LaVM 36/2010 vp HE 277/2010 vp
Hallituksen esitys laiksi rikoslain 28 luvun 7 §:n muuttamisesta

LaVM 36/2010 vp - HE 277/2010 vp Hallituksen esitys laiksi rikoslain 28 luvun 7 §:n muuttamisesta

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 7 päivänä joulukuuta 2010 lähet­tänyt lakivaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen laiksi rikoslain 28 luvun 7 §:n muuttamisesta ( HE 277/2010 vp ).

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

  • lainsäädäntösihteeri Sami Kiriakos , oikeusministeriö
  • neuvotteleva virkamies Timo Kievari , liikenne- ja viestintäministeriö
  • valtionsyyttäjä Christian Lundqvist , Valtakunnansyyttäjänvirasto
  • tutkija Ville Hinkkanen , Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos
  • ylitarkastaja Sari Kajantie , keskusrikospoliisi
  • asianajaja Tiina Haapa-aho , Suomen Asianajajaliitto
  • lakiasioiden päällikkö Marko Lahtinen , Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, ­FiCom ry
  • professori Sakari Melander

Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet

  • Kuluttajavirasto
  • Viestintävirasto
  • Suomen tuomariliitto ry.

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan rikoslakia muutetta­vaksi niin, että luvattomana käyttönä ei pidetä suojaamattoman langattoman tietoverkkoyhteyden kautta muodostetun internet-yhteyden käyttämistä. Ehdotetulla lailla suojaamattoman WLANin (wireless local area network) ja vastaavan tyyppisen langattoman tietoverkon käyttäminen sekä sen kautta tapahtuvan internet-yhteyden luvattoman käytön rangaistavuus nimenomaisesti suljetaan pois.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Rikoslakia ehdotetaan muutettavaksi niin, että luvattomana käyttönä ei enää jatkossa pidetä suojaamattoman langattoman tietoverkkoyhteyden kautta muodostetun internet-yhteyden käyttämistä. Ehdotetulla lailla suojaamattoman WLAN-verkon (wireless local area network) ja vastaavan tyyppisen langattoman tietoverkon sekä sen kautta tapahtuvan internet-yhteyden luvattoman käytön rangaistavuus nimenomaisesti suljetaan pois.

Tarkoituksena on puuttua ongelmiin, joita luvattoman käytön rangaistavuudesta nykyisin ­aiheutuu. Käyttäjä ei aina voi varmuudella tietää, onko suojaamaton verkko tarkoitettu vapaaseen käyttöön vai ei. Omistaja on voinut jättää verkkonsa suojaamatta tarkoituksella tai tahat­tomasti. Omistaja on myös voinut sallia yhteiskäytön vain rajoitetulle joukolle käyttäjiä. Käyt­täjän tietokone saattaa — asetuksista riippuen —automaattisesti ja käyttäjältä varmistamatta muodostaa yhteyden lähimpään WLAN-verkkoon, mikä voi käyttäjältä jäädä huomaamatta. WLAN-verkon luvatonta käyttöä on teon luonteen vuoksi myös vaikea valvoa. Myös omistajan voi olla käytännössä vaikea havaita suojaamattoman verkkoyhteyden luvatonta käyttöä. Kiinnijäämisriski on siten hyvin pieni.

Hallituksen esityksen perusteluissa on ar­vioitu suojaamattoman langattoman lähiverkon käytön rangaistavuuden tarkoituksenmukaisuutta kriminalisointiperiaatteiden näkökulmasta sekä erilaisia toteuttamisvaihtoehtoja havait­tujen ongelmien poistamiseksi. Hallituksen esityksessä kuvatuista syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esityksessä omaksuttua sääntelyratkaisua perusteltuna ja kriminalisointiperiaatteiden ja rikosoikeudel­lisen laillisuusperiaatteen mukaisena.

Tässä yhteydessä on huomattava, että yhteyden muodostaminen suojaamattoman verkon kautta luvatta esimerkiksi intranetin palve­limiin, toisen henkilön tietokoneelle tai erityisaloilla käytettyihin tietojärjestelmiin tai päätelaitteisiin on jatkossakin rangaistavaa luvattomana käyttönä. Jos tunkeutuminen toisen tietokoneelle tai intranetin palvelimiin tapahtuisi murtamalla suojaus, tekijää rangaistaisiin tietomurrosta, kuten nykyisinkin. Sen, onko suojaamattoman WLAN-verkon käyttö rangaistavaa, ei oleteta vaikuttavan ratkaisevasti päätökseen tehdä muita rikoksia. Suojaamattoman WLAN-verkon käytön rangaistavuus ei myöskään vaikut­taisi käytettävissä oleviin muita rikoksia kos­keviin tutkintakeinoihin.

Valiokunta tähdentää, että tehokkain keino suojautua langattoman verkon luvatonta käyttöä vastaan on verkon pitäminen suojattuna. Esityksen käsittelyn yhteydessä on tullut esiin kysymys siitä, että suojaamattoman verkon luvaton käyttö voi aiheuttaa internetliittymän haltijalle taloudellista vahinkoa tapauksissa, joissa liit­tymän käytön laskutus perustuu siirretyn datan määrään. Valiokunta toteaa, että mainittu riski on olemassa jo nykyisin. Ainoa tehokas keino välttyä tällaiselta riskiltä on se, että omistaja suojaa verkkonsa. Valiokunta toteaa, että langattoman verkon luvattoman käytön rangaistavuuden poistaminen korostaa liittymän haltijan vastuuta verkkonsa suojaamisesta. Tällä on myös tietoturvallisuuden parantamiseen ohjaava vaikutus.

Esityksen perustelujen mukaan verkon suojaaminen edellyttää yleensä tukiaseman mukana tulevien käyttöohjeiden lukemista tai opastusta, mutta se ei ole erityisasiantuntemusta vaativa toimenpide. Tukiasema voi myös olla suojattu jo tehdasasetuksissa. Valiokunta kuitenkin toteaa, että kuluttajien tietotekninen osaaminen ja ymmärrys vaihtelevat eikä kaikilla ole välttämättä riittävää tietotaitoa internet-yhteyden suojaamiseen tai laitteiden vakioasetusten muuttamiseen. Valiokunta pitää tärkeänä, että viranomaiset ja elinkeinonharjoittajat tehostavat tiedottamista ja opastamista WLAN-yhteyden suojaamiseen liittyvissä kysymyksissä.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella lakivaliokunta ehdottaa,

että lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana.

Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 2011

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

pj. Janina Andersson /vihr
vpj. Anna-Maja Henriksson /r
jäs. Esko Ahonen /kesk
Kalle Jokinen /kok
Oiva Kaltiokumpu /kesk
Ilkka Kantola /sd
Sampsa Kataja /kok
Jari Larikka /kok
Outi Mäkelä /kok
Raimo Piirainen /sd
Pirkko Ruohonen-Lerner /ps
Mauri Salo /kesk
Mirja Vehkaperä /kesk
Lasse Virén /kok

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Minna-Liisa Rinne