JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 25 päivänä syyskuuta 2007 lähettänyt lakivaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen hyväksymisestä sekä laeiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja rikoslain 34 a luvun muuttamisesta ( HE 81/2007 vp ).

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

• yksikön päällikkö, lähetystöneuvos Marja Lehto , ulkoasiainministeriö
• lainsäädäntöneuvos Janne Kanerva , oikeusministeriö
• poliisitarkastaja Arto Hankilanoja , sisäasiainministeriö
• käräjätuomari Riitta Kiiski , Helsingin käräjäoikeus
• terrorismin torjunnan päällikkö, osastopäällikkö Lasse Anttila , suojelupoliisi
• asianajaja Mikko Helenius , Suomen Asianajajaliitto
• professori Raimo Lahti
• professori Martin Scheinin

Lisäksi kirjallisen lausunnon on antanut

• , Valtakunnansyyttäjänvirasto

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyy Varsovassa 16 päivänä toukokuuta 2005 tehdyn terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen sekä lait ­sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja rikoslain 34 a luvun muuttamisesta.

Sopimuksella on tarkoitus tukea sopimuspuolien pyrkimyksiä ehkäistä terrorismia. Tähän pyritään ensisijaisesti määräämällä rangaistaviksi tiettyjä valmistelevia tekoja, jotka voivat johtaa terrorismirikoksiin. Sopimuksessa kriminalisoidaan kolme uutta tekomuotoa: julkinen yllytys terrorismirikokseen, värväys terrorismiin ja koulutus terrorismiin. Sopimuksessa määrätään myös tällaisista rikoksista epäiltyjen syyttämisestä ja luovuttamisesta sekä oikeusavusta samoin kuin muista toimista terrorismin ehkäisemiseksi.

Sopimus tulee Suomen osalta voimaan kolme kuukautta sen jälkeen, kun Suomi on ratifioinut tai hyväksynyt sopimuksen. Laki yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja laki rikoslain 34 a luvun muuttamisesta ovat tarkoitetut tulemaan voimaan samanaikaisesti, kun sopimus tulee Suomen osalta voimaan.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Yleisperustelut

Yleistä

Hallituksen esityksessä tarkoitetun yleissopimuksen tarkoituksena on tukea sopimuspuolten toimia terrorismirikosten ennalta ehkäisemiseksi. Tähän on pyritty mm. velvoittamalla sopimuspuolet säätämään rangaistaviksi julkinen yllytys terrorismirikokseen, värväys terrorismiin ja koulutus terrorismiin. Valiokunta pitää yleissopimusta onnistuneena ja tasapainoisena ko­konaisuutena. Yleissopimus on osoitus siitä, että tehokkaita terrorisminvastaisia toimia voidaan toteuttaa ihmisoikeuksia kunnioittavalla tavalla.

Valiokunnan mielestä on tärkeää, että Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön terrorismirikosten torjumiseksi. Valiokunta puoltaa yleissopimuksen ja lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Terrorismirikoksen täyttymistä koskeva rangaistavuuden edellytys

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että rikoslain 34 a luvun 4 §:ssä säädetystä terroristiryhmän toiminnan edistämisen tunnusmerkistöstä poistetaan edellytys, jonka mukaan teko on rangaistava vain, jos terroristiryhmän toiminnassa tehdään terroristisessa tarkoituksessa tehty rikos taikka sen rangaistava yritys tai valmistelu. Tällaista liittännäisyysvaatimusta ei ehdoteta otettavaksi myöskään esityksessä ehdotettuun uuteen rangaistussäännökseen, joka koskee koulutuksen antamista terrorismirikoksen tekemistä varten.

Mainittu liitännäisyysvaatimus lisättiin aikoinaan rikoslain 34 a luvun 4 §:ään eduskunta­käsittelyssä. Perustuslakivaliokunta katsoi tuolloin sääntelyn täsmällisyyden kannalta olevan tärkeää liittää terroristiryhmän toimintaan osallistumisen rangaistavuus siihen, että ryhmän toiminnan voidaan todeta edistyneen vähintään terroristisessa tarkoituksessa tehtävän rikoksen valmistelun asteelle (PeVL 48/2002 vp, s. 3/II). Perustuslakivaliokunta ei kuitenkaan katsonut, että tällaisen liitännäisyysvaatimuksen puut­tuminen lakiehdotuksesta olisi vaikuttanut sen säätämisjärjestykseen. Lakivaliokunta ehdotti mietinnössään liitännäisyysvaatimuksen lisäämistä rangaistussäännökseen perustuslaki­valiokunnan lausunnon mukaisesti ( LaVM 24/2002 vp, s. 6/I). Tuolloin täytäntöönpanta­vana ollut EU:n puitepäätösNeuvoston 13.6.2002 tekemä puitepäätös terrorismin torjumisesta (2002/475/YOS). ei lakivaliokunnan käsityksen mukaan estänyt liitännäisyys­vaatimuksen ottamista lakiin.

Nyt käsillä oleva tilanne eroaa kuitenkin EU:n puitepäätöksen täytäntöönpanosta. Voimaan saatettavan yleissopimuksen 8 artiklassa on näet nimenomainen määräys, jonka mukaan teon katsominen yleissopimuksen 5—7 artiklassa tarkoitetuksi rikokseksi ei edellytä, että ter­rorismirikos tosiasiallisesti tehdään. Valiokunnan mielestä 8 artikla edellyttää liitännäisyysvaatimuksesta luopumista ainakin niiltä osin kuin hallituksen esityksessä ehdotetut rangaistussäännökset koskevat yleissopimuksessa tarkoitettuja rikoksia. Valiokunnan mielestä rangaistussäännökset ovat ilman tällaista liitännäisyysvaatimustakin riittävän täsmällisiä. Valiokunta toteaa, että vastaavanlaista liitännäisyysvaatimusta ei nykyisinkään sisälly terrorismin rahoittamista koskevaan rangaistussäännökseen (rikoslain 34 a luvun 5 §).

Yleissopimuksen voimaansaattaminen ei sinänsä edellytä, että liitännäisyysvaatimus poistetaan niistäkin terroristiryhmän toiminnan edistämisenä rangaistavista teoista, joista yleissopimuksessa ei ole määräyksiä. Valiokunta katsoo kuitenkin, ettei ole kriminaalipoliittisia perusteita asettaa terroristiryhmän toiminnan edistämistä ja muita samankaltaisia rikoksia liitännäisyysvaatimuksen suhteen eri asemaan riippuen siitä, pohjautuvatko säännökset nyt kysymyksessä olevaan yleissopimukseen vai EU:n puitepäätökseen. Siksi valiokunta ehdottaa, että liitännäisyysvaatimus hallituksen esityksen mukaisesti poistetaan paitsi värväyksestä ja koulutuksesta terrorismiin myös muista terroristiryhmän toiminnan edistämisenä rangaistavista teoista.

Valmistelutyyppisiä tekoja koskevista rangaistussäännöksistä

Yleissopimuksen tarkoittamat kriminalisointivelvoitteet koskevat valmistelutyyppisiä tekoja. Samantapaisia rikoksen valmistelua tai edistämistä koskevia rangaistussäännöksiä on viime vuosina otettu rikoslakiin enenevässä määrin erityisesti EU:n puitepäätösten täytäntöönpanemiseksi ja muiden kansainvälisten velvoitteiden voimaansaattamiseksi. Yksinomaan kansal­liseen valmisteluun perustuvassa rikoslainsäädännössä on sen sijaan perinteisesti suhtauduttu pidättyväisesti valmistelutyppisiä tekoja koskeviin rangaistussäännöksiin. Myöskään viime vuosikymmeninä toteutetussa rikoslain kokonaisuudistuksessa valmistelutyyppisten tekojen kriminalisointia koskeviin ongelmiin ei ole juuri kiinnitetty huomiota.

Edellä kuvattu kehityskulku näyttää johtaneen siihen, että rikoksen valmisteluksi katsot­tavien tekojen rangaistavuus on pistemäistä ja kriminaalipoliittisesti arvioituna epäjohdon­mukaista. Tätä kuvaa se, että esimerkiksi maksuvälinepetoksen valmistelu sekä huumausaine­rikoksen valmistelu ja jopa huumausainerikoksen valmistelun yritys on säädetty rangaistavaksi, kun toisaalta esimerkiksi murhan tai törkeän ryöstön valmistelua ei ole säädetty rangaistavaksi.

Oikeusministeriössä on parhaillaan vireillä rikoslain kokonaisuudistuksen loppuunsaattamiseen tähtäävä hanke. Valiokunta pitää tarpeel­lisena, että joko sen yhteydessä tai erillisenä hankkeena selvitetään, ovatko rikoslainsäädäntöön nykyisin sisältyvät valmistelutyyppisiä tekoja koskevat rangaistussäännökset johdonmukaisia ja vastaavatko ne riittävästi vakavien rikosten torjunnan asettamia vaatimuksia. Valiokunta ehdottaa asiaa koskevan lausuman hyväksymistä (Valiokunnan lausumaehdotus).

Yksityiskohtaiset perustelut

2.2 Laki rikoslain 34 a luvun muuttamisesta

1 §. Terroristisessa tarkoituksessa tehdyt rikokset.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että pykälän 1 momentin 1 kohtaan lisätään julkinen kehottaminen rikokseen, törkeä julkisrauhan rikkominen ja ydinenergian käyttörikos. Tällöin näiden rikosten rangaistusasteikko olisi van­keutta vähintään neljä kuukautta ja enintään kolme vuotta, jos rikos on tehty terroristisessa tarkoituksessa siten, että teko on omiaan aiheut­tamaan vakavaa vahinkoa jollekin valtiolle tai kansainväliselle järjestölle.

Valiokunta ehdottaa pykälään kahta muu­tosta. Ensiksikin valiokunta ehdottaa, että jul­kinen kehottaminen rikokseen lisätään 1 momentin 1 kohdan sijasta sen 2 kohtaan. Tällöin enimmäisrangaistus terroristisessa tarkoituksessa tehdystä julkisesta kehottamisesta rikokseen olisi kolmen vuoden asemesta neljä vuotta vankeutta, mikä valiokunnan mielestä paremmin vastaa rikoksen laatua. Neljän vuoden enimmäisrangaistus mahdollistaa myös sen, että rikoksen estämiseksi, paljastamiseksi ja selvit­tämiseksi voidaan poliisilain () ja pakkokeinolain () säännösten mukaisesti käyttää mm. teknistä kuuntelua ja televalvontaa.

Toiseksi valiokunta ehdottaa, että 1 mo­mentin 1 kohtaan sisältyvää viittausta rikoslain 24 luvun 4 §:ssä tarkoitettuun törkeään julkisrauhan rikkomiseen supistetaan kohdistumaan vain mainitun pykälän 2 kohtaan. Hallituksen esityksen perusteluista (s. 11/II) ilmenevin tavoin yleissopimus koskee vain sellaisia Suomessa törkeänä julkisrauhan rikkomisena rangais­tavia tekoja, jotka on tehty kansainvälistä suojelua nauttivia henkilöitä vastaan. Tällaisia henkilöitä vastaan tehdyistä teoista säädetään rikoslain 24 luvun 4 §:n 2 kohdassa. Valiokunta katsoo, ettei muuntyyppisiä törkeitä julkisrauhan rikkomisia ole aiheellista tässä yhteydessä sisällyttää terroristisessa tarkoituksessa tehtyjen ­rikosten luetteloon, kun yleissopimuksen voimaansaattaminen ei sitä edellytä eikä siihen ole esitetty olevan muitakaan perusteita.

4 §. Terroristiryhmän toiminnan edistäminen.

Jäljempänä 4 b §:n perusteluissa selostettavista syistä valiokunta ehdottaa, että 4 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu värväys terrorismi­rikoksen tekemiseen erotetaan itsenäiseksi rikostunnusmerkistöksi, joka sijoitetaan uuteen 4 b §:ään. Tämän seurauksena 4 §:n 1 momentista on poistettava sen 1 kohdassa oleva säännös. Samalla momentin muiden kohtien numerointi muuttuu.

4 b §. Värväys terrorismirikoksen tekemiseen. (Uusi)

Yleissopimuksen 6 artiklan 1 kappaleessa määritellään "värväys terrorismiin" siten, että sillä tarkoitetaan toisen henkilön taivuttamista tekemään terrorismirikos tai osallistumaan terrorismirikoksen tekoon taikka liittymään yhteenliittymään tai ryhmään tarkoituksena myötävaikuttaa siihen, että kyseinen yhteenliittymä tai ryhmä tekee yhden tai useamman terrorismi­rikoksen.

Artiklan 2 kappaleen mukaan kunkin sopimuspuolen on ryhdyttävä tarvittaviin toimen­piteisiin säätääkseen 1 kappaleen määritelmän mukaisen oikeudenvastaisen ja tahallisen vär­väyksen terrorismiin valtionsisäisen lainsäädäntönsä nojalla rangaistavaksi teoksi.

Hallituksen esityksen perusteluissa on todettu (s. 10/II), että 6 artiklan 1 kappaleen mukaiseen rikokseen voidaan syyllistyä ensinnäkin rikoslain 5 luvun 5 §:n mukaisella yllytyksellä. Lisäksi on todettu, että rikoslain 34 a luvun 4 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan terroristiryhmän toiminnan edistämiseen syyllistyy se, joka värvää tai yrittää värvätä väkeä terroristiryhmää varten edistääkseen terroristiryhmän saman luvun 1 tai 2 §:ssä tarkoitettua rikollista toimintaa tai tietoisena siitä, että hänen toimintansa edistää sitä. Hallituksen esityksessä on katsottu yleissopimuksen voimaansaattamisen terrorismiin värväyksen osalta edellyttävän vain sitä, että rikoslain 34 a luvun 4 §:stä poistetaan lisäedellytys, jonka mukaan värvääminen on ­rangaistavaa vain, jos terroristiryhmän toiminnassa tehdään saman luvun 1 §:ssä tarkoitettu rikos tai sellaisen rikoksen rangaistava yritys taikka 2 §:ssä tarkoitettu rikos.

Valiokunta toteaa, että yleissopimuksen 6 artiklan 1 kappaleen mukaan värväys terrorismiin tarkoittaa paitsi terroristiryhmän toiminnan edistämistä väkeä värväämällä myös yksittäisen henkilön taivuttamista tekemään terrorismi­rikos. Tällainen terroristiryhmän toimintaan liittymätön värväysteko voi hallituksen esityksessä todetuin tavoin tulla rangaistavaksi yllytyksenä. Rikoslain 5 luvun 5 §:n mukaan yllytyksen rangaistavuus edellyttää kuitenkin sitä, että pää­teko tai sen rangaistava yritys tehdään. Edellä yleisperusteluissa todetuin tavoin tällainen liitännäisyysvaatimus ei ole sopusoinnussa yleissopimuksen 8 artiklan kanssa, koska 8 artiklan mukaan teon katsominen yleissopimuksen 5—7 artiklassa tarkoitetuksi rikokseksi ei edellytä, että terrorismirikos tosiasiallisesti tehdään.

Edellä todetusta seuraa, että yleissopimuksen 6 ja 8 artiklasta johtuvat kriminalisointivelvoitteet eivät tulisi hallituksen esityksessä ehdotetulla tavalla asianmukaisesti voimaansaatetuiksi. Valiokunta pitää tämän vuoksi perusteltuna, että värväyksestä terrorismirikoksen tekemiseen muodostetaan itsenäinen rikostunnusmerkistö.

2.3 Laki pakkokeinolain 5 a luvun 2 §:n muuttamisesta (Uusi lakiehdotus)

2 §. Telekuuntelun edellytykset.

Pykälässä säädetään telekuuntelun edellytyksistä. Siinä luetellaan tyhjentävästi ne rikokset, joiden selvit­tämiseksi telekuuntelua saadaan käyttää. Pykälän 1 momentin 11 kohdassa mainitaan tällaisena rikoksena mm. terroristiryhmän toiminnan edistäminen.

Koulutuksen antaminen terrorismirikoksen tekemistä varten ja värväys terrorismirikoksen tekemiseen eivät enää vastaisuudessa tule rangaistaviksi terroristiryhmän toiminnan edistämisenä vaan ovat itsenäisiä rikostunnusmerkistöjä. Jotta telekuuntelun käyttäminen näiden rikosten selvittämiseksi on tulevaisuudessakin mahdollista, valiokunta ehdottaa, että nämä uudet rikosnimikkeet lisätään 1 momentin 11 kohtaan.

2.4 Laki poliisilain 31 d §:n muuttamisesta (Uusi lakiehdotus)

31 d §. Telekuuntelun edellytykset.

Pykälässä säädetään siitä, millä edellytyksillä poliisimiehellä on oikeus käyttää telekuuntelua. Sen 1 momentissa luetellaan ne rikokset, joiden estämiseksi tai paljastamiseksi telekuuntelua saadaan käyttää. Tällaisena rikoksena mainitaan mm. terroristiryhmän toiminnan edistäminen.

Pykälän 1 momenttiin on lisättävä koulutuksen antaminen terrorismirikoksen tekemistä varten ja värväys terrorismirikoksen tekemiseen vastaavasta syystä kuin ne on edellä ehdotettu lisättäväksi pakkokeinolain 5 a luvun 2 §:n 1 momentin 11 kohtaan.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella lakivaliokunta ehdottaa,

että eduskunta hyväksyy Varsovassa 16 päivänä toukokuuta 2005 tehdyn terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen,

että 1. lakiehdotus hyväksytään muut­tamattomana,

että 2. lakiehdotus hyväksytään muutettuna (Valiokunnan muutosehdotukset),

että hyväksytään uusi 3. ja 4. lakiehdotus (Valiokunnan uudet lakiehdotukset) ja

että hyväksytään yksi lausuma (Valiokunnan lausumaehdotus)

Valiokunnan muutosehdotukset

2.

Laki

rikoslain 34 a luvun muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 19 päivänä joulukuuta 1889 annetun rikoslain (39/1889) 34 a luvun 1 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohta sekä 4 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 1 §:n 1 momentin 1 kohta laissa ja 2 kohta laissa 531/2007 sekä 4 §:n 1 momentti laissa , sekä lisätään 34 a lukuun uusi 4 a ja 4 b § seuraavasti:

34 a luku

Terrorismirikoksista

1 §

Terroristisessa tarkoituksessa tehdyt rikokset

Joka terroristisessa tarkoituksessa siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vakavaa vahinkoa jollekin valtiolle tai kansainväliselle järjestölle, tekee

1) laittoman uhkauksen, perättömän vaarailmoituksen, (poist.) 24 luvun 4 §:n 2 momentissa tarkoitetun törkeän julkisrauhan rikkomisen tai 44 luvun 10 §:ssä tarkoitetun ydinenergian käyttörikoksen, on tuomittava vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi tai enintään kolmeksi vuodeksi,

2) tahallisen vaaran aiheuttamisen, tahallisen räjähderikoksen, (poist.) vaarallisia esineitä koskevien säännösten rikkomisen tai 17 luvun 1 §:ssä tarkoitetun julkisen kehottamisen rikokseen, on tuomittava vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi,

4 §

Terroristiryhmän toiminnan edistäminen

Joka edistääkseen terroristiryhmän 1 tai 2 §:ssä tarkoitettua rikollista toimintaa taikka tietoisena siitä, että hänen toimintansa edistää sitä,

(1 kohta poist.)

(1—5 kohta kuten HE:n 2—6 kohta)

on tuomittava, jollei teko ole 1 tai 2 §:n mukaan rangaistava taikka siitä säädetä muualla laissa yhtä ankaraa tai ankarampaa rangaistusta, terroristiryhmän toiminnan edistämisestä vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kahdeksaksi vuodeksi.

4 a §

(Kuten HE)

4 b § (Uusi)

Värväys terrorismirikoksen tekemiseen

Joka edistääkseen 1 tai 2 §:ssä tarkoitettua rikollista toimintaa taikka tietoisena siitä, että hänen toimintansa edistää sitä, perustaa tai ­organisoi terroristiryhmän taikka värvää tai yrittää värvätä väkeä terroristiryhmään tai muuten tekemään mainituissa pykälissä tarkoitetun terrorismirikoksen, on tuomittava, jollei teko ole 1 tai 2 §:n mukaan rangaistava taikka siitä säädetä muualla laissa yhtä ankaraa tai ankarampaa rangaistusta, värväyksestä terrorismirikoksen tekemiseen vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kahdeksaksi vuodeksi.

Voimaantulosäännös

(Kuten HE)

Valiokunnan uudet lakiehdotukset

3.

Laki

pakkokeinolain 5 a luvun 2 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 30 päivänä huhtikuuta 1987 annetun pakkokeinolain (450/1987) 5 a luvun 2 §:n 1 momentin 11 kohta, sellaisena kuin se on laissa 651/2004, seuraavasti:

5 a luku

Telekuuntelu, televalvonta ja tekninen tarkkailu

2 §

Telekuuntelun edellytykset

Kun on syytä epäillä jotakuta

11) rikoslain 34 a luvun 1 §:n 1 momentin 2—7 kohdassa tai 2 momentissa tarkoitetusta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä rikoksesta, terroristisessa tarkoituksessa tehtävän rikoksen valmistelusta, terroristiryhmän johtamisesta, terroristiryhmän toiminnan edistämisestä, koulutuksen antamisesta terrorismirikoksen tekemistä varten, värväyksestä terrorismirikoksen tekemiseen, terrorismin rahoittamisesta,

rikoksen esitutkintaa toimittavalle viranomaiselle voidaan antaa lupa kuunnella ja tallentaa televiestejä, joita epäilty lähettää hallussaan olevasta tai oletettavasti muuten käyttämästään teleliittymästä, teleosoitteesta tai telepäätelaitteesta, taikka tällaiseen teleliittymään, teleosoitteeseen tai telepäätelaitteeseen tulevia hänelle tarkoitettuja viestejä, jos saatavilla tiedoilla voidaan olettaa olevan erittäin tärkeä merkitys rikoksen selvittämiselle.

Tämän lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella.

4.

Laki

poliisilain 31 d §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 7 päivänä huhtikuuta 1995 annetun poliisilain (493/1995) 31 d §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 525/2005, seuraavasti:

31 d §

Telekuuntelun edellytykset

Poliisimiehellä on oikeus rikoksen estämiseksi tai paljastamiseksi kohdistaa telekuuntelua henkilön hallussa olevaan tai hänen oletettavasti muuten käyttämäänsä teleliittymään, teleosoitteeseen tai telepäätelaitteeseen, jos henkilön lausumien, uhkausten tai käyttäytymisen perus­teella voidaan perustellusti olettaa hänen syyllistyvän rikoslain 34 a luvun 1 §:n 1 momentin 2—7 kohdassa tai mainitun pykälän 2 momentissa tarkoitettuun terroristisessa tarkoituksessa tehtävään rikokseen, terroristisessa tarkoituksessa tehtävän rikoksen valmisteluun, terroristiryhmän johtamiseen, terroristiryhmän toiminnan edistämiseen, koulutuksen antamiseen terrorismirikoksen tekemistä varten,  värväykseen terrorismirikoksen tekemiseen tai terrorismin rahoittamiseen ja jos saatavilla tiedoilla voidaan olettaa olevan erittäin tärkeä merkitys rikoksen estämiseksi tai paljastamiseksi.

Tämän lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Valiokunnan lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää, ovatko rikoslainsäädäntöön nykyisin sisältyvät valmistelutyyppisiä tekoja koskevat rangaistussäännökset johdonmukaisia ja vastaavatko ne riittävästi vakavien rikosten torjunnan asettamia vaatimuksia.

Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 2007

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

pj. Heidi Hautala /vihr
vpj. Anna-Maja Henriksson /r
jäs. Esko Ahonen /kesk
Ilkka Kantola /sd
Sampsa Kataja /kok
Sanna Lauslahti /kok
Outi Mäkelä /kok
Lyly Rajala /kok
Pirkko Ruohonen-Lerner /ps
Tero Rönni /sd
Mirja Vehkaperä /kesk
vjäs. Markus Mustajärvi /vas

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Tuomo Antila