunnitelmat muodostavat kansallisen kokonaisuuden. 


33 § 

Sosiaalihuollon saatavuus ja saavutettavuus 


Yleiset hyvinvointialueen sosiaalipalvelut on toteutettava siten, että ne soveltuvat kaikille asiakkaille. Tarvittaessa avun ja tuen tarpeessa oleva henkilö on ohjattava erityispalvelujen piiriin. Palvelut on lähtökohtaisesti toteutettava siten, että niihin on mahdollista hakeutua oma-aloitteisesti riittävän aikaisessa vaiheessa. 


33 a § 

Sosiaalipalvelujen kokoaminen alueellisesti muiden palvelujen yhteyteen 


Erikoissairaanhoidon työnjaosta ja keskittämisestä säädetään terveydenhuoltolaissa. Palvelujen kokoamisesta suurempiin kokonaisuuksiin säädetään myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 9 §:ssä. 

34 § 

Sosiaalihuollon asiakkuuden alkaminen ja päättyminen 

Sosiaalihuoltoasia tulee vireille hakemuksesta tai kun hyvinvointialueen sosiaalihuollon työntekijä on muutoin tehtävissään saanut tietää mahdollisesti sosiaalipalvelujen tarpeessa olevasta henkilöstä. 


35 § 

Yhteydenotto sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi 

Jos terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa ( 559/1994 ) tarkoitettu terveydenhuollon ammattihenkilö, sosiaalikuraattori taikka sosiaalitoimen, opetustoimen, liikuntatoimen, lasten päivähoidon, pelastuslaitoksen, Hätäkeskuslaitoksen, Tullin, poliisin, Rikosseuraamuslaitoksen, työ- ja elinkeinoviranomaisen, Kansaneläkelaitoksen tai ulosottoviranomaisen palveluksessa oleva on tehtävässään saanut tietää henkilöstä, jonka sosiaalihuollon tarve on ilmeinen, hänen on ohjattava henkilö hakemaan sosiaalipalveluja tai henkilön antaessa suostumuksensa otettava yhteyttä hyvinvointialueen sosiaalihuollosta vastaavaan viranomaiseen, jotta tuen tarve arvioitaisiin. 


36 § 

Palvelutarpeen arviointi 

Kun hyvinvointialueen sosiaalihuollon palveluksessa oleva on tehtävässään saanut tietää sosiaalihuollon tarpeessa olevasta henkilöstä, hänen on huolehdittava, että henkilön kiireellisen avun tarve arvioidaan välittömästi. Lisäksi henkilöllä on oikeus saada palvelutarpeen arviointi, jollei arvioinnin tekeminen ole ilmeisen tarpeetonta. 

Palvelutarpeen arviointi on aloitettava viipymättä ja saatettava loppuun ilman aiheetonta viivytystä. Arvioinnin tekeminen on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä siitä, kun asiakas, asiakkaan omainen tai läheinen tai hänen laillinen edustajansa on ottanut yhteyttä sosiaalipalveluista vastaavaan hyvinvointialueen viranomaiseen palvelujen saamiseksi, jos: 


44 § 

Asiakkaan hoidossa olevan henkilön tilanteen selvittäminen 


Riittävän hoidon ja tuen saaminen on tarvittaessa varmistettava tapaamalla lasta tai muuta hoidettavaa henkilöä. Velvollisuudesta ilmoittaa sosiaalihuollon tarpeesta hyvinvointialueen sosiaalihuollosta vastaavalle viranomaiselle säädetään 35 §:ssä. 

47 § 

Omavalvonta 


Hyvinvointialueen ja yksityisen palveluntuottajan omavalvontaan sovelletaan lisäksi, mitä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 40 §:ssä säädetään. 

48 § 

Henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus 


Edellä 1 momentissa tarkoitetun henkilön on ilmoitettava viipymättä toiminnasta vastaavalle henkilölle, jos hän tehtävissään huomaa tai saa tietoonsa epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoitettava asiasta hyvinvointialueen sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. 


Hyvinvointialueen ja yksityisen palveluntuottajan on tiedotettava henkilöstölleen ilmoitusvelvollisuudesta ja sen käyttöön liittyvistä asioista. Ilmoitusvelvollisuuden toteuttamista koskevat menettelyohjeet on sisällytettävä 47 §:ssä tarkoitettuun omavalvontasuunnitelmaan. Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia ilmoituksen seurauksena.  

49 a § 

Henkilöstö 

Sosiaalihuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä varten hyvinvointialueen käytettävissä tulee olla riittävästi sosiaalihuollon ammattihenkilöitä sekä muuta asiakastyöhön osallistuvaa henkilöstöä. 

Jokaisen hyvinvointialueen käytettävissä tulee olla asiakastyöhön osallistuvan virkasuhteisen sosiaalityöntekijän palveluja. 

50 § 

Oikaisuvaatimus 

Edellä 45 ja 46 §:ssä tarkoitettuun päätökseen saa vaatia oikaisua hyvinvointialueelta noudattaen, mitä hallintolaissa säädetään. 

51 § 

Valitus hallintotuomioistuimeen 

Hyvinvointialueen oikaisuvaatimuksen johdosta antamaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallintotuomioistuimeen noudattaen, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa ( 808/2019 ) säädetään. Valitus voidaan antaa valitusaikana myös hyvinvointialueelle, jonka on toimitettava se oman lausuntonsa ohella hallintotuomioistuimelle. 

52 § 

Täytäntöönpano 

Hyvinvointialueen tekemä päätös voidaan muutoksenhausta huolimatta panna täytäntöön, jos päätöksen laatu edellyttää viivytyksetöntä täytäntöönpanoa eikä täytäntöönpano vaaranna turvallisuutta, tai jos päätöksen voimaan tulemista ei voida palvelujen järjestämisestä johtuvista syistä siirtää tuonnemmaksi ja hyvinvointialue on määrännyt päätöksen heti täytäntöön pantavaksi. 


55 § 

Suhde muihin lakeihin  

Tämän lain perusteella järjestettyihin sosiaalipalveluihin sovelletaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettua lakia sekä hyvinvointialueiden rahoituksesta annettua lakia (617/2021), jollei lailla toisin säädetä. 

57 § 

Sosiaalihuollon järjestämisen henkilöllinen soveltamisala 

Jos henkilö oleskelee säännönmukaisesti tai pidempiaikaisesti työn, opiskelun tai vastaavien syiden vuoksi kotikuntansa ulkopuolella ja hänen kotikuntansa pysyy kotikuntalain 3 §:n 1 kohdan nojalla ennallaan, hän voi hakea sosiaalipalveluja siltä hyvinvointialueelta, jossa hän oleskelee. Henkilön kotikunnan mukaisella hyvinvointialueella ei ole kuitenkaan velvollisuutta järjestää sosiaalihuoltoa ulkomailla oleskelevalle henkilölle, ellei laissa toisin säädetä. 

58 § 

Kiireellisen laitoshuollon järjestäminen 

Kiireellisissä tapauksissa tai olosuhteiden muutoin niin vaatiessa hyvinvointialueen on huolehdittava laitoshuollon ja muiden sosiaalipalveluiden järjestämisestä muullekin hyvinvointialueen alueella oleskelevalle henkilölle kuin hyvinvointialueen asukkaalle. 

Milloin laitoshuollon tarpeen arvioidaan kestävän yli 14 vuorokautta, sosiaalihuollosta vastaavan hyvinvointialueen on viipymättä ilmoitettava laitoshuollon järjestämisestä sille hyvinvointialueelle, jolle huollon järjestäminen kuuluu. 

59 § 

Henkilön siirtäminen omalle hyvinvointialueelle 

Milloin muulle kuin hyvinvointialueen asukkaalle on annettu 58 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa laitoshuoltoa, jonka tarve arvioidaan pitkäaikaiseksi, voi hallinto-oikeus oikeuttaa hyvinvointialueen toimittamaan henkilön sille hyvinvointialueelle, jonka asukas hän on. 

Laitoshuoltoa saavan henkilön pyynnöstä on hyvinvointialueen kuitenkin aina ryhdyttävä 1 momentissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin henkilön siirtämiseksi sille hyvinvointialueelle, jonka asukas hän on. 

Hakemus 1 momentissa tarkoitetusta siirrosta on tehtävä sille hallinto-oikeudelle, jonka toimialueella laitoshuoltoa antaneen hyvinvointialueen alue on. 


60 § 

Toisen hyvinvointialueen sosiaalipalvelujen ja hoitopaikan hakeminen 

Se, joka haluaa muuttaa toisen hyvinvointialueen asukkaaksi, mutta ei ikänsä, vammaisuutensa tai muun sellaisen syyn vuoksi kykene asumaan siellä itsenäisesti, voi hakea tämän hyvinvointialueen sosiaalipalveluja ja hoitopaikkaa samoin perustein kuin jos olisi kyseisen hyvinvointialueen asukas. Hyvinvointialueen tulee välittömästi ilmoittaa hakemuksesta ja sen käsiteltäväksi ottamisesta sille hyvinvointialueelle, jonka alueella hakijan kotikunta on. Hyvinvointialueen tulee käsitellä hakemus, arvioida hakijan palvelutarve yhteistyössä sen hyvinvointialueen kanssa, jonka alueella hakijan kotikunta on ja tehdä asiassa päätös. Hakemusta ei kuitenkaan käsitellä, jos hakija on jo tehnyt vastaavan hakemuksen toiselle hyvinvointialueelle ja asian käsittely on vielä kesken. 

Jos hyvinvointialue päättää 1 momentissa säädetyin tavoin palvelun myöntämisestä, hakijan on kahden viikon kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta ilmoitettava hyvinvointialueelle palvelun vastaanottamisesta. Hakijalla on oikeus kolmen kuukauden kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta muuttaa osoitettuun hoitopaikkaan. Jos hakija laiminlyö edellä säädettyjen määräaikojen noudattamisen, hänen oikeutensa päätöksen mukaisiin palveluihin raukeaa. 


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


49.  Laki  sosiaalisesta luototuksesta annetun lain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  

muutetaan sosiaalisesta luototuksesta annetun lain ( 1133/2002 ) 2 §, 3 §:n 1 momentti, 4 §:n 2 ja 3 momentti, 8 §:n 1 momentin johdantokappale ja 2 momentti sekä 11 §, sellaisina kuin niistä ovat 3 §:n 1 momentti laissa 1729/2009 ja 11 § laissa 1315/2014 , seuraavasti 

2 § 

Sosiaalisen luototuksen järjestäminen ja toimeenpano 

Hyvinvointialue voi järjestää sosiaalista luototusta päättämässään laajuudessa. Jos hyvinvointialue päättää järjestää sosiaalista luototusta, hyvinvointialueen tulee määritellä sosiaalisen luoton myöntämisen perusteet ottaen huomioon, mitä tässä laissa säädetään. 

3 § 

Suhde muuhun lainsäädäntöön 

Hyvinvointialueen tämän lain nojalla järjestämään toimintaan sovelletaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettua lakia (612/2021) sekä hyvinvointialueiden rahoituksesta annettua lakia (617/2021), jollei lailla toisin säädetä. 


4 § 

Sosiaalisen luoton myöntäminen 


Sosiaalisen luoton myöntämisestä päättää hakemuksesta se hyvinvointialue, jonka alueella henkilöllä on kotikuntalaissa ( 201/1994 ) tarkoitettu kotikunta. 

Ennen sosiaalisen luoton myöntämistä on luotonsaajalle annettava tiedot hyvinvointialueen määrittelemistä sosiaalisen luoton myöntämisen perusteista kirjallisena. 

8 § 

Sosiaalisen luoton eräännyttäminen 

Jos hyvinvointialueella on sopimuksen mukaan oikeus luotonsaajan maksuviivästyksen tai muun sopimusrikkomuksen johdosta vaatia maksuerää, joka muuten ei ole erääntynyt, saa hyvinvointialue vedota sanottuun oikeuteen, jos: 


Hyvinvointialueella ei ole kuitenkaan oikeutta saattaa voimaan 1 momentissa tarkoitettua seuraamusta, jos kysymys on maksun viivästymisestä ja viivästyminen johtuu luotonsaajan sairaudesta, työttömyydestä tai muusta siihen verrattavasta hänestä riippumattomasta seikasta, paitsi milloin tämä viivästyksen kesto ja muut olosuhteet huomioon ottaen olisi hyvinvointialueelle luotonantajana ilmeisen kohtuutonta. 


11 § 

Muutoksenhaku 

Muutoksenhakuun sovelletaan, mitä sosiaalihuoltolaissa ( 1301/2014 ) säädetään. 


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 

Ennen tämän lain voimaantuloa solmitut voimassa olevat sosiaalista luottoa koskevat sopimukset siirtyvät hyvinvointialueelle. Hyvinvointialueen tulee järjestää sosiaalista luototusta tässä säännöksessä tarkoitetun sosiaalista luottoa koskevan sopimuksen luotonsaajalle. 

Joka tämän lain voimaan tullessa on sosiaalista luottoa koskevan sopimuksen mukaan velvollinen maksamaan sosiaalista luottoa takaisin kunnalle, on velvollinen maksamaan luottoa takaisin hyvinvointialueelle. Hyvinvointialueen tulee tulouttaa tässä säännöksessä mainittujen sosiaalista luototusta koskevien sopimusten luottojen takaisinmaksut ennen tämän lain voimaantuloa luoton myöntäneelle kunnalle. 

Tässä säännöksessä tarkoitetun sosiaalista luottoa koskevan sopimuksen luottotappioista aiheutuvat menot kuuluvat luoton ennen tämän lain voimaantuloa myöntäneelle kunnalle. 


50.  Laki  kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain ( 189/2001 ) 2 §:n 1 ja 9 kohta, 5 §:n 1 ja 3—6 momentti, 6 §, 8 §:n 1 momentin 3 kohta sekä 3 ja 5 momentti, 9 §:n 2 momentti, 10 §:n 1 momentti, 12 §, 13 §:n otsikko ja 1 momentti, 14 §:n 2 momentti, 15 §, 16 §:n 1 ja 2 momentti, 23 §:n 1 momentti, 24 §:n 1 momentti, 25 § ja 27 §:n 2 momentti,  

sellaisina kuin niistä ovat 2 §:n 1 kohta, 5 §:n 4 momentti, 8 §:n 1 momentin 3 kohta ja 12 § laissa 937/2012 , 5 §:n 1, 3, 5 ja 6 momentti, 8 §:n 5 momentti ja 10 §:n 1 momentti laissa 314/2010 , 5 §:n 4 momentti ja 8 §:n 1 momentin 3 kohta laissa 1384/2021, 6 §, 13 §:n otsikko ja 1 momentti, 23 §:n 1 momentti ja 24 §:n 1 momentti laissa 702/2020 , 8 §:n 3 momentti, 15 § ja 16 §:n 1 momentti laissa 1372/2014 , 25 § laissa 1719/2009 ja 27 §:n 2 momentti laissa 936/2019 , sekä 

lisätään 8 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 1384/2021, uusi 3—5 momentti seuraavasti: 

2 § 

Määritelmät 

Tässä laissa tarkoitetaan: 

1) aktivointisuunnitelmalla pitkään työttömänä olleelle henkilölle työllistymisedellytysten ja elämänhallinnan parantamiseksi laadittavaa suunnitelmaa, jonka työ- ja elinkeinotoimisto ja hyvinvointialue laativat yhdessä henkilön kanssa; 


9) valtion korvauksella työllisyysmäärärahoista hyvinvointialueelle maksettavaa kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamista; 


5 § 

Aktivointisuunnitelman laatiminen 

Työ- ja elinkeinotoimisto ja hyvinvointialue ovat velvolliset laatimaan aktivointisuunnitelman yhteistyössä 3 §:ssä tarkoitetun henkilön kanssa. Aktivointisuunnitelma on uudistettava siihen saakka, kun henkilö täyttää työttömyysturvalain 5 luvun 3 tai 7 §:ssä tarkoitetun työssäoloehdon. 


Hyvinvointialue on velvollinen viipymättä aloittamaan toimenpiteet aktivointisuunnitelman laatimiseksi henkilölle, joka täyttää 3 §:n 1 momentin 3 kohdassa tai 2 momentin 3 kohdassa säädetyt edellytykset. 

Työ- ja elinkeinotoimiston tulee ennen toimenpiteiden aloittamista varmistua, että henkilön kanssa on tehty julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 2 luvun 12 §:n mukainen työllistymissuunnitelma. Hyvinvointialueen tulee ennen toimenpiteiden aloittamista varmistua, että työ- ja elinkeinotoimisto on tehnyt henkilön kanssa julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 2 luvun 12 §:n mukaisen työllistymissuunnitelman tai että työ- ja elinkeinotoimisto on varannut tämän lain 3 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetulle henkilölle tilaisuuden julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 2 luvun 6 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuun työnhakukeskusteluun. Jos työllistymissuunnitelmaa ei ole voitu tehdä tai tilaisuutta työnhakukeskusteluun varata sen johdosta, ettei henkilön työnhaku ole ollut voimassa, hyvinvointialueen tulee ryhtyä toimenpiteisiin aktivointisuunnitelman laatimiseksi. 

Aktivointisuunnitelman kestosta, muuttamisesta ja keskeytyneen suunnitelman jatkamisesta sovitaan hyvinvointialueen, työ- ja elinkeinotoimiston ja henkilön kesken. Asiakkaalla on mahdollisuus käyttää apunaan tukihenkilöä aktivointisuunnitelman laadinnassa ja uudistamisessa. 

Työ- ja elinkeinotoimisto tai hyvinvointialue tekee päätöksen siitä, onko suunnitelma katsottava keskeytyneeksi. Suunnitelma voidaan katsoa keskeytyneeksi kuukauden kuluttua siitä, kun henkilö on työllistynyt työhön tai yritystoimintaan taikka aloittanut ammattiin tai tutkintoon johtavat päätoimiset opinnot. Ennen keskeytyspäätöksen tekemistä työ- ja elinkeinotoimiston tai hyvinvointialueen on kuultava henkilöä. 

6 § 

Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen 

Kuntouttavan työtoiminnan järjestää hyvinvointialue. 

Hyvinvointialue vastaa riippumatta kuntouttavan työtoiminnan järjestämistavasta siitä, että toiminta järjestetään tämän lain mukaisesti ja aktivointisuunnitelmassa tai monialaisessa työllistymissuunnitelmassa määritellyllä tavalla. 

Kuntouttavan työtoiminnan kustannuksia korvataan hyvinvointialueelle valtion varoista tämän lain mukaisesti. 

Hyvinvointialueella ei ole velvollisuutta järjestää kuntouttavaa työtoimintaa, jos henkilö: 

1) työskentelee muutoin kuin satunnaisesti työ- tai virkasuhteessa tehtävässä työssä, jonka säännöllinen työaika ylittää kahdeksan tuntia viikossa; 

2) työllistyy päätoimisesti työttömyysturvalain 1 luvun 6 §:ssä tarkoitetussa yritystoiminnassa tai on aloittamassa päätoimista yritystoimintaa; 

3) on työttömyysturvalain 2 luvun 10 §:ssä tarkoitettu päätoiminen opiskelija; tai 

4) osallistuu työttömyysturvalaissa tarkoitettuun työllistymistä edistävään palveluun. 

8 § 

Aktivointisuunnitelman sisältö 

Aktivointisuunnitelmaan merkitään: 


3) arvio aikaisempien työllistymissuunnitelmien ja hyvinvointialueen tekemien henkilöä koskevien suunnitelmien toteutumisesta; sekä 


Jos työ- ja elinkeinotoimisto, hyvinvointialue ja henkilö yhdessä arvioivat, että henkilö ei työ- ja toimintakykynsä asettamien rajoitusten vuoksi voi osallistua julkisiin työvoimapalveluihin tai työhön, aktivointisuunnitelmaan tulee sisältyä kuntouttava työtoiminta tai erityislakien mukaisesti sellaisia sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluja, jotka parantavat henkilön työ- ja toimintakykyä. 

Aktivointisuunnitelman allekirjoittavat työ- ja elinkeinotoimisto, hyvinvointialue ja henkilö. 

Aktivointisuunnitelman sisällöstä voidaan antaa tarkempia määräyksiä valtioneuvoston asetuksella. (Uusi 5 mom.) 

9 § 

Kuntouttava työtoiminta aktivointisuunnitelmassa ja monialaisessa työllistymissuunnitelmassa 


Ennen suunnitelman allekirjoittamista on työvoimatoimiston ja hyvinvointialueen informoitava henkilöä kuntouttavaan työtoimintaan osallistumisen perusteella maksettavista etuuksista ja korvauksista. 


10 § 

Velvollisuus osallistua aktivointisuunnitelman laatimiseen ja kuntouttavaan työtoimintaan 

Henkilöllä, joka täyttää 3 §:ssä säädetyt edellytykset, on velvollisuus osallistua aktivointisuunnitelman laatimiseen yhdessä työ- ja elinkeinotoimiston ja hyvinvointialueen kanssa. 


12 § 

Oikeus salassa pidettäviin tietoihin ja aktivointisuunnitelman tallentaminen 

Aktivointisuunnitelman laatimiseen 5 §:n 1 momentin mukaisesti osallistuvilla henkilöillä on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen aktivointisuunnitelman laatimiseksi henkilöä koskevat välttämättömät tiedot. Aktivointisuunnitelma talletetaan hyvinvointialueen sosiaalihuollon henkilörekisteriin ja työ- ja elinkeinotoimiston asiakastietojärjestelmän henkilöasiakasrekisteriin. 

13 § 

Kuntouttavan työtoiminnan palveluiden tuottaminen 

Kuntouttavan työtoiminnan palveluiden tuottamiseen sovelletaan, mitä hyvinvointialueesta annetun lain (611/2021) 9 §:ssä säädetään. 


14 § 

Kuntouttavan työtoiminnan rajoitukset 


Kuntouttavalla työtoiminnalla ei saa korvata virkasuhteessa tai työsuhteessa tehtävää työtä. Kuntouttava työtoiminta ei saa aiheuttaa hyvinvointialueen tai muun toiminnan toteuttajan palveluksessa olevien työntekijöiden irtisanomisia tai lomauttamisia eikä heidän työolosuhteidensa tai etuuksiensa huonontumista. 


15 § 

Kuntouttava työtoiminta eräissä tapauksissa 

Työmarkkinatukeen oikeutetulle tai työttömyydestä johtuen toimeentulotukea pääasiallisena tulonaan saavalle tai työttömyyspäivärahaa saavalle henkilölle voidaan hänen pyynnöstään järjestää kuntouttavaa työtoimintaa ennen 3 §:n 1 ja 2 momentissa säädettyjä määräaikoja, jos hyvinvointialue ja työ- ja elinkeinotoimisto varattuaan henkilölle tilaisuuden tulla kuulluksi arvioivat kuntouttavan työtoiminnan parhaiten tukevan henkilön elämänhallintaa ja työllistymisedellytyksiä. Ennen toiminnan järjestämistä on laadittava kuntouttavaa työtoimintaa koskeva aktivointisuunnitelma siten kuin 3 luvussa säädetään tai monialainen työllistymissuunnitelma siten kuin työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annetussa laissa säädetään. Henkilön on esitettävä kuntouttavaa työtoimintaa koskeva pyyntö työ- ja elinkeinotoimistolle tai hyvinvointialueelle. 

16 § 

Ilmoitus kuntouttavan työtoiminnan alkamisesta 

Ennen kuin henkilö aloittaa aktivointisuunnitelman tai monialaisen työllistymissuunnitelman mukaisen kuntouttavan työtoiminnan, on hyvinvointialueen ilmoitettava asiasta sille pääluottamusmiehelle, joka edustaa niitä työntekijöitä, jotka lähinnä työskentelevät kuntouttavassa työtoiminnassa olevan henkilön kanssa. 

Hyvinvointialue saa salassapitosäännösten estämättä ilmoittaa toiminnan aloittavan henkilön nimen ja 9 §:n 1 momentin 1—3 kohdassa mainitut tiedot. 


23 § 

Tapaturmavakuutus 

Hyvinvointialueen on vakuutettava kuntouttavaan työtoimintaan osallistuva työtapaturman ja ammattitaudin varalta noudattaen työtapaturma- ja ammattitautilakia ( 459/2015 ). Tällöin kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvaan sovelletaan, mitä mainitussa laissa säädetään työntekijästä, ja hyvinvointialueeseen sovelletaan, mitä mainitussa laissa säädetään työnantajasta. 


24 § 

Valtion korvaus 

Hyvinvointialueella on oikeus saada kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä valtion korvauksena 10,09 euroa päivässä kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvaa henkilöä kohti. Korvaus maksetaan jälkikäteen niiltä päiviltä, joina henkilö osallistuu kuntouttavaan työtoimintaan. 


25 § 

Rahoitus 

Hyvinvointialueen tämän lain nojalla järjestämään toimintaan sovelletaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettua lakia (612/2021) sekä hyvinvointialueiden rahoituksesta annettua lakia (617/2021). 

27 § 

Kansaneläkelaitoksen tietojenantovelvollisuus 


Kansaneläkelaitos toimittaa hyvinvointialueelle salassapitoa ja muiden tiedon antamista koskevien rajoitusten estämättä tiedot työttömistä alle 25-vuotiaista henkilöistä, joiden pääasiallinen toimeentulo on viimeisten neljän kuukauden aikana perustunut työttömyyden johdosta maksettuun toimeentulotukeen, sekä tiedot 25 vuotta täyttäneistä henkilöistä, joiden pääasiallinen toimeentulo on viimeisten 12 kuukauden aikana perustunut työttömyyden johdosta maksettuun toimeentulotukeen. Tiedot toimitetaan hyvinvointialueelle, jonka alueella henkilöllä on kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta. 


 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . Lain 8 §:n 3 ja 4 momenttia sovelletaan 2 päivästä toukokuuta 2022. 


51.  Laki  terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa annetun lain 8 ja 9 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  

muutetaan terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa annetun lain ( 322/1987 ) 8 ja 9 §, sellaisina kuin ne ovat laissa 292/2006 , seuraavasti: 

8 § 

Terveydenhuolto voidaan järjestää hankkimalla palveluja hyvinvointialueelta tai muulta julkiselta taikka yksityiseltä palvelujen tuottajalta siten kuin siitä näiden kanssa erikseen sovitaan. 

9 § 

Jos hyvinvointialueen sairaala, terveyskeskus tai muu julkinen palvelujen tuottaja on antanut terveyden- ja sairaanhoidon palveluja Puolustusvoimien terveydenhuoltovastuulla olevalle eikä korvauksesta ole erikseen sovittu, Puolustusvoimien suorittama korvaus määräytyy hyvinvointialueelle palvelun tuottamisesta aiheutuneiden kustannusten mukaan. 


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


52.  Laki  Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta annetun lain 2 ja 6 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta annetun lain ( 669/2008 ) 2 §:n 1 momentin 1 kohta ja 6 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 2 §:n 1 momentin 1 kohta laissa 790/2021 ja 6 §:n 1 momentti laissa 292/2018 , seuraavasti: 

2 § 

Tehtävät 

Viraston tehtävänä on huolehtia: 

1) terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa ( 559/1994 ), sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa ( 817/2015 ), hyvinvointialueesta annetussa laissa ( 611/2021 ), sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetussa laissa ( 612/2021 ), työterveyshuoltolaissa ( 1383/2001 ), terveydenhuoltolaissa ( 1326/2010 ), mielenterveyslaissa ( 1116/1990 ), yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa ( 152/1990 ), tartuntatautilaissa ( 1227/2016 ), terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa annetussa laissa ( 322/1987 ), sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetussa laissa ( 784/2021 ), sähköisestä lääkemääräyksestä annetussa laissa ( 61/2007 ), sosiaalihuoltolaissa ( 1301/2014 ), yksityisistä sosiaalipalveluista annetussa laissa ( 922/2011 ), kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa ( 519/1977 ), terveydensuojelulaissa ( 763/1994 ), alkoholilaissa ( 1102/2017 ), tupakkalaissa ( 549/2016 ) ja Vankiterveydenhuollon yksiköstä annetussa laissa ( 1635/2015 ) sille säädetystä lupahallinnosta, ohjauksesta ja valvonnasta; 


6 § 

Tietojen antaminen 

Valtion ja hyvinvointialueen viranomainen sekä muu julkisoikeudellinen yhteisö, Kansaneläkelaitos, Eläketurvakeskus, potilasvahinkolautakunta, eläkesäätiö ja muu eläkelaitos, vakuutuslaitos, huoltotoimintaa tai sairaanhoitotoimintaa harjoittava yhteisö tai laitos, yksityisten sosiaalipalvelujen tuottaja sekä apteekki ovat velvollisia pyynnöstä antamaan maksutta virastolle 2 §:ssä tarkoitettujen tehtävien suorittamiseksi välttämättömät tiedot ja selvitykset sen estämättä, mitä salassapitovelvollisuudesta säädetään. 



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


53.  Laki  sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta annetun lain 1 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta annetun lain ( 1230/2001 ) 1 §:n 1 ja 2 momentti, sellaisena kuin niistä on 1 §:n 2 momentti laissa 1558/2009 , seuraavasti: 

1 § 

Sosiaalialan osaamiskeskustoiminta 

Sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan tarkoituksena on luoda ja ylläpitää koko maan kattava alueellinen yhteistyörakenne sosiaalialan perus- ja erityisosaamisen edistämiseksi sekä sosiaalialan alueellista yhteistyötä edellyttävien erityisosaamista vaativien erityispalvelujen ja asiantuntijapalvelujen turvaamiseksi. Toiminnasta vastaavat alueelliset sosiaalialan osaamiskeskukset (osaamiskeskus), joiden toimialueet kattavat hyvinvointialueet. Ruotsinkielisen väestön tarpeita varten on lisäksi ruotsinkielinen osaamiskeskus. Osaamiskeskuksista ja niiden toimialueista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. 

Osaamiskeskuksen voivat muodostaa kunkin toimialueen hyvinvointialueet yhdessä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja muiden sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten, maakunnan liittojen, aluehallintovirastojen, järjestöjen ja yritysten sekä muiden sosiaali- ja terveysalalla toimivien eri tahojen kanssa. 



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


54.  Laki  vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta annetun lain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta annetun lain ( 133/2010 ) 13 §:n 3 momentti, 23 §:n 1 momentin 1 kohta ja 24 §:n 6 kohta, sellaisena kuin niistä on 24 §:n 6 kohta laissa 1330/2010 , seuraavasti: 

13 § 

Tulkkauspalvelun hakeminen ja puhevallan käyttö 


Alaikäisen henkilön puolesta puhevaltaa voi käyttää lapsen edunvalvoja, huoltaja, hyvinvointialue tai se, jonka hoidossa lapsi tosiasiallisesti on. Lisäksi 15 vuotta täyttänyt lapsi voi itse käyttää puhevaltaa. 

23 § 

Oikeus tietojen saamiseen 

Kansaneläkelaitoksella ja tämän lain mukaisella muutoksenhakuelimellä on oikeus salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä pyynnöstä saada maksutta tiedot, jotka ovat välttämättömiä tässä laissa säädettyjen tehtävien toimeenpanemiseksi: 

1) valtion ja hyvinvointialueen viranomaiselta sekä muulta julkisoikeudelliselta yhteisöltä; 


24 § 

Oikeus tietojen luovuttamiseen 

Kansaneläkelaitoksella on oikeus sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään, salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä antaa: 


6) apuvälineitä vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain ( 380/1987 ) tai terveydenhuoltolain ( 1326/2010 ) mukaan järjestävälle hyvinvointialueelle pyynnöstä tiedot Kansaneläkelaitoksen etätulkkausta varten järjestämistä välineistä ja laitteista; 



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


55.  Laki  terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  

muutetaan terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain ( 559/1994 ) 23 b §:n 1 ja 2 momentti, 27 §:n 2 momentti ja 40 §, sellaisina kuin niistä ovat 23 b §:n 1 ja 2 momentti laissa 533/2019 , 39 §:n 1—4 momentti, sellaisina kuin niistä 1 ja 3 momentti ovat laissa 1659/2015 ja 2 ja 4 momentti ovat laissa 1024/2015 sekä 40 § laissa 1550/2009 , seuraavasti: 

23 b § 

Rajattu lääkkeenmäärääminen 

Hyvinvointialueen järjestämisvastuulle kuuluvassa terveydenhuollon avohoidon toimintayksikössä työskentelevällä sairaanhoitajalla, jolla on riittävä käytännön kokemus ja joka on suorittanut tarvittavan lisäkoulutuksen, on rajattu oikeus määrätä apteekista hoidossa käytettäviä lääkkeitä hoitamalleen potilaalle. Sairaanhoitaja saa määrätä lääkettä silloin, kun kyseessä on potilaan ennalta ehkäisevä hoito, lääkärin määräämän lääkehoidon jatkaminen tai sairaanhoitajan toteamaan hoidon tarpeeseen perustuva lääkehoito (rajattu lääkkeenmäärääminen). 

Rajattu lääkkeenmäärääminen voidaan ottaa käyttöön myös hyvinvointialueen järjestämisvastuulle kuuluvissa sopimuksen perusteella tai hyvinvointialueen lukuun muulla tavalla hankittavissa terveydenhuollon avohoidon palveluissa. 


27 § 

Ammattitoiminnassa tehty rikos 


Jos valtion, kunnan, kuntayhtymän taikka hyvinvointialueen virassa oleva terveydenhuollon ammattihenkilö on rikoksen johdosta tuomittu erotettavaksi virantoimituksesta tai viralta pantavaksi, noudatetaan vastaavasti, mitä 1 momentissa säädetään. 


39 § (Uusi) 

Muutoksenhaku 

Tämän lain 25 §:ssä, 26 §:n 2 momentissa, 27—29, 31 a, 33 ja 40 c §:ssä tarkoitettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019) säädetään.  

Muuhun Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston päätökseen saa vaatia oikaisua siten kuin hallintolaissa ( 434/2003 ) säädetään. Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa säädetään. 

Hallinto-oikeuden päätökseen 25—29, 31 a, 33 ja 40 c §:ssä tarkoitetussa asiassa saa hakea muutosta valittamalla siten kuin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa säädetään. Hallinto-oikeuden muuhun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. 

Jos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto ei ole antanut päätöstä 14 b §:ssä säädetyssä määräajassa, hakija voi tehdä valituksen. Valituksen katsotaan tällöin kohdistuvan hakemuksen hylkäävään päätökseen. Tällaisen valituksen voi tehdä, kunnes hakemukseen on annettu päätös. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston on ilmoitettava valitusviranomaiselle päätöksen antamisesta. Tässä momentissa tarkoitetun valituksen tekemiseen ja sen käsittelyyn sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa säädetään. 


40 § 

Tiedonsaantioikeus 

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolla ja aluehallintovirastolla on pyynnöstä oikeus salassapitosäännösten estämättä maksutta saada valtion, kunnan, kuntayhtymän ja hyvinvointialueen viranomaiselta sekä muulta julkisoikeudelliselta yhteisöltä, Kansaneläkelaitokselta, Eläketurvakeskukselta, eläkesäätiöltä ja muulta eläkelaitokselta, vakuutuslaitokselta, huoltotoimintaa tai sairaanhoitotoimintaa harjoittavalta yhteisöltä tai laitokselta sekä apteekilta tässä laissa säädettyjen tehtävien suorittamiseksi välttämättömät tiedot ja selvitykset. 


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


56.  Laki  sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain 27 ja 30 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain ( 817/2015 ) 27 ja 30 § seuraavasti: 

27 § 

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston ja aluehallintoviraston tiedonsaantioikeus 

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolla ja aluehallintovirastolla on pyynnöstä oikeus salassapitosäännösten estämättä maksutta saada valtion, kunnan, kuntayhtymän ja hyvinvointialueen viranomaiselta sekä muulta julkisoikeudelliselta yhteisöltä, Kansaneläkelaitokselta, Eläketurvakeskukselta, eläkesäätiöltä ja muulta eläkelaitokselta, vakuutuslaitokselta, sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköltä, Potilasvakuutuskeskukselta sekä apteekilta tässä laissa säädettyjen tehtävien hoitamiseksi välttämättömät tiedot ja selvitykset. 

30 § (Uusi) 

Muutoksenhaku 

Edellä 19 §:ssä, 20 §:n 1 momentissa ja 21—23 ja 25 §:ssä tarkoitettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019) säädetään. 

Muuhun kuin 1 momentissa tarkoitettuun Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston päätökseen saa hakea oikaisua siten kuin hallintolaissa (434/2003) säädetään. Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa säädetään. 

Hallinto-oikeuden päätökseen 19—23 ja 25 §:ssä tarkoitetussa asiassa saa hakea muutosta valittamalla siten kuin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa säädetään. Hallinto-oikeuden muuhun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. 

Jos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto ei ole antanut päätöstä 14 §:ssä säädetyssä määräajassa, hakija voi tehdä valituksen. Valituksen katsotaan tällöin kohdistuvan hakemuksen hylkäävään päätökseen. Tällaisen valituksen voi tehdä, kunnes hakemukseen on annettu päätös. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston on ilmoitettava valitusviranomaiselle päätöksen antamisesta. Tässä momentissa tarkoitetun valituksen tekemiseen ja sen käsittelyyn sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa säädetään. 



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


57.  Laki  yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain ( 922/2011 ) 3 §:n 4 kohta, 5 §:n 1 momentti, 6 §:n 1 momentti, 9 §:n 1 momentti, 1113 §, 17 §:n 2 momentti, 34 §:n 2 momentti ja 35 §:n 2 ja 3 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 11 § osaksi laissa 543/2018 ja 13 § laissa 1321/2014 , seuraavasti: 

3 § 

Määritelmät 

Tässä laissa tarkoitetaan: 


4) valvontaviranomaisella hyvinvointialuetta ja sen määräämää viranhaltijaa, aluehallintovirastoa sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoa. 

5 § 

Vastuu palvelujen laadusta 

Yksityisten sosiaalipalvelujen on perustuttava sopimukseen tai hyvinvointialueen tekemään hallintopäätökseen sekä sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 7 §:n mukaisesti laadittuun palvelu-, hoito-, kuntoutus- tai muuhun vastaavaan suunnitelmaan. 


6 § 

Omavalvontasuunnitelma 

Yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajan on laadittava toiminnan asianmukaisuuden varmistamiseksi omavalvontasuunnitelma, joka kattaa kaikki palvelujen tuottajan sosiaalipalvelut ja 5 §:n 2 momentissa tarkoitetut palvelukokonaisuudet. Palvelujen tuottajan on pidettävä omavalvontasuunnitelma julkisesti nähtävänä ja seurattava sen toteutumista. Yksityisen sosiaalipalvelujen tuottajan on lisäksi noudatettava omavalvonnassa, mitä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021) annetun lain 40 §:ssä säädetään. 


9 § 

Lupahakemuksen johdosta tehtävä tarkastus 

Edellä 4 §:ssä tarkoitettujen toimintaedellytysten varmistamiseksi aluehallintoviraston on tarkastettava ympärivuorokautisia sosiaalipalveluja antava toimintayksikkö mahdollisimman pian sen jälkeen, kun toiminnan aloittamista tai muuttamista koskeva lupahakemus on tullut vireille aluehallintovirastossa. Lisäksi aluehallintoviraston on Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston pyynnöstä tarkastettava sellainen toimintayksikkö, jota koskeva lupahakemus on tullut vireille Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastossa. Tarkastukseen voi osallistua aluehallintoviraston pyynnöstä sen hyvinvointialueen edustaja, jonka alueella sosiaalipalveluja on tarkoitus tuottaa. 


11 § 

Ilmoituksenvaraiset palvelut  

Yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajan, joka tuottaa muita kuin ympärivuorokautisia sosiaalipalveluja, on tehtävä kirjallinen ilmoitus toiminnasta ennen sen aloittamista tai olennaista muuttamista hyvinvointialueelle, jossa palveluja tuotetaan. Ilmoituksessa on mainittava vastaavat tiedot kuin lupahakemuksessa. Palvelujen tuottajan, joka on hakenut 7 §:ssä tarkoitettua lupaa, ei tarvitse tehdä erillistä ilmoitusta tuottamistaan muista kuin ympärivuorokautisista sosiaalipalveluista, jos ne ilmenevät lupahakemuksesta. 

12 § 

Ilmoitus vastuuhenkilön vaihtumisesta ja toiminnan lopettamisesta 

Palvelujen tuottajan on tehtävä kirjallinen ilmoitus vastuuhenkilön vaihtumisesta ja toiminnan lopettamisesta luvan myöntäneelle lupaviranomaiselle tai 11 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen vastaanottaneelle hyvinvointialueelle. 

13 § 

Hyvinvointialueen velvollisuus antaa ilmoitetut tiedot aluehallintovirastolle  

Hyvinvointialueen on viipymättä annettava aluehallintovirastolle 11 ja 12 §:n nojalla saamansa tiedot lukuun ottamatta tietoja sellaisista palvelujen tuottajista, jotka tuottavat ainoastaan sosiaalihuoltolain 14 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettuihin kotipalveluihin kuuluvia tukipalveluja tai niihin rinnastettavia palveluja. 

17 § 

Tarkastusoikeus 


Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto voi perustellusta syystä määrätä aluehallintoviraston tekemään tarkastuksen. Lupaviranomainen voi lisäksi pyytää hyvinvointialuetta perustellusta syystä tarkastamaan toimintayksikön. 

34 § 

Alue- ja paikallishallinto 


Hyvinvointialue ohjaa ja valvoo alueellaan tuotettuja yksityisiä sosiaalipalveluja noudattaen, mitä hyvinvointialueesta annetussa laissa (611/2021) ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetussa laissa ( / ) säädetään. 

35 § 

Valvontaviranomaisten välinen yhteistyö 


Hyvinvointialueen on heti ilmoitettava tämän lain mukaisessa valvonnassa tietoonsa tulleista puutteellisuuksista tai epäkohdista asianomaiselle aluehallintovirastolle. Lisäksi hyvinvointialueen on ilmoitettava aluehallintovirastolle 17 §:n perusteella tekemistään tarkastuksista ja niitä koskevista johtopäätöksistään. 

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston on ilmoitettava 17—23 §:n perusteella toteuttamistaan valvontatoimista asianomaiselle aluehallintovirastolle. Aluehallintoviraston on ilmoitettava edellä mainituista valvontatoimistaan Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle, jos palvelujen tuottaja on saanut luvan tai hakenut sitä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolta. Lisäksi Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston sekä aluehallintoviraston on ilmoitettava edellä mainituista valvontatoimistaan niille hyvinvointialueille, joiden alueella palveluja tuotetaan. 


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


58.  Laki  yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain muuttamisesta  

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

kumotaan yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain ( 152/1990 ) 13 §:n 5 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1549/2009 , ja 

muutetaan 6 §:n 1 momentti sekä 7 §, 18 § ja 19 §, sellaisina kuin niistä ovat 6 §:n 1 momentti laissa 377/2009, 7 § laissa 928/2009 ja 18 § laissa 1549/2009 , seuraavasti: 

6 § 

Vastaavan johtajan tehtävät 

Vastaava johtaja vastaa siitä, että terveydenhuollon palveluja annettaessa toiminta täyttää sille tässä laissa tai sen nojalla annetuissa säännöksissä ja määräyksissä asetetut vaatimukset. Palvelujen tuottajan toimiessa useammassa kuin yhdessä toimipaikassa vastaavan johtajan on laadittava toiminnan laadun varmistamiseksi palvelujen tuottajan ja sen erillisten toimipaikkojen toiminnan kattava omavalvontasuunnitelma. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto voi antaa määräyksiä omavalvontasuunnitelman sisällöstä ja laatimisesta. Vastaavan johtajan on lisäksi noudatettava omavalvonnassa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021) annetun lain 40 §:ää. 


7 § 

Käyttöönottotarkastus  

Palvelujen tuottajan on esitettävä terveydenhuollon palvelujen antamiseen käytettävät tilat ja laitteet sekä sairaankuljetusajoneuvo ja sen varustus toimintakunnossa hyvinvointialueen tarkastettavaksi ennen niiden käyttöönottoa. 

Hyvinvointialueen viranhaltijan tulee tarkastaa tilat ja laitteet sekä sairaankuljetusajoneuvo ja sen varustus sekä antaa tarkastuskertomus viipymättä palvelujen tuottajalle. Hyvinvointialueen velvollisuudesta ohjata ja valvoa yksityistä palveluntuottajaa säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 41 §:ssä. Hyvinvointialueen viranomaisen oikeudesta tarkastaa yksityisen palveluntuottajan ja tämän alihankkijan tiloja ja laitteita säädetään hyvinvointialueesta annetun lain (611/2021) 10 §:ssä. 

18 § 

Tietojen antaminen toiselle viranomaiselle 

Hyvinvointialueen tulee ilmoittaa tietoonsa tulleista puutteellisuuksista tai epäkohdista asianomaiselle aluehallintovirastolle noudattaen, mitä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 44 §:ssä säädetään. 

19 § 

Virka-apu 

Poliisi on velvollinen antamaan valvontaviranomaiselle virka-apua 16 ja 17 §:ssä tarkoitetun valvontatehtävän suorittamisessa.  


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


59.  Laki  sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain ( 734/1992 ) 1 §, 2 a §:n 1 momentin johdantokappale, 2 b §:n 1 momentin johdantokappale, 3 §:n 1 ja 2 momentti, 4 §:n 8 kohta, 6 a §:n 3 momentin 2 kohta sekä 6 ja 8 momentti, 6 b §:n 1 momentti, 7 §:n 2 momentti, 7 b §:n 1 momentin johdantokappale ja 2 momentin johdantokappale, 7 c §:n 1 ja 3 momentti, 8 §:n 3 momentti, 9 §:n 1 ja 2 momentti, 10 d §:n 1 momentti, 10 e §:n 1 momentti, 10 f §:n 1 momentti, 10 h §:n 1 momentti, 10 i §:n 2 momentti, 10 j §:n 1 momentin johdantokappale ja 6 kohta, 10 k §, 11 §:n 2 momentin johdantokappale ja 4 momentti, 12 §:n 1 ja 2 momentti, 13 §:n 1 momentti, 14 §, 14 a §:n 1 ja 3 momentti, 15 §:n 1 momentti sekä 18 §:n 2 momentti,  

sellaisina kuin niistä ovat 2 a §:n 1 momentin johdantokappale, 2 b §:n 1 momentin johdantokappale, 3 §:n 1 ja 2 momentti, 6 a §:n 3 momentin 2 kohta sekä 6 ja 8 momentti, 7 b §:n 1 momentin johdantokappale ja 2 momentin johdantokappale, 7 c §:n 1 ja 3 momentti, 10 d §:n 1 momentti, 10 e §:n 1 momentti, 10 f §:n 1 momentti, 10 h §:n 1 momentti, 10 i §:n 2 momentti, 10 j §:n 1 momentin johdantokappale ja 6 kohta, 10 k §, 11 §:n 4 momentti, 13 §:n 1 momentti, 14 §, 14 a §:n 1 ja 3 momentti sekä 15 §:n 1 momentti laissa 1201/2020 , 6 b §:n 1 momentti laissa 387/2008 , 8 §:n 3 momentti, 9 §:n 2 momentti ja 12 §:n 1 momentti laissa 1329/2010 , 9 §:n 1 momentti laissa 858/2004 , 11 §:n 2 momentin johdantokappale laissa 221/2003 , 12 §:n 2 momentti laissa 570/2009 sekä 18 §:n 2 momentti laissa 125/1995 , seuraavasti: 

1 § 

Palvelusta perittävä maksu 

Hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluista voidaan periä maksu palvelun käyttäjältä, jollei lailla toisin säädetä. Maksu voidaan periä henkilön maksukyvyn mukaan. 

2 a § 

Maksun periminen 

Hyvinvointialueen on annettava asiakkaalle maksua koskevaa päätöstä vastaava lasku. Laskussa on oltava ainakin seuraavat tiedot: 


2 b § 

Päätös maksukyvyn mukaan määräytyvästä maksusta 

Hyvinvointialueen on annettava asiakkaalle päätös maksukyvyn mukaan määräytyvästä maksusta. Päätöksessä on oltava ainakin seuraavat tiedot: 


3 § 

Käyttämättä jätetystä palvelusta perittävä maksu 

Jos asiakas tai hänen edustajansa on varannut vastaanottoajan terveydenhuollon palveluihin tai sosiaali- tai terveydenhuollon lyhytaikaisen hoito- tai asumispalvelupaikan ja asiakas on ilman hyväksyttävää syytä ja varattua aikaa tai paikkaa ennalta peruuttamatta jäänyt saapumatta varattuna aikana vastaanotolle tai asianomaiseen yksikköön, hyvinvointialue saa periä asiakkaalta enintään 50,80 euroa. Maksun saa kuitenkin periä vain, jos maksun perimistä ei ole pidettävä kohtuuttomana ja hyvinvointialue on varauksen yhteydessä ilmoittanut mahdollisuudesta periä tässä pykälässä tarkoitettu maksu sekä antanut ohjeet ajan tai paikan peruuttamiseksi ennalta. Maksun perimistä sekä ajan tai paikan peruuttamista koskevat tiedot on annettava siten, että asiakas riittävästi ymmärtää niiden sisällön. Maksua ei saa periä alle 18-vuotiaalta asiakkaalta. 

Mitä 1 momentissa säädetään, sovelletaan myös silloin, kun hyvinvointialue on asiakkaan tai tämän edustajan aloitteesta varannut asiakkaalle vastaanottoajan taikka paikan lyhytaikaiseen hoito- tai asumispalveluun. Tällöin maksun periminen edellyttää lisäksi, että 1 momentissa tarkoitettu ilmoitus tehdään ja ohjeet annetaan kirjallisesti ja että asiakasta tai tämän edustajaa muistutetaan asiakkaalle varatusta ajasta tai paikasta. 


4 § 

Maksuttomat sosiaalipalvelut 

Sosiaalipalveluista ovat maksuttomia: 


8) avioliittolaissa ( 234/1929 ), isyyslaissa ( 11/2015 ), adoptiolaissa ( 22/2012 ), lapsen elatuksesta annetussa laissa ( 704/1975 ), lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetussa laissa ( 361/1983 ), elatustukilaissa ( 580/2008 ) ja eräiden elatusapujen sitomisesta elinkustannuksiin annetussa laissa ( 583/2008 ) hyvinvointialueen tehtäväksi säädetyt palvelut; sekä 


6 a § 

Maksukatto 


Poiketen siitä, mitä 2 momentissa säädetään, maksukaton kertymistä laskettaessa ei oteta huomioon: 


2) maksua, joka on peritty henkilöltä, jolla ei ole Suomessa kotikuntaa, lukuun ottamatta maksua, joka on peritty henkilöltä, jolla on Euroopan unionin lainsäädännön tai Suomea sitovan kansainvälisen sopimuksen nojalla oikeus terveyspalveluihin samoin edellytyksin kuin Suomessa asuvalla henkilöllä tai joka sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ( 612/2021 ) 56 §:n mukaan rinnastetaan hyvinvointialueen asukkaaseen. 


Asiakkaan on seurattava maksukattonsa ylittymistä itse. Kun maksukatto on ylittynyt, hyvinvointialueen on annettava asiakkaalle maksukaton ylittymistä koskeva todistus. Todistuksen saamiseksi asiakkaan on pyydettäessä esitettävä alkuperäiset tositteet hänen itsensä tai hänen huollettavinaan olevien alaikäisten lasten saamista palveluista suoritetuista maksuista. 


Hyvinvointialue saa kerätä välttämättömiä tietoja asiakkaan maksukaton täyttymisen seuraamiseksi. Lisäksi hyvinvointialueella on oikeus saada julkiselta tai yksityiseltä palveluntuottajalta välttämättömät tiedot maksukaton täyttymisen seuraamiseksi salassapitosäännösten estämättä. 


6 b § 

Omaishoitajan vapaan aikaiset palvelut 

Niistä palveluista, joita hyvinvointialue järjestää hoidettavalle omaishoidon tuesta annetun lain ( 937/2005 ) 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun omaishoitajan vapaapäivän ajaksi ja jotka korvaavat omaishoitajan antamaa hoitoa ja huolenpitoa, voi hoidettavan maksettavaksi tulla enintään 9,90 euroa päivältä sen estämättä, mitä muualla laissa tai asetuksessa säädetään. 


7 § 

Lastensuojelun maksut 


Hyvinvointialue voi maksua vahvistamatta periä ja nostaa lapselle tulevat elatusavut siltä ajalta, jolta lapsi saa tässä pykälässä tarkoitettuja perhehoitoa tai laitoshuoltoa taikka asumispalveluja, sekä käyttää ne perhehoidosta, laitoshuollosta tai asumispalveluista aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi. 


7 b § 

Palvelun pitkäaikaisuus 

Hyvinvointialue saa periä 7 c §:ssä tarkoitetun maksun: 


Hyvinvointialue saa periä 10 e §:ssä tarkoitetun maksun: 


7 c § 

Pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen, pitkäaikaisen perhehoidon ja pitkäaikaisen laitoshoidon maksu 

Hyvinvointialue saa periä pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen, pitkäaikaisen perhehoidon ja pitkäaikaisen laitoshoidon asiakkaalta kuukausimaksun. Maksu saa olla enintään 85 prosenttia asiakkaan kuukausituloista, joista on tehty 10 c ja 10 d §:ssä säädetyt vähennykset. 


Hyvinvointialueen on maksua määrätessään huolehdittava siitä, että asiakkaan henkilökohtaiseen käyttöön jää käyttövara, joka on pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen perhehoidon asiakkaalle vähintään 164 euroa kuukaudessa ja pitkäaikaisen laitoshoidon asiakkaalle vähintään 110 euroa kuukaudessa. 


8 § 

Työterveyshuollon maksut 


Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen maksujen ja korvausten perusteet on valtioneuvoston asetuksella säädettävä sellaisiksi, että maksut ja korvaukset peittävät hyvinvointialueelle keskimäärin aiheutuvat todelliset kustannukset. 

9 §  

Erityispoliklinikkatoiminnan maksu 

Hyvinvointialueen sairaaloissa voidaan järjestää arkisin kello 16.00 jälkeen sekä lauantaisin ja sunnuntaisin erityispoliklinikkatoimintaa, jonka yhteydessä tehdyistä tutkimuksista ja annetusta hoidosta perittäviin maksuihin ei sovelleta 2 §:n 2 momentin eikä 6, 6 a ja 11 §:n säännöksiä. 

Erityispoliklinikkatoiminnan palvelujen käytön tulee perustua siihen, että palvelun käyttäjä on itse vapaaehtoisesti hakeutunut tutkittavaksi tai hoidettavaksi poliklinikalle ja että potilas on tietoinen erityispoliklinikan maksukäytännöstä. Potilaalla tulee halutessaan olla mahdollisuus päästä terveydenhuoltolain perusteella hyvinvointialueen järjestämisvastuulla olevaan hoitoon siten, että maksu määräytyy tämän pykälän sijasta muiden tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten mukaisesti. 


10 d § 

Tuloista tehtävät erityiset vähennykset pitkäaikaisessa tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa perhehoidossa 

Sen lisäksi, mitä 10 c §:ssä säädetään, hyvinvointialueen on pitkäaikaisesta tehostetusta palveluasumisesta perittävän maksun suuruudesta päättäessään vähennettävä maksun perusteena olevista tuloista kohtuulliset asumismenot, joita pitkäaikaisesta tehostetusta palveluasumisesta aiheutuu. Asumismenoista vähennetään valtion varoista maksettava asumistuki. 


10 e § 

Jatkuvasta ja säännöllisestä kotona annettavasta palvelusta sekä pitkäaikaisesta asumispalvelusta perittävä maksu 

Hyvinvointialue saa periä jatkuvasta ja säännöllisestä kotona annettavasta palvelusta sekä pitkäaikaisesta asumispalvelusta kuukausimaksun, joka määräytyy palvelupäätökseen kirjattujen palvelutuntien määrän, asiakkaan maksukyvyn ja perheen koon mukaan. Maksuun ei sisälly asumiskustannuksia. 


10 f § 

Jatkuvasta ja säännöllisestä kotona annettavasta palvelusta sekä pitkäaikaisesta asumispalvelusta perittävän maksun perusteena olevat tulot 

Hyvinvointialueen on otettava huomioon 10 e §:ssä tarkoitettuna kuukausitulona asiakkaan ja hänen puolisonsa jatkuvat tai vuosittain toistuvasti saadut veronalaiset ansio- ja pääomatulot ja verosta vapaat tulot tulonhankkimisesta aiheutuneilla kustannuksilla vähennettynä sekä 10 i §:ssä tarkoitettu laskennallinen metsätulo. Tuloista on tehtävä 10 g §:ssä säädetyt vähennykset. 


10 h § 

Tukipalvelut ja asumispalveluun liittyvät palvelut 

Hyvinvointialue saa periä asiakkaalta kohtuullisen maksun asiakassuunnitelmaan sisältyvistä tukipalveluina järjestettävistä tai asumispalveluun liittyvistä ateria-, vaatehuolto-, peseytymis-, siivous- ja turvapalveluista, osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä edistävistä palveluista sekä muista vastaavista asumista tukevista palveluista. Tässä laissa asiakassuunnitelmalla tarkoitetaan sosiaalihuoltolain 39 §:ssä, sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain ( 812/2000 ) 7 §:ssä, potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain ( 785/1992 ) 4 a §:ssä, ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain ( 980/2012 ) 16 §:ssä ja lastensuojelulain ( 417/2007 ) 30 §:ssä tarkoitettua asiakirjaa sekä muualla laissa tarkoitettua vastaavaa asiakirjaa.  


10 i § 

Laskennallinen metsätulo  


Hyvinvointialueen on asiakkaan tai hänen edustajansa vaatimuksesta alennettava laskennallista metsätuloa, jos tilakohtaisen vuotuisen hakkuumahdollisuuden nettoraha-arvo on Suomen metsäkeskuksen tai metsänhoitoyhdistyksen antaman lausunnon perusteella vähintään kymmenen prosenttia alempi kuin metsätulo. Alennus on metsätulon ja hakkuumahdollisuuden nettoraha-arvon erotuksen suuruinen. 

10 j § 

Maksun määrääminen ja tarkistaminen 

Hyvinvointialue päättää maksukyvyn mukaisesti määräytyvästä maksusta toistaiseksi. Maksu on kuitenkin tarkistettava asiakkaan tai tämän edustajan hakemuksesta taikka hyvinvointialueen aloitteesta silloin, jos: 


6) hyvinvointialueen maksuperusteita muutetaan siten, että sillä on vaikutusta asiakasmaksun 

suuruuteen. 


10 k § 

Palvelun keskeytyksen vaikutus asiakasmaksuun 

Hyvinvointialue saa periä 7 c ja 10 e §:ssä säädetyn maksun, vaikka palvelu keskeytyisi tilapäisesti asiakkaasta johtuvasta syystä. Jos palvelu kuitenkin keskeytyy yli viideksi päiväksi, maksua ei peritä viittä päivää ylittävältä ajalta. Jos palvelu keskeytyy hyvinvointialueesta johtuvasta syystä tai siksi, että asiakas on laitoshoidossa, maksua ei peritä myöskään mainitun viiden päivän ajalta. Jos palvelun keskeytys jatkuu koko kuukauden, maksua ei peritä lainkaan. 

11 § 

Maksun perimättä jättäminen ja alentaminen 


Palvelusta järjestämisvastuussa oleva hyvinvointialue voi päättää, että: 


Hyvinvointialueen on annettava asiakkaalle tieto siitä, mitä 1—3 momentissa säädetään maksun alentamisesta ja perimättä jättämisestä. Tieto on annettava ennen ensimmäistä palvelutapahtumaa tai sen yhteydessä. Jos tiedon antaminen ei ole mahdollista ennen palvelutapahtumaa tai sen yhteydessä, sen voi antaa myöhemmin, kuitenkin viimeistään maksua perittäessä. Tieto on annettava siten, että asiakas riittävästi ymmärtää sen sisällön. Tietoa annettaessa asiakkaalle on annettava sen tahon nimi ja yhteystiedot, jolta asiakas voi tarvittaessa pyytää lisätietoja. 


12 § 

Ostopalvelu ja palveluseteli 

Jos hyvinvointialue järjestää palveluja hyvinvointialueesta annetun lain (611/2021) 9 §:ssä tarkoitetulla tavalla ostopalveluna, palvelun käyttäjältä on perittävä samat maksut ja korvaukset kuin hyvinvointialueen itse järjestämistä vastaavista palveluista. 

Jos palveluja järjestetään 1 momentissa mainitun lain 9 §:ssä tarkoitetulla tavalla palvelusetelillä, palvelun käyttäjältä ei saa periä asiakasmaksua. 


13 § 

Muulta kuin Suomessa asuvalta perittävä maksu 

Hyvinvointialue saa periä henkilöltä, jolla ei ole Suomessa kotikuntaa tai jota ei rinnasteta hyvinvointialueen asukkaaseen siten kuin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) 56 §:ssä säädetään, enintään palvelusta hyvinvointialueelle aiheutuvien kustannusten suuruisen maksun, jollei Suomea sitovasta kansainvälisestä sopimuksesta tai Euroopan unionin lainsäädännöstä muuta johdu. 


14 § 

Tulojen, korvausten tai saamisten periminen hyvinvointialueelle 

Sen estämättä, mitä muualla laissa säädetään, hyvinvointialue saa periä asiakkaalle maksettavan eläkkeen, elinkoron, elatusavun, avustuksen tai muun jatkuvan tai kertakaikkisen tulon, korvauksen tai saamisen siltä ajalta, jolloin asiakas saa hyvinvointialueen järjestämää tehostettua palveluasumista, perhehoitoa, laitoshoitoa tai laitospalvelua. Hyvinvointialue voi käyttää tässä momentissa tarkoitetun tulon, korvauksen ja saamisen asiakkaalle määrätyn maksun korvaamiseen ottaen kuitenkin huomioon, mitä tulosta, korvauksesta ja saamisesta muualla laissa tai lain nojalla annetuissa säännöksissä säädetään. 

Hyvinvointialueen on ilmoitettava 1 momentissa tarkoitetun tulon, korvauksen tai saamisen suorittajalle viimeistään kaksi viikkoa ennen maksupäivää, että tulo, korvaus tai saaminen suoritetaan hyvinvointialueelle. Tällöin suoritus tapahtua laillisin vaikutuksin vain hyvinvointialueelle. 

Jos hyvinvointialue perii asiakkaalle maksettavan tulon, korvauksen tai saamisen, hyvinvointialueen on huolehdittava siitä, että asiakkaan henkilökohtaiseen käyttöön jää käyttövara, joka on tehostettua palveluasumista saavalle asiakkaalle, perhehoitoa saavalle asiakkaalle ja laitoshoitoa tai laitospalvelua saavalle asiakkaalle vähintään 7 c §:n 3 momentissa säädetyn käyttövaran suuruinen. 

14 a § 

Viranomaisten tiedonsaantioikeus 

Valtion viranomainen, hyvinvointialueen viranomainen, kunnallinen viranomainen sekä muu julkisoikeudellinen yhteisö, Kansaneläkelaitos, Eläketurvakeskus, eläkesäätiö ja muu eläkelaitos, vakuutuslaitos, työnantaja ja työttömyyskassa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottaja ovat velvollisia hyvinvointialueen viranomaisen pyynnöstä antamaan maksutta ja salassapitosäännösten estämättä hallussaan olevat asiakkaan taloudellista asemaa koskevat ja asiakasmaksun suuruuden määräämistä varten välttämättömät tiedot ja selvitykset, jos maksun määräävä hyvinvointialue ei ole saanut asiakkaalta tai hänen lailliselta edustajaltaan riittäviä ja luotettavia tietoja maksun määräämistä varten. 


Edellä 1 ja 2 momentissa säädetty velvollisuus koskee myös rahalaitosta, jos hyvinvointialue ei saa riittäviä tietoja ja selvityksiä 1 momentissa tarkoitetuilta tahoilta ja jos on perusteltua syytä epäillä asiakkaan tai hänen edustajansa antamien tietojen riittävyyttä tai luotettavuutta. Pyyntö on esitettävä kirjallisena rahalaitokselle, ja pyynnön esittämistä koskevan päätöksen on oikeutettu tekemään hyvinvointialueen nimeämä viranhaltija. Ennen kuin pyyntö tehdään rahalaitokselle, on sille, jonka tietoja pyydetään, annettava siitä tieto. 


15 § 

Muutoksenhaku 

Maksua koskevaan päätökseen ja laskuun saa vaatia oikaisua. Oikaisua ei kuitenkaan saa vaatia laskuun, joka koskee 2 b §:ssä tarkoitettua päätöstä. Oikaisuvaatimus tehdään hyvinvointialueelle. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa ( 434/2003 ). 


18 § 

Tarkemmat säännökset ja määräykset 


Sosiaali- ja terveysministeriö antaa määräykset laitoshoidon määrittelystä ja siihen liittyvästä Kansaneläkelaitoksen ja hyvinvointialueen välisestä neuvottelu- ja lausuntomenettelystä. 


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


60.  Laki  sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetun lain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetun lain ( 569/2009 ) 1 § ja 2 §, 3 §:n 2—4 kohta, 4 §, 5 §:n 1 momentin johdantokappale, 3 ja 5 kohta ja 2 momentti, 6 §:n 1 ja 3 momentti, 7 §:n 1 momentti sekä 9, 11 ja 13 §, sellaisina kuin niistä ovat 3 §:n 3 kohta laissa 1202/2020 ja 13 § laissa 1023/2015 seuraavasti: 

1 § 

Lain tarkoitus 

Tämän lain tarkoituksena on sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelin avulla lisätä asiakkaan ja potilaan valinnan mahdollisuuksia, parantaa palvelujen saatavuutta ja edistää hyvinvointialueen sosiaali- ja terveystoimen sekä sen elinkeinotoimen ja yksityisten palvelujen tuottajien yhteistyötä. 

2 § 

Soveltamisala 

Tätä lakia sovelletaan palvelusetelin käyttämiseen hyvinvointialueiden järjestämissä sosiaali- ja terveyspalveluissa. 

3 § 

Määritelmät 

Tässä laissa tarkoitetaan: 


2) palvelusetelillä järjestämisvastuussa olevan hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelun saajalle myöntämää sitoumusta korvata palvelujen tuottajan antaman palvelun kustannukset hyvinvointialueen ennalta määräämään arvoon asti. 

3 ) tulosidonnaisella palvelusetelillä palveluseteliä, jonka arvo määräytyy hyvinvointialueen määrittelemien asiakkaan jatkuvien ja säännöllisten tulojen mukaan tai jonka arvo perustuu tulojen huomioon ottamiseen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain ( 734/1992 ) 10 b—10 d, 10 f, 10 g tai 10 i §:ssä säädetyllä tavalla; 

4) omavastuuosuudella sitä osuutta yksityisen palvelujen tuottajan palvelun hinnasta, jota hyvinvointialueen myöntämän palvelusetelin arvo ei kata ja joka jää asiakkaan maksettavaksi. 

4 § 

Palvelut ja palvelujen tuottajat 

Hyvinvointialue päättää ne sosiaali- ja terveyspalvelut, joiden järjestämisessä se käyttää palveluseteliä hyvinvointialueesta annetun lain (611/2021) 9 §:n 1 momentin mukaisesti. 

Hyvinvointialueen tulee hyväksyä ne yksityiset palvelujen tuottajat, joiden palvelujen maksamiseen asiakas voi käyttää hyvinvointialueen myöntämää palveluseteliä. 

Hyvinvointialueen on pidettävä luetteloa hyväksymistään palvelujen tuottajista. Tiedot palvelujen tuottajista, näiden tuottamista palveluista ja niiden hinnoista tulee olla julkisesti saatavilla internetissä ja muulla soveltuvalla tavalla. Tarkempia säännöksiä julkistettavista tiedoista voidaan antaa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. 

Hyvinvointialueen tulee peruuttaa palvelujen tuottajan hyväksyminen ja poistaa palvelujen tuottaja luettelosta, jos hyväksymiselle asetetut edellytykset eivät enää täyty tai palvelujen tuottaja pyytää hyväksymisen peruuttamista. 

5 § 

Palvelujen tuottajien hyväksymisen edellytykset 

Hyvinvointialue voi hyväksyä vain palvelujen tuottajan: 


3) jonka tuottamat palvelut vastaavat vähintään sitä tasoa, jota edellytetään vastaavalta hyvinvointialueen toiminnalta; 


5) joka täyttää hyvinvointialueen erikseen asettamat asiakkaiden tai asiakasryhmien tarpeisiin, palvelujen määrään tai laatuun tai hyvinvointialueen olosuhteisiin liittyvät taikka muut vastaavat vaatimukset. 

Edellä 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen hyvinvointialueen asettamien vaatimusten on oltava syrjimättömiä ja perustuttava puolueettomasti arvioitaviin seikkoihin. 

6 § 

Asiakkaan asema 

Asiakkaan mielipide palvelusetelin saamisesta tulee ottaa mahdollisuuksien mukaan huomioon silloin, kun hyvinvointialueella käytetään palveluseteliä asiakkaan tarvitseman palvelun järjestämiseen. Asiakkaalla on oikeus kieltäytyä hänelle tarjotusta palvelusetelistä, jolloin hyvinvointialueen tulee ohjata hänet hyvinvointialueen muilla tavoin järjestämien palvelujen piiriin. 


Hyvinvointialueen on selvitettävä asiakkaalle tämän asema palveluseteliä käytettäessä, palvelusetelin arvo, palvelujen tuottajien hinnat, omavastuuosuuden määräytymisen perusteet ja arvioitu suuruus sekä vastaavasta palvelusta sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain mukaan määräytyvä asiakasmaksu. 


7 § 

Palvelusetelin arvon määräytyminen 

Hyvinvointialueen tulee määrätä palvelusetelin arvo niin, että se on asiakkaan kannalta kohtuullinen. Kohtuullisuutta arvioitaessa on otettava huomioon kustannukset, jotka aiheutuvat hyvinvointialueelle vastaavan palvelun tuottamisesta hyvinvointialueen omana tuotantona tai hankkimisesta ostopalveluna sekä asiakkaan maksettavaksi jäävä arvioitu omavastuuosuus. 


9 § 

Hyvinvointialueen vastuun rajaus 

Jos asiakkaan ja palvelujen tuottajan sopima hinta palvelusta on pienempi kuin palvelusetelin arvo, hyvinvointialue on velvollinen suorittamaan palvelujen tuottajalle enintään asiakkaan ja palvelujen tuottajan sopiman hinnan. 

11 § 

Rekisterinpito 

Hyvinvointialue on palvelusetelillä järjestettävässä palvelussa syntyvien potilas- ja asiakasasiakirjojen luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus) 4 artiklassa tarkoitettu rekisterinpitäjä. Palvelujen tuottajan tulee asiakirjoja käsitellessään noudattaa, mitä hyvinvointialueen asiakirjojen käsittelystä säädetään. 

13 § 

Muutoksenhaku 

Tulosidonnaisen palvelusetelin arvoa tai palvelusetelin arvon korottamista koskevaan päätökseen saa vaatia oikaisua siten kuin hallintolaissa ( 434/2003 ) säädetään. Oikaisuvaatimus tehdään hyvinvointialueelle. 

Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen noudattaen, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa ( 808/2019 ) säädetään. 


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


61.  Laki  potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 2 ja 3 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain ( 785/1992 ) 2 §:n 4 kohta sekä 3 §:n 1 ja 4 momentti,  

sellaisina kuin ne ovat, 2 §:n 4 kohta laissa 1636/2015 , 3 §:n 1 momentti laissa 1230/2016 ja 3 §:n 4 momentti laissa 1335/2010 , seuraavasti: 

2 § 

Määritelmät 

Tässä laissa tarkoitetaan: 


4) terveydenhuollon toimintayksiköllä hyvinvointialueen terveydenhuollon toimintayksiköitä, jotka hoitavat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ( 612/2021 ) mukaisia terveydenhuollon tehtäviä, yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa ( 152/1990 ) tarkoitettua terveydenhuollon palveluja tuottavaa yksikköä, työterveyslaitosta siltä osin kuin se tuottaa työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetussa laissa ( 159/1978 ) tarkoitettuja terveyden- ja sairaanhoidon palveluja, valtion mielisairaaloista annetussa laissa ( 1292/1987 ) tarkoitettuja valtion mielisairaaloita, terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa annetussa laissa ( 322/1987 ) tarkoitettua terveydenhuollon järjestämisvastuussa olevaa puolustusvoimien yksikköä siltä osin kuin se tuottaa terveyden- ja sairaanhoidon palveluja, ja Vankiterveydenhuollon yksiköstä annetussa laissa ( 1635/2015 ) tarkoitettua Vankiterveydenhuollon yksikköä; 


3 § 

Oikeus hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon ja siihen liittyvään kohteluun 

Jokaisella Suomessa pysyvästi asuvalla henkilöllä on oikeus ilman syrjintää hänen terveydentilansa edellyttämään terveyden- ja sairaanhoitoon niiden voimavarojen rajoissa, jotka kulloinkin ovat terveydenhuollon käytettävissä. Suomessa tilapäisesti oleskelevien henkilöiden oikeudesta hoitoon sovelletaan, mitä siitä erikseen säädetään tai valtioiden välillä vastavuoroisesti sovitaan. Hyvinvointialueen ja valtion velvollisuudesta järjestää terveydenhuollon palveluja sovelletaan lisäksi, mitä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetussa laissa, terveydenhuoltolaissa ( 1326/2010 ), tartuntatautilaissa ( 1227/2016 ), mielenterveyslaissa ( 1116/1990 ), Vankiterveydenhuollon yksiköstä annetussa laissa sekä terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa annetussa laissa säädetään. 


Potilaan oikeudesta käyttää suomen tai ruotsin kieltä, tulla kuulluksi ja saada toimituskirjansa suomen tai ruotsin kielellä sekä hänen oikeudestaan tulkkaukseen näitä kieliä viranomaisissa käytettäessä säädetään kielilain ( 423/2003 ) 10, 18 ja 20 §:ssä. Hyvinvointialueen velvollisuudesta järjestää terveyden- ja sairaanhoitopalveluja suomen ja ruotsin kielellä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 5 §:ssä. 


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


62.  Laki  sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain ( 812/2000 ) 2 §:n 2 momentti, 4 §:n 3 momentti, 10 §:n 3 momentti, 12 §:n 1 momentti, 13 ja 18 §, 4 luvun otsikko, 2022 §, 24 §:n 1 momentti ja 2 momentin 5 kohta, 27 §:n 1 momentti, 28 § sekä 29 §:n 3 momentti, 

sellaisina kuin niistä ovat 4 §:n 3 momentti laissa 428/2003 , 18 § osaksi laeissa 270/2015 ja 555/2019 , 21 § laissa 935/2019 ja 29 §:n 3 momentti laissa 491/2011 seuraavasti: 

2 § 

Lain soveltamisala ja suhde muuhun lainsäädäntöön 


Hyvinvointialueen velvollisuus järjestää sosiaalihuoltoa ja osoittaa siihen voimavaroja määräytyy sen mukaan kuin siitä erikseen säädetään. 

4 § 

Oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun 


Sosiaalihuollon asiakkaan oikeudesta käyttää suomen tai ruotsin kieltä, tulla kuulluksi ja saada toimituskirjansa suomen tai ruotsin kielellä sekä hänen oikeudestaan tulkkaukseen näitä kieliä viranomaisissa käytettäessä säädetään kielilain ( 423/2003 ) 10, 18 ja 20 §:ssä. Hyvinvointialueen velvollisuudesta järjestää sosiaalihuoltoa suomen ja ruotsin kielellä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) 5 §:ssä. 

10 § 

Alaikäisen asiakkaan asema  


Jos alaikäisen henkilöä koskevassa yksittäisessä sosiaalihuollon asiassa on perusteltu syy olettaa, että huoltaja ei voi puolueettomasti valvoa lapsen etua, tulee hyvinvointialueen tehdä holhoustoimesta annetun lain 72 §:ssä tarkoitettu hakemus tai 91 §:ssä tarkoitettu ilmoitus edunvalvovan määräämiseksi alaikäiselle, jos se on tärkeää alaikäisen edun turvaamiseksi. Alaikäisen toivomukset ja mielipide asiassa on selvitettävä 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. 

12 § 

Asiakkaan ja hänen edustajansa tietojenantovelvollisuus 

Asiakkaan ja hänen laillisen edustajansa on annettava hyvinvointialueelle ne tiedot, joita tämä tarvitsee sosiaalihuollon järjestämisessä ja toteuttamisessa. 


13 § 

Informointi tietojen käsittelystä  

Ennen kuin asiakas tai hänen edustajansa antaa sosiaalihuollon järjestäjälle ja toteuttajalle tietoja, hänellä on oikeus saada tietää, miksi hänen antamiaan tietoja tarvitaan, mihin tarkoitukseen niitä käytetään ja mihin niitä säännönmukaisesti luovutetaan. Luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus) tarkoitetusta rekisterinpitäjästä hyvinvointialueen järjestämisvastuulle kuuluvassa toiminnassa syntyneiden sekä hyvinvointialueelle kuntien ja kuntayhtymien hallinnasta siirtyneiden sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojen osalta säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 58 §:ssä. 

Asiakkaalle ja hänen lailliselle edustajalleen on annettava tieto siitä, miten hän voi käyttää tietosuoja-asetuksessa tarkoitettuja rekisteröidyn oikeuksiaan, jollei asiakas ole jo saanut tätä tietoa. 

18 § 

Salassa pidettävien tietojen antaminen asiakkaan suostumuksesta riippumatta eräissä muissa tilanteissa 

Sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa tai tietosuojalaissa (1050/2018) säädetään, hyvinvointialue saa, jos se on välttämätöntä lapsen edun taikka erittäin tärkeän yleisen tai yksityisen edun vuoksi, antaa tiedon salassa pidettävästä asiakirjasta asiakkaan tai tämän laillisen edustajan suostumuksesta riippumatta tuomioistuimelle tai muulle viranomaiselle asiassa, jossa hyvinvointialueelle on laissa säädetty oikeus tai velvollisuus panna asia vireille taikka osallistua vireillä olevan asian käsittelyyn tai toimeenpanoon antamalla lausunto tai selvitys taikka muulla vastaavalla tavalla. Lisäksi tiedon salassa pidettävästä asiakirjasta saa antaa sosiaalietuuksia käsittelevälle viranomaiselle tai laitokselle etuutta koskevan väärinkäytöksen selvittämiseksi, jos väärinkäytöstä on perusteltua syytä epäillä. 

Hyvinvointialueen tulee pyydettäessä antaa asiakkaan tai tämän laillisen edustajan suostumuksesta riippumatta tieto salassa pidettävästä asiakirjasta poliisille, syyttäjäviranomaiselle ja tuomioistuimelle, jos se on tarpeen sellaisen rikoksen selvittämiseksi, josta säädetään ilmoitusvelvollisuus rikoslain ( 39/1889 ) 15 luvun 10 §:ssä, taikka jonka enimmäisrangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta. 

Salassa pidettävästä asiakirjasta saa antaa oma-aloitteisestikin tiedon, kun epäillään 2 momentissa tarkoitettua rikosta taikka silloin, kun epäillään jonkun syyllistyneen siinä mainittua vähäisempään rikokseen, jos hyvinvointialue arvioi sen olevan välttämätöntä lapsen edun taikka erittäin tärkeän yleisen tai yksityisen edun vuoksi. Lisäksi hyvinvointialue saa salassapitovelvollisuuden estämättä ilmoittaa poliisille henkeen tai terveyteen kohdistuvan uhkan arviointia ja uhkaavan teon estämistä varten välttämättömät tiedot, jos tämän lain mukaisia tehtäviä hoidettaessa on saatu tietoja olosuhteista, joiden perusteella on syytä epäillä jonkun olevan vaarassa joutua väkivallan kohteeksi. 

Hyvinvointialue saa 1—3 momentissa tarkoitettujen tapausten lisäksi antaa tiedon salassa pidettävästä asiakirjasta, jos se on välttämätöntä tarkistettaessa hyvinvointialueelle laissa säädetyn tehtävän hoitamiseksi olennaisen tärkeää tietoa tilanteissa, joissa hyvinvointialueella itsellään on oikeus saada tieto. 

4 luku 

Hyvinvointialueen oikeudesta salassa pidettäviin tietoihin ja virka-apuun 

20 § 

Velvollisuus antaa hyvinvointialueelle salassapidettäviä tietoja 

Valtion, kunnan, kuntayhtymän ja hyvinvointialueen viranomainen sekä muu julkisoikeudellinen yhteisö, Kansaneläkelaitos, Eläketurvakeskus, eläkesäätiö ja muu eläkelaitos, vakuutuslaitos, koulutuksen järjestäjä, sosiaalipalvelun tuottaja, terveyden- ja sairaudenhoitotoimintaa harjoittava yhteisö tai toimintayksikkö sekä terveydenhuollon ammattihenkilö ovat velvollisia antamaan hyvinvointialueelle sen pyynnöstä maksutta ja salassapitosäännösten estämättä hallussaan olevat sosiaalihuollon asiakassuhteeseen olennaisesti vaikuttavat tiedot ja selvitykset, jotka hyvinvointialueelle laissa säädetyn tehtävän vuoksi ovat välttämättömiä asiakkaan sosiaalihuollon tarpeen selvittämiseksi, sosiaalihuollon järjestämiseksi ja siihen liittyvien toimenpiteiden toteuttamiseksi sekä hyvinvointialueelle annettujen tietojen tarkistamista varten. 

Edellä 1 momentissa tarkoitettu velvollisuus koskee myös rahalaitosta, jos hyvinvointialue ei saa riittäviä tietoja ja selvityksiä edellä mainituilta tahoilta ja jos on perusteltua syytä epäillä asiakkaan tai hänen laillisen edustajansa antamien tietojen riittävyyttä tai luotettavuutta. Pyyntö tulee esittää kirjallisena rahalaitokselle ja pyynnön esittämistä koskevan päätöksen on oikeutettu tekemään hyvinvointialueen määräämä sosiaalihuollon viranhaltija. Ennen kuin pyyntö tehdään rahalaitokselle, on asiakkaalle annettava siitä tieto. 

21 § 

Tietojen luovuttaminen 

Hyvinvointialue voi saada veroviranomaisilta ja Kansaneläkelaitokselta näiden henkilörekisterissä olevia 20 §:ssä tarkoitettuja salassa pidettäviä henkilötietoja asiakkaan suostumuksesta riippumatta maksun määräämistä ja tietojen tarkistamista varten. Hyvinvointialueen tulee etukäteen ilmoittaa asiakkaalle tietojen luovuttamisesta. 

22 § 

Hyvinvointialueen oikeus saada virka-apua 

Hyvinvointialueella on oikeus saada laissa säädettyjen tehtäviensä suorittamiseksi tarpeellista virka-apua muilta viranomaisilta. 

Virka-avun antajan tulee salassapitovelvollisuuden estämättä ilmaista hyvinvointialueelle virka-aputehtävän edellyttämät tiedot. 

24 § 

Sosiaaliasiamies 

Hyvinvointialueen on nimettävä sosiaaliasiamies. 

Sosiaaliasiamiehen tehtävänä on: 


5) seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä hyvinvointialueella ja antaa siitä selvitys vuosittain hyvinvointialueelle. 

27 § 

Tietosuojaa ja virka-apua koskevien säännösten soveltamisala 

Mitä 3 ja 4 luvussa säädetään hyvinvointialueen oikeudesta saada ja luovuttaa salassa pidettäviä tietoja sekä virka-avusta, koskee myös sosiaalihuollon ohjauksesta ja valvonnasta vastaavia viranomaisia niiden hoitaessa yksittäistä henkilöä koskevia ja valvontaan liittyviä tehtäviään. 


28 § 

Merkintä tietojen hankinnasta tai antamisesta  

Hyvinvointialueen ja palveluntuottajan on tehtävä asiakirjaan merkintä, kun tietoja hankitaan ulkopuolisilta tai annetaan 16—22 tai 27 §:n nojalla. 

29 § 

Rangaistusvastuu 


Syyttäjä ei saa nostaa syytettä 2 momentissa tarkoitetusta teosta, ellei hyvinvointialue ole ilmoittanut sitä syytteeseen pantavaksi. 


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


63.  Laki  ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

kumotaan ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain ( 980/2012 ) 2 §:n 2 momentti ja 9 §,  

sellaisena kuin niistä on 2 §:n 2 momentti laissa 267/2015

muutetaan 1 §:n 2 kohta, 2 §:n 1 momentin 1 kohta, 2 luvun otsikko, 4—8 sekä 10 ja 11 §, 12 §:n 1 ja 2 momentti sekä 3 momentin 5 kohta, 13 §:n 1 momentti, 14 §:n 1 ja 3 momentti, 14 a §, 15 §:n 1 momentti ja 2 momentin 2 ja 5 kohta, 15 a §, 15 b §:n 1 momentti, 16 §:n 1 momentti, 18 §:n 1 momentti, 24 §, 25 §:n 1 ja 2 momentti sekä 26 ja 27 §,  

sellaisina kuin niistä ovat 10 § laissa 1346/2016 , 11 § laissa 416/2015 , 14 §:n 1 momentti, 14 a § ja 15 b §:n 1 momentti laissa 1351/2014 , 15 §:n 1 momentti laissa 294/2016 ja 15 a § laissa 565/2020 , sekä 

lisätään 5 §:ään uusi 3 momentti ja 23 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti: 

1 § 

Lain tarkoitus 

Lain tarkoituksena on: 


2) parantaa ikääntyneen väestön mahdollisuutta osallistua elinoloihinsa vaikuttavien päätösten valmisteluun ja tarvitsemiensa palvelujen kehittämiseen kunnassa ja hyvinvointialueella; 


2 § 

Soveltamisala ja suhde muuhun lainsäädäntöön 

Tässä laissa säädetään: 

1) kunnan ja hyvinvointialueen velvollisuudesta huolehtia ikääntyneen väestönsä hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemisesta sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamisesta hyvinvointialueella; 


2 luku 

Kunnan ja hyvinvointialueen yleiset velvollisuudet 

4 § 

Yhteistyö 

Kunnan yhteistyövelvoitteista ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) 6 §:n 4 momentissa. 

Hyvinvointialueen 1 momentissa tarkoitetuista yhteistyövelvoitteista säädetään 1 momentissa mainitun lain 7 §:n 4 momentissa. 

5 § 

Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi 

Kunnan on laadittava suunnitelma toimenpiteistään ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi osana sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 6 §:ssä tarkoitettua suunnitelmaa. 

Hyvinvointialueen on laadittava suunnitelma toimenpiteistään ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi osana sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 7 §:ssä tarkoitettua suunnitelmaa. Suunnittelussa on painotettava kotona asumista ja kuntoutumista edistäviä toimenpiteitä. 

Helsingin kaupungin on sisällytettävä 1 momentissa tarkoitettuun suunnitelmaan toimenpiteensä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnittelussa on painotettava kotona asumista ja kuntoutumista edistäviä palveluja. (Uusi 3 mom.) 

6 § 

Palvelujen riittävyyden ja laadun arviointi 

Sen lisäksi, mitä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 7 §:n 2 ja 3 momentissa säädetään, hyvinvointialueen on vuosittain arvioitava iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaalipalvelujen riittävyyttä ja laatua alueellaan. 

Palvelujen laadun ja riittävyyden arvioimiseksi hyvinvointialueen on kerättävä säännöllisesti palautetta palveluja käyttäviltä, heidän omaisiltaan ja läheisiltään sekä hyvinvointialueen henkilöstöltä. Lisäksi hyvinvointialueen on koottava tiedot palveluihin käytetyistä taloudellisista voimavaroista sekä henkilöstön määrästä ja koulutuksesta. Arvioinnissa on lisäksi otettava huomioon sosiaaliasiamiehen vuosittaisessa selvityksessä esitetyt havainnot. 

7 § 

Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus 

Ikääntyneen väestön sosiaalipalvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 4 §:ssä. 

8 § 

Palvelujen kieli 

Tässä laissa tarkoitettujen ikääntyneen väestön hyvinvointia edistävien palvelujen sekä iäkkään henkilön palveluntarpeiden selvittämiseen ja niihin vastaamiseen liittyvien palvelujen kielestä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 5 §:ssä. 

10 § 

Asiantuntemus 

Hyvinvointialueen käytettävissä on oltava ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemista sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaali- ja terveyspalvelujen laadukasta järjestämistä varten riittävästi monipuolista asiantuntemusta. 

11 § 

Vanhusneuvosto 

Kunnan vanhusneuvostosta säädetään kuntalain ( 410/2015 ) 27 §:ssä. Kunnan vanhusneuvosto on otettava mukaan tämän lain 5 §:ssä tarkoitetun suunnitelman valmisteluun.  

Hyvinvointialueen vanhusneuvostosta säädetään hyvinvointialueesta annetun lain (611/2021) 32 §:ssä. Hyvinvointialueen vanhusneuvosto on otettava mukaan tämän lain 5 §:ssä tarkoitetun suunnitelman valmisteluun ja 6 §:ssä tarkoitettuun arviointiin. 

12 § 

Hyvinvointia edistävät palvelut 

Hyvinvointialueen on järjestettävä ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista tukevia neuvontapalveluja. 

Lisäksi hyvinvointialueen on tarjottava hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista tukevia terveystarkastuksia, vastaanottoja tai kotikäyntejä erityisesti niille ikääntyneeseen väestöön kuuluville, joiden elinoloihin tai elämäntilanteeseen arvioidaan tutkimustiedon tai yleisen elämänkokemuksen perusteella liittyvän palveluntarvetta lisääviä riskitekijöitä. 

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettuihin palveluihin on sisällytettävä: 


5) ohjaus kunnassa ja hyvinvointialueella tarjolla olevien hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista edistävien palvelujen käyttöön. 

13 § 

Palveluntarpeisiin vastaamista ohjaavat yleiset periaatteet 

Hyvinvointialueen on järjestettävä iäkkäälle henkilölle laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja, jotka ovat hänen tarpeisiinsa nähden oikea-aikaisia ja riittäviä. 


14 § 

Pitkäaikaisen hoidon ja huolenpidon toteuttamista ohjaavat periaatteet 

Hyvinvointialueen on toteutettava iäkkään henkilön arvokasta elämää tukeva pitkäaikainen hoito ja huolenpito ensisijaisesti hänen kotiinsa annettavilla ja muilla sosiaali- ja terveydenhuollon avopalveluilla. Palvelut on sovitettava sisällöltään ja määrältään vastaamaan iäkkään henkilön kulloisiakin palveluntarpeita. Hoito ja huolenpito voidaan toteuttaa pitkäaikaisena laitoshoitona vain tässä laissa säädetyillä perusteilla. 


Hyvinvointialueen on turvattava iäkkään henkilön pitkäaikaisen hoitojärjestelyn pysyvyys, jollei järjestelyä ole aiheellista muuttaa iäkkään henkilön toivomuksen tai hänen palveluntarpeidensa muutoksen johdosta taikka muusta erityisen painavasta ja perustellusta syystä. 

14 a § 

Pitkäaikaisen laitoshoidon edellytykset 

Hyvinvointialue voi vastata iäkkään henkilön palveluntarpeeseen pitkäaikaisella laitoshoidolla vain, jos siihen on lääketieteelliset perusteet tai asiakasturvallisuuteen tai potilasturvallisuuteen liittyvät perusteet. 

15 § 

Palveluntarpeiden selvittäminen 

Hyvinvointialue vastaa siitä, että iäkkään henkilön sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muiden hänen hyvinvointiaan, terveyttään, toimintakykyään ja itsenäistä suoriutumistaan tukevien palvelujen tarve selvitetään kokonaisvaltaisesti yhdessä iäkkään henkilön ja tarvittaessa hänen omaisensa, läheisensä tai hänelle määrätyn edunvalvojan kanssa. Palveluntarpeiden selvittämisestä vastaa iäkkään henkilön tarpeiden kannalta tarkoituksenmukainen sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain ( 817/2015 ) 3 §:ssä tai terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain ( 559/1994 ) 2 §:ssä tarkoitettu ammattihenkilö, jolla on laaja-alaista asiantuntemusta. Palveluntarpeiden selvittämisestä vastaavan työntekijän on toimittava iäkkään henkilön tarpeita vastaavasti yhteistyössä muiden tämän lain 10 §:ssä tarkoitettujen asiantuntijoiden kanssa. 

Selvittäminen on aloitettava viipymättä ja saatettava loppuun ilman aiheetonta viivytystä sen jälkeen, kun: 


2) iäkäs henkilö on tehnyt hyvinvointialueelle sosiaalipalveluja koskevan hakemuksen saadakseen sosiaalipalveluja toimintakykynsä tukemiseksi tai suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista; 


5) hyvinvointialueen järjestämiä sosiaalipalveluja säännöllisesti saavan iäkkään henkilön olosuhteissa tapahtuu olennaisia muutoksia. 


15 a § 

RAI-arviointivälineistön käyttäminen 

Hyvinvointialueen on käytettävä RAI-arviointivälineistöä iäkkään henkilön toimintakyvyn arvioinnissa, jos hän 15 §:n 1 momentissa tarkoitetun ammattihenkilön alustavan arvion mukaan tarvitsee säännöllisesti annettavia sosiaalipalveluja hoitonsa ja huolenpitonsa turvaamiseksi. Lisäksi hyvinvointialueen on huolehdittava, että RAI-arviointivälineistöä käytetään myös silloin, kun iäkäs henkilö saa edellä tarkoitettuja hyvinvointialueen järjestämiä palveluja ja hänen olosuhteissaan tapahtuu olennaisia muutoksia. RAI-arviointivälineistö kuuluu 15 §:n 3 momentissa tarkoitettuihin luotettaviin toimintakyvyn arviointivälineisiin. 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen on huolehdittava siitä, että hyvinvointialueilla on maksutta käytettävissä RAI-arviointivälineistö ja saatavilla koulutusta välineistön käyttöön. Lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen on huolehdittava siitä, että sopimusteksti sekä arviointivälineistön sisältö siltä osin, kuin sitä ei ole suojattu tekijänoikeudella, ovat julkisesti saatavilla suomeksi ja ruotsiksi. 

15 b § 

Pitkäaikaisen laitoshoidon edellytysten selvittäminen 

Ennen hoidon ja huolenpidon toteuttamista pitkäaikaisena laitoshoitona hyvinvointialueen on selvitettävä 15 §:ssä tarkoitetulla tavalla mahdollisuudet vastata iäkkään henkilön palveluntarpeeseen hänen kotiinsa annettavilla ja muilla sosiaali- ja terveydenhuollon avopalveluilla. 


16 § 

Palvelusuunnitelma 

Hyvinvointialue vastaa siitä, että iäkkäälle henkilölle laaditaan sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 7 §:ssä tarkoitettu suunnitelma (palvelusuunnitelma). Suunnitelma on laadittava ilman aiheetonta viivytystä sen jälkeen, kun iäkkään henkilön palveluntarve on selvitetty, jollei kyseessä ole tilapäinen neuvonta ja ohjaus tai jollei suunnitelman laatiminen muutoin ole ilmeisen tarpeetonta. 


18 § 

Päätös sosiaalipalvelujen myöntämisestä ja oikeus palveluihin 

Hyvinvointialueen on tehtävä päätös iäkkään henkilön kiireellisesti tarvitsemien sosiaalipalvelujen myöntämisestä kirjallisen tai suullisen hakemuksen johdosta ja järjestettävä myönnetyt palvelut viipymättä siten, ettei iäkkään henkilön oikeus välttämättömään huolenpitoon vaarannu. 


23 § 

Omavalvonta 


Omavalvontaan sovelletaan lisäksi, mitä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 40 §:ssä säädetään. 

24 § 

Viranomaisvalvonta 

Iäkkäille henkilöille tarkoitettujen palvelujen valvontaan ja toimenpiteisiin valvonnan yhteydessä havaittujen puutteiden korjaamiseksi sovelletaan, mitä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 41—49 §:ssä, yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain 4 luvussa ja yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain 4 ja 5 luvussa säädetään. 

25 § 

Ilmoittaminen iäkkään henkilön palveluntarpeesta 

Jos terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettu terveydenhuollon ammattihenkilö taikka hyvinvointialueen sosiaalitoimen tai pelastustoimen, hätäkeskuksen tai poliisin palveluksessa oleva on tehtävässään saanut tiedon sosiaali- tai terveydenhuollon tarpeessa olevasta iäkkäästä henkilöstä, joka on ilmeisen kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan, hänen on salassapitosäännösten estämättä ilmoitettava asiasta viipymättä hyvinvointialueen sosiaalihuollosta vastaavalle viranomaiselle. 

Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, terveydenhuollon ammattihenkilön on ilmoitettava hyvinvointialueen sosiaalihuollosta vastaavalle viranomaiselle iäkkään henkilön kotiuttamisesta terveydenhuollon laitoshoidosta. Ilmoitus on tehtävä hyvissä ajoin ennen kotiuttamista. 


26 § 

Odotusaikojen julkaiseminen 

Hyvinvointialueen on julkaistava ainakin puolivuosittain tiedot siitä, missä ajassa iäkäs henkilö voi saada hakemansa sosiaalipalvelut. Tiedot on julkaistava sellaisia menetelmiä käyttäen, että iäkkäillä henkilöillä on tosiasiallinen mahdollisuus tietojen saamiseen. 

27 § 

Rahoitus 

Jollei lailla toisin säädetä, hyvinvointialueen tämän lain nojalla järjestämän toiminnan rahoitukseen sovelletaan hyvinvointialueiden rahoituksesta annettua lakia (617/2021). 


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


64.  Laki  rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain ( 1184/1988 ) 3 §:n 1 momentti, 4 §:n 1 momentti, 5 §:n 2 ja 3 momentti, 6 §:n 1 ja 2 momentti, 7 §:n 1 ja 2 momentti, 10 §:n 1 ja 2 momentti sekä 12 b § ja 13 §,  

sellaisina kuin ne ovat, 3 §:n 1 momentti, 5 §:n 2 momentti, 6 §:n 1 ja 2 momentti, 7 §:n 2 momentti, 10 §:n 2 momentti ja 13 § laissa 1040/1997, 4 §:n 1 momentti laissa 977/1998, 5 §:n 3 momentti laissa 1227/1993, 7 §:n 1 momentti laissa 1339/2010 ja 12 b § laissa 54/2019, sekä 

lisätään lakiin uusi 13 a § seuraavasti: 

3 § 

Kuntoutukseen hyväksyminen 

Kuntoutukseen otettavat hyväksyy se hyvinvointialue, jonka alueella rintamaveteraanin kotikunta sijaitsee. Rintamaveteraanin, jolla ei ole kotikuntaa Suomessa, hyväksyy kuntoutukseen Valtiokonttori. 


4 § 

Palvelujen tuottajat 

Kuntoutusta voivat antaa yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain ( 152/1990 ) 2 §:n 2 momentissa tarkoitettu palvelujen tuottaja ja 3 momentissa tarkoitettu itsenäinen ammatinharjoittaja sekä hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän terveydenhuollon toimintayksiköt. 


5 § 

Määräraha 


Valtiokonttori jakaa 1 momentissa tarkoitetun määrärahan hyvinvointialueille 9 §:ssä tarkoitettuja matkakustannuksia lukuun ottamatta. Määrärahan myöntäminen perustuu Valtiokonttorin arvioon hyvinvointialueella asuvien rintamaveteraanien määrästä. 

Palvelujen järjestämisestä itse tai niiden hankkimisesta säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) 12 §:ssä. 


6 § 

Valtion korvauksen maksaminen 

Hyvinvointialueille jaettava määräraha suoritetaan ennakkoina. Ennakko maksetaan neljännesvuosittain yhtä suurina erinä helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa Valtiokonttorin arvioon perustuvan hyvinvointialuekohtaisen kiintiön mukaisena. 

Valtiokonttori vahvistaa hyvinvointialueilta saamansa selvityksen perusteella korvauksen lopullisen määrän. Hyvinvointialueen on palautettava ennakkona liikaa saamansa määrä Valtiokonttorille sen asettamassa määräajassa. 


7 § 

Korvausten perusteet 

Hyvinvointialueelle korvataan terveydenhuollon toimintayksikössä järjestetystä kuntoutuksesta aiheutuvat kustannukset noudattaen, mitä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 57 §:ssä säädetään. Kustannuksilla tarkoitetaan toteutuneita kuluja, jotka ovat aiheutuneet palvelun antamisesta ja joista on vähennetty palvelusta kertyneet toimintatulot. Hyvinvointialueen terveydenhuollon toimintayksikölle suoritettavaa korvausta laskettaessa palvelujen käyttäjiltä perittäviä asiakasmaksuja ei kuitenkaan lueta korvauksesta vähennettäviksi toimintatuloiksi. 

Valtiokonttori vahvistaa muille laitoskuntoutusta antaville toimintayksiköille kuin terveydenhuollon toimintayksiköille valtion varoista hyvinvointialueen suoritettavien korvausten määrät ja perusteet. 


10 § (Uusi) 

Matkakustannusten korvaaminen 

Korvauksen tämän lain nojalla korvattavista matkakustannuksista myöntää ja maksaa Kansaneläkelaitos valtion varoista noudattaen soveltuvin osin, mitä sairausvakuutuslaissa (1224/2004) on säädetty matkakustannusten korvauksen suorittamisesta. 

Valtiokonttori suorittaa Kansaneläkelaitokselle ennakkoa matkakustannusten suorittamiseksi siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Valtion korvauksen lopullinen määrä ei saa ylittää ennakkona maksettujen korvausten määrää.  


12 b § 

Kotona asumista tukevien palvelujen korvaukset hyvinvointialueille ja Ahvenanmaan kunnille 

Hyvinvointialueelle korvataan kustannukset, jotka ovat aiheutuneet 12 a §:ssä tarkoitettujen palvelujen järjestämisestä. Sairaanhoitopalveluista aiheutuneet kustannukset korvataan kuitenkin vain siltä osin kuin kysymyksessä on koti-, päivä- tai yösairaanhoito taikka lääkinnällinen kuntoutus. 

Valtiokonttori korvaa kotona asumista tukevien palveluiden järjestämisestä aiheutuneet kustannukset ennakkona. Hyvinvointialueen on tehtävä selvitys määrärahan käytöstä ja palautettava ennakkona liikaa saamansa määrä Valtiokonttorille sen asettamassa määräajassa. 

Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään kotona asumista tukevien palvelujen kustannusten korvaamisesta sekä korvaukseen liittyvän selvityksen tekemisestä ja ennakon palauttamisesta, koskee Ahvenanmaalla Ahvenanmaan maakunnan kuntia. 

13 § 

Muutoksenhaku 

Oikaisuvaatimuksesta tässä laissa tarkoitettuun hyvinvointialueen viranhaltijan päätökseen säädetään hallintolaissa (434/2003). 

Muutoksenhausta tässä laissa tarkoitettuun hyvinvointialueen ja Valtiokonttorin päätökseen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019). Muutoksenhausta tässä laissa tarkoitettuun Kansaneläkelaitoksen päätökseen säädetään sairausvakuutuslain 17 luvussa. 

13 a § (Uusi) 

Lain soveltaminen Ahvenanmaan maakunnassa 

Mitä 3 §:n 1 momentissa, 5 §:n 2 momentissa, 6 §:n 1 ja 2 momentissa, 7 §:n 1 ja 2 momentissa, 12 b §:n 1 ja 2 momentissa sekä 13 §:ssä säädetään hyvinvointialueesta, koskee Ahvenanmaalla Ahvenanmaan kuntia.  

Mitä 4 §:n 1 momentissa säädetään hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän toimintayksiköistä, koskee Ahvenanmaalla Ahvenanmaan maakunnan ja kuntien toimintayksikköjä. 


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


65.  Laki  perhehoitolain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan perhehoitolain ( 263/2015 ) 3 §, 10 §:n 1 momentin johdantokappale ja 9 kohta sekä 3 momentti, 11 §:n 1 momentin johdantokappale, 12 §:n 2 momentti, 13 §, 14 §:n 1 ja 3 momentti, 15, 15 a, 20 ja 21 § sekä 22 §:n otsikko ja 1, 3 ja 4 momentti,  

sellaisina kuin niistä ovat 10 §:n 1 momentin 9 kohta, ja 15 a § laissa 510/2016 , 13 § osaksi laissa 510/2016 sekä 20 § osaksi laissa 1645/2015 seuraavasti: 

3 § 

Perhehoito 

Perhehoito on hoidon tai muun osa- tai ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona. Hyvinvointialue tekee toimeksiantosopimuksen perhehoitajan kanssa tai sopimuksen perhehoidon järjestämisestä yksityisen perhehoidon tuottajan kanssa. 

10 § 

Toimeksiantosopimus 

Perhehoitajan ja hyvinvointialueen välisessä toimeksiantosopimuksessa tulee sopia: 


9) yhteistyöstä hyvinvointialueen ja perhehoitajan kesken. 


Tässä laissa tarkoitetun toimeksiantosopimuksen tehnyt ei ole työsopimuslain ( 55/2001 ) 1 luvun 1 §:ssä tarkoitetussa työsuhteessa sopimuksen tehneeseen hyvinvointialueeseen. 

11 § 

Sopimus perhehoidon järjestämisestä 

Hyvinvointialueen ja yksityisen perhehoidon tuottajan välisessä sopimuksessa perhehoidon antamisesta tulee sopia: 


12 § 

Toimeksiantosopimuksen irtisanominen ja purkaminen 


Jos valvonnan yhteydessä perhekoti tai siellä annettava hoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, hoidon järjestämisestä vastaavan hyvinvointialueen tulee pyrkiä saamaan aikaan korjaus. Jos puutetta ei korjata asetetussa määräajassa tai jos puutetta ei voida korjata ilman kohtuutonta vaivaa tai kohtuullisessa ajassa, toimeksiantosopimus voidaan purkaa välittömästi. 

13 § 

Oikeus vapaaseen 

Jollei toimeksiantosopimuksessa ole toisin sovittu, hyvinvointialueen tulee järjestää perhehoitajalle mahdollisuus vapaaseen, jonka pituus on kaksi vuorokautta kutakin sellaista kalenterikuukautta kohden, jona hän on toiminut toimeksiantosopimuksen perusteella vähintään 14 vuorokautta perhehoitajana. 

Perhehoidon järjestämisestä vastaavan hyvinvointialueen tulee huolehtia tai tarvittaessa avustaa perhehoidossa olevan henkilön hoidon tarkoituksenmukaisessa järjestämisessä perhehoitajan vapaan ajaksi. 

14 § 

Sijaishoito perhehoitajan vapaan ja muun poissaolon aikana 

Hyvinvointialue voi järjestää perhehoitajan vapaan tai muun tilapäisen poissaolon ajaksi tarvittavan sijaishoidon tekemällä 6 §:ssä säädetyt edellytykset täyttävän henkilön kanssa toimeksiantosopimuksen, jolla tämä sitoutuu huolehtimaan sijaishoidosta perhehoitajan tai hoidettavan kotona. Sijaishoito voidaan järjestää edellä tarkoitetulla tavalla, jos perhehoitaja suostuu siihen ja järjestely arvioidaan hoidettavan edun mukaiseksi. 


Sijaishoitaja ei ole työsuhteessa sopimuksen tehneeseen hyvinvointialueeseen. Sijaishoitajalle järjestettävään koulutukseen ja tukeen sovelletaan 15 §:ää ja hänen sosiaaliturvaansa 20 §:ää. 

15 § 

Koulutus ja tuki 

Perhehoidon järjestämisestä vastaava hyvinvointialue vastaa toimeksiantosopimukseen kirjattavalla tavalla perhehoitajalle annettavasta tarvittavasta valmennuksesta, työnohjauksesta ja koulutuksesta sekä perhehoitajaksi aikovalle henkilölle annettavasta ennakkovalmennuksesta. Perhehoidon aikana tarvittavan tuen järjestämiseksi perhehoitajalle on nimettävä jokaista hoidettavaa varten vastuutyöntekijä. Perhehoitajalle on järjestettävä riittävä mahdollisuus saada tukea ja tavata vastuutyöntekijää. 

15 a § 

Hyvinvointi- ja terveystarkastukset 

Hyvinvointialueen on tarvittaessa järjestettävä toimeksiantosopimuksessa sovittavalla tavalla perhehoitajalle hyvinvointi- ja terveystarkastuksia sekä hänen hyvinvointiaan tukevia sosiaali- ja terveyspalveluja. Päätoimiselle perhehoitajalle mahdollisuus hyvinvointi- ja terveystarkastukseen on järjestettävä vähintään joka toinen vuosi. 

20 § 

Sosiaaliturva 

Toimeksiantosuhteisen perhehoitajan eläketurvasta säädetään julkisten alojen eläkelaissa ( 81/2016 ). 

Toimeksiantosopimuksen tehneen hyvinvointialueen on vakuutettava perhehoitaja työtapaturma- ja ammattitautilain ( 459/2015 ) 3 §:n 1 momentin mukaisella vakuutuksella. Perhehoitajaan sovelletaan, mitä mainitussa laissa säädetään työntekijästä, ja hyvinvointialueeseen sovelletaan, mitä mainitussa laissa säädetään työnantajasta. 

21 § 

Ilmoittamisvelvollisuus 

Perhehoitaja on velvollinen ilmoittamaan perhehoidossa tapahtuneista muutoksista vastuutyöntekijälle sille hyvinvointialueelle, joka on sijoittanut hoidettavan sekä hyvinvointialueelle, jossa perhekoti sijaitsee. 

22 § 

Ohjaus ja valvonta 

Hoidettavan sijoittaneen hyvinvointialueen tehtävänä on valvoa, että sijoitus perhehoitoon toteutuu tämän lain mukaisesti ja hoidettava saa sijoituksen aikana ne tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet, jotka järjestetään sen hyvinvointialueen toimesta, jonka alueelle henkilö on sijoitettu. Sekä sijoituksen tehnyt hyvinvointialue, että se hyvinvointialue, jonka alueelle sijoitus on tehty, voi tarkastaa perhehoitopaikan tässä laissa tarkoitetun toiminnan sekä toiminnan järjestämisessä käytettävät toimintayksiköt ja toimitilat silloin, kun tarkastuksen tekemiseen on perusteltu syy. Pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävät tilat voidaan tarkastaa ainoastaan, jos tarkastaminen on välttämätöntä asiakkaan aseman ja asianmukaisten palvelujen turvaamiseksi. 


Jos perhekoti tai siinä annettu hoito ja kasvatus todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, hyvinvointialueen on pyrittävä ohjauksen avulla saamaan aikaan korjaus asiassa. Jollei korjaus-ta ole asetetussa määräajassa tapahtunut, hyvinvointialueen on tällöin huolehdittava, että hoidettavan hoito järjestetään hänen etunsa ja tarpeidensa mukaisella tavalla. Tarvittaessa hoidettavat siirretään heidän tarpeitaan vastaavaan muuhun hoitopaikkaan. 

Palvelujen valvontaan ja toimenpiteisiin valvonnan yhteydessä havaittujen puutteiden korjaamiseksi sovelletaan ammatillisten perhekotien ja muiden yksityisten perhehoidon palveluntuottajien osalta, mitä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) 6 luvussa säädetään omavalvonnasta ja valvonnasta. 


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


66.  Laki  omaishoidon tuesta annetun lain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan omaishoidon tuesta annetun lain ( 937/2005 ) 2 §:n 2 kohta, 3 §:n johdantokappale, 3 a §, 4 §:n 2 ja 3 momentti, 4 a §:n 1 momentti, 8 §:n 1 momentti, 9 §:n 1 momentti, 10 §:n 2 ja 3 momentti sekä 11 ja 12 §,  

sellaisina kuin niistä ovat 3 a § ja 4 §:n 2 momentti laissa 511/2016 , 4 a §:n 1 momentti laissa 318/2011 , 10 §:n 3 momentti laissa 1646/2015 sekä 12 § laissa 1317/2014 seuraavasti: 

2 § 

Määritelmät 

Tässä laissa tarkoitetaan: 


2) omaishoitosopimuksella hoitajan ja hoidon järjestämisestä vastaavan hyvinvointialueen välistä toimeksiantosopimusta omaishoidon järjestämisestä; 


3 § 

Tuen myöntämisedellytykset 

Hyvinvointialue voi myöntää omaishoidon tukea, jos: 


3 a § 

Omaishoitajan hoitotehtävää tukevat palvelut 

Hyvinvointialueen on tarvittaessa järjestettävä omaishoitajalle valmennusta ja koulutusta hoitotehtävää varten. 

Hyvinvointialueen on tarvittaessa järjestettävä omaishoitajalle hyvinvointi- ja terveystarkastuksia sekä hänen hyvinvointiaan ja hoitotehtäväänsä tukevia sosiaali- ja terveyspalveluja. 

4 § 

Omaishoitajalle järjestettävä vapaa 


Hyvinvointialue ja omaishoitaja voivat sopia, että omaishoitaja pitää 1 momentissa tarkoitetun vapaansa useampana alle vuorokauden pituisena jaksona. Hyvinvointialue voi järjestää omaishoitajalle 1 momentissa säädettyä enemmän vapaapäiviä sekä alle vuorokauden pituisia virkistysvapaita. 

Hyvinvointialueen on huolehdittava hoidettavan hoidon tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä hoitajan vapaan aikana. Edellä 1 momentissa tarkoitettujen vapaapäivien ja virkistysvapaan pitäminen eivät vähennä hoitopalkkion määrää. 

4 a § 

Sijaishoito omaishoitajan vapaan ja muun poissaolon aikana 

Hyvinvointialue voi järjestää omaishoitajan vapaan tai muun tilapäisen poissaolon ajaksi tarvittavan sijaishoidon tekemällä 3 §:n 3 kohdassa säädetyt edellytykset täyttävän henkilön kanssa toimeksiantosopimuksen, jolla tämä sitoutuu huolehtimaan sijaishoidosta. Sijaishoito voidaan järjestää edellä tarkoitetulla tavalla, jos omaishoitaja suostuu siihen. Lisäksi edellytyksenä on, että järjestely toteutetaan ottamalla huomioon hoidettavan henkilön mielipide ja että järjestely arvioidaan hoidettavan henkilön edun mukaiseksi. 


8 § 

Omaishoitosopimus 

Omaishoidon tuesta laaditaan omaishoitajan ja hyvinvointialueen välillä sopimus, jonka liitteenä on oltava hoito- ja palvelusuunnitelma. 


9 § 

Omaishoitosopimuksen irtisanominen ja purkaminen 

Hyvinvointialue voi irtisanoa omaishoitosopimuksen päättymään aikaisintaan irtisanomista seuraavan kahden ja omaishoitaja irtisanomista seuraavan yhden kuukauden kuluttua. Jos sopimuksen jatkaminen vaarantaa hoidettavan tai omaishoitajan terveyden tai turvallisuuden, sopijapuolet voivat purkaa sopimuksen välittömästi. 


10 § 

Omaishoitajan eläke- ja tapaturmavakuutusturva 


Omaishoitajan eläketurvasta säädetään julkisten alojen eläkelaissa ( 81/2016 ). 

Omaishoidon tuesta hoitajan kanssa sopimuksen tehneen hyvinvointialueen on vakuutettava hoitaja työtapaturma- ja ammattitautilain ( 459/2015 ) 3 §:n 1 momentin mukaisella vakuutuksella. Omaishoitajaan sovelletaan, mitä mainitussa laissa säädetään työntekijästä, ja hyvinvointialueeseen sovelletaan, mitä mainitussa laissa säädetään työnantajasta. Poiketen siitä, mitä mainitun lain 71—78 §:ssä säädetään, vuosityöansiona käytetään tämän lain 5 §:n mukaisen hoitopalkkion määrää vuodessa. Poiketen siitä, mitä työtapaturma- ja ammattitautilain 58 ja 59 §:ssä säädetään, päiväraha on 1/360 vuosityöansiosta. 

11 § 

Palvelun järjestäjä 

Omaishoidon tuen järjestämisestä vastaa se hyvinvointialue, joka on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) 8 §:n mukaan velvollinen järjestämään hoidettavalle sosiaalipalveluja. 

12 § 

Muutoksenhaku ja omaishoitosopimusta koskevan riidan käsittely 

Muutoksenhakuun tässä laissa tarkoitetuissa asioissa sovelletaan, mitä sosiaalihuoltolain ( 1301/2014 ) 6 luvussa säädetään. Omaishoitosopimusta koskeva riita käsitellään hallintoriita-asiana hallinto-oikeudessa. Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa ( 808/2019 ). 


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


67.  Laki  vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

kumotaan vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain ( 380/1987 ) 18 ja 19 §, sellaisina kuin ne ovat laissa 1545/2009 , ja 

muutetaan 3 §:n 1 momentti, 3 a §:n 1 momentti, 5 ja 6 §, 7 §:n 1 ja 2 momentti, 8 §:n 2 momentti, 8 d §:n otsikko ja 1 momentti sekä 2 momentin johdantokappale ja 3 kohta, 9 §:n 2 momentti, 12 §, 13 §:n 1 momentti sekä 15 ja 17 §,  

sellaisina kuin niistä ovat 3 a §:n 1 momentti, 8 d §:n otsikko, 1 momentti, 2 momentin johdantokappale ja 3 kohta sekä 9 §:n 2 momentti laissa 981/2008 , 5 § laissa 1718/2009 , 8 §:n 2 momentti laissa 134/2010 , 13 §:n 1 momentti laissa 417/2015 , 15 § laissa 958/2019 ja 17 § laissa 1309/2014 seuraavasti: 

3 § 

Vastuu palvelujen ja tukitoimien järjestämisestä 

Hyvinvointialueen on huolehdittava siitä, että vammaisille tarkoitetut palvelut ja tukitoimet järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin hyvinvointialueella esiintyvä tarve edellyttää. 


3 a § 

Palvelutarpeen selvittäminen ja palvelusuunnitelma 

Tämän lain mukaisten palvelujen ja tukitoimien tarpeen selvittäminen on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen, kun vammainen henkilö taikka hänen laillinen edustajansa tai omaisensa, muu henkilö tai viranomainen on ottanut yhteyttä sosiaalipalveluista vastaavaan hyvinvointialueen viranomaiseen palvelujen saamiseksi. 


5 § 

Suunnittelu ja rahoitus 

Tässä laissa tarkoitettuun hyvinvointialueen järjestämään toimintaan sovelletaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettua lakia (612/2021), hyvinvointialueiden rahoituksesta annettua lakia (617/2021) sekä kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annettua lakia (618/2021). 

6 § 

Elinolojen kehittäminen 

Hyvinvointialueen ja kunnan on edistettävä ja seurattava vammaisten henkilöiden elinoloja sekä pyrittävä toiminnallaan ehkäisemään epäkohtien syntymistä ja poistamaan haittoja, jotka rajoittavat vammaisen henkilön toimintamahdollisuuksia ja osallistumista. 

7 § 

Palvelujen kehittäminen 

Kunnan ja hyvinvointialueen on huolehdittava siitä, että niiden yleiset palvelut soveltuvat myös vammaiselle henkilölle. 

Vammaisuuden perusteella järjestettäviä palveluja ja tukitoimia kehittäessään hyvinvointialueen tulee ottaa huomioon vammaisten henkilöiden esittämät tarpeet ja näkökohdat. 


8 § 

Vammaisille tarkoitetut palvelut 


Hyvinvointialueen on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen, päivätoimintaa, henkilökohtaista apua sekä palveluasuminen, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Hyvinvointialueella ei kuitenkaan ole erityistä velvollisuutta palveluasumisen eikä henkilökohtaisen avun järjestämiseen, jos vaikeavammaisen henkilön riittävää huolenpitoa ei voida turvata avohuollon toimenpitein. 


8 d § 

Henkilökohtaisen avun järjestäminen 

Henkilökohtaisen avun tuottamistavoista päätettäessä ja henkilökohtaista apua järjestettäessä hyvinvointialueen on otettava huomioon vaikeavammaisen henkilön oma mielipide ja toivomukset sekä palvelusuunnitelmassa määritelty yksilöllinen avun tarve ja elämäntilanne kokonaisuudessaan. 

Hyvinvointialue voi järjestää henkilökohtaista apua: 


3) hankkimalla vaikeavammaiselle henkilölle avustajapalveluita julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta tai tuottamalla palvelun itse taikka sopimuksin yhdessä yhden tai useamman hyvinvointialueen kanssa. 


9 § 

Taloudelliset tukitoimet 


Hyvinvointialueen on korvattava vaikeavammaiselle henkilölle asunnon muutostöistä sekä asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden hankkimisesta hänelle aiheutuvat kohtuulliset kustannukset, jos hän vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee näitä toimenpiteitä suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Hyvinvointialueella ei kuitenkaan ole erityistä velvollisuutta kustannusten korvaamiseen, jos vaikeavammaisen henkilön riittävää huolenpitoa ei voida turvata avohuollon toimenpitein. 


12 § 

Yhteistyö 

Hyvinvointialueen ja kunnan tulee vammaisten henkilöiden olosuhteiden edistämiseksi toimia yhteistyössä eri viranomaisten, laitosten, vammaisjärjestöjen sekä muiden sellaisten yhteisöjen kanssa, joiden toiminta läheisesti liittyy vammaisten henkilöiden elinoloihin. 

13 § 

Vammaisneuvosto 

Kunnan vammaisneuvostosta säädetään kuntalain ( 410/2015 ) 28 §:ssä. Hyvinvointialueen vammaisneuvostosta säädetään hyvinvointialueesta annetun lain (611/2021) 32 §:ssä. 


15 § 

Vakuutuslaitoksen korvaus 

Jos vakuutuslaitoksen tulee suorittaa vammaiselle henkilölle korvausta työtapaturma- ja ammattitautilain ( 459/2015 ), maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain ( 873/2015 ), sotilasvammalain ( 404/1948 ), sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta annetun lain ( 1521/2016 ), tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä annetun lain ( 1522/2016 ), sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain ( 211/2006 ), liikennevakuutuslain ( 460/2016 ) tai näitä vastaavan aikaisemman lain nojalla ja hyvinvointialue on antanut hänelle samaan tarkoitukseen ja samaan aikaan kohdistuvia tämän lain 8 ja 9 §:ssä tarkoitettuja palveluja tai tukitoimia, siirtyy oikeus korvaukseen hyvinvointialueelle tilitystä vastaan sellaisena kuin vakuutuslaitoksen olisi tullut suorittaa korvaus vammaiselle henkilölle, jollei hyvinvointialue olisi tätä palvelua tai tukitointa antanut. Hyvinvointialueen oikeudesta korvaukseen liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain ( 626/1991 ) perusteella on säädetty erikseen. 

Jos 1 momentissa tarkoitettu tilitys on tullut korvauksenmaksajan tietoon niin myöhään, että muun lain mukainen korvaus on jo suoritettu vammaiselle henkilölle, hyvinvointialueella on oikeus periä tätä korvausta vastaava määrä takaisin vammaiselta henkilöltä. Korvauksen takaisinperimiseen sovelletaan toimeentulotuesta annetun lain ( 1412/1997 ) 21 ja 22 §:ää. 

Hakemus takaisinperinnästä on tehtävä hallinto-oikeudelle kolmen vuoden kuluessa siitä, kun vakuutuslaitoksen korvaus on maksettu. 

Mitä tässä pykälässä säädetään hyvinvointialueista, sovelletaan Ahvenanmaan maakunnassa Ahvenanmaan maakunnan kuntiin. 

17 § 

Muutoksenhaku 

Muutoksenhakuun sovelletaan, mitä sosiaalihuoltolain ( 1301/2014 ) 6 luvussa säädetään. 


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


68.  Laki  kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

kumotaan kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain ( 519/1977 ) 3 §:n 1—4 momentti,  

6, 11, 14, 17, 18 §, 26 ja 27 §, 4 luku, 43 §, 5 luku, 6 ja 9 luku sekä 73, 81, 81 c ja d sekä 83 §, 

sellaisina kuin niistä ovat 3 §:n 1—4 momentti laissa 1539/2009 , 6 § osaksi laeissa 26/1984 ja 1539/2009 , 11 § laissa 26/1984 , 14 § laeissa 702/1982 , 26/1984 ja 739/1992 , 27 § osaksi laissa 26/1984 , 6 luvun otsikko laissa 702/1982 sekä 81, 81 c ja 81 d § laissa 381/2016 , sekä  

muutetaan 9 ja 15 §, 16 §:n 2 momentti, 2 luvun otsikko, 23 ja 31 §, 32 §:n 3 ja 4 momentti, 33 §:n 1 ja 3 momentti, 34, 36 ja 37 §, 38 §:n 2 momentti, 39, 42 c ja 42 e §, 65 §:n 1 momentti, 66, 67, 74, 75, 76, 77, 79—80 ja 81 a §, 81 b §:n 1 momentin johdantokappale ja 82 §:n 1 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 9 § laissa 1369/1996, 23 § osaksi laissa 739/1992, 31 § osaksi laissa 952/1980, 32 §:n 3 ja 4 momentti, 33 §:n 1 ja 3 momentti, 34 ja 37 §, 38 §:n 2 momentti, 39, 42 c, 42 e, 80, 81 ja 81 a § sekä 81 b §:n johdantokappale laissa 381/2016, 36, 76 ja 77 § sekä 82 §:n 1 momentti laissa 1539/2009, 66 § osaksi laissa 702/1982, 75 § osaksi laeissa 672/2008 ja 1539/2009, 76 § laissa 725/2021 sekä 79 § laissa 702/1982, sekä 

lisätään lakiin uusi 1 b § seuraavasti: 

1 b § 

Siltä osin kuin tämän lain säännökset koskevat Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 27 §:n 24 kohdan mukaista hallinnollista puuttumista henkilökohtaiseen vapauteen sovelletaan, mitä tässä laissa säädetään hyvinvointialueista, Ahvenanmaan maakunnassa Ahvenanmaan maakunnan kuntiin ja mitä tässä laissa säädetään vaativan tuen asiantuntijaryhmästä, Ahvenanmaan maakunnassa vastaavaan asiantuntijaryhmään

9 § 

Erityishuollon järjestämistä varten hyvinvointialueella tulee olla toiminnan kannalta tarpeellisia toimintayksiköitä. 

15 § 

Hyvinvointialueen erityishuollon toimintayksiköiden lisäksi voi valtiolla olla erityishuollon toimintayksiköitä valtion velvollisuudeksi säädetyn erityishuollon järjestämistä sekä valtakunnallista tutkimus-, kokeilu- tai muuta niihin verrattavaa erityishuoltotoimintaa varten. 

16 § 


Yksityiset erityishuollon toimintayksiköt voivat tuottaa erityishuoltopalveluksia hyvinvointialueelle tai muille palveluksia haluaville. 

2 luku 

Erityishuollon hallinto 

23 § 

Erityishuollon yksilöllistä järjestämistä varten hyvinvointialueella on vaativan tuen asiantuntijaryhmä

vaativan tuen asiantuntijaryhmän jäseninä on vähintään kolme hyvinvointialueen johtavaa viran-haltijaa siten, että toimielimessä on edustettuna lääketieteellinen, kasvatustieteellinen ja sosiaalihuollollinen asiantuntemus. 

31 § 

Erityishuoltoon pyrkimistä koskeva aloite tulee tehdä hyvinvointialueelle. 

Erityishuollon antamisesta ja lopettamisesta päättää hyvinvointialueen vaativan tuen asiantuntijaryhmä, jollei hyvinvointialueen hallintosäännössä toisin määrätä. 

32 § 


Henkilön määräämisestä erityishuollon toimintayksikköön tahdostaan riippumatta on tehtävä hyvinvointialueen vaativan tuen asiantuntijaryhmälle kirjallinen hakemus. Hakemuksen on oikeutettu tekemään henkilön laillinen edustaja taikka hänen omaisensa tai muu läheisensä. 

Jollei 3 momentissa tarkoitettuja hakemuksen tekemiseen oikeutettuja ole tai jolleivat he suostu hakemuksen tekemiseen, hakemuksen voi tehdä myös sen hyvinvointialueen hallintosäännössä tehtävään määrätty viranhaltija, jonka alueella henkilö oleskelee. Vastaavin edellytyksin voi hakemuksen rangaistuslaitoksessa olevan osalta tehdä laitoksen johtaja. 

33 § 

Jos hyvinvointialueen vaativan tuen asiantuntijaryhmä 32 §:ssä tarkoitetun hakemuksen ja muiden tarvittavien sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimusten ja selvitysten johdosta katsoo olevan ilmeistä, että edellytykset henkilön määräämiselle erityishuollon toimintayksikköön tahdostaan riippumatta ovat olemassa, vaativan tuen asiantuntijaryhmän on määrättävä henkilö toimitettavaksi tutkimukseen 32 §:n 2 momentissa tarkoitettuun erityishuollon toimintayksikköön. Tutkimukseen määräämisestä on tehtävä kirjallinen päätös kiireellisissä tilanteissa viivytyksettä ja muulloin viimeistään seitsemän päivän kuluessa 32 §:ssä tarkoitetun hakemuksen saapumisesta. Ennen tutkimukseen määräämistä on selvitettävä henkilön oma mielipide. Henkilön ja hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajansa kuulemisesta säädetään hallintolaissa ( 434/2003 ). Jollei täysi-ikäisellä henkilöllä ole laillista edustajaa, on sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain ( 812/2000 ), jäljempänä sosiaalihuollon asiakaslaki, 9 §:n 1 momentissa tarkoitetussa tilanteessa henkilön palvelujen suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuvalle omaiselle tai muulle läheiselle varattava tilaisuus tulla kuulluksi hallintolaissa säädetyllä tavalla. Lisäksi alaikäisen henkilön vanhemmille ja henkilölle, jonka hoidossa ja kasvatuksessa alaikäinen on ollut välittömästi ennen tutkimukseen määräämistä, on varattava tilaisuus tulla kuulluksi hallintolaissa säädetyllä tavalla. 


Kun tutkimus on suoritettu, hyvinvointialueen vaativan tuen asiantuntijaryhmän on päätettävä, määrätäänkö henkilö erityishuollon toimintayksikköön tahdostaan riippumatta. Päätös on tehtävä kirjallisesti viimeistään 14 päivän kuluessa tutkimukseen määräämistä koskevan päätöksen tekemisestä. Päätöksen on sisällettävä perusteltu kannanotto siitä, ovatko edellytykset henkilön määräämiselle erityishuollon toimintayksikköön tahdostaan riippumatta olemassa. Päätös henkilön määräämisestä erityishuollon toimintayksikköön tahdostaan riippumatta on välittömästi, kuitenkin viimeistään 14 päivän kuluessa sen tekemisestä, alistettava hallinto-oikeuden vahvistettavaksi. Hallinto-oikeuden tulee käsitellä asia kiireellisenä. 

34 § 

Erityishuollon yksilölliseksi toteuttamiseksi hyvinvointialueen vaativan tuen asiantuntijaryhmän tai sen määräämissä rajoissa toimintayksikön vastaavan johtajan tulee hyväksyä erityishuolto-ohjelma jokaista erityishuollon tarpeessa olevaa henkilöä varten. Ohjelma on mahdollisuuksien mukaan laadittava yhteistyössä henkilön itsensä ja hänen laillisen edustajansa tai sosiaalihuollon asiakaslain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa henkilön laillisen edustajan taikka hänen palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuvan omaisensa tai muun läheisensä sekä vaativan tuen asiantuntijaryhmän kanssa. Ohjelmaa on tarpeen mukaan tarkistettava. 

36 § 

Aluehallintovirasto voi määrätä erityishuolto-ohjelmaa oikaistavaksi tarpeellisiksi katsomiltaan osin, milloin henkilö itse tai hänen huoltajansa tai muu edunvalvojansa taikka hyvinvointialueen vaativan tuen asiantuntijaryhmä katsoo, ettei ohjelma ole tarkoituksenmukainen. 

37 § 

Jos erityishuollon toimintayksikköön tahdostaan riippumatta määrättyä henkilöä tutkittaessa tai hänen hoitoaan ja huolenpitoaan järjestettäessä käy ilmi, että edellytykset määrätä henkilö erityishuollon toimintayksikköön tahdostaan riippumatta puuttuvat, hyvinvointialueen vaativan tuen asiantuntijaryhmän tai mielenterveyslain ( 1116/1990 ) 19 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tilanteessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen on hyvinvointialueen vaativan tuen asiantuntijaryhmän esityksestä heti tehtävä päätös tahdosta riippumattoman erityishuollon lopettamisesta. 

38 § 


Erityishuollon toimintayksikköön tahdosta riippumatta määrätyllä henkilöllä ja hänen laillisella edustajallaan on oikeus saada tahdosta riippumattoman erityishuollon jatkamisen edellytykset vaativan tuen asiantuntijaryhmän arvioitavaksi erityishuollon kestäessä myös ennen puolen vuoden enimmäisajan täyttymistä. Jollei täysi-ikäisellä henkilöllä ole laillista edustajaa, on mainittu oikeus sosiaalihuollon asiakaslain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa henkilön lisäksi hänen palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuvalla omaisellaan tai muulla läheisellään. Mikäli aiemmin tehdystä arvioinnista on kulunut alle kuukausi, ja on ilmeistä, että muutosta henkilön tilassa ei ole tapahtunut, voidaan arvio jättää tekemättä. Arvion tekemättä jättämisen peruste on kirjattava asiakasasiakirjoihin. 

39 § 

Erityishuoltoa järjestävän hyvinvointialueen on huolehdittava tutkimukseen määrätyn tai järjestämässään erityishuollossa olevan henkilön kuljetuksesta hyvinvointialueen toimintayksiköiden välillä. Lisäksi hyvinvointialueen on huolehdittava henkilön erityishuollon saamiseksi välttämättömistä kuljetuksista tai korvattava niistä aiheutuvat kustannukset. 

42 c § 

Virkavastuu 

Tämän luvun nojalla julkista valtaa käyttävään henkilöön sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä hänen hoitaessaan tässä luvussa tarkoitettuja tehtäviä silloinkin, kun hän ei ole virkasuhteessa valtioon tai hyvinvointialueeseen. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa ( 412/1974 ). 

42 e § 

Rajoitustoimenpiteiden käytön arviointi ja vähentäminen 

Jos erityishuoltoa annettaessa on käytetty 42 f—42 n §:ssä tarkoitettua rajoitustoimenpidettä, toimintayksikössä on viipymättä arvioitava rajoitustoimenpiteen käyttöön johtaneita syitä ja keinoja, joiden avulla voidaan jatkossa vähentää rajoitustoimenpiteiden käyttöä yksikössä. Jos muussa kuin tahdosta riippumattomassa erityishuollossa olevan henkilön erityishuollossa on käytetty toistuvasti tai pitkäaikaisesti 42 j, 42 l tai 42 m §:ssä tai 42 n §:n 2 momentissa tarkoitettua rajoitustoimenpidettä, toimintayksikössä on arvioitava, täyttyvätkö henkilön kohdalla 32 §:n 1 momentissa tarkoitetut edellytykset henkilön määräämiselle tahdosta riippumattomaan erityishuoltoon, ja saatettava kysymys tarvittaessa hyvinvointialueen vaativan tuen asiantuntijaryhmän arvioitavaksi. 

65 § 

Erityishuoltoalan henkilökunnan koulutuksesta tai erityishuollon tutkimuksesta huolehtivalla korkeakoululla tai muulla viranomaisella on oikeus käyttää erityishuollon toimintayksiköitä erityishuoltoalan koulutus- tai tutkimustoiminnan järjestämiseen. 


66 § 

Korkeakoulu tai muu viranomainen suorittaa hyvinvointialueelle täyden korvauksen perustamiskustannuksista, jotka ovat aiheutuneet sen koulutus- tai tutkimuskäytössä olevien, erityishuollon toimintayksikössä sijaitsevien huonetilojen rakentamisesta, perusparannuksesta, laajentamisesta tai rakenteellisesti uudelleen järjestämisestä, kiinteät kojeet ja laitteet mukaan luettuina, sekä käyttökustannuksista, jotka aiheutuvat sanottujen huonetilojen kunnossapidosta. Mikäli huonetiloja kuitenkin käytetään osittain myös erityishuollon toiminnassa, on korvausta tältä osin soviteltava. 

Mitä 1 momentissa on sanottu, sovelletaan muihinkin erityishuollon perustamis- ja käyttökustannuksiin, jotka aiheutuvat pääasiallisesti erityishuoltoalan opetus- tai tutkimustoiminnan järjestämisestä erityishuollon toimintayksikössä. 

67 § 

Edellä 65 §:n 1 momentissa tarkoitettujen toimintojen järjestämisestä sekä 66 §:ssä tarkoitettujen korvausten määräytymisperusteista tulee korkeakoulun tai muun viranomaisen sopia hyvinvointialueen kanssa. 

Edellä 1 momentissa tarkoitettu sopimus on laadittava siten, että siinä otetaan tasapuolisesti huomioon toisaalta hyvinvointialueen velvollisuus erityishuollon järjestämiseen sekä toisaalta korkeakoulun tai muun viranomaisen säännöksiin tai määräyksiin taikka vahvistettuihin koulutus- ja tutkimussuunnitelmiin perustuva velvollisuus erityishuoltoalan koulutus- tai tutkimustoiminnan järjestämiseen. 

Jollei 1 momentissa tarkoitettua sopimusta saada aikaan, valtioneuvosto voi, jos järjestely erityishuoltoalan koulutus- tai tutkimustoiminnan tahi erityishuollon tarkoituksenmukaisen järjestämisen kannalta on välttämätöntä, määrätä hyvinvointialueen toimintayksiköiden käyttämisestä sanottuihin tarkoituksiin sekä siitä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta. Tällöin on noudatettava, mitä 2 momentissa sekä 66 §:ssä säädetään. 

73 § 

Jollei toisin ole sovittu, jäsenkuntien osuudet erityishuoltopiirin kuntainliiton varoihin ja vastuu sen veloista määräytyvät niiden osuuksien suhteessa, joilla jäsenkunnat ovat osallistuneet kuntainliiton perustamiskustannuksiin. Maksuosuudet muunnetaan kuitenkin sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään jäsenkuntien osuuksien määräämisajankohdan rahanarvoon huomioon ottaen kohtuullinen arvonvähennys. 

Milloin erityishuoltopiirijakoa muutettaessa erityishuoltopiirin kuntainliiton jäsenkunta siirtyy toiseen erityishuoltopiiriin, luovuttavan kuntainliiton on suoritettava vastaanottavalle kuntainliitolle korvaus kunnan osuudesta kuntainliiton varoihin velat vähennettyinä. 

74 § 

Kelpoisuudesta virkoihin, joissa hoidetaan erityishuoltoon liittyviä tehtäviä, voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella. 

75 § 

Tässä laissa tarkoitetun toiminnan sekä toiminnan järjestämisessä käytettävien toimintayksiköiden ja toimitilojen tarkastamisesta säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021), jäljempänä järjestämislaki, 46 §:ssä. 

76 § 

Valvontaviranomaisen keinoista asiakasturvallisuutta vaarantavien puutteiden korjaamiseksi ja epäkohtien poistamiseksi säädetään järjestämislain 48 §:ssä sekä viranomaisten välisestä yhteistyöstä, ilmoitusvelvollisuudesta ja lääkelaissa ( 395/1987 ) tarkoitetun toiminnan valvonnasta järjestämislain 44 §:ssä. 

Mitä tässä pykälässä säädetään, ei koske lääkelaissa (395/1987) tarkoitettua toimintaa eikä sellaista eräistä EU-direktiiveissä säädetyistä lääkinnällisistä laitteista annetussa laissa (629/2010), lääkinnällisistä laitteista, direktiivin 2001/83/EY, asetuksen (EY) N:o 178/2002 ja asetuksen (EY) N:o 1223/2009 muuttamisesta sekä neuvoston direktiivien 90/385/ETY ja 93/42/ETY kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2017/745, in vitro -diagnostiikkaan tarkoitetuista lääkinnällisistä laitteista sekä direktiivin 98/79/EY ja komission päätöksen 2010/227/EU kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2017/746 tai lääkinnällisistä laitteista annetussa laissa (719/2021) tarkoitettua toimintaa, jonka valvonnasta vastaa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus. Jos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto tai aluehallintovirasto on valvonnassaan havainnut lääkehuoltoa tai lääkinnällisiä laitteita koskevia puutteita tai muita epäkohtia, niistä on ilmoitettava Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselle. (15.7.2021/725) (Uusi 2 mom.) 

77 § 

Hallinnollisesta ohjauksesta säädetään järjestämislain 47 §:ssä. 

79 § 

Valvontaviranomaisen tiedonsaantioikeudesta säädetään järjestämislain 49 §:ssä. 

80 § 

Muuhun kuin 81 a §:ssä tarkoitettuun hyvinvointialueen vaativan tuen asiantuntijaryhmän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Muutoksenhakuun hallintotuomioistuimeen sovelletaan, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa ( 808/2019 ) annetussa laissa säädetään.  

81 a § 

Muun kuin tahdosta riippumattoman erityishuollon antamista tai lopettamista koskevaan päätökseen ja muuhun kuin tahdosta riippumattomaan erityishuoltoon liittyvään yksilöllisen erityishuolto-ohjelman hyväksymistä koskevaan päätökseen saa vaatia oikaisua aluehallintovirastolta. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa. 

Muutoksenhakuun hallintotuomioistuimeen sovelletaan, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa säädetään. 

81 b § 

Hallinto-oikeudelta saa hakea valittamalla muutosta: 


82 § 

Muutoksenhausta valtioneuvoston, sosiaali- ja terveysministeriön, aluehallintoviraston ja hallinto-oikeuden päätökseen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa. 



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


69.  Laki  lastensuojelulain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan lastensuojelulain ( 417/2007 ) 3 a §:n 1 momentti, 11 §:n 1 ja 3 momentti, 12 §, 13 §:n 1 ja 2 momentti, 14 ja 15 §, 16 §:n otsikko sekä 1 ja 2 momentti, 16 a—16 c §, 17 §:n 2 ja 3 momentti, 18 §, 22 §:n 2 ja 3 momentti, 23 §, 24 §:n 2 momentti, 25 §:n 1 momentin johdantokappale, 25 d §:n 1 momentti, 27 a §:n 1 ja 2 momentti, 32 §:n 2 ja 3 momentti, 34 §:n 1 momentti, 35 §, 36 §:n 1 momentin johdantokappale, 38 §:n 4 momentti, 40 §:n 1 momentin johdantokappale, 41 §:n 2 momentti, 45 §:n 1 momentti, 46 §:n 2 momentti, 54 §:n 2 momentti, 55 §:n 1 momentti, 56 §, 61 b §:n 3 momentti, 75 §:n 1 ja 3 momentti, 76 §:n 1 momentti, 76 a §, 77 §:n 2—4 momentti, 78, 79 ja 81 §, 90 §:n 1 momentin johdantokappale ja 2 momentti sekä 92 §:n 1 momentin johdantokappale ja 1 kohta,  

sellaisina kuin niistä ovat 3 a §:n 1 momentti, 25 d §:n 1 momentti, 34 §:n 1 momentti, 36 §:n 1 momentin johdantokappale, 38 §:n 4 momentti ja 76 a § laissa 1302/2014 , 12 § osaksi laissa 1292/2013 , 13 §:n 1 ja 2 momentti sekä 27 a §:n 1 momentti 297/2016 , 16 §:n otsikko sekä 1 ja 2 momentti, 16 a, 16 c ja 18 § laissa 88/2010 , 16 b § ja 79 § laissa 1380/2010 , 17 §:n 2 ja 3 momentti laissa 437/2009 , 22 §:n 2 ja 3 momentti laissa 1198/2019 , 24 §:n 2 momentti laissa 1242/2020 , 25 §:n 1 momentin johdantokappale laissa 1111/2016 , 27 a §:n 2 momentti laissa 598/2013, 35 § osaksi laissa 1302/2014 , 56 § laissa 264/2015 , 61 b §:n 3 momentti sekä 75 §:n 1 ja 3 momentti laissa 542/2019 , 77 §:n 2—4 momentti, 90 §:n 1 momentin johdantokappale ja 2 momentti sekä 92 §:n 1 momentin johdantokappale ja 1 kohta laissa 1489/2019 , sekä 

lisätään lakiin uusi 93 a § seuraavasti: 

3a § 

Ehkäisevä lastensuojelu 

Kunta ja hyvinvointialue järjestävät lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ehkäisevää lastensuojelua silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. 


11 § 

Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen 

Kunnan on huolehdittava siitä, että ehkäisevä lastensuojelu järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Hyvinvointialueen on huolehdittava ehkäisevästä lastensuojelusta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissaan sekä siitä, että lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin hyvinvointialueella esiintyvä tarve edellyttää. Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua on järjestettävä tarvittavassa laajuudessa niinä vuorokauden aikoina, joina sitä tarvitaan. 


Hyvinvointialue vastaa lastensuojelun toimeenpanoon liittyvistä tehtävistä. Sen on lastensuojelua järjestäessään oltava tarvittaessa yhteistyössä hyvinvointialueen ja sen alueella olevien kuntien eri toimialojen, muiden viranomaisten samoin kuin muiden hyvinvointialueiden ja niiden alueilla sijaitsevien kuntien sekä muiden palveluja järjestävien yhteisöjen ja laitosten kanssa riittävien ja tarvetta vastaavien palvelujen järjestämiseksi ja asiantuntemuksen turvaamiseksi hyvinvointialueella. 

12 § 

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmat 

Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain ( 410/2015 ) 110 §:n mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelma on osa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) 6 §:ssä tarkoitettua kunnan hyvinvointisuunnitelmaa. 

Edellä 1 momentissa tarkoitetun kunnan lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tulee sisältää suunnittelukaudelta tiedot: 

1) lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta;

2) lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista;

3) yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä; sekä

4) suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta.

 

Hyvinvointialueen on laadittava lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi hyvinvointialueen toimintaa koskeva alueellinen lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, joka hyväksytään hyvinvointialueen aluevaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon hyvinvointialueesta annetun lain (611/2021) 115 §:n mukaista talousarviota ja suunnitelmaa sekä mainitun lain 41 §:n mukaista palvelustrategiaa laadittaessa. Suunnitelma on osa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 7 §:ssä tarkoitettua hyvinvointi-alueen hyvinvointisuunnitelmaa. Momenttia ei sovelleta Helsingin kaupunkiin. 

Edellä 3 momentissa tarkoitetun alueellisen lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tulee sisältää suunnittelukaudelta tiedot: 

1) lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta alueella;

2) lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista alueella;

3) lastensuojelun tarpeesta alueella;

4) lastensuojeluun varattavista voimavaroista;

5) tämän lain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä;

6) yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä; sekä

7) suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta.

 

Helsingin kaupungin on lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi sisällytettävä 4 momentin mukaiset tiedot 1 momentissa tarkoitettuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan. (Uusi 5 mom.) 

Kunnan ja hyvinvointialueen on tehtävä yhteistyötä tässä pykälässä tarkoitettujen suunnitelmien laadinnassa noudattaen, mitä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 6 ja 7 §:ssä säädetään. Momenttia ei sovelleta Helsingin kaupunkiin. 

13 § 

Lastensuojelutoimenpiteistä päättävä viranhaltija 

Hyvinvointialueen määräämä virkasuhteessa oleva sosiaalityöntekijä käyttää päätöksentekovaltaa asioissa, jotka koskevat 38 §:n 1 momentissa tarkoitettua kiireellistä sijoitusta ja 39 §:n 1 momentissa tarkoitettua kiireellisen sijoituksen lopettamista. 

Hyvinvointialueen määräämä sosiaalihuollon johtava viranhaltija, joka täyttää sosiaalihuoltolain ( 1301/2014 ) 46 a §:n 1 momentissa säädetyt vaatimukset tai johtavan viranhaltijan määräämä muu virkasuhteessa oleva sosiaalityöntekijä tekee päätöksen asioissa, jotka koskevat tämän lain 38 §:n 3 momentissa tarkoitettua kiireellisen sijoituksen jatkamista, 43 §:n 1 momentissa tarkoitettua huostaanottoa ja siihen liittyvää sijaishuoltoa, 43 §:n 3 momentissa tarkoitettua huostaanoton tai kiireellisen sijoituksen aikana tehtävää sijaishuoltopaikan muuttamista ja 47 §:ssä tarkoitettua huostassapidon lopettamista. Johtava viranhaltija tai hänen määräämänsä viranhaltija tekee myös 28 §:ssä tarkoitetun lapsen tutkimusta ja 43 §:n 2 momentissa tarkoitetun huostaanottoa ja siihen liittyvää sijaishuoltoa koskevan hakemuksen. 


14 § 

Moniammatillisen asiantuntemuksen turvaaminen  

Hyvinvointialueen on huolehdittava siitä, että lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä on käytettävissään lapsen kasvun ja kehityksen, terveydenhuollon, oikeudellista sekä muuta lastensuojelutyössä tarvittavaa asiantuntemusta. 

Hyvinvointialueen tulee asettaa sosiaali- ja terveydenhuollon edustajista, lapsen kasvun ja kehityksen asiantuntijoista sekä muista lastensuojelutyössä tarvittavista asiantuntijoista koostuva lastensuojelun asiantuntijaryhmä. Lastensuojelun asiantuntijaryhmä avustaa sosiaalityöntekijää lapsen huostaanottoa sekä sijaishuoltoa koskevien asioiden valmistelussa ja muussa lastensuojelun toteuttamisessa. Lisäksi asiantuntijaryhmä antaa lausuntoja lastensuojelutoimenpiteitä koskevan päätöksenteon tueksi. 

15 § 

Terveydenhuollon erityiset velvollisuudet 

Hyvinvointialueen terveydenhuollon toimintayksikön on annettava lapsi- ja perhekohtaisessa lastensuojelussa asiantuntija-apua ja tarvittaessa järjestettävä lapsen tutkimus sekä hoito- ja terapiapalveluja lapselle. Lasten tarvitsemat seksuaalisen hyväksikäytön tai pahoinpitelyn epäilyn selvittämiseen liittyvät palvelut on järjestettävä kiireellisinä. 

16 § 

Lastensuojelun järjestämisestä vastuussa oleva hyvinvointialue 

Lastensuojelun järjestämisestä vastaa hyvinvointialue, jonka alueella lapsen tai nuoren kotikunta on. Jos se kunta, jossa lapsi tai nuori pääasiallisesti asuu, ei kotikuntalain ( 201/1994 ) 2 §:n tai 3 §:n 1 kohdan mukaan ole hänen kotikuntansa, lastensuojelun järjestämisestä vastaa hyvinvointialue, jonka alueella lapsen tai nuoren asuinkunta on. 

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, vastaa 38 §:n 1 momentissa tarkoitetun kiireellistä sijoitusta koskevan päätöksen tekemisestä hyvinvointialue, jonka alueella lapsen tilapäinen oleskelukunta on, jos hyvinvointialue, jonka alueella lapsen koti- tai asuinkunta on, ei ole päätöstä tehtäessä tiedossa tai päätöksen tekemistä ei voida viivyttää vaarantamatta kiireellisen sijoituksen tarkoituksen toteutumista. Kiireellisen sijoituksen tekemisen jälkeen järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueelle, jonka alueella lapsen koti- tai asuinkunta on, jossa tehdään tarvittaessa 43 §:n 3 momentin mukainen sijaishuoltopaikan muuttamista koskeva päätös ottaen huomioon, mitä 50 ja 54 §:ssä säädetään. Jos lapsi muuttaa kiireellisen sijoituksen aikana pois hyvinvointialueelta, jonka alueella hänen koti- tai asuinkuntansa on, ei järjestämisvastuu siirry uudelle hyvinvointialueelle, jonka alueella asuinkunta on, ennen kiireellisen sijoituksen lakkaamista. 


16 a § 

Lastensuojelun kustannuksista vastaava hyvinvointialue 

Lastensuojelun kustannuksista vastaa hyvinvointialue, jonka alueella lapsen kotikunta on, ellei muualla laissa toisin säädetä. 

Jos se kunta, jossa lapsi tai nuori pääasiallisesti asuu, ei kotikuntalain 2 §:n tai 3 §:n 1 kohdan mukaan ole hänen kotikuntansa, vastaa lastensuojelun avohuollon tukitoimena järjestetyn laitoshuollon tai perhehoidon kustannuksista hyvinvointialue, jonka alueella lapsen tai nuoren asuinkunta on lukuun ottamatta yli 14 vuorokautta kestävää laitoshuoltoa tai perhehoitoa, jonka kustannuksista vastaa hyvinvointialue, jonka alueella lapsen tai nuoren kotikunta on. 

Lapsen sijaishuollon kustannuksista vastaa se hyvinvointialue, jossa lapsen sijaishuollon järjestämisen tarve on syntynyt. Jälkihuollon kustannuksista vastaa se hyvinvointialue, joka on vastannut sijaishuollon kustannuksista. Jos jälkihuolto järjestetään 75 §:n 1 momentissa tarkoitetun yli puoli vuotta kestäneen avohuollon tukitoimena tapahtuneen sijoituksen perusteella, vastaa jälkihuollon kustannuksista se hyvinvointialue, jonka alueella on lapsen kotikunta sijoituksen päättyessä. Jos jälkihuolto järjestetään harkinnanvaraisesti 75 §:n 2 momentin mukaisesti, vastaa kustannuksista se hyvinvointialue, jossa jälkihuoltopäätös tehdään. 

16 b § 

Sijoitushyvinvointialueen järjestämisvastuu 

Hyvinvointialueen, jossa lapsi tai nuori on avohuollon tukitoimena tai sijaishuoltoon sijoitettuna taikka jälkihuollossa (sijoitushyvinvointialue), on järjestettävä yhteistyössä 16 §:n 1 momentin tai 17 §:n mukaan vastuussa olevan hyvinvointialueen (sijoittajahyvinvointialue) sekä lapsen tai nuoren sijoituspaikan sijaintikunnan ja jälkihuollossa olevan lapsen tai nuoren asuinkunnan kanssa lapselle tai nuorelle hänen huollon tai hoidon tarpeensa edellyttämät palvelut ja tukitoimet. Järjestetyistä palveluista ja tukitoimista aiheutuneet kustannukset sijoitushyvinvointialue sekä lapsen tai nuoren sijoituspaikan sijaintikunta ja jälkihuollossa olevan lapsen tai nuoren asuinkunta on oikeutettu perimään sijoittajahyvinvointialueelta. 

Sijoitushyvinvointialueen velvollisuudesta järjestää 1 momentissa tarkoitetussa tilanteessa avohuollon tukitoimena tai sijaishuoltoon sijoitetun taikka jälkihuollossa olevan lapsen tai nuoren tarvitsemat terveydenhuollon palvelut sekä terveydenhuollon palveluista aiheutuvien kustannusten korvaamisesta säädetään terveydenhuoltolain ( 1326/2010 ) 69 §:ssä. Lapsen tai nuoren sijoituspaikan sijaintikunnan ja jälkihuollossa olevan lapsen tai nuoren asuinkunnan velvollisuudesta järjestää avohuollon tukitoimena tai sijaishuoltoon sijoitetun taikka jälkihuollossa olevan lapsen esi- ja perusopetus säädetään perusopetuslaissa ja siitä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (618/2021) 38 §:ssä. Lapsen tai nuoren sijoituspaikan sijaintikunnan ja jälkihuollossa olevan lapsen tai nuoren asuinkunnan velvollisuudesta järjestää varhaiskasvatus säädetään varhaiskasvatuslaissa (540/2018).  

16 c § 

Hyvinvointialueiden keskinäiset korvaukset 

Milloin hyvinvointialue on tämän lain nojalla antanut perhehoitoa tai laitoshuoltoa muulle kuin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetulle asukkaalleen, sovelletaan hyvinvointialueiden keskinäisiin korvauksiin mainitun lain 57 §:n 1 ja 3 momenttia. 

17 § 

Lastensuojelun järjestäminen eräissä erityistilanteissa 

Jos lapsen sijoittamista perhehoitoon tai laitoshoitoon koskeva asia tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja asetuksen (EY) N:o 1347/2000 kumoamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2201/2003 tai Suomea sitovan valtiosopimuksen nojalla on ratkaistava Suomessa, mutta mikään hyvinvointialue ei ole 16 §:n mukaan velvollinen järjestämään kyseistä hoitoa tai huoltoa, sen järjestämisestä päättäminen kuuluu sen hyvinvointialueen viranomaisille, jonka alueella lapsen asuin- tai oleskelukunta viimeksi on ollut. Jos lapsella ei ole ollut asuin- eikä oleskelukuntaa Suomessa, päätösvalta kuuluu sen hyvinvointialueen viranomaisille, jonka alueella lapsen vanhemmat tai toinen heistä asuu tai oleskelee taikka, jos kumpikaan vanhemmista ei asu eikä oleskele Suomessa, sen hyvinvointialueen viranomaisille, jonka alueella vanhempien tai toisen heistä asuin- tai oleskelukunta viimeksi on ollut. Jos kummallakaan vanhemmista ei ole ollut asuin- eikä oleskelukuntaa Suomessa, päätösvalta kuuluu Helsingin kaupungin viranomaisille. Jos lapselle päätetään järjestää perhehoitoa tai laitoshuoltoa Suomessa, vastaa sen järjestämisestä ja tästä aiheutuvista kustannuksista se hyvinvointialue, jonka viranomainen on edellä sanotun mukaisesti päättänyt asiasta. 

Lastensuojelun järjestäminen sellaiselle lapselle, jonka vanhemmat tai toinen heistä on tai on ollut Suomen kansalainen, mutta jolla ei ole sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen mukaan asuin- tai oleskelukuntaa Suomessa ja jonka sosiaali- ja terveysministeriö saamiensa alustavien tietojen perusteella ei katso saavan asianmukaista huoltoa asuin- tai oleskelumaassaan, kuuluu 1 momentissa säädettyjen perusteiden mukaan määräytyvälle hyvinvointialueelle. Lastensuojelua voidaan tämän momentin nojalla järjestää vain, jollei 1 momentissa mainitusta asetuksesta tai Suomea sitovasta valtiosopimuksesta muuta johdu. 

Asianomainen hyvinvointialue voi pyytää ulkoministeriön välityksellä virka-apua lastensuojelutarpeen selvittämiseksi ulkomailla. Selvityksen voi ulkomailla tehdä myös sellainen henkilö, joka konsulipalvelulain ( 498/1999 ) 33 §:n mukaan voi suorittaa notaaripalveluja. 


18 § 

Suhde muihin lakeihin 

Tämän lain nojalla hyvinvointialueen järjestämään toimintaan sovelletaan hyvinvointialueiden rahoituksesta annettua lakia (617/2021) ja kunnan järjestämään toimintaan kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annettua lakia (618/2021), jollei lailla toisin säädetä. 

22 § 

Edunvalvojan määrääminen huoltajan sijaiseksi 


Hakemuksen edunvalvojan määräämiseksi voi tehdä holhoustoimesta annetussa laissa ( 442/1999 ) tarkoitettu holhousviranomainen, hyvinvointialue tai huoltaja itse. 

Edunvalvojan määrää tuomioistuin. Myös holhousviranomainen voi määrätä edunvalvojan, jos huoltaja ja hyvinvointialue yhdessä sitä hakevat. Edunvalvojan määräämiseen sovelletaan, mitä holhoustoimesta annetussa laissa tai muussa laissa säädetään sijaisen määräämisestä edunvalvojalle. 

23 § 

Edunvalvojan palkkio ja kustannukset 

Edellä 22 §:ssä tarkoitetusta edunvalvojan määräämisestä aiheutuneista kustannuksista sekä edunvalvojan palkkiosta ja kustannuksista vastaa se hyvinvointialue, joka on 16 ja 17 §:n mukaisesti vastuussa lastensuojelun järjestämisestä. 

24 § 

Vastuu lapsen edun turvaamisesta 


Hyvinvointialueen tulee olla edustettuna lapsen tekemäksi ilmoitetun rangaistavan teon esitutkinnassa ja tuomioistuinkäsittelyssä sekä käsiteltäessä oppivelvollisen lapsen koulusta tai oppilaitoksesta erottamista koskevaa asiaa opetustoimesta vastaavassa toimielimessä tai oppivelvollisuuslain ( 1214/2020 ) 4 §:ssä tarkoitetun koulutuksen järjestäjän toimielimessä, jollei hyvinvointialue arvioi läsnäolon olevan ilmeisen tarpeetonta. Hyvinvointialueen tulee tarvittaessa ohjata lapsi rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain ( 1015/2005 ) mukaiseen sovitteluun. 

25 § 

Ilmoitusvelvollisuus 

Jonkin seuraavista tahoista palveluksessa tai luottamustoimessa oleva, vastaavissa tehtävissä toimeksiantosuhteessa tai itsenäisenä ammatinharjoittajana toimiva sekä kaikki terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia salassapitosäännösten estämättä viipymättä ilmoittamaan hyvinvointialueelle, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää mahdollista lastensuojelun tarpeen selvittämistä: 


25 d § 

Lastensuojeluviranomaisen ilmoitusvelvollisuus 

Jos lapsi muuttaa pois hyvinvointialueelta 26 §:ssä tarkoitetun lastensuojelutarpeen selvittämisen aikana tai ollessaan lastensuojelun asiakkaana, hyvinvointialueen on salassapitosäännösten estämättä viipymättä ilmoitettava muutosta lapsen sille uudelle hyvinvointialueelle, jonka alueella lapsen uusi kotikunta on tai 16 §:n 1 momentissa tarkoitetulle hyvinvointialueelle, jonka alueella lapsen uusi asuinkunta on. Uudelle hyvinvointialueelle on tarvittaessa toimitettava viipymättä myös ne asiaan liittyvät asiakirjat, jotka ovat välttämättömiä lastensuojelutarpeen arvioimiseksi tai lasten-suojelutoimenpiteiden järjestämiseksi. Lapsen uuden hyvinvointialueen on jatkettava selvityksen tekemistä tai muita lastensuojelutoimenpiteitä ottaen huomioon, mitä 16 §:ssä säädetään. 


27 a § 

Määräaikojen noudattamisen seuranta 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tulee pyytää hyvinvointialueilta kaksi kertaa kalenterivuodessa 26 §:n 5 momentissa ja sosiaalihuoltolain 36 §:n 3 momentissa säädettyjen määräaikojen toteutumisen ja valvonnan kannalta välttämättömät tiedot. Tiedot eivät saa sisältää yksittäistä henkilöä koskevia tunnistetietoja. 

Hyvinvointialueiden tulee luovuttaa maksutta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle 1 momentissa tarkoitetut tiedot. 


32 § 

Lapsen läheisverkoston kartoittaminen 


Hyvinvointialueen tulee ryhtyä toimenpiteisiin lapsen huollon järjestämiseksi vanhempien välisellä sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä, jos tätä on lapsen edun kannalta pidettävä aiheellisena. 

Henkilölle, jolle on uskottu lapsen huolto lapsen vanhempien ohella tai sijasta ja jonka luona lapsi asuu, tulee tarvittaessa turvata perhehoitolain ( 263/2015 ) 16 §:n 3 momentissa tarkoitetut edellytykset lapsen hoitamiseksi ja kasvattamiseksi. 

34 § 

Velvollisuus ryhtyä avohuollon tukitoimiin  

Hyvinvointialueen on ryhdyttävä tämän luvun mukaisiin avohuollon tukitoimiin viipymättä, kun lastensuojelun tarve on todettu. 


35 § 

Toimeentulon ja asumisen turvaaminen  

Kun lastensuojelun tarve oleelliselta osin johtuu riittämättömästä toimeentulosta, puutteellisista asumisoloista tai asunnon puuttumisesta tai kun mainitut seikat ovat oleellisena esteenä lapsen ja perheen kuntoutumiselle, hyvinvointialueen on viivytyksettä järjestettävä riittävä taloudellinen tuki sekä korjattava asumisoloihin liittyvät puutteet tai järjestettävä tarpeen mukainen asunto. 

36 § 

Lastensuojelun avohuollon tukitoimet 

Sosiaalihuoltolain 3 luvussa mainittujen sosiaalipalvelujen, kuten kotipalvelun, vertaisryhmätoiminnan, tukihenkilön tai -perheen sekä toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) mukaisen toimeentulotuen ja ehkäisevän toimeentulotuen sekä varhaiskasvatuslain (540/2018) mukaisen lasten päivähoidon lisäksi lastensuojelun asiakkuudessa olevalle perheelle on järjestettävä tarvittaessa lapsen ja perheen tuen tarpeisiin perustuva asiakassuunnitelma huomioon ottaen lastensuojelun avohuollon tukitoimina: 


38 § 

Lapsen kiireellinen sijoitus 


Kiireellisen sijoituksen aikana hyvinvointialueella on oikeus päättää lapsen asioista kiireellisen sijoituksen tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa siten kuin 45 §:ssä säädetään. 

40 § 

Velvollisuus huostaanottoon ja sijaishuollon järjestämiseen  

Lapsi on otettava hyvinvointialueen huostaan ja järjestettävä hänelle sijaishuolto, jos: 


41 § 

Huostaanoton ja sijaishuollon valmistelu 


Edellä 1 momentissa mainitulla sosiaalityöntekijällä on sen lisäksi, mitä sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 20 §:ssä säädetään sosiaalihuollon viranomaisen tietojensaantioikeudesta, oikeus saada mainitussa säännöksessä tarkoitetuilta tahoilta lausunnot, jos niitä tarvitaan huostaanoton valmistelussa, huostaanotosta päätettäessä tai sijaishuoltoa järjestettäessä. 

45 § 

Huostaanotetun lapsen huolto 

Kun lapsi on otettu huostaan, hyvinvointialueella on oikeus huostaanoton tarkoituksen toteuttamiseksi päättää lapsen olinpaikasta sekä hoidosta, kasvatuksesta, valvonnasta ja muusta huolenpidosta ja näiden toteuttamiseksi tarpeellisesta opetuksesta ja terveydenhuollosta. 


46 § 

Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta päättäminen huostassapidon aikana  


Jos lapsen huolto on lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain nojalla uskottu vanhempien sijasta perhehoitolain mukaisen toimeksiantosopimuksen tehneille henkilöille, voi hyvinvointialue edelleen maksaa näille lapsen ylläpidosta ja hoidosta aiheutuvaa korvausta sekä tarvittaessa palkkiota ja tukea lapsen hoitoa ja kasvatusta muutoinkin. Hyvinvointialueen tulee, ennen kuin se tekee hakemuksen tai antaa tuomioistuimelle selvityksen lapsen huollon siirtämisestä toimeksiantosopimuksen tehneille henkilöille, sopia heidän kanssaan tässä momentissa tarkoitetuista tukitoimista sekä palkkiosta ja korvauksesta. Samalla tulee arvioida, onko lapselle tarpeen määrätä erillinen edunvalvoja. 

54 § 

Ihmissuhteet ja yhteydenpito 


Hyvinvointialueen ja lapsen sijaishuoltopaikan on tuettava ja edistettävä lapsen ja hänen vanhempiensa sekä lapsen ja muiden hänelle läheisten henkilöiden yhteydenpitoa. Lapsen sijaishuolto on järjestettävä niin, että sijoituspaikan etäisyys ei ole este yhteydenpidolle lapselle läheisiin henkilöihin. 

55 § 

Käyttövarat 

Kun lapsi tai nuori on sijoitettu kodin ulkopuolelle sijoitusta avohuollon tukitoimena, sijaishuoltoa tai jälkihuoltoa koskevien säännösten mukaisesti, hyvinvointialueen on huolehdittava, että hänen opintojaan ja harrastuksiaan tuetaan tarvittaessa taloudellisesti. 


56 § 

Sijaishuollon järjestäminen perhehoitona 

Perhehoitoon sovelletaan, mitä perhehoitolaissa säädetään. 

61 b § 

Hyvää kohtelua koskeva suunnitelma 


Hyvää kohtelua koskevan suunnitelman laatimisessa ja sen tarkistamisessa on kuultava toimintayksikköön sijoitettuja lapsia ja heille on annettava mahdollisuus osallistua suunnitelman tekemiseen. Valmis suunnitelma tulee käydä yhdessä läpi yksikköön sijoitettujen lasten kanssa ja suunnitelma tulee sijoittaa kaikkien nähtäville. Suunnitelma tulee lähettää tiedoksi lapsen sijoituksesta vastaavalle hyvinvointialueelle ja yksikköön sijoitetun lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle sekä se tulee arvioida ja tarkistaa vuosittain. 

75 § 

Lapsen ja nuoren oikeus jälkihuoltoon 

Hyvinvointialueen on järjestettävä lapselle tai nuorelle tämän luvun mukainen jälkihuolto 40 §:ssä tarkoitetun sijaishuollon päättymisen jälkeen. Jälkihuolto on järjestettävä myös 37 §:ssä tarkoitetun avohuollon tukitoimena tapahtuneen sijoituksen päättymisen jälkeen, jos sijoitus on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään puoli vuotta ja kohdistunut lapseen yksin. 


Hyvinvointialueen velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy viiden vuoden kuluttua siitä, kun lapsi on ollut 1 momentissa tarkoitetun kodin ulkopuolisen sijoituksen päättymisen jälkeen viimeksi lastensuojelun asiakkaana. Velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy viimeistään, kun nuori täyttää 25 vuotta. 

76 § 

Jälkihuollon sisältö  

Hyvinvointialueen on järjestettävä jälkihuolto lapsen tai nuoren tuen tarpeisiin perustuva 30 §:n 4 momentin mukainen asiakassuunnitelma huomioon ottaen tukemalla lasta tai nuorta sekä hänen vanhempiaan ja huoltajiaan sekä henkilöä, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi tai nuori on, siten kuin tämän lain avohuollon tukitoimia koskevassa 7 luvussa, perhehoitajien tukemista huollon siirron jälkeen koskevassa 46 §:n 2 momentissa, ihmissuhteita ja yhteydenpitoa koskevassa 54 §:ssä sekä tässä luvussa säädetään. 


76 a § 

Asumisen ja toimeentulon turvaaminen jälkihuollossa 

Kun riittämätön toimeentulo, puutteelliset asumisolot tai asunnon puuttuminen ovat olennaisena esteenä jälkihuollon piirissä olevan lapsen tai nuoren kuntoutumiselle, hyvinvointialueen on viivytyksettä järjestettävä riittävä taloudellinen tuki sekä korjattava asumisoloihin liittyvät puutteet tai järjestettävä tarpeen mukainen asunto. 

77 § 

Itsenäistymisvarat 


Jollei lapsella tai nuorella ole sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 14 §:ssä tarkoitettuja tuloja, korvauksia tai saamisia taikka jos ne ovat riittämättömät, hyvinvointialueen on tuettava sijoituksen päättyessä itsenäistymässä olevaa nuorta asumiseen, koulutukseen ja muuhun itsenäistymiseen liittyvissä menoissa tarpeellisilla itsenäistymisvaroilla. 

Hyvinvointialueella on oikeus päättää itsenäistymisvarojen maksamisen ajankohdasta. Lähtökohtaisesti itsenäistymisvarat on annettava lapselle tai itsenäistymässä olevalle nuorelle jälkihuollon päättyessä taikka lapsen tai nuoren itsenäistymisen tukemiseen tai turvaamiseen liittyvästä erityisestä syystä viimeistään hänen täyttäessään 25 vuotta. 

Hyvinvointialueen on annettava selvitys itsenäistymisvarojen kertymisestä ja maksamisesta sijoituksen päätyttyä ja huoltajan, edunvalvojan tai 15-vuotiaan lapsen sitä pyytäessä myös sijoituksen aikana. 

78 § 

Hyvinvointialueen ilmoitus sijoitettavasta lapsesta 

Edellä 16 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa, joissa lapsi on sijoitettu jonkin muun kuin sijoituksen tehneen hyvinvointialueen alueelle, sijoittajahyvinvointialueen tulee ilmoittaa tarvittavien lapsen palvelujen ja tukitoimien järjestämiseksi sekä sijaishuoltopaikan valvonnan toteuttamiseksi lapsen sijoituksesta ja sen päättymisestä sijoitushyvinvointialueelle, jonka on pidettävä rekisteriä alueelleen sijoitetuista lapsista. 

79 § 

Sijaishuollon valvonta 

Sijoittajahyvinvointialueen tehtävänä on valvoa, että lapsen sijoitus perhehoitoon tai laitoshuoltoon toteutuu tämän lain mukaisesti ja lapsi saa sijoituksen aikana ne tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet, jotka sijoitushyvinvointialueen on 16 b §:n mukaisesti järjestettävä. 

Sijaishuoltopaikan toimintaa valvovat lisäksi sijoitushyvinvointialue ja aluehallintovirasto. Valvontaa toteuttaessaan niiden tulee toimia yhteistyössä sijoittajahyvinvointialueen kanssa. 

Jos sijoittajahyvinvointialue havaitsee sijaishuoltopaikan toiminnassa sellaisia epäkohtia tai puutteita, jotka voivat vaikuttaa sijoitettujen lasten hoitoon tai huolenpitoon, sen tulee salassapitovelvoitteiden estämättä ilmoittaa asiasta viipymättä sijoitushyvinvointialueelle ja 2 momentissa tarkoitetulle aluehallintovirastolle sekä tiedossaan oleville muille lapsia samaan sijaishuoltopaikkaan sijoittaneille hyvinvointialueille. 

81 § 

Yksityisesti sijoitettujen lasten hoidon valvonta  

Lapsesta, jonka muu kuin hyvinvointialue on sijoittanut pysyväisluonteisesti yksityiskotiin, on viipymättä ilmoitettava hyvinvointialueelle. Ilmoituksen on velvollinen tekemään sekä lapsen huoltaja että henkilö, jonka hoitoon lapsi on sijoitettu. Ilmoituksen sisällöstä voidaan säätää sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. 

Ilmoituksen saatuaan hyvinvointialueen on selvitettävä, sopiiko yksityiskoti olosuhteiltaan lapsen hoitoon ja kasvatukseen, kykeneekö lapsen luokseen ottanut henkilö huolehtimaan lapsesta sekä onko sijoitus lapsen edun mukainen. Sijoituksen hyväksymisestä on tehtävä päätös. 

Hyvinvointialueen on selvitettävä lapsen hoitoonsa ottaneelle henkilölle hänen oikeutensa ja velvollisuutensa sekä tuettava tarvittaessa hoitajaa järjestämällä 7 luvun mukaisia tukitoimia lapsen hoidon ja kasvatuksen edistämiseksi. 

Edellä 2 momentissa tarkoitettuja edellytyksiä sijoituksen jatkumiselle ja 3 momentin mukaisten tukitoimien tarvetta on tarpeen mukaan seurattava. Hyvinvointialueen on pidettävä rekisteriä lapsista, jotka se on sijoittanut yksityisesti. 

Jos yksityiskoti tai siinä annettu hoito ja kasvatus todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, hyvinvointialueen on yritettävä saada aikaan korjaus. Jollei korjausta saada aikaan, hyvinvointi-alue voi kieltää lapsen pitämisen tässä yksityiskodissa. Hyvinvointialueen on tällöin huolehdittava, että lapsen hoito ja kasvatus järjestetään hänen etunsa ja tarpeidensa mukaan. 

90 § 

Muutoksenhaku hallinto-oikeuteen 

Hyvinvointialueen alaisen viranhaltijan tekemään päätökseen saa hakea valittamalla muutosta suoraan hallinto-oikeudelta asioissa siten kuin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa säädetään asioissa, jotka koskevat: 


Muun henkilön kuin hyvinvointialueen alaisen viranhaltijan rajoituksia ja rajoitustoimenpiteitä koskeviin päätöksiin saa hakea muutosta siten kuin 1 momentissa säädetään. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta. 


92 § 

Muutoksenhaku korkeimpaan hallinto-oikeuteen 

Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea valittamalla muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta siten kuin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa säädetään asioissa, jotka koskevat: 

16, 16 a ja 16 b §:ssä tarkoitettua hyvinvointialueiden välistä järjestämis- ja kustannusvastuuta;

 


16 luku 

Erityiset säännökset 

93 a § 

Lain soveltaminen Ahvenanmaan maakunnassa 

Mitä tässä laissa säädetään hyvinvointialueista, sovelletaan Ahvenanmaan maakunnan osalta Ahvenanmaan maakunnan kuntiin, jos kyseessä on Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 27 §:n: 

1) 4 kohdassa tarkoitettu suhde ulkovaltoihin;

2) 7 kohdassa tarkoitettu lapsen oikeudellinen asema tai

3) 24 kohdassa tarkoitettu hallinnollinen puuttuminen henkilökohtaiseen vapauteen.

 

Mitä 1 momentissa tarkoitetuissa asioissa säädetään lastensuojelutoimenpiteistä päättävästä viranhaltijasta ja muusta toimivaltaisesta virkasuhteessa olevasta henkilöstä, sovelletaan Ahvenanmaan maakunnan kunnan vastaavaan virkasuhteessa olevaan henkilöön. 


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


70.  Laki  korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annetun lain 11 ja 12 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  

muutetaan korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annetun lain ( 695/2019 ) 11 §:n 3 momentin 4 kohta ja 12 § seuraavasti: 

11 § 

Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon neuvottelukunta 


Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon neuvottelukunnan tehtävänä on: 


4) edistää Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tuottaman opiskeluterveydenhuollon ja hyvinvointialueiden järjestämän opiskeluterveydenhuollon ja muun terveydenhuollon yhteensovittamista; 


12 § 

Palvelujen yhteensovittaminen muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kanssa  

Kansaneläkelaitoksen ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön on sovitettava yhteen opiskeluterveydenhuollon palvelut muihin sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä kuntoutuspalveluihin yhteistyössä hyvinvointialueiden ja muiden palveluja järjestävien tahojen kanssa. Lisäksi Kansaneläkelaitoksen ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön on turvattava palvelukokonaisuuden ja sujuvien palveluketjujen toteutuminen yhteistyössä hyvinvointialueen järjestämän opiskeluterveydenhuollon ja muun sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kuntoutuspalvelujen järjestäjien kanssa. 


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


71.  Laki  työterveyshuoltolain 7 ja 24 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan työterveyshuoltolain ( 1383/2001 ) 7 §:n 1 momentin 1 kohta ja 2 momentti ja 24 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 7 §:n 1 momentin 1 kohta ja 2 momentti laissa 1271/2009 ja 24 §:n 1 momentti laissa 1559/2009 seuraavasti: 

7 § 

Palvelujen tuottaminen 

Työnantaja voi järjestää tässä laissa tarkoitetut työterveyshuollon palvelut: 

1) hankkimalla tarvitsemansa palvelut hyvinvointialueen terveydenhuollon toimintayksiköltä; 


Edellä 1 momentissa tarkoitettu työterveyshuollon palvelujen tuottaja voi hankkia työterveyshuoltoon kuuluvat laboratorio- ja kuvantamispalvelut, kliinisfysiologiset tutkimukset sekä kliiniset neurofysiologiset tutkimukset myös hyvinvointialueen tai HUS-yhtymän terveydenhuollon toimintayksiköltä tai yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa (152/1990) tarkoitetulta terveydenhuollon toimintayksiköltä. 

24 § 

Valvonta 

Tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten mukaan työnantajan järjestettäväksi kuuluvan työterveyshuollon toteuttamisesta huolehtivien työterveyshuoltopalveluja tuottavien yksiköiden ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden toiminnan sekä työterveyshuoltopalvelujen sisällön lääketieteellinen valvonta kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle ja aluehallintovirastolle siten kuin siitä erikseen säädetään. 



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


72.  Laki  laivaväen lääkärintarkastuksista annetun lain 3 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan laivaväen lääkärintarkastuksista annetun lain ( 1171/2010 ) 3 §:n 4 kohtaseuraavasti: 

3 § 

Määritelmät 

Tässä laissa tarkoitetaan: 


4) merimiesterveyskeskuksella terveydenhuoltolain ( 1326/2010 ) 19 §:ssä tarkoitettuja työterveyshuoltopalveluita tarjoavaa hyvinvointialueen terveydenhuollon toimintayksikköä; 



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


73.  Laki  työturvallisuuslain 40 a §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan työturvallisuuslain ( 738/2002 ) 40 a §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 755/2021 seuraavasti: 

40 a § 

Luettelo biologisille tekijöille altistuneista työntekijöistä 


Työsuojeluviranomaisella, työterveyshuollolla, hyvinvointialueen tai HUS-yhtymän tartuntataudeista vastaavalla lääkärillä sekä työsuojeluhenkilöstöllä on oikeus saada tässä pykälässä tarkoitettu luettelo nähtäväkseen. Työntekijällä on oikeus saada nähtäväkseen itseään koskevat tiedot luettelosta. 



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20   . 


74.  Laki  Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta annetun lain 6 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta annetun lain ( 668/2008 ) 6 § seuraavasti: 

6 § 

Sopimusten tekeminen 

Laitos voi tehdä sopimuksia tutkimushankkeiden ja -ohjelmien toteuttamisesta ja toimintaansa liittyvien tehtävien ja tutkimusten suorittamisesta sekä toimeksiantajana että työn suorittajana. Laitos voi talousarvionsa rajoissa käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita. Laitos ei saa antaa kunnille, hyvinvointialueille eikä HUS-yhtymälle maksullisia konsultaatiopalveluja, jotka kohdistuvat sellaisiin hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin tai HUS-yhtymän järjestämisvastuulla oleviin sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistehtäviin, joita laitos suorittaa lain, 2 §:n 2 momentissa tarkoitetun ministeriön määräyksen tai tulossopimuksen perusteella. 


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


75.  Laki  pelastuslain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

kumotaan pelastuslain ( 379/2011 ) 24—25, 28, 29, 44 ja 85 §, sellaisena kuin siitä on 23 § laissa 1387/2019 ja 24 § osaksi laissa 415/2015 , sekä 

muutetaan 2 a §:n 1 momentti, 6 §:n 3 momentti, 16 §:n 3 momentti, 18 §:n 2 momentti, 19 §:n 3 momentti, 20 ja 21 §, 4 luvun otsikko, 23 §, 26 §:n 2 momentti, 27, 30 ja 33 §, 34 §:n 1 momentti, 36 §:n 1 momentti, 40 §:n 2 momentti, 42 §:n 2 momentti, 46 §:n 1 momentti ja 2 momentin 12 kohta, 47 §:n otsikko ja 1 momentti, 49 §:n 1 momentti, 50 §:n 1 momentti, 65 §:n 1 ja 3 momentti, 66 §:n 2 momentti, 67 §, 79 §:n 3 momentti, 80 §, 81 §:n 1 ja 2 momentti, 82 ja 83 §, 87 §:n 1 momentti, 88 §, 89 §:n 6 momentti sekä 96, 99, 104, 108 § ja 109 §:n 1 momentti,  

sellaisina kuin niistä ovat 2 a §:n 1 momentti, 6 §:n 3 momentti, 26 §:n 2 momentin suomenkielinen sanamuoto, 27 §, 34 §:n 1 momentti, 36 §:n 1 momentti, 40 §:n 2 momentti, 46 §:n 1 momentti ja 2 momentin 12 kohta, 47 §:n otsikko ja 1 momentti, 49 §:n 1 momentti, 65 §:n 1 ja 3 momentti, 66 §:n 2 momentti, 67 ja 80 §, 87 §:n 1 momentti, 89 §:n 6 momentti, 96 laissa 1353/2018 ja 109 § laissa 739/2021 , 23 § laissa 1387/2019 sekä 104 § laeissa 928/2015 , 1078/2018 ja 1387/2019 , seuraavasti: 

1 luku 

Yleiset säännökset 

2 a § 

Määritelmät 

Tässä laissa tarkoitetaan: 

1) pelastustoimella tehtäväalaa, joka koostuu tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäisystä sekä pelastustoiminnasta; 

2) pelastustoiminnalla kiireellisiä tehtäviä, joiden tarkoituksena on pelastaa ja suojata ihmisiä, omaisuutta ja ympäristöä onnettomuuden uhatessa tai sattuessa sekä rajoittaa onnettomuudesta aiheutuvia vahinkoja ja lieventää onnettomuuden seurauksia; 

3) suojaväistöllä ihmisten ja omaisuuden kiireellistä evakuointia, joka tapahtuu pelastusviranomaisen määräyksestä tulipalon tai muun onnettomuuden tai niiden välittömän uhan vuoksi; 

4) väestönsuojelulla valmiuslain 3 §:n 1 kohdassa tarkoitettujen poikkeusolojen aikana tapahtuvaa humanitaaristen tehtävien suorittamista, joiden tarkoituksena on siviiliväestön suojelu vihollisuuksien ja onnettomuuksien vaaroja vastaan ja siviiliväestön auttaminen selviytymään niiden välittömiltä vaikutuksilta sekä välittömien edellytysten luominen eloonjäämiselle; 

5) pelastuslaitoksella pelastustoimen tehtäväalaan kuuluvien palveluiden omasta tuotannosta vastaavaa hyvinvointialueen organisaatiota; 

6) sopimuspalokunnalla pelastustoimen järjestelmään kuuluvaa vapaaehtoista palokuntaa, laitospalokuntaa, teollisuuspalokuntaa tai sotilaspalokuntaa, joka on tehnyt hyvinvointialueen kanssa sopimuksen pelastustoimintaan kuuluvien tehtävien hoitamisesta. 


2 luku 

Yleiset velvollisuudet 

6 § 

Avotulen teko 


Hyvinvointialueen pelastusviranomainen voi perustellusta syystä kieltää avotulen teon hyvinvointialueella tai osassa sitä määräajaksi. Päätöksestä tulee tiedottaa tarpeellisessa laajuudessa. 

3 luku 

Toiminnanharjoittajan sekä rakennuksen omistajan ja haltijan velvollisuudet 

16 § 

Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma 


Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma on toimitettava viimeistään 14 vuorokautta ennen tilaisuuden alkamista tiedoksi hyvinvointialueen pelastusviranomaiselle. Hyvinvointialueen pelastusviranomainen voi erityisestä syystä hyväksyä, että yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma toimitetaan sille tiedoksi edellä mainitun määräajan jälkeen. Jos 2 momentissa tarkoitettu selvitys ja arvio tilaisuuden vaaroista ja riskeistä tai niiden perusteella määritellyt turvallisuusjärjestelyt ja ohjeet ovat hyvinvointialueen pelastusviranomaisen arvion mukaan puutteelliset, hyvinvointialueen pelastusviranomainen voi palauttaa suunnitelman täydennettäväksi. Hyvinvointialueen pelastusviranomaisen tulee myös tarvittaessa suorittaa kohteessa 80 §:n mukainen palotarkastus ja ryhtyä 81 ja 82 §:n mukaisiin toimenpiteisiin. Hyvinvointialueen pelastusviranomaisen tulee tarvittaessa ilmoittaa sille toimitetusta suunnitelmasta poliisille ja ensihoidosta vastaavalle terveysviranomaiselle. Velvollisuudesta ilmoittaa pelastusviranomaiselle räjähteiden tai vaarallisten kemikaalien käytöstä erikoistehosteena säädetään vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain ( 390/2005 ) 81 §:ssä. 


18 § 

Poistumisturvallisuus hoitolaitoksissa sekä palvelu- ja tukiasumisessa 


Edellä 1 momentin mukaisella toiminnanharjoittajalla tarkoitetaan hoitolaitoksen ylläpidosta ja palvelu- ja tukiasumisen järjestämisestä huolehtivaa hyvinvointialuetta, kuntaa ja muuta julkisoikeudellista yhteisöä. Toiminnanharjoittajalla tarkoitetaan myös yritystä ja muuta yhteisöä, joka hyvinvointialueen, kunnan tai muun julkisoikeudellisen yhteisön kanssa tehdyn sopimuksen perusteella tai muutoin vastaa tai huolehtii hoitolaitoksen ylläpidosta tai palvelu- ja tukiasumisen järjestämisestä. 

19 § 

Poistumisturvallisuusselvitys 


Poistumisturvallisuusselvitys ja sen muutokset on toimitettava hyvinvointialueen pelastusviranomaiselle 20 §:n 1 momentissa tarkoitetun arvion tekemistä varten. Poistumisturvallisuusselvitys on toimitettava lisäksi tiedoksi rakennusvalvontaviranomaiselle. 


20 § 

Poistumisturvallisuuden arviointi ja poistumisturvallisuuden toteuttamissuunnitelma 

Hyvinvointialueen pelastusviranomaisen tulee arvioida poistumisturvallisuusselvityksen perusteella, täyttääkö poistumisturvallisuus 18 §:ssä säädetyt vaatimukset. 

Ennen 1 momentissa tarkoitetun asian ratkaisemista hyvinvointialueen pelastusviranomainen voi velvoittaa toiminnanharjoittajan määräajassa täydentämään 19 §:ssä tarkoitettua poistumisturvallisuusselvitystä ja toteuttamaan yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa kohteessa poistumiskokeen. 

Jos poistumisturvallisuus ei täytä 18 §:ssä säädettyjä vaatimuksia, toiminnanharjoittajan tulee laatia hyvinvointialueen pelastusviranomaisen asettamassa määräajassa suunnitelma poistumisturvallisuuden saattamiseksi laissa säädettyjen vaatimusten mukaiseksi. 

21 § 

Poistumisturvallisuuden toteuttamismääräys 

Jos toiminnanharjoittajan 20 §:n 3 momentin mukaisesti suunnittelemilla toimenpiteillä ei voida saattaa kohteen poistumisturvallisuutta vaatimusten mukaiseksi, hyvinvointialueen pelastusviranomaisen on annettava 81 §:n mukainen korjausmääräys, jonka yhteydessä voidaan myös määrätä 82 §:n mukaisia erityisiä turvallisuusvaatimuksia. 

4 luku 

Vastuu pelastustoimen tehtävistä 

23 § (Uusi) 

Sisäministeriön ja aluehallintoviraston tehtävät 

Sisäministeriö johtaa, ohjaa ja valvoo pelastustointa ja sen palvelujen saatavuutta ja tasoa, huolehtii pelastustoimen valtakunnallisista valmisteluista ja järjestelyistä, yhteensovittaa eri ministeriöiden ja toimialojen toimintaa pelastustoimessa ja sen kehittämisessä sekä huolehtii muista sisäministeriölle tässä laissa säädetyistä tehtävistä. Hyvinvointialueen pelastustoimen ja sen palvelujen saatavuuden tason ohjauksesta ja valvonnasta säädetään pelastustoimen järjestämisestä annetussa laissa (613/2021). 

Aluehallintovirasto valvoo pelastustointa sekä pelastustoimen palvelujen saatavuutta ja tasoa toimialueellaan. Aluehallintovirasto tukee lisäksi sisäministeriötä 1 momentissa säädetyissä tehtävissä sekä huolehtii muista aluehallintovirastolle tässä laissa säädetyistä tehtävistä. 

Sisäministeriön ja aluehallintoviraston tämän lain mukaisista tehtävistä pelastustoimessa voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. 

26 § 

Pelastusviranomaiset 


Hyvinvointialueen pelastusviranomaisia ovat pelastuslaitoksen ylin viranhaltija ja hänen määräämänsä pelastuslaitoksen viranhaltijat sekä hyvinvointialueen asianomainen monijäseninen toimielin. 

27 § 

Hyvinvointialueen pelastustoimen ja pelastuslaitoksen tehtävät 

Pelastustoimen järjestämisestä hyvinvointialueella säädetään hyvinvointialueesta annetussa laissa (611/2021) ja pelastustoimen järjestämisestä annetussa laissa (613/2021). 

Hyvinvointialue päättää, millä tavoin pelastuslaitos huolehtii alueellaan: 

1) pelastustoimelle kuuluvasta ohjauksesta, neuvonnasta ja turvallisuusviestinnästä, jonka tavoitteena on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäiseminen ja varautuminen onnettomuuksien torjuntaan sekä asianmukainen toiminta onnettomuus- ja vaaratilanteissa ja onnettomuuksien seurausten rajoittamisessa; 

2) pelastustoimen valvontatehtävistä; 

3) väestön varoittamisesta vaara- ja onnettomuustilanteessa sekä siihen tarvittavasta hälytysjärjestelmästä; 

4) pelastustoimintaan kuuluvista tehtävistä. 

Edellä 2 momentissa ja muussa laissa säädetyn lisäksi pelastuslaitos: 

1) tuottaa ensihoitopalveluun kuuluvia palveluita siten kuin hyvinvointialue siitä päättää; 

2) osallistuu 38 §:ssä tarkoitettuun pelastustoimeen kuuluvan ulkomaille annettavan avun ja pelastustoimeen kuuluvan kansainvälisen avun vastaanottamisen edellyttämään valmiuden ylläpitoon; 

3) huolehtii muistakin muussa laissa hyvinvointialueen pelastustoimelle ja pelastusviranomaiselle säädetyistä tehtävistä. 

Tämän lain 32 §:n mukaisessa pelastustoiminnassa voidaan käyttää apuna sopimuspalokuntaa tai muuta pelastusalalla toimivaa yhteisöä sen mukaan kuin hyvinvointialue niiden kanssa sopii. 

Hyvinvointialueen, pelastuslaitoksen ja pelastusviranomaisten tehtävistä pelastustoimessa voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. 

30 § 

Sammutusvesi 

Pelastuslaitoksen tulee tehdä suunnitelma sammutusveden hankinnasta ja toimittamisesta (sammutusvesisuunnitelma) yhteistyössä hyvinvointialueeseen kuuluvien kuntien ja hyvinvointialueen alueella toimintaa harjoittavien vesihuoltolaissa ( 119/2001 ) tarkoitettujen vesihuoltolaitosten sekä näille vettä toimittavien vesilaitosten kanssa. Sammutusvesisuunnitelma on laadittava siten, että sammutusveden hankinta ja toimittaminen vastaavat pelastustoimen järjestämisestä annetun lain 6 §:ssä tarkoitetussa palvelutasopäätöksessä määriteltyjä onnettomuusuhkia. Sammutusvesisuunnitelman hyväksyy aluevaltuusto. 

Kunnan tulee huolehtia alueellaan sammutusveden hankinnasta pelastuslaitoksen tarpeisiin sammutusvesisuunnitelmassa määritellyllä tavalla. Kunnan tulee ottaa sammutusveden hankinta huomioon vesihuollon kehittämisen suunnittelussa sekä hyväksyessään vesihuoltolaitokselle vesihuoltolaissa tarkoitetun toiminta-alueen. Kunnan vastuulla olevaan sammutusveden hankintaan kuuluu lisäksi velvollisuus huolehtia sammutusvesisuunnitelmassa määriteltävistä sammutusveden ottopaikoista luonnonvesilähteisiin. 

Vesihuoltolaissa tarkoitettu vesihuoltolaitos ja tälle vettä toimittava vesilaitos toimittavat sammutusvettä vesijohtoverkostosta sammutusvesisuunnitelmassa määritellyllä tavalla pelastuslaitoksen tarpeisiin. Sammutusveden toimittamiseen kuuluu vedenhankinta ja johtaminen vesihuoltolaitoksen verkostoon kuuluviin paloposteihin ja sammutusvesiasemille. Lisäksi sammutusveden toimittamiseen kuuluu palopostien ja sammutusvesiasemien kunnossapito ja huolto. Sammutusveden toimittamisesta aiheutuvien kustannusten jakamisen perusteista sovitaan sammutusvesisuunnitelmassa sammutusveden hankinnasta 2 momentin mukaisesti vastaavan kunnan ja sammutusvettä toimittavan vesihuoltolaitoksen kesken. 

5 luku 

Pelastustoiminta ja eräät siihen liittyvät tehtävät 

33 § 

Hälytysohje 

Pelastuslaitoksen tulee yhteistyössä pelastustoimintaan osallistuvien, virka-apua antavien viranomaisten sekä Hätäkeskuslaitoksen kanssa laatia hälytysohje pelastustoiminnassa tarvittavien voimavarojen hälyttämisestä. Hälytysohjeessa tulee ottaa huomioon myös pelastuslaitosten hyvinvointialueesta annetun lain 8 luvussa tarkoitettuun sopimukseen perustuva yhteistoiminta ja jäljempänä 45 §:ssä pelastuslaitokselle säädetty velvollisuus antaa apua toiselle pelastuslaitokselle. 

Hälytysohje on laadittava siten, että hätäkeskus voi hälyttää pelastustoimintaan lähimmät tarkoituksenmukaiset yksiköt riippumatta siitä, miltä hyvinvointialueelta ne ovat. 

Pelastuslaitosten on huolehdittava hälytysohjeiden valtakunnallisesta yhteensovittamisesta sekä pelastuslaitosten kesken että Hätäkeskuslaitoksen kanssa. 

34 § 

Pelastustoiminnan johtaminen 

Pelastustoiminnan johtajana toimii sen hyvinvointialueen pelastusviranomainen, jossa onnettomuus tai vaaratilanne on saanut alkunsa, jollei hyvinvointialueesta annetun lain 8 luvun nojalla toisin ole sovittu tai pelastustoimen järjestämisestä annetun lain 5 §:n nojalla säädetty. Pelastustoimintaa voi kuitenkin tilapäisesti johtaa muu hyvinvointialueen pelastuslaitoksen palveluksessa oleva tai sopimuspalokuntaan kuuluva siihen saakka, kun toimivaltainen pelastusviranomainen ottaa pelastustoiminnan johtaakseen. Pelastustoiminnan johtaja toimii virkavastuun alaisena. 


36 § 

Pelastustoiminnan johtajan toimivaltuudet 

Tulipalon sammuttamiseksi ja sen leviämisen estämiseksi sekä muun onnettomuuden torjumiseksi ja vahinkojen rajoittamiseksi sekä vaaran välttämiseksi hyvinvointialueen pelastusviranomaisella ja sisäministeriön pelastusviranomaisella on oikeus, jos tilanteen hallitseminen ei muutoin ole mahdollista: 

1) määrätä ihmisiä suojautumaan sekä panna toimeen suojaväistö; 

2) ryhtyä sellaisiin välttämättömiin toimenpiteisiin, joista voi aiheutua vahinkoa kiinteälle tai irtaimelle omaisuudelle; 

3) määrätä antamaan käytettäväksi rakennuksia, viesti- ja tietoliikenneyhteyksiä ja välineitä sekä pelastustoiminnassa tarvittavaa kalustoa, välineitä ja tarvikkeita, elintarvikkeita, poltto- ja voiteluaineita ja sammutusaineita; 

4) ryhtyä muihinkin pelastustoiminnassa tarpeellisiin toimenpiteisiin. 


40 § 

Jälkiraivaus ja -vartiointi sekä jälkitorjunta 


Jos kohteen omistajaa ei tavoiteta tai tämä ei huolehdi jälkiraivauksen ja -vartioinnin suorittamisesta, hyvinvointialueen pelastusviranomaisella on oikeus teettää välttämättömät toimenpiteet omistajan kustannuksella. 

6 luku 

Yhteistoiminta pelastustoimen tehtävissä 

42 § 

Yhteistyö onnettomuuksien ehkäisemisessä 


Jos viranomaiset virkatoimiensa yhteydessä havaitsevat tai muutoin saavat tietää rakennuksessa, asunnossa tai muussa kohteessa ilmeisen palonvaaran tai muun onnettomuusriskin, heidän tulee mahdollisten salassapitosäännösten estämättä ilmoittaa asiasta hyvinvointialueen pelastusviranomaiselle. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös hyvinvointialuetta, kuntaa, muuta julkisyhteisöä ja näiden palveluksessa olevaa henkilöstöä sekä 18 §:n 2 momentissa tarkoitettua hoitolaitoksen ylläpidosta ja palvelu- ja tukiasumisen järjestämisestä huolehtivaa toiminnanharjoittajaa ja tämän palveluksessa olevaa henkilöstöä. 

46 § 

Yhteistyö pelastustoiminnassa 

Valtion, hyvinvointialueen ja kunnan viranomaiset, laitokset ja liikelaitokset ovat velvollisia osallistumaan pelastuslaitoksen johdolla pelastustoiminnan suunnitteluun sekä toimimaan onnettomuus- ja vaaratilanteissa niin, että pelastustoiminta voidaan toteuttaa tehokkaasti. 

Edellä 1 momentissa säädetyssä tarkoituksessa: 


12) valtion eri toimialoista vastaavat virastot, laitokset ja liikelaitokset, hyvinvointialueen sekä kunnan ja kuntayhtymien eri toimialoista vastaavat virastot, laitokset ja liikelaitokset varautuvat ja osallistuvat pelastustoimintaan tehtäväalueensa, keskinäisen työnjakonsa ja niitä koskevan lainsäädännön mukaisesti; 


47 § 

Pelastustoiminnan suunnitelmat 

Pelastuslaitoksen tulee laatia hyvinvointialueen onnettomuusuhkien edellyttämät pelastustoimintaa ja sen johtamista koskevat suunnitelmat. 


49 § 

Velvollisuus antaa virka-apua ja asiantuntija-apua pelastusviranomaisille ja Rajavartiolaitokselle 

Sen lisäksi, mitä 46 §:ssä säädetään viranomaisten yhteistyöstä pelastustoiminnassa, valtion, hyvinvointialueen ja kunnan viranomaiset ja laitokset sekä Suomen metsäkeskuksesta annetussa laissa ( 418/2011 ) tarkoitettu Suomen metsäkeskus ovat velvollisia antamaan pyynnöstä pelastusviranomaisille ja Rajavartiolaitokselle toimialaansa kuuluvaa tai siihen muuten soveltuvaa virka-apua pelastusviranomaisten ja Rajavartiolaitoksen tässä laissa säädetyn tehtävän suorittamiseksi. Sama velvollisuus on valtion omistamilla liikelaitoksilla ja yhtiöillä. 


50 § 

Pelastusviranomaisen virka-apu muille viranomaisille 

Pelastusviranomainen voi antaa toimialaansa soveltuvaa virka-apua valtion, hyvinvointialueen tai kunnan viranomaisen ja laitoksen laissa säädetyn tehtävän suorittamiseksi. 


10 luku 

Väestönsuojeluun varautuminen ja väestönsuojelukoulutus 

65 § 

Yhteistoiminta väestönsuojeluun varautumisessa 

Valtion, hyvinvointialueen ja kunnan viranomaisen, laitoksen ja liikelaitoksen sekä muun julkisyhteisön vastuulla olevat väestönsuojelutehtävät ja niihin varautuminen kuuluvat niissä palvelevan viran- tai toimenhaltijan virkavelvollisuuksiin ja työsopimussuhteessa olevan henkilön tehtäviin. Edellä sanottu koskee myös näiden tehtävien suorittamista varten tarpeelliseen koulutukseen osallistumista. 


Pelastustoimen viranomaiset huolehtivat niiden vastuulla olevien väestönsuojelutehtävien edellyttämän toiminnan ja suunnitelmien yhteensovittamisesta. Ahvenanmaan valtionvirasto huolehtii yleisesti Ahvenanmaan maakuntaa koskevien väestönsuojeluvalmistelujen ja -järjestelyjen yhteensovittamisesta. 


66 § 

Geneven yleissopimusten mukainen suojelu 


Sisäministeriö päättää asianomaisen ministeriön tai hyvinvointialueen pelastusviranomaisen esityksestä, mitä henkilöitä, materiaalia ja tiloja 1 momentissa tarkoitettu suojelu koskee. Ahvenmaan maakunnassa esityksen tekee Ahvenanmaan valtionvirasto. 

67 § 

Velvollisuus osallistua väestönsuojelukoulutukseen 

Sisäministeriö ja aluehallintovirasto voivat asianomaisen ministeriön tai hyvinvointialueen pelastusviranomaisen esityksestä määrätä väestönsuojelun johto- ja muun erityishenkilöstön osallistumaan Pelastusopiston järjestämään väestönsuojelukoulutukseen enintään kymmeneksi vuorokaudeksi vuodessa. Ahvenmaan maakunnassa esityksen tekee Ahvenanmaan valtionvirasto. 

12 luku 

Pelastustoimen valvontatehtävät 

79 § 

Valvontasuunnitelma 


Valvontasuunnitelman tulee perustua hyvinvointialueen pelastustoimen palvelutasopäätökseen. Valvontasuunnitelma on tarkistettava vuosittain ja muutoinkin, jos tarkistamiseen on erityinen syy. Valvontasuunnitelma on toimitettava tiedoksi aluehallintovirastolle. 


80 § 

Palotarkastuksen ja muun valvontatehtävän toimittaminen 

Palotarkastuksia ja muita 78 §:n mukaisen valvontatehtävän edellyttämiä toimenpiteitä saa suorittaa hyvinvointialueen pelastusviranomainen. 

Palotarkastus saadaan suorittaa rakennuksessa ja rakennelmassa, niihin kuuluvissa huoneistoissa ja asunnoissa sekä muissa kohteissa. Palotarkastuksen suorittaja on päästettävä kaikkiin tarkastettaviin tiloihin ja kohteisiin. Tarkastettavan kohteen edustajan on esitettävä säädöksissä vaaditut suunnitelmat, muut asiakirjat ja järjestelyt. 

Kiinteistön omistajan, haltijan ja toiminnanharjoittajan on pyynnöstä toimitettava hyvinvointialueen pelastusviranomaiselle maksutta 15 §:ssä tarkoitettu pelastussuunnitelma, 22 b ja 22 c §:ssä tarkoitettu suunnitelma ja mahdolliset muut sellaiset kohteen palo- ja poistumisturvallisuudesta laaditut asiakirjat, joita hyvinvointialueen pelastusviranomainen tarvitsee 78 §:n mukaisessa valvontatehtävässään. 

Palotarkastuksesta on laadittava pöytäkirja, jossa tulee riittävästi yksilöidä tarkastuskohde, tarkastuksen kulku, tarkastajan tekemät keskeiset havainnot, tarkastettavan kohteen edustajan esittämä selvitys sekä johtopäätökset ja niiden perustelut. Pöytäkirja on myös laadittava, jos hyvinvointialueen pelastusviranomainen muutoin valvonnan yhteydessä antaa 81 §:ssä tarkoitetun korjausmääräyksen tai keskeyttää välittömän tulipalon tai muun onnettomuuden vaaraa aiheuttavan toiminnan. Pöytäkirja on viipymättä annettava tiedoksi asianosaisille. 

81 § 

Korjausmääräys ja toiminnan keskeyttäminen 

Jos hyvinvointialueen pelastusviranomainen valvontatehtävää suorittaessaan havaitsee puutteita tässä laissa säädettyjen velvoitteiden toteuttamisessa, pelastusviranomaisen on määrättävä ne korjattaviksi. Jos puutteita ei voida heti korjata, korjaamiselle tulee antaa määräaika. 

Jos hyvinvointialueen pelastusviranomainen tämän lain mukaista valvontatehtävää suorittaessaan havaitsee puutteita muussa laissa säädettyjen velvoitteiden toteuttamisessa ja arvioi puutteiden aiheuttavan vakavaa vaaraa henkilöturvallisuudelle, pelastusviranomainen voi määrätä puutteet korjattaviksi. Jos puutteita ei voida heti korjata, asiasta tulee ilmoittaa asianomaiselle valvontaviranomaiselle. 


82 § 

Erityiset turvallisuusvaatimukset 

Kohteeseen, jossa harjoitettu toiminta tai olosuhteet aiheuttavat henkilö- tai paloturvallisuudelle tai ympäristölle tavanomaista suuremman vaaran, hyvinvointialueen pelastusviranomainen voi, jos se on välttämätöntä, määrätä toiminnanharjoittajan hankkimaan tarkoituksenmukaista sammutuskalustoa ja muita pelastustyötä helpottavia laitteita tai asentamaan automaattisen sammutuslaitteiston taikka ryhtymään kohteessa muihin välttämättömiin toimenpiteisiin onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä ihmisten ja omaisuuden turvaamiseksi onnettomuuden varalta. 

Hyvinvointialueen pelastusviranomaisen tulee kuulla maankäyttö- ja rakennuslain 124 §:ssä tarkoitettua kunnan rakennusvalvontaviranomaista valmisteltaessa 1 momentissa tarkoitettua määräystä kohteessa edellytettävistä turvallisuusvaatimuksista, jos turvallisuusvaatimusten toteuttaminen edellyttää rakennuslupaa tai toimenpidelupaa. 

83 § 

Puolustusvoimien salassa pidettävät kohteet 

Mitä 78 §:ssä säädetään, ei koske sellaisia Puolustusvoimien hallinnassa olevia kohteita, jotka valtakunnan turvallisuuden vuoksi on pidettävä salassa ja joiden valvontatehtävästä Puolustusvoimat on hyvinvointialueen pelastusviranomaiselle ilmoittanut pitävänsä huolta. Puolustusvoimat vastaa näiden kohteiden palotarkastuksista. Tarkastustoiminnasta voidaan antaa tarkempia säännöksiä puolustusministeriön asetuksella. 

13 luku 

Salassapitovelvollisuus, tiedonsaantioikeus ja henkilörekisterit 

87 § 

Velvollisuus tilastotietojen antamiseen 

Hyvinvointialueen pelastusviranomaisen tulee toimittaa pelastustoimen suoritteista, voimavaroista, järjestelyistä ja muusta varautumisesta sekä toimenpiderekisteristä maksutta sisäministeriölle, aluehallintovirastolle ja Pelastusopistolle tietoja, jotka ovat tarpeen tilastojen tekemistä varten. Tiedot voidaan tarvittaessa luovuttaa teknisen käyttöyhteyden avulla, ja ne voivat sisältää myös salassa pidettäviä tietoja. 


88 § 

Tiedonsaantioikeus palon- ja onnettomuuden tutkinnassa 

Edellä 41 §:ssä tarkoitettua palontutkintaa suorittavalla hyvinvointialueen pelastusviranomaisella ja 107 §:n mukaista onnettomuuden tutkintaa suorittamaan määrätyllä tutkintalautakunnan jäsenellä ja asiantuntijalla on oikeus päästä onnettomuuskohteeseen ja ottaa näytteitä sekä saada salassapitosäännösten estämättä maksutta tutkinnassa välttämättömiä tietoja ja asiakirjoja onnettomuuskohteen edustajalta ja viranomaisilta. 

89 § 

Tiedonsaantioikeus pelastustoimintaa ja valvontatehtäviä varten 


Mitä 1—4 momentissa säädetään, ei koske 83 §:ssä tarkoitettua salassa pidettävää kohdetta. Puolustusvoimien tulee kuitenkin antaa hyvinvointialueen pelastusviranomaiselle ja hätäkeskukselle pelastustehtävän asianmukaisen ja turvallisen suorittamisen edellyttämät tiedot kohteesta. 

14 luku 

Pelastustoimen rahoitus, maksut, palkkiot ja korvaukset 

96 § 

Eräiden suoritteiden maksullisuus 

Tässä laissa tarkoitetuista hyvinvointialueen pelastusviranomaisen suoritteiden maksullisuudesta ja perittävien maksujen suuruudesta päättämisestä säädetään hyvinvointialueesta annetussa laissa säädetään. Maksu voidaan periä: 

1) 79 §:ssä tarkoitetun valvontasuunnitelman mukaisen palotarkastuksen tai muun valvontatoimenpiteen suorittamisesta; 

2) tehtävästä, jonka on aiheuttanut hätäkeskukseen liitetyn paloilmoittimen toistuva erheellinen toiminta; 

3) tehtävästä, joka on muussa laissa erikseen säädetty maksulliseksi. 

Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun maksun perimisen edellytyksenä on, että paloilmoitin on aikaisemmin aiheuttanut erheellisen ilmoituksen ja hyvinvointialueen pelastusviranomainen on kirjallisesti kehottanut kohteen omistajaa, haltijaa tai toiminnanharjoittajaa korjaamaan laitteen tai ryhtymään muihin tarpeellisiin toimenpiteisiin erheellisten paloilmoitusten estämiseksi. Edellä 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut maksut saadaan periä kohteen omistajalta, haltijalta tai toiminnanharjoittajalta.  

Edellä 1 momentissa tarkoitetut maksut ovat suoraan ulosottokelpoisia. Niiden perimisestä säädetään verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa ( 706/2007 ). Jos toimenpiteestä määrättyä maksua ei ole suoritettu eräpäivänä, saadaan viivästyneelle määrälle periä vuotuista viivästyskorkoa enintään korkolain ( 633/1982 ) 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan. Eräpäivä voi olla aikaisintaan kahden viikon kuluttua maksun määräytymisen perusteena olevan palvelun saamisesta. Viivästyskoron sijasta viranomainen voi periä viiden euron suuruisen viivästysmaksun, jos viivästyskoron määrä jää tätä pienemmäksi. 

99 § 

Metsä- ja maastopalojen sammutuskustannukset 

Jos metsä- tai maastopalo on ulottunut useamman hyvinvointialueen alueelle, sammutuskustannukset maksaa se hyvinvointialue, jonka alueella palo on saanut alkunsa, jollei toisin sovita. Muiden hyvinvointialueiden on korvattava näistä kustannuksista osuutensa palaneen pinta-alan tai muun kohtuullisen perusteen mukaan. 

15 luku 

Muutoksenhaku, pakkokeinot ja rangaistukset 

104 § 

Muutoksenhaku 

Tämän lain 96 §:n 1 momentissa ja 102 §:ssä tarkoitettuun viranomaisen hallintopäätökseen saa vaatia oikaisua siten kuin hallintolaissa (434/2003) säädetään. 

Tämän lain nojalla tehtyyn hallintopäätökseen sekä oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla. Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019). 

Muutoksenhakuun 96 §:n 1 momentissa tarkoitettuun hyvinvointialueen pelastusviranomaisen suoritteiden maksullisuutta ja perittävien maksujen suuruutta koskevaan aluevaltuuston päätökseen sovelletaan kuitenkin, mitä hyvinvointialueesta annetun lain 16 luvussa säädetään. 

Muutoksenhakuun rakennusluvan myöntävän viranomaisen päätökseen sovelletaan kuitenkin, mitä maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään. 

Päätöstä on 1 ja 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa noudatettava heti muutoksenhausta huolimatta, jollei muutoksenhakuviranomainen toisin määrää. 

105 § (Uusi) 

Uhkasakko ja teettämisuhka 

Hyvinvointialueen pelastusviranomainen tai, jos on kyse 8 kohdassa tarkoitetusta asiasta, aluehallintovirasto voi määräajassa velvoittaa oikaisemaan sen, mitä on tehty tämän lain vastaisesti tai lyöty laimin. Määräys voidaan antaa sille, joka: 


16 luku 

Erinäiset säännökset 

108 § 

Pelastustoimen laitteiden sijoittaminen rakennukseen 

Hyvinvointialueen pelastusviranomaisella on oikeus sijoittaa rakennukseen tai rakennelmaan pelastustoimen tarvitsemia laitteita. Rakennuksen tai rakennelman omistajaa ja haltijaa tulee kuulla ennen laitteiden sijoittamista. Laitteiden sijoittamiseen sovelletaan, mitä maankäyttö- ja rakennuslain 161—163 §:ssä säädetään yhdyskuntateknisten laitteiden sijoittamisesta, muuttamisesta ja poistamisesta. 

109 § 

Viranomaisverkon ja viranomaisviestintään liittyvän viestintäpalvelun käytettävyyttä koskevat erityiset vaatimukset 

Hyvinvointialueen pelastusviranomainen voi määrätä rakennuksen tai rakennelman omistajan hankkimaan rakennukseensa tai rakennelmaansa välttämättömiä viranomaisverkon ja viranomaisviestintään liittyvän viestintäpalvelun (viranomaisviestintäpalvelun) käytettävyyttä varmistavia laitteita ja pitämään ne toimintakunnossa. Määräyksen antamisen edellytyksenä on, että sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 250 §:n 1 momentissa tarkoitetun viranomaisverkon tai viranomaisviestintäpalvelun käytettävyys kyseisessä rakennuksessa tai rakennelmassa, jossa on tavanomaista suurempi henkilöturvallisuusriski, on estynyt rakennuksesta tai rakennelmasta johtuvasta rakenteellisesta syystä ja viranomaisverkon tai viranomaisviestintäpalvelun käytettävyys ei ole riittävä pelastustoiminnan asianmukaiseksi suorittamiseksi. Pelastusviranomainen saa antaa määräyksen hankkia viranomaisverkon käytettävyyttä varmistavia laitteita kuitenkin vain siihen saakka, kunnes alueella on siirrytty käyttämään yksinomaan viranomaisviestintäpalvelua.  



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 

Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleet alueen pelastuslaitoksen ylimmän viranhaltijan määräykset pelastuslaitoksen viranhaltijoista pysyvät voimassa, jollei hyvinvointialueen pelastuslaitoksen ylin viranhaltija toisin määrää. 


76.  Laki  palosuojelurahastolain 14 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  

muutetaan palosuojelurahastolain ( 306/2003 ) 14 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1057/2006 , seuraavasti: 

14 § 

Avustukset ja muu rahoitus 


Palosuojelurahastosta voidaan myöntää yleisavustusta ja erityisavustuksia pelastusalan järjestöille ja muille vastaaville yhteisöille sekä erityisavustuksia kunnille, hyvinvointialueille ja sopimuspalokunnille. 



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


77.  Laki  meripelastuslain 4 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan meripelastuslain (1145/2001) 4 §:n 1 momentti ja 2 momentin 5 kohta, sellaisina kuin ne ovat laissa 1356/2018 , seuraavasti: 

4 § 

Muut meripelastukseen osallistuvat viranomaiset ja toimijat 

Hätäkeskuslaitos, Ilmatieteen laitos, pelastuslaissa ( 379/2011 ) tarkoitettu hyvinvointialueen pelastusviranomainen, Liikenne- ja viestintävirasto, Väylävirasto, poliisi, Puolustusvoimat, sosiaali- ja terveysviranomaiset, Tulli ja ympäristöviranomaiset (muu meripelastusviranomainen) ovat Rajavartiolaitoksen ohella velvollisia osallistumaan korvauksetta meripelastustoimen tehtäviin, jos se on niiden toimialaan kuuluvien tehtävien kannalta perusteltua taikka jos se vaaratilanteen vakavuus ja erityisluonne huomioon ottaen on tarpeen eikä meripelastustoimen tehtävän suorittaminen merkittävällä tavalla vaaranna viranomaisen muun tärkeän lakisääteisen tehtävän suorittamista. 

Muiden meripelastusviranomaisten tehtävät meripelastustoimessa ovat seuraavat: 


5) hyvinvointialueen pelastustoimi, poliisi ja Tulli osallistuvat etsintä- ja pelastustoimintaan tarjoamalla käytettäväksi niille kuuluvaa henkilöstöä ja kalustoa; hyvinvointialueen pelastustoimi osallistuu pelastustoimen erikoiskoulutetun meritoimintaryhmän toimintaan, jos tästä on hyvinvointialueen pelastustoimen ja Rajavartiolaitoksen kesken erikseen sovittu; 



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


78.  Laki  rahankeräyslain 5 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  

muutetaan rahankeräyslain ( 863/2019 ) 5 §:n 4 momentti seuraavasti: 

5 § 

Rahankeräyksen järjestäjä 


Valtiolle, hyvinvointialueelle, HUS-yhtymälle, kunnalle ja kuntayhtymälle ei myönnetä rahankeräyslupaa, eivätkä ne saa järjestää pienkeräystä. Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetut tahot saavat järjestää rahankeräyksen valtion, hyvinvointialueen, HUS-yhtymän, kunnan tai kuntayhtymän toimintaan. 


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


79.  Laki  isyyslain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  

muutetaan isyyslain ( 11/2015 ) 5 §, 16 §:n 2, 3, 5 ja 6 momentti, 19 §:n 4 momentti ja 59 §, sellaisina kuin niistä ovat 16 §:n 2, 3, 5 ja 6 momentti laissa 1596/2015 , sekä  

lisätään lakiin uusi 59 a § seuraavasti: 

5 § 

Isyyden selvittämisen toimeenpanija 

Isyyden selvittää lastenvalvoja sillä hyvinvointialueella, jonka alueella äidillä on kotikuntalaissa ( 201/1994 ) tarkoitettu kotikunta. Jos lapsi on täyttänyt 15 vuotta, lapsen äiti on kuollut tai äidillä ei ole Suomessa kotikuntaa, isyyden selvittää kuitenkin lastenvalvoja sillä hyvinvointialueella, jonka alueella lapsella on kotikunta tai, jos lapsella ei ole Suomessa kotikuntaa, sillä hyvinvointialueella, jonka alueella lapsi oleskelee. 

Jos mies haluaa tunnustaa isyytensä, eikä isyyden selvittäminen kuulu minkään 1 momentissa tarkoitetun hyvinvointialueen lastenvalvojalle, isyyden selvittää lastenvalvoja sillä hyvinvointialueella, jonka alueella miehellä on kotikunta. 

Jos isyyden selvittäminen ei 1 ja 2 momentin mukaan kuulu minkään hyvinvointialueen lastenvalvojalle, isyyden selvittää Helsingin kaupungin lastenvalvoja. 

16 § 

Isyyden tunnustaminen ennen lapsen syntymää 


Ilmoitus on annettava henkilökohtaisesti ja tulevan äidin läsnä ollessa terveydenhoitajalle tai kätilölle sen hyvinvointialueen äitiysneuvolassa tai neuvolapalveluita hyvinvointialueen toimeksiannosta tuottavassa yksityisessä terveydenhuollon toimintayksikössä, jossa syntyvän lapsen äidille ja miehelle on annettu raskaudenaikaisia neuvolapalveluita. Ennen tunnustamisen vastaanottamista osapuolille on selvitettävä tunnustamisen merkitys ja oikeusvaikutukset. 

Tunnustamislausuma, jota 2 momentissa tarkoitetaan, voidaan antaa myös lastenvalvojalle sillä hyvinvointialueella, jonka alueella äidillä on kotikunta, jos äiti esittää todistuksen raskaudestaan. Tällöin noudatetaan, mitä 2 momentissa säädetään. 


Tunnustamisesta laadittavasta asiakirjasta säädetään 22 §:ssä. Äidin hyväksyttyä tunnustamisen kirjallisesti asiakirja on viipymättä toimitettava sen hyvinvointialueen lastenvalvojalle, jolle isyyden selvittäminen 5 §:n mukaan kuuluu. 

Terveydenhoitajaan ja kätilöön sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä heidän hoitaessaan 2 momentissa tarkoitettua tehtävää silloinkin, kun hän ei ole palvelussuhteessa hyvinvointialueeseen. 

19 § 

Tunnustamisen hyväksyminen 


Hyväksyminen, jota 1 ja 2 momentissa tarkoitetaan, annetaan sen hyvinvointialueen lastenvalvojalle, joka selvittää isyyden. Hyväksymisen voi vastaanottaa myös se, joka 18 §:n 2 momentin mukaan voi ottaa vastaan tunnustamisen. Hyväksyminen on annettava sen vastaanottajalle henkilökohtaisesti. 

59 § 

Virka-apu 

Lastenvalvoja on pyynnöstä velvollinen antamaan virka-apua toisen hyvinvointialueen lastenvalvojalle isyyden selvittämisessä ja vahvistamisessa lastenvalvojalle kuuluvissa tehtävissä. Tällöin lastenvalvoja on velvollinen myös edustamaan toista lastenvalvojaa käsiteltäessä tämän toimeen kuuluvaa asiaa toimialueensa tuomioistuimessa tai muun viranomaisen luona. 

59 a § 

Soveltaminen Ahvenanmaan maakunnassa 

Mitä tässä laissa säädetään hyvinvointialueista, sovelletaan Ahvenanmaan maakunnassa Ahvenanmaan maakunnan kuntiin. 


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


80.  Laki  äitiyslain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  

muutetaan äitiyslain ( 253/2018 ) 5 §, 14 §:n 2, 3, 5 ja 6 momentti ja 51 § sekä 

lisätään lakiin uusi 51 a § seuraavasti: 

5 § 

Äitiyden selvittämisen toimeenpanija 

Jos äitiyden selvittämisen tarve todetaan isyyden selvittämisen yhteydessä, äitiyden selvittää lastenvalvoja sillä hyvinvointialueella, jossa isyyden selvittäminen on toimitettu. 

Jos äitiyden selvittäminen tapahtuu muussa kuin isyyden selvittämisen yhteydessä, äitiyden selvittää lastenvalvoja sillä hyvinvointialueella, jonka alueella lapsen synnyttäneellä äidillä on kotikuntalaissa ( 201/1994 ) tarkoitettu kotikunta. Jos lapsi on täyttänyt 15 vuotta, lapsen synnyttänyt äiti on kuollut tai hänellä ei ole Suomessa kotikuntaa, äitiyden selvittää kuitenkin lastenvalvoja sillä hyvinvointialueella, jonka alueella lapsella on kotikunta tai, jos lapsella ei ole Suomessa kotikuntaa, sillä hyvinvointialueella, jonka alueella lapsi oleskelee. 

Jos nainen haluaa tunnustaa äitiytensä eikä äitiyden selvittäminen kuulu minkään 1 tai 2 momentissa tarkoitetun hyvinvointialueen lastenvalvojalle, äitiyden selvittää lastenvalvoja sillä hyvinvointialueella, jonka alueella naisella on kotikunta. 

Jos äitiyden selvittäminen ei 1—3 momentin mukaan kuulu minkään hyvinvointialueen lastenvalvojalle, äitiyden selvittää Helsingin kaupungin lastenvalvoja. 

14 § 

Äitiyden tunnustaminen ennen lapsen syntymää 


Tunnustajan on annettava ilmoitus henkilökohtaisesti ja raskaana olevan läsnä ollessa terveydenhoitajalle tai kätilölle sen hyvinvointialueen äitiysneuvolassa tai neuvolapalveluita hyvinvointialueen toimeksiannosta tuottavassa yksityisessä terveydenhuollon toimintayksikössä, jossa perheelle on annettu raskaudenaikaisia neuvolapalveluita. Ennen tunnustamisen vastaanottamista osapuolille on selvitettävä tunnustamisen merkitys ja oikeusvaikutukset. 

Tunnustamislausuma, jota 2 momentissa tarkoitetaan, voidaan antaa myös lastenvalvojalle sillä hyvinvointialueella, jonka alueella raskaana olevalla on kotikunta, jos tämä esittää todistuksen raskaudestaan. Tällöin noudatetaan, mitä 2 momentissa säädetään. 


Tunnustamisesta laadittavasta asiakirjasta säädetään 20 §:ssä. Raskaana olevan hyväksyttyä tunnustamisen kirjallisesti asiakirja on viipymättä toimitettava sen hyvinvointialueen lastenvalvojalle, jolle äitiyden selvittäminen 5 §:n mukaan kuuluu. 

Terveydenhoitajaan ja kätilöön sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä heidän hoitaessaan 2 momentissa tarkoitettua tehtävää silloinkin, kun hän ei ole palvelussuhteessa hyvinvointialueeseen. 

51 § 

Virka-apu 

Lastenvalvoja on pyynnöstä velvollinen antamaan virka-apua toisen hyvinvointialueen lastenvalvojalle äitiyden selvittämisessä ja vahvistamisessa lastenvalvojalle kuuluvissa tehtävissä. Tällöin lastenvalvoja on velvollinen myös edustamaan toista lastenvalvojaa käsiteltäessä tämän toimeen kuuluvaa asiaa toimialueensa tuomioistuimessa tai muun viranomaisen luona. 

51 a § 

Soveltaminen Ahvenanmaan maakunnassa 

Mitä tässä laissa säädetään hyvinvointialueista, sovelletaan Ahvenanmaan maakunnassa Ahvenanmaan maakunnan kuntiin. 


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


81.  Laki  adoptiolain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan adoptiolain ( 22/2012 ) 14 §:n 1 momentti, 21 §, 22 §:n 1 momentti, 24 §:n 3 momentti, 32 §:n 1 momentti, 61 §:n 1 momentti, 63 §:n 1 momentti, 80 §, 87 §:n 1 ja 2 momentti, 92 §:n 3 momentti ja 94 §:n 1 momentti, sellaisena kuin niistä on 63 §:n 1 momentti laissa 197/2019 , sekä  

lisätään lakiin uusi 97 a § seuraavasti: 

14 § 

Suostumuksen antaminen 

Vanhemman ja 13 §:ssä tarkoitetun henkilön suostumus adoptioon on annettava hyvinvointialueelle tai 22 §:n 1 momentissa tarkoitetulle adoptiotoimistolle. Ulkomailla suostumus on annettava sille, joka konsulipalvelulain ( 498/1999 ) 33 §:n mukaan voi antaa notaaripalveluita edustustossa, tai tämän lain 67 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla. 


21 § 

Adoptioneuvonnan pyytäminen 

Lapsen vanhemman, joka aikoo antaa alaikäisen lapsensa adoptiolapseksi, ja henkilön, joka aikoo adoptoida alaikäisen lapsen, on pyydettävä adoptioneuvonnan järjestämistä siltä hyvinvointialueelta, jonka alueella hänen kotikuntansa sijaitsee, tai Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston luvan saaneelta adoptiotoimistolta. 

22 § 

Adoptioneuvonnan antajat 

Adoptioneuvontaa saavat antaa hyvinvointialueet sekä adoptiotoimistot, jotka ovat saaneet Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston luvan harjoittaa adoptioneuvontaa (adoptioneuvonnan antajat). 


24 § 

Adoptioneuvonnan tehtävät 


Jos adoptioneuvontaa antaa adoptiotoimisto, sen on hankittava lausunto lapsen ja hakijoiden olosuhteista siltä hyvinvointialueelta, jonka alueella heidän kotikuntansa sijaitsee. 


32 § 

Palvelunantajat 

Kansainvälistä adoptiopalvelua saavat antaa ne hyvinvointialueet ja muut yhteisöt, jotka ovat saaneet adoptiolautakunnan luvan tähän toimintaan (palvelunantajat). 


61 § 

Vireillepano 

Yhteydenpitoa koskeva asia pannaan vireille käräjäoikeudessa kirjallisella hakemuksella, jonka voi tehdä lapsen aikaisempi vanhempi, adoptiovanhempi, lapsen huoltaja tai hyvinvointialue. 


63 § 

Selvityksen hankkiminen, lapsen kuuleminen ja väliaikainen määräys 

Lapsen toivomusten ja mielipiteen sekä muiden yhteydenpitoa koskevan asian ratkaisemiseen vaikuttavien olosuhteiden selvittämiseksi tuomioistuimen on tarvittaessa hankittava selvitys niiltä hyvinvointialueilta, joiden alueella lapsen, hänen aikaisemman vanhempansa ja adoptiovanhemman kotikunta sijaitsee. Jos tällaisella henkilöllä ei ole kotikuntaa Suomessa, selvitys on hankittava siltä hyvinvointialueelta, jonka alueella henkilö oleskelee. 


80 § 

Hyvinvointialueen lausunto 

Tuomioistuin tai muu viranomainen voi käsitellessään 68—75 §:ssä tarkoitettua asiaa, joka koskee alle 18-vuotiasta lasta, tarvittaessa pyytää lausunnon asiaan osallisen olosuhteista siltä hyvinvointialueelta, jonka alueella lapsen kotikunta sijaitsee. 

87 § 

Lupa adoptiotoimiston ylläpitämiseen ja kansainvälisen adoptiopalvelun antamiseen 

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto voi hakemuksesta myöntää luvan adoptiotoimiston ylläpitämiseen hyvinvointialueelle, Suomessa rekisteröidylle yhdistykselle sekä muussa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa rekisteröidylle yhdistykselle ja muulle vastaavalle yhteisölle. 

Adoptiolautakunta voi hakemuksesta myöntää luvan kansainvälisen adoptiopalvelun antamiseen hyvinvointialueelle, Suomessa rekisteröidylle yhdistykselle sekä muussa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa rekisteröidylle yhdistykselle ja muulle vastaavalle yhteisölle. 


11 luku 

Erinäiset säännökset 

92 § 

Asiakirjojen säilyttäminen ja siirtäminen 


Jos adoptiotoimisto tai palvelunantaja lopettaa tässä laissa tarkoitetun toimintansa, 1 momentissa tarkoitetut asiakirjat on siirrettävä sen hyvinvointialueen säilytettäviksi, jolle Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto antaa tehtäväksi ottaa vastaan asiakirjat. 

94 § 

Tietopyynnön käsittely 

Jos adoptiolautakunnalle toimitetaan Euroopan neuvoston sopimuksen 15 artiklassa tarkoitettu tietopyyntö, lautakunnan tulee pyytää asiassa selvitystä siltä hyvinvointialueelta, joka lautakunnan arvion mukaan parhaiten kykenee hankkimaan pyydetyt tiedot. 


97 a § 

Soveltaminen Ahvenanmaan maakunnassa 

Mitä tässä laissa säädetään hyvinvointialueista, sovelletaan Ahvenanmaan maakunnassa Ahvenanmaan maakunnan kuntiin. 


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


82.  Laki  avioliittolain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan avioliittolain ( 234/1929 ) 22 §:n 2 momentti, 32 §:n 3 momentti ja 50 §,  

sellaisina kuin ne ovat, 22 §:n 2 momentti laissa 1387/2009 , 32 §:n 3 momentti laissa 411/1987 ja 50 § laissa 1078/2010 , sekä 

lisätään lakiin uusi 32 a § ja 50 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 1078/2010 , uusi 5 momenttiseuraavasti: 

22 § 


Perheasioiden sovittelun järjestämisestä huolehtii hyvinvointialue. Sovittelua voivat antaa lisäksi ne yhteisöt, yhtymät ja säätiöt sekä henkilöt, jotka ovat saaneet aluehallintoviraston luvan tähän toimintaan. 


I OSA 

AVIOLIITON SOLMIMINEN JA PURKAMINEN 

6 luku 

Yhteiselämän lopettaminen ja avioero 

32 § 


Lapsen vanhemman tai hyvinvointialueen vaatimuksesta tuomioistuimen tulee antaa päätös huollosta ja tapaamisoikeudesta siten kuin lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetussa laissa (361/1983) säädetään. 

32 a § 

Mitä 22 ja 32 §:ssä säädetään hyvinvointialueista, sovelletaan Ahvenanmaan maakunnassa Ahvenanmaan maakunnan kuntiin. 

50 § 

Puolisot voivat tehdä keskenään sopimuksen 47 tai 48 §:n nojalla toiselle puolisolle suoritettavasta elatusavusta. Sopimus on tehtävä kirjallisesti sekä esitettävä sen hyvinvointialueen vahvistettavaksi, jonka alueella puolisolla tai toisella heistä on asuinpaikka. 

Jos kummallakaan puolisolla ei ole Suomessa asuinpaikkaa, mutta Suomen tuomioistuin on toimivallasta, sovellettavasta laista, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä yhteistyöstä elatusvelvoitteita koskevissa asioissa annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 4/2009 3 tai 6 artiklan mukaan toimivaltainen elatusta koskevassa asiassa, hyvinvointialue voi vahvistaa 1 momentissa tarkoitetun sopimuksen, jos osapuolet ovat elatusvelvoitteisiin sovellettavasta laista Haagissa 23 päivänä marraskuuta 2007 tehdyn pöytäkirjan 7 artiklan mukaisesti sopineet, että elatusvelvoitteeseen sovelletaan Suomen lakia. Sopimus on esitettävä vahvistettavaksi Helsingin kaupungille. 

Ennen sopimuksen vahvistamista hyvinvointialueen on harkittava, voidaanko sopimusta pitää kohtuullisena ottaen huomioon puolison elatuksen tarve, toisen puolison maksukyky sekä muut asiaan vaikuttavat seikat. 

Sopimus, jonka hyvinvointialue on vahvistanut, voidaan panna täytäntöön niin kuin tuomioistuimen antama lainvoimainen päätös. 

Mitä tässä pykälässä säädetään hyvinvointialueista, sovelletaan Ahvenanmaan maakunnassa Ahvenanmaan maakunnan kuntiin. 


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


83.  Laki  hedelmöityshoidoista annetun lain 2 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  

muutetaan hedelmöityshoidoista annetun lain ( 1237/2006 ) 2 §:n 6 kohta seuraavasti: 

2 § 

Määritelmät 

Tässä laissa tarkoitetaan: 


6) terveydenhuollon toimintayksiköllä terveyskeskusta, sairaalaa ja siitä erillään olevaa sairaanhoidon toimintayksikköä, hyvinvointialueen tai HUS-yhtymän päättämää muuta hoitovastuussa olevaa kokonaisuutta sekä yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa ( 152/1990 ) tarkoitettua terveydenhuollon palveluja tuottavaa yksikköä. 


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


84.  Laki  lapsen elatuksesta annetun lain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  

muutetaan lapsen elatuksesta annetun lain ( 704/1975 ) 8, 8 a ja 8 b § ja 13 a §:n 1 momentti,  

sellaisina kuin ne ovat, 8 § osaksi laissa 1079/2010 , 8 a § laissa 1079/2010 , 8 b § laissa 15/2015 sekä 13 a §:n 1 momentti laissa 1307/2014 , sekä 

lisätään lakiin uusi 8 c § seuraavasti: 

3 luku 

Elatusavun vahvistaminen sopimuksella 

8 § 

Elatusavusta tehty sopimus on esitettävä vahvistettavaksi sille hyvinvointialueelle, jonka alueella lapsella on asuinpaikka tai, jos lapsella ei ole Suomessa asuinpaikkaa, sille hyvinvointialueelle, jonka alueella elatusvelvollisella on asuinpaikka. Jos kummallakaan heistä ei ole Suomessa asuinpaikkaa, sopimuksen vahvistamiseen sovelletaan, mitä 8 a §:ssä säädetään. 

Hyvinvointialueen on vahvistettava elatusavusta tehty sopimus, jos sopimuksen sisältö on tämän lain mukainen ja sopimus on tehty säädetyssä muodossa sekä muutoin tämän lain säännöksiä noudattaen. Ennen sopimuksen vahvistamista hyvinvointialueen on erityisesti harkittava, voidaanko sopimusta pitää kohtuullisena ottaen huomioon lapsen oikeus riittävään elatukseen, vanhempien maksukyky sekä muut asiaan vaikuttavat seikat siten kuin 1—3 ja 6 §:ssä säädetään. 

Elatusavusta tehty sopimus, jonka hyvinvointialue on vahvistanut, voidaan panna täytäntöön niin kuin lainvoimainen tuomio. 

8 a § 

Hyvinvointialue voi vahvistaa elatusavusta tehdyn sopimuksen, vaikka lapsella tai elatusvelvollisella ei ole Suomessa asuinpaikkaa, jos Suomen tuomioistuin on asiassa toimivaltainen toimivallasta, sovellettavasta laista, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä yhteistyöstä elatusvelvoitteita koskevissa asioissa annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 4/2009 3 tai 6 artiklan mukaan ja osapuolet ovat elatusvelvoitteisiin sovellettavasta laista Haagissa 23 päivänä marraskuuta 2007 tehdyn pöytäkirjan 7 artiklan mukaisesti sopineet, että elatusvelvoitteeseen sovelletaan Suomen lakia. 

Sopimus, jota 1 momentissa tarkoitetaan, on esitettävä vahvistettavaksi Helsingin kaupungille. Jos sopimus tehdään samanaikaisesti lapsen huollosta tai tapaamisoikeudesta tehtävän sopimuksen kanssa, sopimuksen vahvistamista on kuitenkin pyydettävä siltä hyvinvointialueelta, joka on toimivaltainen vahvistamaan lapsen huollosta tai tapaamisoikeudesta tehdyn sopimuksen. 

8 b § 

Lastenvalvoja on pyynnöstä velvollinen antamaan virka-apua toisen hyvinvointialueen lastenvalvojalle elatusavun vahvistamista koskevissa asioissa lastenvalvojalle kuuluvissa tehtävissä. Tällöin lastenvalvoja on velvollinen myös edustamaan toista lastenvalvojaa käsiteltäessä tämän toimeen kuuluvaa asiaa toimialueensa tuomioistuimessa tai muun viranomaisen luona. 

8 c § 

Mitä tässä laissa säädetään hyvinvointialueista, sovelletaan Ahvenanmaan maakunnassa Ahvenanmaan maakunnan kuntiin. 

13 a § 

Jos lapsi on joutunut tai on vaarassa joutua elatuksen puutteeseen eikä vanhemman velvollisuutta suorittaa elatusapua ole vahvistettu tai jos vahvistettu elatusapu on lapsen elatukseen riittämätön, hyvinvointialueella on oikeus ajaa lapsen puolesta kannetta elatusavun vahvistamiseksi tai sen määrän korottamiseksi. 



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


85.  Laki  lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain ( 361/1983 ) 8 §:n 1—3 ja 5 momentti, 9 b §:n 1 ja 2 momentti, 11 a §:n 1 ja 2 momentti, 12 §, 14 §:n 1 momentti, 16 §:n otsikko sekä 1, 2 ja 4 momentti, 17 b §:n 1 momentti, 17 d §, 19 §:n 2 momentti, 35 §:n 2 momentti, 39 §:n 2 momentti, 46 §:n 3 momentti ja 49 §:n 1 kohta,  

sellaisina kuin niistä ovat, 8 §:n 1—3 ja 5 momentti, 9 b §:n 1 ja 2 momentti, 11 a §:n 1 ja 2 momentti, 14 §:n 1 momentti, 16 §:n otsikko sekä 1, 2 ja 4 momentti, 17 b §:n 1 momentti, 17 d §, 39 §:n 2 momentti ja 49 §:n 1 kohta laissa 190/2019 , 19 §:n 2 momentti ja 35 §:n 2 momentti laissa 186/1994 sekä 46 §:n 3 momentti laissa 662/2015 , sekä 

lisätään lakiin siitä lailla 190/2019 kumotun 8 a §:n tilalle uusi 8 a § seuraavasti: 

8 § 

Sopimuksen vahvistaminen 

Sopimus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta on tehtävä kirjallisesti ja se on esitettävä vahvistettavaksi sille hyvinvointialueelle, jonka alueella lapsella on asuinpaikka. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos vahvistaa sopimuksessa käytettävien lomakkeiden kaavan. 

Jos lapsella ei ole asuinpaikkaa Suomessa, sopimus on esitettävä vahvistettavaksi sille hyvinvointialueelle, jonka alueella lapsella on viimeksi ollut Suomessa asuinpaikka tai, jos lapsella ei ole ollut Suomessa asuinpaikkaa, sille hyvinvointialueelle, jonka alueella lapsen vanhemmilla tai jommallakummalla vanhemmista on asuinpaikka. Jos mikään hyvinvointialue ei edellä säädetyn nojalla ole toimivaltainen, sopimus on esitettävä vahvistettavaksi Helsingin kaupungille. 

Hyvinvointialueen on harkitessaan, voidaanko sopimus vahvistaa, otettava huomioon lapsen etu sekä lapsen omat toivomukset ja mielipide siten kuin 10 ja 11 §:ssä säädetään. Lastenvalvojan tai sen, joka on määrätty valmistelemaan sopimusten vahvistamista, tulee keskustella lapsen kanssa henkilökohtaisesti, jos lapsi tähän suostuu ja tämä on tarpeen lapsen toivomusten ja mielipiteen selvittämiseksi. Sopimus on jätettävä vahvistamatta, jos kumpikaan lapsen vanhemmista ei ole lapsen huoltaja. 


Sopimus, jonka hyvinvointialue on vahvistanut, on voimassa ja voidaan panna täytäntöön niin kuin tuomioistuimen lainvoimainen päätös. 

8 a § 

Soveltaminen Ahvenanmaan maakunnassa 

Mitä tässä laissa säädetään hyvinvointialueista, sovelletaan Ahvenanmaan maakunnassa Ahvenanmaan maakunnan kuntiin. 

9 b § 

Tuetut ja valvotut tapaamiset sekä valvotut vaihdot 

Vanhemmat voivat sopia, että lapsen ja vanhemman väliset tapaamiset toteutetaan tuettuina tai valvottuina taikka että tapaamiset aloitetaan ja lopetetaan valvotusti (valvotut vaihdot). Hyvinvointialue voi vahvistaa sopimuksen siten kuin 8 §:ssä säädetään, jos tuki tai valvonta on tarpeen lapsen edun kannalta perustellusta syystä. Tapaamiset voidaan vahvistaa valvotuiksi vain, jos tapaamisten tukeminen tai valvotut vaihdot eivät riitä turvaamaan lapsen etua. 

Samoin edellytyksin kuin hyvinvointialue voi vahvistaa sopimuksen, tuomioistuin voi päättää, että tapaamiset toteutetaan tuettuina tai valvottuina taikka valvotuin vaihdoin. 


11 a § 

Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta päättäminen huostassapidon aikana 

Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan asian ratkaisemisesta huostassapidon aikana säädetään lastensuojelulain ( 417/2007 ) 46 §:ssä. Jos asian ratkaiseminen on huostassapidon takia lapsen edun kannalta tarpeetonta, hyvinvointialue voi jättää sopimuksen vahvistamatta tai tuomioistuin hylätä hakemuksen. 

Hyvinvointialueen vahvistama sopimus tai tuomioistuimen päätös lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta ei vaikuta huostaanottoon eikä sen sisältöön. 


12 § 

Sopimuksen ja päätöksen muuttaminen 

Hyvinvointialueen vahvistamaa sopimusta tai tuomioistuimen päätöstä lapsen huollosta tai tapaamisoikeudesta voidaan muuttaa, jos olosuhteet ovat sopimuksen vahvistamisen tai päätöksen antamisen jälkeen muuttuneet taikka jos tähän muutoin on aihetta. 

14 § 

Vireillepano ja puhevalta 

Lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskeva asia pannaan vireille hakemuksella, jonka voivat tehdä lapsen vanhemmat yhdessä, toinen vanhemmista, lapsen huoltaja tai hyvinvointialue. 


16 § 

Selvityksen hankkiminen hyvinvointialueelta 

Lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskevassa asiassa tuomioistuimen on tarvittaessa hankittava selvitys siltä hyvinvointialueelta, jonka alueella lapsella taikka lapsen vanhemmilla tai muulla asiaan osallisella on asuinpaikka. Jos tällaisella henkilöllä ei ole asuinpaikkaa Suomessa, selvitys on hankittava siltä hyvinvointialueelta, jonka alueella henkilö oleskelee. Selvitystä pyytäessään tuomioistuimen on yksilöitävä, mistä kysymyksistä selvitystä erityisesti tarvitaan. 

Selvityksen tarkoituksena on antaa tuomioistuimelle tietoja perheen tilanteesta, lapsen elinolosuhteista ja muista asian ratkaisemiseen vaikuttavista seikoista. Jos selvitystä tehtäessä käy ilmi, että asia on ratkaistavissa hyvinvointialueen vahvistamalla sopimuksella, hyvinvointialueen on annettava tarvittavaa apua sopimuksen tekemisessä. 


Tuomioistuimen on asetettava määräaika selvityksen toimittamiselle. Jos tuomioistuin katsoo, että hyvinvointialueen antama selvitys on puutteellinen, tai jos asiaa käsiteltäessä on tullut esiin uusia seikkoja, joiden johdosta lisäselvitys on tarpeen, tuomioistuin voi pyytää aikaisemman selvityksen täydentämistä tai muuta selvitystä. 


17 b § 

Asiantuntijapalveluiden järjestäminen 

Hyvinvointialueen, jonka alueella käräjäoikeuden hallinnollinen kanslia sijaitsee, tulee huolehtia siitä, että käräjäoikeuden käytettävissä on riittävä määrä riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 5 §:ssä tarkoitettuja asiantuntija-avustajia lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevien riitojen sovittelua ja tämän lain 15 a §:ssä tarkoitettua lapsen kuulemisessa avustamista varten. Kaksikielisessä tuomiopiirissä hyvinvointialueen on huolehdittava siitä, että käräjäoikeuden käytettävissä on asiantuntijapalveluita sekä suomen että ruotsin kielellä. 


17 d § 

Asiantuntijapalveluiden korvaaminen 

Valtio maksaa asiantuntijapalveluiden järjestämisestä vastuussa olevalle hyvinvointialueelle korvauksen asiantuntija-avustajan käyttämisestä huoltoriitojen tuomioistuinsovittelussa ja lapsen kuulemisessa. Korvaus maksetaan laskennallisena päiväkohtaisena korvauksena istunnossa avustamisesta ja tuntiperusteisena korvauksena istunnon ulkopuolella suoritetuista toimenpiteistä. Jos sovittelu toimitetaan tai lasta kuullaan muualla kuin sillä hyvinvointialueella, jonka alueella käräjäoikeuden hallinnollinen kanslia sijaitsee, tai erikseen sovitun asiantuntija-avustajan pääasiallisen työskentelypaikan ulkopuolella, hyvinvointialueelle korvataan sovittelusta tai lapsen kuulemisesta aiheutuneet matka- ja majoituskustannukset ja asiantuntijalle maksettava päiväraha. Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä päivä- ja tuntiperusteisen korvauksen määrästä, toimenpiteistä, joista tuntiperusteinen korvaus maksetaan, sekä korvattavista kuluista. 

19 § 

Toimivalta lapsen asuinpaikan perusteella 


Hyvinvointialue voi vahvistaa sopimuksen lapsen huollosta tai tapaamisoikeudesta, jos lapsella on Suomessa asuinpaikka. 


35 § 

Keskusviranomainen 


Valtion, hyvinvointialueen ja kunnan viranomaisten sekä poliisiviranomaisten tulee antaa oikeusministeriölle pyynnöstä virka-apua lapsen olinpaikan ja lapsen olosuhteiden selvittämiseksi, vieraassa valtiossa annetun lapsen huoltoa koskevan päätöksen täytäntöönpanon ja lapsen palauttamisen turvaamiseksi sekä lapsen luvattoman poisviemisen ehkäisemiseksi. 

39 § 

Lapsen kuuleminen 


Lapsen mielipiteen selvittämiseen sovelletaan 15 a, 16 ja 16 a §:ää. Lapsen mielipiteen selvittämistä koskeva pyyntö on osoitettava sille hyvinvointialueelle, jonka alueella lapsi oleskelee. 

46 § 

Lapsen palauttamisesta annetun määräyksen täytäntöönpano 


Määräys lapsen palauttamisesta on pantava täytäntöön siitä riippumatta, mitä lapsen huollosta tai lapsen huostaanotosta on mahdollisesti päätetty. Palauttamiseen ei kuitenkaan saa ryhtyä sen jälkeen, kun lapsi on täyttänyt 16 vuotta. 

49 § 

Asetuksenantovaltuus 

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarvittaessa tarkemmin: 

1) tässä laissa hyvinvointialueelle säädetyistä tehtävistä; 



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


86.  Laki  lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta annetun lain ( 619/1996 ) 1 §:n 2 momentti, 9 §, 12 §:n 2 ja 3 momentti, 14 §:n 4 momentti, 24 §:n 1 momentti, 25 §:n 1 ja 2 momentti ja 32 §:n 1 momentti, sellaisina kuin niistä on 12 §:n 2 momentti laissa 379/2007 , sekä 

lisätään 1 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 191/2019 , uusi 5 momentti seuraavasti: 

1 § 

Soveltamisala 


Sopimus, jonka hyvinvointialue on vahvistanut lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain ( 361/1983 ) 8 §:n mukaisesti, pannaan täytäntöön tämän lain mukaisessa järjestyksessä kuten tuomioistuimen päätös, joka on saanut lainvoiman. 


Mitä tässä laissa säädetään hyvinvointialueista, sovelletaan Ahvenanmaan maakunnassa Ahvenanmaan maakunnan kuntiin. 

9 § 

Sovittelijan nimeäminen 

Hyvinvointialueen tulee nimetä riittävä määrä henkilöitä hoitamaan tämän lain 6—8 §:ssä tarkoitettuja sovittelutehtäviä hyvinvointialueella. Sovittelijaksi voidaan nimetä ainoastaan lasten ja perheiden kanssa tehtävään psykologiseen, psykiatriseen tai sosiaalityöhön taikka lastensuojeluun perehtynyt henkilö. Nimeämisestä ja sen peruuttamisesta on viipymättä ilmoitettava käräjäoikeudelle. 

12 § 

Muu selvitys 


Milloin asian selvittämiseksi on tarpeellista, tuomioistuimen tulee hankkia valtion tai hyvinvointialueen viranomaisen lausunto asiasta ja kuulla henkilöitä, jotka voivat antaa asiasta tietoja. Henkilö, jota kuullaan tuomioistuimessa, voi ilmaista tiedon, joka on säädetty tai määrätty pidettäväksi salassa, jos tieto on otettu tai olisi voitu ottaa 8 §:n 4 momentin nojalla sovittelijan kertomukseen. Oikeudenkäynnin julkisuudesta säädetään oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetussa laissa ( 370/2007 ). 

Tuomioistuin voi myös määrätä, että lapsi on hyvinvointialueen osoittaman lääkärin tai muun asiantuntijan tutkittava. Tutkimusmääräyksen lisäksi asetettavaan uhkasakkoon ja tutkimusmääräyksen noudattamatta jättämisen seurauksiin sovelletaan, mitä oikeusgeneettisistä isyystutkimuksista annetun lain ( 378/2005 ) 11 §:n 2 momentissa ja 12 §:ssä säädetään uhkasakosta ja tutkimusmääräyksen noudattamatta jättämisestä oikeusgeneettisissä isyystutkimuksissa. 

14 § 

Hakemuksen hylkääminen lapsen edun vuoksi 


Kun käräjäoikeus on 1 tai 2 momentin nojalla hylännyt hakemuksen, voidaan lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta taikka lapsen luovuttamista koskeva asia panna vireille tuomioistuimessa hakijan tai hyvinvointialueen tekemällä hakemuksella lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain mukaisesti, jollei asia jo ole vireillä tuomioistuimessa. Myös hakijan vastapuoli voi panna asian vireille. Käräjäoikeuden on ilmoitettava vireillepano-oikeudesta asianosaisille ja hyvinvointialueelle. Jos asia on jo vireillä tuomioistuimessa, käräjäoikeuden on ilmoitettava päätöksestään sanotulle tuomioistuimelle. 

24 § 

Nouto 

Noutamisessa on henkilön, joka on toimittanut asiassa tämän lain mukaisen sovittelun, tai hyvinvointialueen viranomaisen edustajan oltava läsnä. Sovittelijan tai hyvinvointialueen viranomaisen edustajan on pyydettävä paikalle saatavilla oleva lapselle läheinen henkilö sekä tarvittaessa kutsuttava paikalle myös lääkäri tai muu asiantuntija. 


25 § 

Väliaikaiset turvaamistoimet huoltoa koskevan päätöksen täytäntöönpanossa 

Milloin on aihetta otaksua, että lapsi täytäntöönpanon estämiseksi viedään maasta tai muutetaan paikasta toiseen taikka, jos asia muutoin on kiireellinen, täytäntöönpanoasiaa käsittelevä tuomioistuin voi huoltoa koskevan päätöksen täytäntöönpanon turvaamiseksi välittömästi vastapuolta kuulematta määrätä, että hyvinvointialueen viranomaisen on sijoitettava lapsi väliaikaisesti valtion tai hyvinvointialueen omistamaan tai ylläpitämään laitokseen taikka muuhun sopivaan hoitoon tai määrätä väliaikaisista 17 §:n mukaisista täytäntöönpanon turvaamistoimista (väliaikainen turvaamistoimi). 

Erittäin kiireellisessä 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa, jossa ei ole mahdollisuutta pyytää tuomioistuinta määräämään asiasta, ulosottomies tai poliisiviranomainen voi huoltajan vaatimuksesta lapsen huoltoa koskevan päätöksen täytäntöönpanon turvaamiseksi ottaa lapsen välittömästi haltuunsa siitä riippumatta, onko tämän lain mukainen täytäntöönpanoasia vireillä. Hyvinvointialueen viranomaisen on tällöin sijoitettava lapsi 1 momentin mukaisesti.  


32 § 

Virka-apu 

Ulosottomiehen pyynnöstä hyvinvointialueen ja kunnan viranomaisen on annettava täytäntöönpanon suorittamiseksi tarpeellista virka-apua. 



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


87.  Laki  ulosottokaaren 7 luvun 3 ja 5 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  

muutetaan ulosottokaaren ( 705/2007 ) 7 luvun 3 ja 5 § seuraavasti: 

7 luku 

Muun kuin maksuvelvoitteen täytäntöönpano 

3 § 

Ilmoitus kunnan asumisesta vastaavalle viranomaiselle ja hyvinvointialueen sosiaalihuollosta vastaavalle viranomaiselle 

Jos ulosottomiehen tiedossa on, että ulosottoperusteessa tarkoitetuissa tiloissa asuu lapsia, joiden asumisen järjestyminen on epäselvää, tai välittömän huolenpidon tarpeessa olevia henkilöitä, häätöasian vireilletulosta ja siinä ilmenneistä olosuhteista on salassapitosäännösten estämättä mahdollisimman pian ilmoitettava kunnan asumisesta vastaavalle viranomaiselle ja hyvinvointialueen sosiaalihuollosta vastaavalle viranomaiselle. 

Mitä tässä pykälässä säädetään hyvinvointialueista, sovelletaan Ahvenanmaan maakunnassa Ahvenanmaan maakunnan kuntiin. 

5 § 

Häädön toimittaminen 

Häätö toimitetaan poistamalla ulosottoperusteessa tarkoitetuista tiloista häädettävät ja siellä oleva omaisuus. 

Jos häätöä toimitettaessa asunnossa on 3 §:ssä tarkoitettuja henkilöitä, häätöä ei saa panna täytäntöön ennen kuin kunnan asumisesta vastaavalle viranomaiselle ja hyvinvointialueen sosiaalihuollosta vastaavalle viranomaiselle on varattu tilaisuus järjestää asuminen tai selvittää sosiaalihuollon palvelujen tarve. 

Mitä tässä pykälässä säädetään hyvinvointialueista, sovelletaan Ahvenanmaan maakunnassa Ahvenanmaan maakunnan kuntiin. 


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


88.  Laki  toimivallasta, sovellettavasta laista, toimenpiteiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä yhteistyöstä vanhempainvastuuseen ja lasten suojeluun liittyvissä asioissa tehdyn yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta annetun lain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan toimivallasta, sovellettavasta laista, toimenpiteiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä yhteistyöstä vanhempainvastuuseen ja lasten suojeluun liittyvissä asioissa tehdyn yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta annetun lain ( 435/2009 ) 3 §, 9 §:n 1 momentti ja 10 §, sellaisena kuin niistä on 10 § laissa 201/2019 , seuraavasti: 

3 § 

Virka-apu 

Valtion, hyvinvointialueen ja kunnan viranomaisten, poliisiviranomaisten ja rajavartiolaitoksen tulee antaa keskusviranomaisen pyynnöstä virka-apua lapsen olinpaikan ja olosuhteiden selvittämiseksi sekä holhousviranomaisten lapsen edunvalvontaa ja omaisuutta koskevien seikkojen selvittämiseksi. 

9 § 

Salassa pidettävän tiedon antaminen 

Sosiaalihuollon järjestäjä tai toteuttaja saa sopimuksen 34 artiklassa mainituin edellytyksin antaa Suomen keskusviranomaiselle tai tietoa sopimuksen nojalla pyytävälle vieraan valtion viranomaiselle sellaisen salassa pidettävän tiedon, jonka se saisi sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain ( 812/2000 ) 18 §:n 1 momentin mukaan antaa Suomen tuomioistuimelle tai muulle viranomaiselle. 


10 § 

Lausunto tapaamisoikeutta koskevassa asiassa 

Jos lapsen tapaamisoikeutta koskeva asia tulee ratkaistavaksi sopimuksen osapuolena olevassa vieraassa valtiossa ja asia koskee lapsen ja tämän Suomessa asuvan vanhemman välistä yhteydenpitoa, viimeksi mainittu voi pyytää hyvinvointialueen lausuntoa niistä olosuhteista, jotka ovat merkittäviä tapaamisoikeuden myöntämisen tai käyttämisen kannalta. Lausunnossa saa ilmaista myös salassa pidettäviä tietoja soveltaen lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 16 §:n 5 momenttia. 

Lausunnon antaa se hyvinvointialue, jonka alueella lausuntoa pyytävällä henkilöllä on kotikuntalaissa ( 201/1994 ) tarkoitettu kotikunta. Lausunto toimitetaan Suomen keskusviranomaiselle tai suoraan sen valtion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa asia tulee ratkaistavaksi. 

Tämän pykälän nojalla hyvinvointialueen järjestämään toimintaan sovelletaan hyvinvointialueiden rahoituksesta annettua lakia (617/2921), jollei lailla toisin säädetä. 

Mitä tässä pykälässä säädetään hyvinvointialueista, sovelletaan Ahvenanmaan maakunnassa Ahvenanmaan maakunnan kuntiin. 


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


89.  Laki  etu- ja sukunimilain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan etu- ja sukunimilain ( 946/2017 ) 22 §:n 3 momentti, 23 §:n 3 momentti ja 27 §, sellaisina kuin ne ovat laissa 1154/2019 , sekä  

lisätään lakiin uusi 33 a § seuraavasti: 

3 luku 

Nimiviranomaiset ja menettelysäännökset 

22 § 

Etunimen ilmoittaminen 


Jos ilmoitusta alaikäisen etunimestä ei ole tehty määräaikaan mennessä, Digi- ja väestötietovirasto lähettää huoltajalle kehotuksen ilmoitusvelvollisuuden täyttämiseksi. Jos ilmoitusvelvollisuutta ei ole täytetty kohtuullisessa ajassa kehotuksesta, Digi- ja väestötietovirastolla on velvollisuus ilmoittaa asiasta salassapitosäännösten estämättä sille hyvinvointialueelle, jonka alueella lapsi asuu ja jonka tulee huolehtia nimen ilmoitusvelvollisuuden täyttämisestä. 

23 § 

Sukunimen ilmoittaminen 


Jos ilmoitusta alaikäisen sukunimestä ei ole tehty määräaikaan mennessä, Digi- ja väestötietovirasto lähettää huoltajalle kehotuksen ilmoitusvelvollisuuden täyttämiseksi. Jos ilmoitusvelvollisuutta ei ole täytetty kohtuullisessa ajassa kehotuksesta, alaikäinen saa hänet synnyttäneen vanhemman sukunimen tai, jollei se ole tiedossa, hänen toisen vanhempansa sukunimen. Jos kummankaan vanhemman sukunimi ei ole tiedossa, Digi- ja väestötietovirastolla on velvollisuus ilmoittaa asiasta salassapitosäännösten estämättä sille hyvinvointialueelle, jonka alueella alaikäinen asuu ja jonka tulee huolehtia nimen ilmoitusvelvollisuuden täyttämisestä. 

27 § 

Huostaanotetun lapsen nimiasian ratkaiseminen 

Ennen huostaanotetun lapsen etu- tai sukunimeä koskevan asian ratkaisemista Digi- ja väestötietoviraston on pyydettävä lausunto nimen muuttamisen edellytyksistä siltä hyvinvointialueelta, jonka huostassa lapsi on. 

33 a § 

Soveltaminen Ahvenanmaan maakunnassa 

Mitä tässä laissa säädetään hyvinvointialueista, sovelletaan Ahvenanmaan maakunnassa Ahvenanmaan maakunnan kuntiin. 


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


90.  Laki  valmiuslain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  

muutetaan valmiuslain ( 1552/2011 )12 §, 70 §:n 1 momentin 1 kohta ja 2 momentti, 88 §, 94 §:n 1 ja 3 momentti, 101 §:n 1 momentti, 106 §:n 3 momentti, 120 §:n 1 momentti ja 126 §, sellaisena kuin niistä on 88 § osaksi laissa 1322/2014 , sekä 

lisätään lakiin uusi 108 a § seuraavasti: 

12 § 

Varautumisvelvollisuus 

Valtioneuvoston, valtion hallintoviranomaisten, valtion itsenäisten julkisoikeudellisten laitosten, muiden valtion viranomaisten ja valtion liikelaitosten sekä hyvinvointialueiden ja hyvinvointiyhtymien, kuntien, kuntayhtymien ja muiden kuntien yhteenliittymien tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen myös poikkeusoloissa. 

70 § 

Polttonesteen käyttölupa 

Polttonesteen käyttölupa voidaan myöntää: 

1) valtion viranomaisille ja valtion liikelaitoksille, hyvinvointialueen ja hyvinvointiyhtymän viranomaisille sekä kunnallisille viranomaisille niiden omistamia tai niiden hallinnassa taikka niiden käytössä olevia moottoriajoneuvoja varten; ja 


Liikenne- ja viestintäministeriö myöntää käyttöluvan valtion viranomaisille ja valtion liikelaitoksille. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen liikenteen polttoaineyksikkö myöntää käyttöluvan hyvinvointialueen ja hyvinvointiyhtymän viranomaisille, kunnallisille viranomaisille sekä liikenteenharjoittajalle ja muulle yritykselle ja yhteisölle. 


88 § 

Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä terveydensuojelu 

Väestön sosiaali- ja terveydenhuollon turvaamiseksi 3 §:n 1, 4 ja 5 kohdassa tarkoitetuissa poikkeusoloissa voidaan valtioneuvoston asetuksella säätää, että hyvinvointialue ja hyvinvointiyhtymä voi luopua: 

1) terveydenhuoltolaissa ( 1326/2010 ) säädettyjen määräaikojen noudattamisesta kiireettömän hoidon järjestämisessä, jos se on välttämätöntä kiireellisen hoidon järjestämiseksi ja jos määräajan ylittäminen ei vaaranna potilaan terveyttä; 

2) sosiaalihuoltolain ( 1301/2014 ) 36 §:ssä tarkoitetuista palvelutarpeen arvioinneista; 

3) terveydensuojelulain ( 763/1994 ) mukaisen ilmoituksenvaraiseen toimintaan liittyvien ilmoitusten käsittelystä ja päätöksenteosta sekä asuntojen terveyshaittojen selvittämiseen liittyvistä tehtävistä. 

Väestön sosiaali- ja terveydenhuollon turvaamiseksi 3 §:n 1, 4 ja 5 kohdassa tarkoitetuissa poikkeusoloissa voidaan valtioneuvoston asetuksella säätää, että kunta voi luopua varhaiskasvatuslain ( 540/2018 ) mukaisen varhaiskasvatuksen järjestämisvastuusta, jos lapsen vanhemmat tai muut huoltajat voivat järjestää lapsen hoidon muutoin. 

Mitä tässä pykälässä säädetään hyvinvointialueista, sovelletaan Ahvenanmaan maakunnassa Ahvenanmaan maakunnan kuntiin. 

94 § 

Irtisanomisoikeuden rajoittaminen 

Edellä 3 §:n 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa poikkeusoloissa työnantajan oikeutta irtisanoa työ- tai virkasuhde voidaan valtioneuvoston asetuksella rajoittaa siitä, mitä irtisanomisoikeuden perusteista työsopimuslain ( 55/2001 ) 7 luvussa, kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain ( 304/2003 ) 8 luvussa ja valtion virkamieslain ( 750/1994 ) 27 §:n 1 momentissa säädetään, jos tällainen rajoittaminen on tarpeen maanpuolustuksen kannalta tärkeän tuotannon, väestön terveydenhuollon, toimeentulon tai turvallisuuden taikka huoltovarmuuden edellytysten turvaamiseksi. Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset siitä, miltä osin irtisanomisoikeutta rajoitetaan ja mitä tuotantotoiminnan aloja rajoittaminen koskee. 


Maanpuolustuksen kannalta tärkeän tuotannon, väestön terveydenhuollon, toimeentulon tai turvallisuuden taikka huoltovarmuuden edellytysten turvaamiseksi 3 §:n 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa poikkeusoloissa työntekijän, virkamiehen ja kunnan tai hyvinvointialueen viranhaltijan irtisanoessa palvelussuhteensa irtisanomisaika on vähintään kuukauden pidempi kuin se lain taikka työ- tai virkaehtosopimuksen mukaan muutoin olisi, enintään kuitenkin kuusi kuukautta. Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä irtisanomisajan pituudesta eri tehtäväryhmissä. 


101 § 

Työvelvollisuussuhteen ehdot 

Työvelvollisuussuhteessa sovellettavat ehdot määräytyvät työnantajaa työehtosopimuslain ( 436/1946 ) tai työsopimuslain 2 luvun 7 §:n mukaan sitovan työehtosopimuksen tai työnantajaa valtion virkaehtosopimuslain ( 664/1970 ) tai kunnan ja hyvinvointialueen virkaehtosopimuksista annetun lain ( 669/1970 ) mukaan sitovan virkaehtosopimuksen mukaan. Jollei tällaista työehtosopimusta ole, työvelvolliselle on maksettava palkka, joka kohtuudella vastaa hänen suoritettavakseen määrättyjä tehtäviä. 


106 § 

Hallintoviranomaisten viestintä poikkeusoloissa 


Edellä 3 §:n 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa poikkeusoloissa valtioneuvoston kanslia ja Valtion viestintäkeskus voivat velvoittaa valtioneuvoston alaisen viranomaisen, hyvinvointialueen ja hyvinvointiyhtymän viranomaisen tai kunnallisen viranomaisen omassa viestinnässään julkaisemaan tietynsisältöisen viestin tai kieltää tietynsisältöisen viestin julkaisemisen. 

108 a § 

Hyvinvointialueen hallinto 

Sen estämättä, mitä hyvinvointialueesta annetun lain (611/2021) 99 §:n 4 momentissa säädetään, aluevaltuusto voidaan poikkeusoloissa kutsua koolle välittömästi. Aluevaltuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet valtuutetuista on läsnä. 

Jos aluevaltuustoa ei saada koolle päätösvaltaisena ja painavat syyt edellyttävät välitöntä päätöksentekoa, on aluehallituksella oikeus päättää niistä asioista, jotka koskevat hallinnon järjestämistä, hallintosääntöä, toimivallan siirtämistä, talousarviota sekä muista aluevaltuuston päätettäväksi säädetyistä asioista. 

Aluehallituksen on mahdollisimman pian saatettava 2 momentissa tarkoitetut päätökset aluevaltuuston päätettäväksi. Aluehallituksen päätös on voimassa, kunnes aluevaltuusto on päättänyt asiasta. 

Mitä tässä pykälässä säädetään hyvinvointialueesta, sovelletaan myös hyvinvointiyhtymään. 

120 § 

Pelastustoimen ja väestönsuojelun erityisjärjestelyt 

Edellä 3 §:n 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa poikkeusoloissa väestön suojaamiseksi ja väestönsuojelun johtamisen tehostamiseksi pelastustoimen viranomaiset, hyvinvointialueet ja kunnat perustavat johtokeskuksia sekä sammutus-, pelastus-, ensiapu-, huolto-, raivaus- ja puhdistustehtäviä tai muita näihin rinnastettavia, väestön suojaamiseksi välttämättömiä tehtäviä varten väestönsuojelumuodostelmia. 


126 § 

Tiedotusten julkaisuvelvollisuus 

Julkaisija ja ohjelmatoiminnan harjoittaja ovat velvollisia korvauksetta julkaisemaan tai lähettämään valtioneuvoston, ministeriön, aluehallintoviraston, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, aluehallituksen, kunnanhallituksen, poliisin sekä sotilas- tai pelastusviranomaisen tämän lain soveltamista tai noudattamista koskevat tiedotukset, jotka tämän lain tarkoituksen saavuttamiseksi on saatettava nopeasti koko väestön tai tietyn alueen asukkaiden tietoon. Tällainen tiedotus on viivytyksettä sellaisenaan julkaistava asianomaisessa aikakautisessa julkaisussa, verkkojulkaisussa tai ohjelmassa. 


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


91.  Laki  tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa annetun neuvoston asetuksen soveltamisesta annetun lain 5 ja 6 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa annetun neuvoston asetuksen soveltamisesta annetun lain ( 1153/2004 ) 5 §:n 2 momentti ja 6 § seuraavasti: 

5 § 

Keskusviranomainen 


Valtion, hyvinvointialueen ja kunnan viranomaisten sekä poliisiviranomaisten tulee antaa oikeusministeriölle pyynnöstä virka-apua lapsen olinpaikan ja lapsen olosuhteiden selvittämiseksi, toisessa jäsenvaltiossa annetun vanhempainvastuuta koskevan tuomion täytäntöönpanon ja lapsen palauttamisen turvaamiseksi sekä muutoin keskusviranomaiselle asetuksen 55 artiklassa säädettyjen tehtävien hoitamiseksi. 

6 § 

Lapsen sijoittamista koskeva asia 

Jos oikeusministeriölle toimitetaan asetuksen 56 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu pyyntö, joka koskee lapsen sijoittamista hoitolaitokseen tai sijaisperheeseen Suomessa, oikeusministeriön on siirrettävä pyyntö sille hyvinvointialueelle, jonka alueelle lapsen sijoittamista suunnitellaan, tai, jos sijoituspaikkaa ei ole pyynnössä yksilöity, sille hyvinvointialueelle, joka lastensuojelulain ( 417/2007 ) 16 §:n mukaan päättää lapsen sijoittamisen järjestämisestä. 

Jos oikeusministeriölle toimitetaan asetuksen 56 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu ilmoitus lapsen sijoittamisesta sijaisperheeseen Suomessa, oikeusministeriön on siirrettävä ilmoitus sille 1 momentissa tarkoitetulle hyvinvointialueelle, jonka alueelle lapsi on päätetty sijoittaa. 

Mitä tässä pykälässä säädetään hyvinvointialueista, sovelletaan Ahvenanmaan maakunnassa Ahvenanmaan maakunnan kuntiin. 


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


92.  Laki  aikuisten kansainvälisestä suojelusta tehdyn yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta annetun lain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan aikuisten kansainvälisestä suojelusta tehdyn yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta annetun lain ( 779/2010 ) 3 §, 5 §:n 2 kohta ja 9 §:n 1 momentti, sellaisena kuin niistä on 5 §:n 2 kohta laissa 1146/2019 , sekä 

lisätään lakiin uusi 10 a § seuraavasti: 

3 § 

Virka-apu 

Valtion, hyvinvointialueen ja kunnan viranomaisten, poliisiviranomaisten ja rajavartiolaitoksen tulee antaa keskusviranomaisen pyynnöstä virka-apua aikuisen olinpaikan ja olosuhteiden selvittämiseksi sekä holhousviranomaisten aikuisen edunvalvontaa ja omaisuutta koskevien seikkojen selvittämiseksi. 

5 § 

Pyynnön esittäminen toisen sopimusvaltion viranomaiselle 

Aikuisen tai hänen omaisuutensa suojelua koskevan pyynnön esittämisestä sopimuksen 8 artiklan 2 kappaleessa tarkoitetulle toisen sopimusvaltion viranomaiselle tai 8 artiklan 1 kappaleessa tarkoitetun hakemuksen tekemisestä päättää: 


2) jos pyyntö koskee muuta asiaa, hyvinvointialue, jonka alueella aikuisen kotikunta sijaitsee, tai, jos aikuisella ei ole kotikuntaa Suomessa, se hyvinvointialue, jonka alueella aikuisella viimeksi oli Suomessa kotikunta tai johon aikuisella kaikki seikat huomioon ottaen on läheisin yhteys. 

9 § 

Salassa pidettävän tiedon antaminen 

Hyvinvointialueen ja kunnan viranomainen saa sopimuksen 32 artiklassa mainituin edellytyksin antaa Suomen keskusviranomaiselle tai tietoa sopimuksen nojalla pyytävälle vieraan valtion viranomaiselle sellaisen salassa pidettävän tiedon, jonka se saisi sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain ( 812/2000 ) 18 §:n 1 momentin mukaan antaa Suomen tuomioistuimelle tai muulle viranomaiselle. 


10 a § 

Soveltaminen Ahvenanmaan maakunnassa 

Mitä tässä laissa säädetään hyvinvointialueista, sovelletaan Ahvenanmaan maakunnassa Ahvenanmaan maakunnan kuntiin. 


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


93.  Laki  vankeuslain 4 luvun 7 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  

muutetaan vankeuslain (767/2005) 4 luvun 7 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 393/2015 seuraavasti: 

4 luku 

Saapuminen ja sijoittaminen vankilaan 

7 § 

Suunnitelman laatimismenettely 


Suunnitelma valmistellaan yhteistyössä vankeuteen tuomitun kanssa. Rangaistusajan suunnitelmaa ja siihen sisältyvää vapauttamissuunnitelmaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin oltava yhteistyössä tuomitun suostumuksella niiden viranomaisten kanssa, jotka tuomitun koti- tai asuinkunnan perusteella vastaavat hänen sosiaali-, terveys-, asunto- ja työvoimapalveluistaan samoin kuin muiden viranomaisten sekä yksityisten yhteisöjen ja henkilöiden kanssa. 



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 


94.  Laki  yhdistelmärangaistuksen täytäntöönpanosta annetun lain 8 ja 9 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  

muutetaan yhdistelmärangaistuksen täytäntöönpanosta annetun lain ( 801/2017 ) 8 §:n 4 momentti ja 9 §:n 3 momentti seuraavasti: 

8 § 

Rangaistusajan suunnitelma ja aikataulu 


Rangaistusajan suunnitelmaa valmisteltaessa on tarpeellisessa määrin oltava yhteistyössä niiden viranomaisten kanssa, jotka vangin koti- tai asuinkunnan perusteella vastaavat hänen sosiaali-, terveys-, asunto- ja työvoimapalveluistaan samoin kuin muiden viranomaisten sekä yksityisten yhteisöjen ja henkilöiden kanssa. 


9 § 

Valvonta-ajan täytäntöönpanon valmistelu 


Yhdistelmärangaistukseen kuuluvan valvonta-ajan tukitoimenpiteitä yhteen sovitettaessa hyvinvointialue vastaa hyvinvointialueelle kuuluvien peruspalveluiden kustannuksista. Mitä edellä säädetään hyvinvointialueista, sovelletaan Ahvenanmaan maakunnassa Ahvenanmaan maakunnan kuntiin. Rikosseuraamuslaitos vastaa yhdistelmärangaistuksen täytäntöönpanoon liittyvien toimintojen kustannuksista. 



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


95.  Laki  yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annetun lain 12 ja 71 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  

muutetaan yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annetun lain ( 400/2015 ) 12 §:n 2 momentti ja 71 §:n 3 momentti seuraavasti: 

12 § 

Tukitoimenpiteet 


Edellä 1 momentissa tarkoitettuja tukitoimenpiteitä yhteen sovitettaessa hyvinvointialue vastaa hyvinvointialueelle kuuluvien peruspalveluiden kustannuksista. Mitä edellä säädetään hyvinvointialueista, sovelletaan Ahvenanmaan maakunnassa Ahvenanmaan maakunnan kuntiin. Rikosseuraamuslaitos vastaa yhdyskuntaseuraamuksen täytäntöönpanoon liittyvien toimintojen kustannuksista. 

71 § 

Valvonnan sisältö 


Jos vanki asetetaan 70 §:n 1 momentin nojalla valvontaan, Rikosseuraamuslaitos laatii hyvissä ajoin ennen ehdonalaiseen vapauteen päästämistä yhteistyössä vangin kanssa valvontaa koskevan rangaistusajan suunnitelman. Tämä suunnitelma on sovitettava yhteen vankeusaikaisen rangaistusajan suunnitelman kanssa. Suunnitelmaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin oltava yhteistyössä vangin koti- tai asuinkunnan sekä muiden viranomaisten, yksityisten yhteisöjen ja henkilöiden kanssa. 


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


96.  Laki  oikeusapulain 10 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  

muutetaan oikeusapulain ( 257/2002 ) 10 §:n 2 momentti seuraavasti: 

10 § 

Oikeusavun hakeminen 


Valtion, hyvinvointialueen ja kunnan viranomainen, Kansaneläkelaitos, Eläketurvakeskus, eläkesäätiö ja muu eläkelaitos sekä vakuutuslaitos ovat velvollisia antamaan oikeusaputoimistolle sen pyynnöstä ja salassapitosäännösten estämättä hallussaan olevat tiedot, jotka oikeusaputoimistolle laissa säädetyn tehtävän vuoksi ovat välttämättömiä sen selvittämiseksi, onko hakija taloudellisen asemansa perusteella oikeutettu oikeusapuun ja onko hakijalla asian kattava oikeusturvavakuutus. Tämä velvollisuus koskee myös rahalaitosta, jos oikeusaputoimisto ei saa edellä mainituilta tahoilta riittäviä tietoja ja on perusteltua aihetta epäillä hakijan antamien tietojen riittävyyttä tai luotettavuutta. Pyyntö tulee esittää rahalaitokselle kirjallisena ja siitä on etukäteen annettava hakijalle tieto. 



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


97.  Laki  holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan holhoustoimesta annetun lain ( 442/1999 ) 72 §:n 2 momentti, 90 §:n 1 ja 2 momentti ja 92 §:n 3 momentin 1 kohta, sellaisena kuin niistä on 90 §:n 1 momentti laissa 780/2010 , sekä 

lisätään 84 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 1135/2019 , uusi 4 momentti seuraavasti: 

72 § 


Asian, joka koskee edunvalvojan määräämistä alaikäiselle, voi panna vireille myös alaikäisen huoltaja ja hyvinvointialue. 


84 § 


Mitä tässä laissa säädetään hyvinvointialueista, sovelletaan Ahvenanmaan maakunnassa Ahvenanmaan maakunnan kuntiin. 

90 § 

Valtion, hyvinvointialueen ja kunnan viranomainen sekä muu julkisoikeudellinen yhteisö, Kansaneläkelaitos, Eläketurvakeskus, eläkesäätiö ja muu eläkelaitos, vakuutuslaitos, pankki tai muu rahalaitos, sosiaali- tai terveydenhuollon toimintayksikkö ja terveydenhuollon ammattihenkilö sekä yksityinen sosiaalipalvelun tuottaja ovat salassapitosäännösten estämättä velvollisia pyynnöstä antamaan holhousviranomaiselle ja tuomioistuimelle ne tiedot ja selvitykset, jotka ovat tarpeen vireillä olevan asian ratkaisemiseksi, ja holhousviranomaiselle lisäksi ne tiedot ja selvitykset, jotka ovat tarpeen vieraassa valtiossa vireillä olevan aikuisen tai lapsen suojelua koskevan sellaisen asian ratkaisemiseksi, jossa vieraan valtion viranomainen on valtiosopimuksen nojalla pyytänyt tietoja. 

Holhousviranomainen tai tuomioistuin voi pyytää hyvinvointialueelta lausunnon, jos selvityksen saaminen asianomaisen olosuhteista on tarpeen tässä laissa tarkoitetussa asiassa. Pyyntö on osoitettava sille hyvinvointialueelle, jonka alueella asianomaisella on kotikunta, tai jos hänellä ei ole kotikuntaa Suomessa, jonka alueella hän pääasiallisesti oleskelee. 


92 § 


Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei estä asian ilmaisemista: 

1) valtion, hyvinvointialueen tai kunnan viranomaisille taikka muulle henkilölle tämän lain mukaisten tehtävien suorittamista varten; 



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


98.  Laki  Digi- ja väestötietoviraston eräistä henkilörekistereistä annetun lain 10 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  

muutetaan Digi- ja väestötietoviraston eräistä henkilörekistereistä annetun lain ( 1156/2019 ) 10 §:n 4 momentti seuraavasti: 

10 § 

Rekisterien tietojen luovuttaminen 


Valtion, hyvinvointialueen ja kunnan viranomaisella sekä Kansaneläkelaitoksella on oikeus salassapitosäännösten ja muiden tiedonsaantia koskevien rajoitusten estämättä saada tehtäviensä hoitamiseksi välttämättömät tiedot holhousasioiden rekisteristä. 



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


99.  Laki  liikuntalain 5 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan liikuntalain ( 390/2015 ) 5 §:n 3 momentti seuraavasti: 

5 § 

Kunnan vastuu 


Kunnan tulee kuulla asukkaitaan liikuntaa koskevissa keskeisissä päätöksissä osana kuntalain ( 410/2015 ) 22 §:ssä säädettyä kunnan velvollisuutta huolehtia asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista. Kunnan tulee arvioida asukkaittensa liikunta-aktiivisuutta osana sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) 6 §:ssä tarkoitettua hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. 



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


100.  Laki  opiskelijoiden oikeusturvalautakunnasta annetun lain 12 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan opiskelijoiden oikeusturvalautakunnasta annetun lain ( 956/2011 ) 12 §:n 1 momentti seuraavasti: 

12 § 

Oikeus saada tietoja ja virka-apua 

Viranomaiset ja julkista tehtävää hoitavat yksityiset yhteisöt ja säätiöt ovat salassapitosäännösten estämättä velvolliset pyynnöstä antamaan maksutta valitusasian käsittelyssä välttämättömiä tietoja sekä virka-apua lautakunnalle. Vastaava velvollisuus on myös laillistetulla lääkärillä ja muulla terveydenhuollon ammattihenkilöllä. 



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


101.  Laki  kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain 7 §:n muuttamisesta  

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain ( 166/2019 ) 7 §:n 2 momentti seuraavasti: 

7 § 

Yhteistyö 


Kunnan tulee paikalliset olosuhteet ja voimavarat huomioon ottaen edistää tämän lain tavoitteiden ja tehtävien mukaista toimintaa yhteistyössä muiden kuntien, hyvinvointialueiden, viranomaisten ja maakunnan sekä kulttuuri- ja taidealan ja muiden toimialojen toimijoiden kanssa. 


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


102.  Laki  vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain ( 390/2005 ) 6 §:n 21 kohta, 126 §:n 1 momentti ja 131 §, sellaisena kuin niistä ovat 6 §:n 21 kohta laissa 358/2015 ja 126 § laissa 795/2020, ja  

lisätään 126 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 795/2020, uusi 2 momentti seuraavasti: 

6 § 

Määritelmät 

Tässä laissa tarkoitetaan: 


21) pelastusviranomaisella pelastuslain 26 §:n 2 momentissa tarkoitettua pelastusviranomaista; 


126 § 

Muutoksenhaku ministeriön ja valvontaviranomaisen päätöksistä 


Maksuja koskevaan pelastusviranomaisen päätökseen vaaditaan oikaisua ennen muutoksenhakua hallinto-oikeuteen. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa (434/2003). 

Tämän lain 131 §:n 2 momentissa tarkoitetusta pelastusviranomaisen suoritteista perittävien maksujen suuruutta koskevasta päätöksestä ja sitä koskevasta muutoksenhausta säädetään hyvinvointialueesta annetun lain (611/2021) 16 luvussa. 

131 § 

Maksut 

Tässä laissa tarkoitettujen valtion viranomaisten suoritteiden maksullisuudesta ja perittävien maksujen suuruudesta säädetään valtion maksuperustelaissa ( 150/1992 ). 

Tässä laissa tarkoitetuista pelastusviranomaisen suoritteiden maksullisuudesta ja perittävien maksujen suuruudesta päättää aluevaltuusto siten kuin hyvinvointialueesta annetussa laissa säädetään. 

Tässä laissa tarkoitetut maksut ja kustannukset saadaan periä ilman tuomiota tai päätöstä siinä järjestyksessä kuin verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa ( 706/2007 ) säädetään. 


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


103.  Laki  eläintautilain 22 §:n muuttamisesta  

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  

muutetaan eläintautilain ( 76/2021 ) 22 §:n 3 momentti seuraavasti: 

22 § 

Eläinterveysviranomaisen ilmoitusvelvollisuus  


Kunnaneläinlääkärin ja aluehallintoviraston on ilmoitettava asianomaiselle hyvinvointialueen tartuntataudeista vastaavalle lääkärille sellaisista eläintaudeista, joista voi aiheutua vaaraa ihmisten terveydelle. 



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


104.  Laki  valtionavustuslain 3 §:n 2 momentin kumoamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 

1 § 

Tällä lailla kumotaan valtionavustuslain ( 688/2001 ) 3 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1294/2016

2 § 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


105.  Laki  Hansel Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain 3 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan Hansel Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain ( 1096/2008 ) 3 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1060/2018 , seuraavasti: 

3 § 

Asiakkaat 

Yhtiön asiakkaita ovat valtionhallinnon virastot ja laitokset, valtion liikelaitokset sekä valtion talousarvion ulkopuoliset rahastot. Yhtiön asiakkaita ovat myös eduskunta sekä sen alaisuudessa, valvonnassa ja yhteydessä toimivat yksiköt. Yhtiön asiakkaita voivat olla lisäksi kunnat, kuntayhtymät, hyvinvointialueet, hyvinvointiyhtymät, evankelis-luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko sekä näiden seurakunnat. 



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


106.  Laki  eräiden kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetun lain kumoamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 

1 § 

Tällä lailla kumotaan eräiden kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annettu laki ( 490/2014 ). 

2 § 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


107.  Laki  kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annetun lain kumoamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 

1 § 

Tällä lailla kumotaan kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annettu laki ( 548/2016 ). 

2 § 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


108.  Laki  maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain 78 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain ( 612/2006 ) 78 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 81/2019 , seuraavasti: 

78 § 

Viittaukset muuhun lainsäädäntöön 

Jollei tästä laista muuta johdu, luopumistukeen sovelletaan, mitä työntekijän eläkelain 96—100 §:ssä säädetään palkkakertoimesta ja työeläkeindeksistä, 103 §:ssä eläkkeen hakemisesta toisen henkilön puolesta, 105 §:n 2 ja 4 momentissa väliaikaisen päätöksen antamisesta ja koneellisesta allekirjoittamisesta, 112 §:n 1 momentissa eläkkeen maksamisesta, 113 §:n 2 ja 3 momentissa eläkkeen maksamisen keskeyttämisestä ja eläkkeen lakkauttamisesta eläkkeensaajan todennäköisen kuoleman johdosta, 115 ja 116 §:ssä viivästyskorotuksen suorittamisesta eläkkeen maksamisen viivästymisen johdosta, 119 §:ssä, 120 §:n 2, 4 ja 5 momentissa sekä 121 ja 122 §:ssä eläkkeen maksamisesta Kansaneläkelaitokselle, työttömyyskassalle tai hyvinvointialueelle, 124 §:n 1 momentissa eläkkeen siirtämisen tai panttaamisen kiellosta, 180 §:ssä eläkelaitoksen vastuusta Eläketurvakeskuksen kustannuksista, 216 §:ssä virka-avusta ja 217 §:ssä eläkelaitoksen toimihenkilön ja hallituksen jäsenen esteellisyydestä. 



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


109.  Laki  hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annetun lain 5 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annetun lain ( 571/2016 ) 5 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on osaksi laissa 1314/2019 , seuraavasti: 

5 § 

Tukipalvelujen käyttö julkisessa tehtävässä 

Seuraavat julkisen hallinnon viranomaiset ovat velvollisia käyttämään 3 §:n 1 momentin 1—4, 7 ja 8 kohdassa tarkoitettuja tukipalveluja sekä asiointivaltuuspalvelusta saatavaa tietoa henkilön toimivallasta laillisena edustajana, kun tukipalvelu on käytettävissä ja kyseistä tukipalvelua vastaavan itsenäisesti hankitun palvelun palvelusopimus on päättynyt, jollei viranomaisen ole teknisistä tai toiminnallisista tai kustannustehokkuuteen taikka tietoturvallisuuteen liittyvistä syistä välttämätöntä käyttää toiminnassaan tai sen osassa muuta palvelua: 

1) valtion hallintoviranomaiset, virastot, laitokset ja liikelaitokset; 

2) hyvinvointialueen ja hyvinvointiyhtymän viranomaiset; 

3) kunnalliset viranomaiset niiden hoitaessa laissa niille säädettyjä tehtäviä; 

4) tuomioistuimet ja muut lainkäyttöelimet. 



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  . 


110.  Laki  rikoslain muuttamisesta annetun lain 25 luvun 9 §:n 2 momentin kumoamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 

1 § 

Tällä lailla kumotaan rikoslain muuttamisesta annetun lain (641/2021) 25 luvun 9 §:n 2 momentti. 

2 § 

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2022. 


111.  Laki  rikoslain 25 luvun 9 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan rikoslain (39/1889) 25 luvun 9 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 698/2021, seuraavasti: 

25 luku 

Vapauteen kohdistuvista rikoksista 

9 § 

Syyteoikeus 


Syyttäjä ei saa nostaa syytettä lapsen omavaltaisesta huostaanotosta, jos se olisi vastoin lapsen etua. Ennen syytteen nostamista on kuultava sen hyvinvointialueen toimivaltaista sosiaalihuollon viranomaista, jossa lapsella on asuinpaikka tai jossa lapsi oleskelee tai jolla muuten ilmeisesti on parhaat tiedot lapsesta. Mitä edellä tässä momentissa säädetään hyvinvointialueista, sovelletaan Ahvenanmaalla Ahvenanmaan maakunnan kuntiin. 


Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2023. 


112.  Laki  henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa  

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annetun lain (1301/2021) 16 §:n 2 momentin johdantokappale, seuraavasti: 

16 § 

Oikeus saada tietoja muilta viranomaisilta ja tiedonantovelvollisilta 


Rikosseuraamuslaitoksella on salassapitosäännösten estämättä tietopyynnön yksilöityään ja perusteltuaan oikeus saada tehtäviensä hoitamiseksi välttämättömät tiedot viranomaisilta, jotka henkilön koti- tai asuinkunnan perusteella vastaavat hänen sosiaali-, terveys-, asunto- ja työvoimapalveluistaan sekä muilta sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 20 §:n 1 momentissa tarkoitetuilta tiedonantovelvollisilta: 



Tämä laki tulee voimaan    päivänä      kuuta 20  . 


1.  Laki  sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain 25 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  

muutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain ( 615/2021 )25 §:n 1, 3 ja 6 momentti sekä 

lisätään 25 §:ään uusi 4 momentti, jolloin nykyinen 4 ja 5 momentti, muutettu 6 momentti ja nykyinen 7 momentti siirtyvät 5—8 momentiksi seuraavasti: 

25 § 

Asiakas- ja potilastietojen rekisterinpito 

Kunkin Uudenmaan hyvinvointialueen ja Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisestä vastaava toimivaltainen viranomainen on luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus) tarkoitettu rekisterinpitäjä sen järjestämisvastuulle kuuluvassa toiminnassa syntyneille sekä sille kuntien ja kuntayhtymien hallinnasta siirtyneille sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastiedoille. 


Näistä asiakas- ja potilastiedoista ja niiden käsittelystä säädetään sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa ( 812/2000 ), potilaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa ( 785/1992 ), jäljempänä potilaslaki, sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista annetussa laissa ( 254/2015 ), sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetussa laissa ( 784/2021 ), viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa ( 621/1999 ) ja tietosuojalaissa ( 1050/2018 ).  

Sen estämättä, mitä potilaslain 13 §:n 2 momentissa säädetään sivullisesta, kunkin Uudenmaan hyvinvointialueen ja Helsingin kaupungin terveydenhuollon toimintayksiköissä saa käsitellä salassapitosäännösten estämättä kyseisen hyvinvointialueen tai Helsingin kaupungin rekisteriin kuuluvia potilaan hoidon toteuttamisen kannalta välttämättömiä potilastietoja. Sen estämättä, mitä potilaslain 13 §:n 2 momentissa säädetään sivullisesta, HUS-yhtymän toimintayksiköissä saa käsitellä salassapitosäännösten estämättä HUS-yhtymän rekisteriin kuuluvia potilaan hoidon toteuttamisen kannalta välttämättömiä potilastietoja. 


Uudenmaan hyvinvointialue ja Helsingin kaupunki saavat luovuttaa järjestämisvastuulleen kuuluvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tuottavalle yksityiselle palveluntuottajalle salassapitosäännösten estämättä rekisterinpitäjän omissa asiakas- ja potilasrekistereissä olevia asiakas- ja potilastietoja, jotka ovat välttämättömiä asiakkaan palvelun tuottamiseksi ja toteuttamiseksi.  



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  .  


2.  Laki  sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

lisätään sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annettuun lakiin ( 616/2021 ) uusi 64 a § väliaikaisesti seuraavasti: 

64 a § 

Väliaikainen tiedonsaantioikeus 

Uudenmaan maakunnassa potilasta hoitavalla hyvinvointialueen, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän terveyspalveluja järjestävällä ja toteuttavalla viranomaisella ja sen lukuun toimivalla on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada ja käyttää toisen Uudenmaan maakunnan hyvinvointialueen, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän terveyspalvelujen järjestämisestä vastaavan toimivaltaisen viranomaisen potilastietoja potilaan hoidon edellyttämässä laajuudessa. Potilaalla on oikeus kieltää tietojensa luovuttaminen. Potilasta on informoitava kielto-oikeudesta ja siihen liittyvistä menettelytavoista siten, kuin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain ( 784/2021 , asiakastietolaki) 16 §:ssä säädetään. Asiakastietolain 18 ja 19 §:ssä tarkoitettu kielto koskee Uudenmaan hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän toiminnassa muitakin kuin valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen kautta tehtäviä potilastietojen luovutuksia.  

 

Käytettäessä toisen terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä vastaavan viranomaisen tietoja tietojärjestelmien välityksellä potilastietojen käyttöä on seurattava asiakastietolain 25 §:ssä edellytetyllä tavalla. Käyttöoikeudesta välttämättömiin asiakastietoihin sekä hoitosuhteen varmistamisesta potilaan ja luovutuspyynnön tekijän välillä säädetään mainitun lain 15 §:ssä. 


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2025. 


Helsingissä 25.5.2022 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja  Markus  Lohi  /kesk   

varapuheenjohtaja  Mia  Laiho  /kok   

jäsen  Pekka  Aittakumpu  /kesk   

jäsen  Kim  Berg  /sd   

jäsen  Kaisa  Juuso  /ps   

jäsen  Arja  Juvonen  /ps   

jäsen  Pia  Kauma  /kok   

jäsen  Noora  Koponen  /vihr   

jäsen  Terhi  Koulumies  /kok   

jäsen  Hanna-Leena  Mattila  /kesk   

jäsen  Ilmari  Nurminen  /sd   

jäsen  Veronica  Rehn-Kivi  /r   

jäsen  Minna  Reijonen  /ps   

jäsen  Heidi  Viljanen  /sd   

jäsen  Sofia  Virta  /vihr   

varajäsen  Aino-Kaisa  Pekonen  /vas   

Valiokunnan sihteereinä ovat toimineet

valiokuntaneuvos  Sanna  Pekkarinen  /   

valiokuntaneuvos  Päivi  Salo  /   

valiokuntaneuvos  Harri  Sintonen  /