PDF

Perustelumuistio

Säteilyturvakeskuksen päätöksen mukaisesti määrätään säteilylain (859/2018) nojalla:

1 § Soveltamisala

Tämä määräys koskee turvallisuuslupaa edellyttävää säteilyn käyttöä.

2 § Määritelmät

Tässä määräyksessä tarkoitetaan:

1. avoimella analyysilaitteella standardin IEC 62495 mukaista röntgenanalyysilaitetta, jossa säteilykeila suuntautuu laitteen ulkopuolelle;
2. kiihdyttimellä säteilylaitetta, jossa hiukkasia kiihdyttämällä synnytetään ionisoivaa säteilyä, jonka energia on suurempi kuin 1 megaelektronivoltti (MeV);
3. laitteen käytönaikaisilla hyväksyttävyysvaatimuksilla laitteen suorituskyvylle asetettuja vähimmäisvaatimuksia, hyväksyttävyysrajoja;
4. radiometrisellä mittalaitteella mittalaitetta, joka koostuu säteilysuojukseen sijoitetusta umpilähteestä, säteilyn ilmaisimesta ja mittauselektroniikasta;
5. röntgenlaitteella sähköisesti ionisoivaa säteilyä tuottavaa laitetta, joka ei ole kiihdytin;
6. suljetulla analyysilaitteella standardin IEC 62495 mukaista röntgenanalyysilaitetta, jossa säteilykeila suuntautuu laitteen sisäpuolelle;
7. suojatulla läpivalaisulaitteella standardin IEC 61010-2-091 mukaista röntgenlaitetta, jossa röntgenputki ja säteilykeila on suojattu rakenteellisin suojuksin ja tutkittava tai analysoitava kohde on suojuksen sisällä sellaisessa tilassa, johon on pääsy laitteen tuottaessa säteilyä.

3 § Korkea-aktiivisen umpilähteen aktiivisuuden arvot

Korkea-aktiivisen umpilähteen aktiivisuuden arvoista määrätään liitteessä 1.

4 § Säteilylähteen käyttö- ja säilytystilojen säteilysuojaukset

Säteilylähteiden käyttö- ja säilytystilat on suunniteltava ja toteutettava siten, että työperäinen ja väestön altistus on niin pieni kuin käytännöllisin toimenpitein on mahdollista eikä aiheutunut annos ole käyttö- ja säilytystilaa koskevaa annosrajoitusta suurempi.

Säteilysuojauksissa on huomioitava säteilylähteen käyttötapa ja lähteen käyttö- ja säilytystilaa ympäröivien tilojen käyttö.

Säteilysuojausten riittävyys on arvioitava uudelleen, jos:

1. säteilylähde vaihtuu toisenlaiseksi tai niitä tulee lisää;
2. säteilylähteen käyttötapa muuttuu;
3. säteilylähteen käyttö- tai säilytystiloja ympäröivien tilojen käyttö muuttuu tavalla, joka voi lisätä työperäistä tai väestön altistusta.

Säteilysuojausten rakentamisen tai muuttamisen jälkeen niiden riittävyys on varmistettava säteilymittauksilla tai muulla luotettavalla tavalla.

5 § Aktivoituminen

Neutronilähteiden ja kiihdyttimien käyttötilojen suunnittelussa ja toteutuksessa on huomioitava mahdollinen rakenteiden, järjestelmien ja muiden materiaalien aktivoituminen:

1. työperäisen ja väestön altistuksen kannalta;
2. käyttötilan käytöstä poiston ja siinä syntyvien radioaktiivisten jätteiden laadun, määrän ja niiden vaarattomaksi tekemisen kannalta.

6 § Säteilyturvallisuuspoikkeaman hallintaan vaikuttavat rakenteelliset ratkaisut

Säteilylähteiden käyttö- ja säilytystiloissa on käytettävä rakenteellisia ratkaisuja, jotka mahdollistavat toiminnan järjestämisen siten, että:

1) potentiaalinen altistus ja sen toteutumisen todennäköisyys ovat niin pieniä kuin käytännöllisin toimin on mahdollista eikä altistus ole potentiaalista altistusta koskevaa rajoitusta suurempi;

2) säteilyturvallisuuspoikkeamaa voidaan hallita;

3) säteilyturvallisuuspoikkeaman jälkeen:

a) säteilylähteet voidaan saattaa työntekijöiden ja väestön kannalta turvallisiksi;

b) säteilylähteet ja säteilyn käyttötilat voidaan saattaa näiden jatkokäytön tai -käsittelyn kannalta turvallisiksi;

c) käyttö- ja säilytystilat voidaan puhdistaa niihin levinneistä radioaktiivisista aineista.

Ensisijaisesti on hyödynnettävä luontaisia turvallisuusominaisuuksia sekä järjestelmiä ja laitteita, jotka vikatilanteen seurauksena asettuvat turvallisuuden kannalta edulliseen tilaan.

7 § Turvallisuus- ja hälytysjärjestelmät

Säteilyn käyttöpaikassa, sen ulkopuolella olevassa tilassa, ohjaushuoneessa, ohjauspöydässä ja ohjauslaitteessa on oltava toiminnan turvallisuuden kannalta tarkoituksenmukaisesti turvallisuus- ja hälytysjärjestelmiä kuten:

1. hätäpainikkeita, joita painamalla säteilyntuotto lakkaa;
2. turvakytkimiä, jotka estävät säteilyn tuoton, jos käyttötilaan johtava ovi tai vastaava avataan tai tietylle alueelle kuljetaan laitteen ollessa päällä;
3. kuittauskytkimiä, joilla varmistetaan, että kukaan ei jää säteilyn käyttötilaan ennen säteilylaitteen käynnistämistä;
4. varoitusvaloja tai muu menettely havaita säteilylaitteen toiminta ja säteilyn tuottaminen.

Lisäksi hiukkaskiihdyttimien käytössä isotooppituotannossa ja tutkimuksessa on oltava toiminnan turvallisuuden kannalta tarkoituksenmukaisesti turvallisuus-, varoitus- ja mittausjärjestelmiä päästöille, annosnopeudelle ja paineelle käyttötilassa sekä kiihdyttimen kohtion, siirtolinjan ja kuumakaappien turvallisen tilan varmistamiseksi.

Säteilylaitteen, jonka käytössä työperäisen altistuksen luokka on 1 siihen liittyvän potentiaalisen altistuksen vuoksi, käyttötilassa on oltava 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu varoitusvalo tai muu menettely, joka on säteilylaitteen ohjausjärjestelmästä riippumaton.

Kun 1 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitettu turvallisuusjärjestelmä on estänyt säteilyn tuoton, toiminnan jatkaminen saa olla mahdollista vain ohjausyksiköstä tai käyttölaitteesta.

8 § Muu turvallisuus ja toiminnallisuus

Säteilylähteen käyttö- tai säilytystilaan johtavista ovista vähintään yhden on oltava sellainen, että se voidaan aina avata tilan sisäpuolelta. Ovi on voitava avata myös, jos syntyy vikatilanne.

Säteilyn käytössä terveydenhuollossa ohjaushuoneesta on oltava toiminnan turvallisuuden kannalta tarkoituksenmukaisesti näkö- ja puheyhteys hoito- tai tutkimushuoneessa olevaan potilaaseen. Näköyhteys on oltava myös ohjaushuoneesta hoito- tai tutkimushuoneeseen johtaville oville, jos ovet eivät ole lukittuja.

Teollisuuskuvauksessa, missä työperäisen altistuksen luokka on 1 tai 2, säteilylaitteen ohjausyksiköltä tai käyttölaitteelta on oltava näköyhteys laitteen käyttötilaan tai sen ovelle, jos ovi ei ole lukittu. Näköyhteys on kuitenkin oltava aina, jos ulkopuolisten pääsyä laitteen käyttöpaikkaan ei ole estetty.

9 § Säteilyturvallisuusratkaisut kokonaisuutena

Jos työperäisen tai väestön altistuksen luokka on 1 tai 2 potentiaalisen altistuksen vuoksi, säteilylähteiden käyttötilojen rakenteellisten ratkaisuiden ja 7 §:ssä tarkoitettujen turvallisuusjärjestelmien on oltava sellaiset, että:

1. yksittäinen tekninen vika, inhimillinen erehdys tai toimintaohjeiden vastainen tai virheellinen toiminta ei todennäköisesti johda työperäisen tai väestön  potentiaalisen altistuksen toteutumiseen;
2. säteilylähteet voidaan saattaa kyseisen altistuksen kannalta turvalliseksi, vaikka yksittäinen turvallisuuslaite olisi poissa käytöstä tai ei toimisi.

10 § Käyttötilojen merkinnät

Säteilylain 66 §:n 2 momentissa tarkoitettu säteilyvaarasta varoittava merkintä on sijoitettava säteilylähteen käyttö- ja säilytystilojen oville, kun kyse on valvonta- tai tarkkailualueen rajasta. Merkinnän on oltava standardin SFS-EN ISO 361 mukainen. Merkintä voi myös olla merkintä tilan käyttötarkoituksesta, jos tilaan liittyvä säteilyvaara käy siitä selkeästi ilmi.

Säteilylähteiden käyttö- ja säilytyspaikat, joiden säteilysuojausten suunnittelu perustuu arvioon, että kukaan ei oleskele siellä jatkuvasti, on merkittävä kyltillä, jossa kielletään jatkuva oleskelu näissä paikoissa. Merkintä ei kuitenkaan ole tarpeen, jos tilan käyttötarkoitus tai muut seikat huomioiden jatkuva oleskelu paikassa ei ole mahdollista.

11 § Erityisvaatimukset kontaminaation varalta

Avolähteiden käytössä sekä muissa toiminnoissa, joihin liittyy kontaminaation vaara, säteilylähteiden käyttö- ja säilytystiloissa on toteutettava ratkaisuja, jotka mahdollistavat toiminnan järjestämisen siten, että normaalitoiminnassa ja säteilyturvallisuuspoikkeamassa:

1. kontaminoituneet pinnat voidaan puhdistaa mahdollisimman helposti;
2. radioaktiivisten aineiden leviämistä käyttötilan sisäilmaan ja ilman mukana rakennuksen muihin tiloihin voidaan tehokkaasti rajoittaa;
3. radioaktiivisten aineiden päästöjä ympäristöön voidaan tehokkaasti rajoittaa;
4. kontaminaation kulkeutumista käyttötilan ulkopuolelle työntekijöiden mukana voidaan tehokkaasti rajoittaa;
5. toiminnassa syntyviä jätteitä voidaan käsitellä turvallisesti.

12 § Potilashuonetta koskevat erityisvaatimukset

Isotooppihoitoa saaneelle säteilyaltistuksen vuoksi sairaalaan jäävälle potilaalle on oltava erillinen potilashuone, jossa on oma peseytymistila ja WC. Potilashuoneen sisäänkäynti on merkittävä säteilyvaarasta varoittavalla merkinnällä.

13 § Säteilylähteen säilytystilaa koskevat erityisvaatimukset

Radioaktiivista ainetta sisältävät säteilylähteet on säilytettävä erillään säteilylähteiden käyttöön liittymättömistä tavaroista ja aineista.

14 § Sädehoidon käyttötilaa ympäröiviä tiloja koskevat erityisvaatimukset

Jos sädehoitoon tarkoitetun laitteen käyttötilaa ympäröivissä tiloissa on alueita, joissa säteilyn annosnopeus on suurempi kuin 20 µSv/h, on työskentelyä ja oleskelua näillä alueilla rajoitettava.

15 § Yleiset vaatimukset

Säteilylähteen ja sen käyttöön liittyvien varusteiden on oltava käyttötarkoitukseensa sopivia.

Sähköisesti säteilyä tuottavaa laitetta ei saa käyttää suuremmilla käyttöarvoilla kuin käyttötarkoituksen kannalta on tarpeen.

Umpilähteen on oltava standardin SFS-EN ISO 2919 vaatimusten mukainen.

Säteilylain 66 § 2 momentissa tarkoitettu säteilylähteen merkintä on umpilähteessä sana ”Radioactive” tai jos se ei ole mahdollista, standardin SFS-EN ISO 361 mukainen ionisoivan säteilyn kuvatunnus.

16 § Terveydenhuollon säteilylaitteen käytönaikaiset hyväksyttävyysvaatimukset

Terveydenhuollon säteilylaitteen on 15 §:ssä määrätyn lisäksi täytettävä tässä pykälässä määrätyt käytönaikaiset hyväksyttävyysvaatimukset.

Laitteen on täytettävä sen käytön aikana keskeiset valmistajan ilmoittamat suoritusarvot ja turvallisuusominaisuudet.

Laitteen käyttöpaikalla on oltava saatavilla tiedot, joista käy ilmi käytönaikaiset hyväksyttävyysvaatimukset ja niiden toteutuminen.

Käytönaikaisista hyväksyttävyysvaatimuksista terveydenhuollon ja eläinlääketieteen säteilylaitteille määrätään lisäksi liitteissä 2–5.

17 § Teollisuuden ja tutkimuksen säteilylaitteen käytönaikaiset hyväksyttävyysvaatimukset

Teollisuuden ja tutkimuksen säteilylaitteen on 15 §:ssä määrätyn lisäksi täytettävä tässä pykälässä määrätyt käytönaikaiset hyväksyttävyysvaatimukset.

Säteilylaitteen on täytettävä sen käytön aikana valmistajan ilmoittamat ja turvallisuuslupahakemuksessa tai ilmoituksessa esitetyt sen tuottamaa säteilyä ja turvallisuutta koskevat ominaisuudet.

Käytönaikaisista hyväksyttävyysvaatimuksista teollisuuden ja tutkimuksen säteilylaitteille määrätään lisäksi liitteissä 6–8.

18 § Tiedot radioaktiivisesta aineesta

Radioaktiivista ainetta sisältävän säteilylähteen suojukseen tai säilytysastiaan ja -suojukseen on merkittävä radionuklidi, aktiivisuus ja aktiivisuuden toteamisajankohta.

Avolähteen osalta on lisäksi oltava merkittynä kokonaistilavuus tai aktiivisuuspitoisuus.

19 § Umpilähteen yksilöinti ja lähteen yksilöimistä koskevat tiedot

Umpilähteen valmistusnumero tai muu lähteen yksilöivä tunnus on esitettävä säteilylain 73 §:n 1 momentissa tarkoitetussa vaatimustenmukaisuutta osoittavassa todistuksessa.

Korkea-aktiivinen umpilähde on yksilöitävä valmistajan antamalla valmistusnumerolla.

20 § Korkea-aktiivisten umpilähteiden kirjapito

Korkea-aktiivisten umpilähteiden kirjanpidossa esitettävistä tiedoista määrätään liitteessä 9.

21 § Säteilylähteen mukana toimitettavat tiedot

Umpilähteen mukana on toimitettava säteilylain 76 §:n 1 momentissa tarkoitettu valmistajan kirjallinen sitoumus ottaa umpilähde vastaan käytön päätyttyä, jollei lähdettä samaisessa momentissa tarkoitetulla tavalla voida vanhentaa turvallisesti, sekä viimeisimmän tiiviyskokeen tulokset. 

Korkea-aktiivisen umpilähteen mukana on toimitettava kirjallinen dokumentaatio siitä, että umpilähde on merkitty ja yksilöity 15 §:n 4 momentin ja 19 §:n mukaisesti. Mukana on toimitettava myös kuvia umpilähteestä ja sen kuljetuspakkauksesta sekä umpilähteen suojuksen ja laitteen rakenteesta, jossa sitä käytetään.

Säteilylaitteen mukana on toimitettava 25 §:ssä tarkoitettu kirjanpito säteilylaitteeseen liittyneistä tapahtumista.

22 § Vuosi-ilmoitukset säteilylähteistä

Säteilylain 71 §:n 2 momentissa tarkoitetussa säteilylähteiden valmistusta, säilyttämistä, kauppaa, vientiä ja tuontia koskevassa vuosittaisessa ilmoituksessa on esitettävä liitteessä 10 määrätyt tiedot.  Ilmoitus on tehtävä vaikka vastaanottoja tai luovutuksia ei ole ollut eikä hallinnassa ole säteilylähteitä.

Säteilylain 71 §:n 3 momentissa tarkoitetussa korkea-aktiivisten umpilähteiden käyttöä ja hallussapitoa koskevassa vuosittaisessa ilmoituksessa on esitettävä 20 §:ssä tarkoitetut korkea-aktiivisia umpilähteitä koskevaan kirjanpitoon sisältyvät tiedot.

Ilmoitukset on toimitettava Säteilyturvakeskukselle kalenterivuotta seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä.

23 § Ilmoitus turvallisuuslupaa edellyttävästä kuljetuksesta

Säteilylain 72 §:n 3 momentissa tarkoitetussa ilmoituksessa on esitettävä liitteessä 11 määrätyt tiedot.

24 § Säteilylaitteen toiminnan varmistaminen

Säteilylaitteen turvallinen toiminta on varmistettava merkittävän korjauksen, huollon tai  ohjelmistopäivityksen jälkeen ja aina, kun on aihetta epäillä laitteen toiminnassa häiriöitä tai muutoksia. Säteilyturvallisuuteen vaikuttavat viat ja puutteet on korjattava ennen käyttöä.

25 § Säteilylaitteeseen liittyvien tapahtuminen dokumentointi

Säteilylaitteen käytön aikana ilmenneistä laitevioista, toimintahäiriöistä tai muista laitteen käyttöä haitanneista tai säteilyturvallisuuteen vaikuttaneista tapahtumista on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on säilytettävä laitteen koko elinkaaren ajan.

26 § Säteilylaitteen vastaanottotarkastus terveydenhuollossa ja eläinlääketieteessä

Terveydenhuollossa ja eläinlääketieteessä säteilyn käytön laadunvarmistusohjelmaan on sisällyttävä vastaanottotarkastus, jossa säteilylaitteen käytönaikaisten hyväksyttävyysvaatimusten toteutuminen varmistetaan ennen käyttöönottoa. Vastaanottotarkastuksen yhteydessä on myös määritettävä suorituskyvyn vertailuarvot, joita on käytettävä laitteen toimintakunnon ja suoritusominaisuuksien seurannassa.

27 § Laadunvarmistustoimenpiteet säteilyn käytössä terveydenhuollossa ja eläinlääketieteessä

Terveydenhuollossa säteilyn käytön laadunvarmistusohjelmassa on oltava toimenpiteet, joilla voidaan varmistua:

1. ennen terveydenhuollon säteilylaitteen käyttöönottoa, että käytettävissä on riittävät tiedot potilaita koskevasta riskinarvioinnista ja saatavilla olevista laitteen kliinisen käytön tuloksista;
2. hoitoannoksen kohdentamisesta määrätylle kohdealueelle suunnitellun suuruisena mahdollisimman tarkasti;
3. kuvanlaadun riittävyydestä halutun tutkimustuloksen saavuttamiseksi;
4. potilaalle aiheutuvan säteilyaltistuksen arvioinnin oikeellisuudesta sekä potilaalle annettavan aktiivisuuden todentamisesta.

Sädehoidon laadunvarmistusohjelman on sisällettävä säteilyturvallisuuspoikkeamasta aiheutuvan altistuksen tai suunnittelemattoman altistuksen riskinarviointi perustuen säteilylain 26 §:ssä tarkoitettuun turvallisuusarviointiin.

Laadunvarmistustoimenpiteiden suoritusvälit röntgentoiminnassa, isotooppilääketieteessä ja eläinlääketieteessä eivät saa olla pidempiä kuin liitteessä 12 määrätyt.

28 § Sädehoitolaitteen käyttöönotto ja säännöllinen annoskalibrointi

Toiminnanharjoittajan on ennen sädehoitolaitteen käyttöönottoa mitattava tai varmennettava laitteen ne ominaisuudet, joita tarvitaan käytössä olevan annossuunnittelujärjestelmän syöttötietoja varten.

Sädehoitotoiminnan laadunvarmistuksessa on ennen uusien annoslaskenta- ja säteilyn käyttöön liittyvien tekniikoiden  käyttöönottoa vertailtava laskettuja ja mitattuja annosjakaumia käyttäen useita erilaisia hoitotapauksia vastaavia testejä ja lisäksi tarvittaessa todellisten hoitosuunnitelmien annosmittauksiin perustuvia testejä.

Sädehoitolaitteelle on suoritettava säännöllisesti annoskalibrointi.

Annoskalibroinnille on tehtävä tarkistus ennen sädehoitolaitteen käyttöönottoa potilaan hoitoon siten, että:

1. tarkistuksen suorittaja on eri henkilö kuin annoskalibroinnin tekijä;
2. annosmittari ja siihen mittauksen aikana yhteen kuuluvat laitteet ovat eri laitteita kuin annoskalibroinnissa käytetyt laitteet.

Lisäksi riippumaton annoskalibroinnin tarkistus on tehtävä ennen nimellisenergialtaan tai muilta ominaisuuksiltaan uuden sädehoitokeilan käyttöönottoa potilaan hoitoon.

29 § Sädehoitotoiminnan muut laadunvarmistustoimenpiteet

Sädehoitotoiminnan laadunvarmistukseen on sisällyttävä jokaisen yksilöllisen annossuunnitelman tarkastaminen uutta menetelmää käyttöönotettaessa.

Lisäksi jokaiseen koko kehon hoitoon on sisällyttävä in vivo -annosmittaus, jos hoito ei perustu leikekuvapohjaiseen annossuunnitelmaan.

Hoidon kohdistus on varmistettava jokaisen potilaan hoidossa.

30 § Umpilähteelle tehtävät tiiviyskokeet

Toiminnanharjoittajan on huolehdittava siitä, että turvallisuuslupaa edellyttävälle umpilähteelle tehdään standardin ISO 9978 mukainen tiiviyskoe:

1. jos umpilähteen käyttöympäristöolosuhteet tai muut syyt ovat voineet vaikuttaa umpilähteen tiiviyteen haitallisesti;
2. jos umpilähde on voinut vahingoittua jonkin tapahtuman tai käsittelyn vaikutuksesta;
3. jos radiometrisen mittalaitteen tai muun vastaavasti kiinteästi asennetun umpilähteen käyttö- tai säilytyspaikka muuttuu ja edellisestä tiiviyskokeesta on kauemmin kuin yksi vuosi;
4. kun umpilähde irrotetaan suojuksesta tai asennetaan suojukseen;
5. kun umpilähteen viimeisimmästä vaatimustenmukaisuuden osoittamisesta on kulunut 15 vuotta tai enemmän kuin valmistajan ilmoittama suositeltu käyttöikä ja sen jälkeen säännöllisesti, kuitenkin vähintään kolmen vuoden välein ottaen huomioon umpilähteen rakenne, käyttötapa ja ympäristö sekä muut umpilähteen tiiviyteen vaikuttavat seikat;
6. kun käytöstä poistettu umpilähde luovutetaan kuljetettavaksi.

Korkea-aktiiviselle umpilähteelle standardin ISO 9978 mukainen tiiviyskoe on kuitenkin tehtävä vähintään kerran vuodessa.

Tiiviyskoetta ei tarvitse tehdä umpilähteelle, jossa radioaktiivinen aine on kaasuna eikä 1 momentin 3, 4 ja 6 kohdissa tarkoitetuissa tilanteissa, jos radioaktiivisen aineen puoliintumisaika on pienempi kuin 150 päivää ja edellisestä tiiviyskokeesta on enintään kolme vuotta.

Toiminnanharjoittajan, joka vastaanottaa umpilähteitä käsiteltäväksi radioaktiivisena jätteenä, on tehtävä 1 momentissa tarkoitettu tiiviyskoe umpilähdettä vastaanotettaessa.

Jos ilmenee perusteltua syytä epäillä umpilähteen tiiviyden heikentymistä, lähteen vaatimustenmukaisuus on osoitettava uudestaan ennen käytön jatkamista.

31 § Teollisuuden ja tutkimuksen säteilylähteiden käytön laadunvarmistustoimenpiteet

Laadunvarmistustoimenpiteistä teollisuuden ja tutkimuksen säteilyn käytössä määrätään liitteessä 13.

32 § Radioaktiivisen aineen vanhentaminen

Säteilylain 83 §:n 2 momentissa tarkoitetussa radioaktiivista ainetta sisältävän säteilylähteen vanhentamisessa varastoinnilla on noudatettava seuraavia menettelyitä:

1) vanhentamisen tavoite, kesto ja tavoiteltava aktiivisuus on määriteltävä ennalta;

2) vanhentamisen tavoitteena on oltava, että:

a) jäte lakkaa olemasta radioaktiivista jätettä;

b) jäte voidaan säteilylain 84 §:ssä tarkoitetulla tavalla uudelleen käyttää, kierrättää, hyödyntää tai loppukäsitellä;

c) jäte voidaan säteilylain 127 §:ssä tarkoitetulla tavalla päästää ympäristöön tai viemäriin; 

d) vanhentaminen tuo muuta ennalta tunnistettua merkittävää etua jätteen vaarattomaksi tekemisen turvallisuuteen, teknisiin ratkaisuihin tai taloudellisuuteen;

3) vanhentamisen kesto saa olla enintään:

a) kolme vuotta, kun tavoite on 2 kohdan a, b tai c alakohdan mukainen;

e) yksi vuosi, kun  tavoite on 2 kohdan d alakohdan mukainen.

Vanhentamisen kesto voi kuitenkin olla 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua pidempi, jos turvallisuusarvio osoittaa, että vanhentaminen on säteilyturvallisuuden kannalta paras vaihtoehto.

33 § Umpilähteen luovuttaminen toiselle toiminnanharjoittajalle

Käytöstä poistetun umpilähteen luovuttamisessa toiselle luvanhaltijalle käytettäväksi on luovuttajan huolehdittava siitä, että:

1. umpilähde ja sen suojus sekä lähteen mukana toimitettavat tiedot ja asiakirjat täyttävät niitä koskevat vaatimukset; 
2. umpilähteelle on tehty 30 §:ssä tarkoitetut tiiviyskokeet;
3. umpilähteelle on saatavilla lain vaatimukset täyttävä kuljetuspakkaus, jos luovuttaminen edellyttää lähteen kuljettamista.

34 § Kontaminoituneiden tilojen ja aktivoituneiden rakenteiden ja materiaalien poistaminen käytöstä

Säteilylain 83 §:n 4 momentissa tarkoitettu turvallisuuslupaa edellyttävä puhdistaminen on suunniteltava ennalta:

1. kartoittamalla kontaminaation ja aktivoituneiden rakenteiden ja materiaalien laatu ja määrä kohteessa;
2. selvittämällä käytettävissä olevat puhdistustekniikat ja toimintatavat;
3. arvioimalla puhdistuksessa syntyvien jätteiden määrät ja laadut ja selvittämällä jätteiden mahdolliset jätehuoltoreitit;
4. tunnistamalla mahdolliset toteuttamistavat ottaen huomioon 1–3 kohdissa tarkoitettujen selvitysten tulokset.

Puhdistamisen toteuttamistapa on valittava siten, että toteutuksella päästään parhaaseen kokonaisratkaisuun huomioiden puhdistustoimien turvallisuus sekä jätteiden käsittelystä, varastoinnista ja jätehuollosta aiheutuvat haitat.

Puhdistamisen toteutuksesta on tehtävä suunnitelma, jossa esitetään erityisesti:

1. tavoiteltu lopputilanne sekä menettelyt, joilla tavoitteen saavuttaminen osoitetaan puhdistamisen jälkeen;
2. toimien vaiheistus ja aikataulutus;
3. käytettävät työmenetelmät;
4. työntekijöiden ja väestön säteilysuojelun, mukaan lukien kontaminaation leviämisen estämisen järjestelyt;
5. jätteiden käsittelyn järjestelyt;
6. toimien laadunvarmistuksen ja dokumentoinnin järjestelyt.

Puhdistamisen päätyttyä toiminnanharjoittajan on osoitettava, että tavoiteltu lopputilanne on saavutettu.

35 § Voimaantulo

Tämä määräys tulee voimaan 3 päivänä heinäkuuta 2019  ja on voimassa toistaiseksi.

Tämän määräyksen voimaan tullessa vireillä oleviin asioihin sovelletaan tätä määräystä.

Tällä määräyksellä kumotaan korkea-aktiivisen umpilähteen aktiivisuuden arvoista annettu Säteilyturvakeskuksen määräys (STUK S/1/2019).

Helsingissä 2 päivänä heinäkuuta 2019

Neuvoston direktiivi 2013/59/Euratom (32013L0059); EUVL L 13, 17.1.2014, s. 1
Ilmoitettu komissiolle Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 33 artiklan mukaisesti.

LIITTEET:

1. Korkea-aktiivisen umpilähteen aktiivisuuden arvot;
2. Käytönaikaiset hyväksyttävyysvaatimukset terveydenhuollon röntgenkuvaus- ja läpiva-laisulaitteille, tietokonetomografialaitteille sekä röntgensäteilyn vaimenemiseen perustuville luun mineraalipitoisuuden määrityslaitteille;
3. Käytönaikaiset hyväksyttävyysvaatimukset eläinlääketieteessä käytettäville röntgenkuvaus- ja läpivalaisulaitteille ja niiden käyttöön liittyville oheislaitteille ja välineille;
4. Käytönaikaiset hyväksyttävyysvaatimukset sädehoidon laitteille ja niiden käyttöön liittyville oheislaitteille ja välineille;
5. Käytönaikaiset hyväksyttävyysvaatimukset isotooppilääketieteessä käytettäville laitteille;
6. Käytönaikaiset hyväksyttävyysvaatimukset teollisuuden radiometrisille mittalaitteille ;
7. Käytönaikaiset hyväksyttävyysvaatimukset teollisuuskuvauslaitteille;
8. Käytönaikaiset hyväksyttävyysvaatimukset teollisuuden ja tutkimuksen röntgenlaitteille;
9. Korkea-aktiivisten umpilähteiden kirjanpidossa esitettävät tiedot;
10. Säteilylähteiden vastaanotoista, luovutuksista ja hallinnassa oloista koskevassa ilmoituksessa esitettävät tiedot;
11. Ilmoituksessa turvallisuuslupaa edellyttävästä kuljetuksesta esitettävät tiedot;
12. Laadunvarmistustoimenpiteiden suoritusvälit röntgentoiminnassa, isotooppilääketieteessä ja eläinlääketieteessä;
13. Teollisuuden ja tutkimuksen säteilylähteiden käytön laadunvarmistustoimenpiteet.

Liitteet