Sopimus Suomen tasavallan hallituksen ja Korean tasavallan hallituksen välillä yhteistyöstä ydinenergian rauhanomaisessa käytössä

Laki yhteistyöstä ydinenergian rauhanomaisessa käytössä Korean tasavallan kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta 14.11.2014/934 v. 2015 (SopS 4/2015)

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Yhteistyöstä ydinenergian rauhanomaisessa käytössä Suomen tasavallan hallituksen ja Korean tasavallan hallituksen välillä Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 2013 tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut.

2 §

Sopimuksen muiden määräysten voimaansaattamisesta ja tämän lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Valtioneuvoston asetus yhteistyöstä ydinenergian rauhanomaisessa käytössä Korean tasavallan kanssa tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta sekä sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta 11.12.2014/1058 v. 2015 (SopS 5/2015)

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään yhteistyöstä ydinenergian rauhanomaisessa käytössä Korean tasavallan kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain 2 §:n nojalla:

1 §

Yhteistyöstä ydinenergian rauhanomaisessa käytössä Suomen tasavallan hallituksen ja Korean tasavallan hallituksen välillä Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 2013 tehty sopimus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015 niin kuin siitä on sovittu.

Eduskunta on hyväksynyt sopimuksen 30 päivänä syyskuuta 2014 ja tasavallan presidentti 14 päivänä marraskuuta 2014. Hyväksymistä koskevat nootit on vaihdettu 28 päivänä marraskuuta 2014.

2 §

Sopimuksen muut kuin lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat asetuksena voimassa.

3 §

Yhteistyöstä ydinenergian rauhanomaisessa käytössä Korean tasavallan kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annettu laki (934/2014) tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.

4 §

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.

Sopimus Suomen tasavallan hallituksen ja Korean tasavallan hallituksen välillä yhteistyöstä ydinenergian rauhanomaisessa käytössä

Suomen tasavallan hallitus ja Korean tasavallan hallitus (jäljempänä "osapuolet"); jotka

toteavat, että ydinenergian hyödyntäminen rauhanomaisiin tarkoituksiin on tärkeä tekijä näiden kahden maan sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen edistämisessä;

haluavat vahvistaa näiden kahden maan välisiä ystävällisiä suhteita;

tunnustavat, että molemmat maat ovat Kansainvälisen atomienergiajärjestön (jäljempänä "IAEA") jäsenvaltioita ja ydinaseiden leviämisen estämisestä tehdyn sopimuksen (jäljempänä "ydinsulkusopimus") osapuolia;

tunnustavat, että Suomen tasavalta on Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) jäsenvaltio ja sellaisena velvollinen noudattamaan Euratom-sopimusta ja siitä johdettua lainsäädäntöä;

vakuuttavat tahtovansa pitää ydinturvallisuutta ja ympäristönsuojelua ensiarvoisen tärkeinä molempien maiden ydinohjelmien toteuttamisessa; ja

pitävät mielessä molempien maiden yhteisen tahdon laajentaa ja vahvistaa yhteistyötä ydinenergian kehittämisessä ja soveltamisessa rauhanomaisiin tarkoituksiin,

ovat sopineet seuraavasta:

1 artikla

Tarkoitus

Osapuolet kannustavat ja edistävät tasavertaisuuden ja molemminpuolisen edun pohjalta yhteistyötä ydinvoiman käytössä rauhanomaisiin tarkoituksiin sovellettavien säädöstensä ja määräystensä mukaisesti.

2 artikla

Määritelmät

Tässä sopimuksessa

a) "laitteet" tarkoittavat kaikkia laitoksia, laitteita tai osia, jotka on lueteltu tämän sopimuksen liitteessä A;

b) "materiaali" tarkoittaa reaktorien muita kuin ydinmateriaaleja, jotka on lueteltu tämän sopimuksen liitteessä B;

c) "ydinmateriaali" tarkoittaa kaikkia lähtöaineita tai erityisiä halkeamiskelpoisia aineita IAEA:n perussäännön 20 artiklan määritelmien mukaisesti. Mahdolliset IAEA:n hallintoneuvoston päätökset muuttaa IAEA:n perussäännön 20 artiklassa olevaa "lähtöaineina" tai "erityisinä halkeamiskelpoisina aineina" pidettävien materiaalien luetteloa, ovat voimassa tämän sopimuksen mukaisesti ainoastaan silloin, kun sopimuksen molemmat osapuolet ovat ilmoittaneet toisilleen kirjallisesti hyväksyvänsä kyseisen muutoksen;

d) "henkilö" tarkoittaa kaikkia yksilöitä, yrityksiä, kumppanuuksia, yhtiöitä, yhdistyksiä, säätiöitä, julkis- tai yksityisoikeudellisia laitoksia, ryhmiä tai valtion virastoja tai yrityksiä, lukuun ottamatta tämän sopimuksen osapuolia; ja

e) "teknologia" tarkoittaa a–c alakohdan määritelmien mukaisten ydinmateriaalin, materiaalin tai laitteiden kehittämiseen, tuotantoon tai käyttöön tarvittavia erityistietoja. Tämä tieto voi olla teknistä tietoa tai teknistä apua.

3 artikla

Yhteistyöalat

Tämän sopimuksen mukaisesti osapuolten yhteistyöaloihin voivat kuulua seuraavat:

a) perus- ja soveltava tutkimus sekä kehitystyö, jotka liittyvät ydinenergian käyttöön rauhanomaisiin tarkoituksiin;

b) ydinvoimalaitosten, pienten ja keskisuurten ydinreaktoreiden tai tutkimusreaktoreiden tutkimus, kehitys, suunnittelu, rakennus, käyttö ja ylläpito;

c) ydinvoimalaitoksissa, pienissä ja keskisuurissa ydinreaktoreissa tai tutkimusreaktoreissa käytettävien ydinpolttoaine-elementtien valmistus ja toimittaminen;

d) ydinpolttoainekierron hallinta;

e) radioaktiivisten isotooppien tuotanto ja käyttö teollisuudessa, maataloudessa ja lääketieteessä;

f) ydinturvallisuus, säteilysuojelu ja ympäristönsuojelu;

g) ydinmateriaalivalvonta ja turvajärjestelyt;

h) ydinenergiapolitiikan ja henkilöstön kehittäminen; ja

i) mahdolliset muut osapuolten sopimat alat.

4 artikla

Yhteistyömuodot

Tämän sopimuksen 3 artiklan mukainen yhteistyö voi toteutua seuraavilla tavoilla:

a) tieteellisen ja teknisen henkilöstön vaihto ja koulutus;

b) tieteellisten ja teknologisten tietojen vaihto;

c) yhteisten symposiumien, seminaarien ja työryhmien järjestäminen;

d) ydinmateriaalin, materiaalin, laitteiden ja teknologian siirto;

e) asiaankuuluvan teknologisen konsultoinnin ja palvelun tarjoaminen;

f) yhteiset tutkimukset tai hankkeet molempia osapuolia kiinnostavista aiheista; ja

g) muut osapuolten sopimat yhteistyömuodot.

5 artikla

Täytäntöönpanojärjestelyt ja yhteiskomitea

1) Osapuolet tai niiden toimivaltaiset viranomaiset voivat sopia keskenään tämän sopimuksen mukaisia yhteistyötoimia koskevien täytäntöönpanojärjestelyjen toteutuksesta yhteistyön erityisehtojen määrittämiseksi tämän sopimuksen mukaisesti.

2) Osapuolet perustavat yhteiskomitean tämän sopimuksen mukaisten yhteistyötoimien yhteensovittamista varten. Yhteiskomitea muodostetaan molempien osapuolten nimeämistä edustajista, ja se voi kokoontua molemmille osapuolille sopivina ajankohtina.

6 artikla

Tiedot

1) Osapuolet voivat vapaasti käyttää kaikkia tämän sopimuksen määräysten mukaisesti vaihdettuja tietoja, lukuun ottamatta tapauksia, joissa kyseiset tiedot luovuttava osapuoli tai valtuutettu henkilö on aikaisemmin ilmoittanut tietojen käyttöön ja levittämiseen liittyvistä rajoituksista ja/tai varauksista.

2) Osapuolet ryhtyvät kaikkiin tarvittaviin säädöstensä ja määräystensä mukaisiin toimiin säilyttääkseen turvallisuusluokiteltujen tai muiden tietojen käyttöä ja levittämistä koskevat rajoitukset ja/tai varaukset ja suojatakseen sellaisia oikeuksia henkiseen omaisuuteen, mukaan lukien liike- ja elinkeinosalaisuudet, joita valtuutetut henkilöt siirtävät jommankumman osapuolen lainkäyttövallan alaisuudessa. Tässä sopimuksessa "henkisellä omaisuudella" tarkoitetaan Tukholmassa 14 päivänä heinäkuuta 1967 tehdyn Maailman henkisen omaisuuden järjestön perustavan yleissopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna 28 päivänä syyskuuta 1979, 2 artiklan mukaista merkitystä.

7 artikla

Siirrot ja uudelleensiirrot

1) Tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvia tietoja, ydinmateriaalia, materiaalia, laitteita tai tekniikkaa voidaan siirtää suoraan osapuolten kesken tai valtuutettujen henkilöiden välityksellä. Näihin siirtoihin sovelletaan tätä sopimusta ja osapuolten mahdollisesti sopimia lisäehtoja.

2) Ydinmateriaalia, materiaalia, laitteita ja teknologiaa, jotka on siirretty tämän sopimuksen mukaisesti, sekä erityistä halkeamiskelpoista ainetta, joka on syntynyt tällaisen ydinmateriaalin, materiaalin tai laitteiden käytöstä, ei saa siirtää valtuuttamattomalle henkilölle, tai, elleivät osapuolet ole sopineet tästä kirjallisesti, vastaanottavan osapuolen lainkäyttövallan ulkopuolelle. Osapuolet voivat tehdä järjestelyjä helpottaakseen tämän määräyksen täytäntöönpanoa.

3) Euroopan unionin alueella ydinmateriaalin, laitteiden ja teknologian siirtoihin sovelletaan Euratom-sopimusta ja soveltuvaa johdettua lainsäädäntöä. Edellä 2 kohdassa esitettyjä vaatimuksia ei sovelleta Euroopan unionin alueella tapahtuviin ydinmateriaalin, laitteiden ja teknologioiden siirtoihin tai uudelleensiirtoihin, mukaan lukien tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvat johdetut tuotteet tai johdettu ydinmateriaali, joihin sovelletaan Euratom-sopimusta ja soveltuvaa johdettua lainsäädäntöä.

8 artikla

Rikastaminen ja jälleenkäsittely

1) Tämän sopimuksen mukaisesti siirrettävä uraani tai jossakin tämän sopimuksen mukaisesti siirretyssä laitteessa käytettävä uraani ei saa olla rikastettu isotoopin U-235 suhteen kahdenkymmenen (20) prosentin tai korkeammalle tasolle, elleivät osapuolet toisin sovi.

2) Tämän sopimuksen mukaisesti siirrettyjä laitteita tai teknologiaa sekä tällaiseen teknologiaan perustuvia laitteita ei saa käyttää isotoopin U-235 suhteen kahdenkymmenen (20) prosentin tai korkeampaan pitoisuuteen rikastetun uraanin tuottamiseen, elleivät osapuolet toisin sovi.

3) Tämän sopimuksen mukaisesti siirrettyä ydinmateriaalia ja ydinmateriaalia, jota käytetään sopimuksen mukaisesti siirretyssä ydinmateriaalissa tai laitteessa tai tuotetaan näiden avulla, ei saa jälleenkäsitellä, elleivät osapuolet toisin sovi.

9 artikla

Räjähteiden tai sotilaallisten sovellusten kielto

Tämän sopimuksen mukaisesti siirrettyä ydinmateriaalia, materiaalia, laitteita ja teknologiaa ja erityistä halkeamiskelpoista ainetta, jota käytetään sopimuksen mukaisesti siirretyssä ydinmateriaalissa, materiaalissa tai laitteissa tai tuotetaan näiden avulla, ei saa käyttää ydinaseiden tai ydinräjähteiden tutkimiseen, kehittämiseen tai valmistamiseen tai sotilaallisiin käyttötarkoituksiin.

10 artikla

Ydinmateriaalivalvonta

1) Tämän sopimuksen 9 artiklan sisältämä sitoumus vahvistetaan kummankin osapuolen ja IAEA:n välisen valvontasopimuksen mukaisesti; Korean tasavallan osalta Korean tasavallan ja IAEA:n välisen, ydinsulkusopimuksen yhteydessä tehdyn ydinmateriaalivalvonnan soveltamista koskevan sopimuksen (IAEA:n asiakirja INFCIRC/236) mukaisesti, sellaisena kuin se on täydennettynä lisäpöytäkirjalla, ja Suomen tasavallan osalta Euratom-sopimuksen sekä Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) ydinaseettomien jäsenvaltioiden, Euratomin ja IAEA:n välisen ydinsulkusopimuksen yhteydessä tehdyn ydinmateriaalivalvonnan soveltamista koskevan sopimuksen (IAEA:n asiakirja INFCIRC/193) mukaisesti, sellaisena kuin se on täydennettynä lisäpöytäkirjalla (IAEA:n asiakirja INFCIRC/193/Add.8).

2) Mikäli IAEA ei jostakin syystä tai jonakin ajankohtana pane täytäntöön näitä valvontatoimia osapuolen lainkäyttövallan alueella, kyseinen osapuoli tekee toisen osapuolen kanssa välittömästi sopimuksen, joka vastaa niitä IAEA:n valvontaperiaatteita ja -toimenpiteitä, jotka koskevat ydinmateriaalivalvonnan soveltamista kaikkiin tämän sopimuksen mukaisesti siirrettyihin kohteisiin.

11 artikla

Turvajärjestelyt

Osapuolet ryhtyvät tarvittaviin toimenpiteisiin toteuttaakseen tämän sopimuksen mukaisesti siirretyn ydinmateriaalin ja laitteiden fyysisen suojaamisen, ottaen huomioon IAEA:n asiakirjan INFCIRC/225/Rev. 5 sekä sen myöhempien, osapuolten hyväksymien, muutosten suositukset.

12 artikla

Ydinturvallisuus ja ympäristönsuojelu

Osapuolet neuvottelevat keskenään tämän sopimuksen mukaisista toimista tunnistaakseen kyseisten toimien turvallisuusvaikutukset ja kansainväliset ympäristövaikutukset sekä toimivat yhteistyössä estääkseen tämän sopimuksen mukaisesti siirretyistä ydinlaitoksista aiheutuvat ydinonnettomuudet ja suojatakseen kansainvälistä ympäristöä tämän sopimuksen mukaisten toimien aiheuttamalta radioaktiiviselta, kemialliselta tai termiseltä saastumiselta.

13 artikla

Soveltamisen kesto

1) Ydinmateriaaliin, materiaaliin ja laitteisiin sovelletaan tätä sopimusta, kunnes

a) kyseiset kohteet on siirretty vastaanottavan osapuolen lainkäyttövallan ulkopuolelle tämän sopimuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

b) ydinmateriaalin kyseessä ollessa on tehty määritys, jonka mukaan kyseinen materiaali ei ole enää käyttökelpoista tai käytännössä hyödynnettävissä prosessoitavaksi muotoon, jossa sitä voitaisiin käyttää mihinkään tämän sopimuksen 10 artiklassa tarkoitetun ydinmateriaalivalvonnan näkökulmasta merkitykselliseen ydinalan toimintoon. Kumpikin osapuoli hyväksyy määrityksen, jonka IAEA tekee noudattaen sellaisessa asianomaisessa ydinmateriaalivalvontaa koskevassa sopimuksessa, jossa IAEA on osapuolena, olevia valvonnan lopettamista koskevia määräyksiä; tai

c) osapuolet toisin sopivat.

2) Tätä sopimusta sovelletaan tämän sopimuksen mukaisesti siirrettyyn teknologiaan, kunnes osapuolet toisin sopivat.

14 artikla

Yhteistyön keskeyttäminen

1) Jos tämän sopimuksen voimaantulon jälkeen jompikumpi osapuoli

a) ei noudata 7, 8, 9, 10 tai 11 artiklan määräyksiä; tai

b) irtisanoo IAEA:n kanssa tehdyn ydinmateriaalivalvontasopimuksen tai rikkoo sitä olennaisella tavalla,

toisella osapuolella on oikeus olla jatkamatta tämän sopimuksen mukaista yhteistyötä, keskeyttää tämän sopimuksen soveltaminen tai irtisanoa sopimus ja vaatia kaikkien tämän sopimuksen mukaisesti siirretyn ydinmateriaalin, materiaalin ja laitteiden sekä näitä käyttämällä tuotetun erityisen halkeamiskelpoisen aineen palauttamista.

2) Jos jompikumpi osapuoli käyttää tämän artiklan mukaisia oikeuksiaan vaatia ydinmateriaalin, materiaalin tai laitteiden palauttamista, se korvaa toiselle osapuolelle kohtuullisen markkinahinnan kyseisistä ydinmateriaalista, materiaalista tai laitteista sen jälkeen, kun nämä on poistettu toisen osapuolen alueelta.

3) Jos toinen osapuoli pitää välttämättömänä käyttää edellä mainittuja tämän artiklan mukaisia oikeuksiaan, se ilmoittaa toiselle osapuolelle päätöksestään kirjallisesti.

15 artikla

Riitojen ratkaiseminen

1) Kaikki tämän sopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta aiheutuvat riidat ratkaistaan sovinnollisesti osapuolten välisillä neuvotteluilla tai kuulemisilla.

2) Jos riitaa ei saada ratkaistuksi keskinäisten neuvottelujen tai kuulemisten avulla, se voidaan molempien osapuolten pyynnöstä antaa välimiesoikeuden ratkaistavaksi. Tällainen välimiesoikeus muodostetaan tilapäisesti osapuolten yhteisellä sopimuksella kansainvälisen käytännön mukaisesti.

16 artikla

Voimaantulo, voimassaolo ja voimassaolon päättyminen

1) Tämä sopimus tulee voimaan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun molemmat osapuolet ovat ilmoittaneet toiselle osapuolelle diplomaattiteitse saattaneensa päätökseen tämän sopimuksen voimaantulon edellyttämät kansalliset oikeudelliset menettelyt.

2) Tämä sopimus on voimassa kymmenen (10) vuotta, ja sen voimassaolo jatkuu ilman eri toimia viisi vuotta (5) kerrallaan, ellei jompikumpi osapuoli ilmoita toiselle osapuolelle kirjallisesti kuusi (6) kuukautta ennen sopimuksen voimassaolon päättymistä aikovansa irtisanoa sopimuksen.

3) Tätä sopimusta voidaan milloin tahansa muuttaa molempien osapuolten kirjallisella suostumuksella. Tällainen muutos tulee voimaan tämän artiklan ensimmäisessä kohdassa määrättyjen menettelyjen mukaisesti.

4) Tämän sopimuksen voimassaolon päättymisestä tai sen irtisanomisesta huolimatta sen 7, 8, 9, 10, 11 ja 13 artiklan sisältämät velvoitteet ovat voimassa, kunnes osapuolet toisin sopivat.

Tehty Helsingissä, 23 päivänä lokakuuta 2013, kahtena kappaleena suomen, korean ja englannin kielellä, kaikkien tekstien ollessa yhtä todistusvoimaiset. Mikäli tulkintaeroja syntyy, englanninkielinen teksti on ratkaiseva.

Liite A

Laitteet

1) Ydinreaktorit: Ydinreaktorit, jotka voivat ylläpitää jatkuvaa ydinten halkeamisketjureaktiota, lukuun ottamatta nollaenergiareaktoreita, jotka ovat määritelmän mukaan reaktoreita, joiden plutoniumin enimmäistuotanto on korkeintaan 100 grammaa vuodessa.

2) Reaktoripaineastiat: Sellaiset metalliastiat, täydellisinä yksiköinä tai niiden tehdasvalmisteina osina, jotka on erityisesti suunniteltu ja valmistettu sitä varten, että niihin sijoitetaan kohdassa 1 tarkoitetun ydinreaktorin sydän, ja jotka kestävät primaarijäähdytteen käyttöpaineen.

3) Reaktoripolttoaineen lataus- ja poistolaitteet: Käsittelylaitteet, jotka on erityisesti suunniteltu tai mukautettu polttoaineen lataamiseen edellä kohdassa 1 tarkoitettuun ydinreaktoriin tai sen poistamiseen reaktorista ja jotka pystyvät toimintaan tai käyttämään teknisesti edistyneitä asettamis- ja sijoittamislaitteita, jotka mahdollistavat monimutkaisia polttoainetoimintoja, esimerkiksi sellaisia toimenpiteitä, joissa polttoainetta ei tavallisesti voida silmämääräisesti havainnoida tai käsitellä suoraan.

4) Reaktorin säätösauvat: Sauvat, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu kohdassa 1 tarkoitetun ydinreaktorin reaktionopeuden säätämiseen.

5) Reaktorin paineputket: Paineputket, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu sisältämään kohdassa 1 tarkoitetun ydinreaktorin polttoaine-elementtejä ja primaarijäähdytettä yli 50 ilmakehän käyttöpaineessa.

6) Zirkoniumputket: Putket tai putkisarjat, jotka on valmistettu zirkoniummetallista tai -seoksesta, joiden määrä on enemmän kuin 500 kilogrammaa vuoden jakson aikana, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu käytettäviksi kohdassa 1 tarkoitetussa ydinreaktorissa ja joissa hafniumin painosuhde zirkoniumiin on pienempi kuin 1:500.

7) Primaarijäähdytepumput: Pumput, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu kierrättämään primaarijäähdytettä kohdassa 1 tarkoitetussa ydinreaktorissa.

8) Reaktorin sisällä olevat osat: Reaktorin sisällä olevat osat, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu käytettäviksi kohdassa 1 tarkoitetussa ydinreaktorissa, sisältäen reaktorisydämen tukipylväät, polttoainekanavat, termiset suojat, suuntauslevyt sydänritilät ja diffuuserilevyt.

9) Lämmönvaihtimet: Lämmönvaihtimet (höyrygeneraattorit), jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu käytettäviksi kohdassa 1 tarkoitetun ydinreaktorin primaarijäähdytekierrossa.

10) Neutronisäteilyn havainnointi ja -mittausvälineet: Neutronisäteilyn havainnointi ja -mittausvälineet, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu kohdassa 1 tarkoitetun ydinreaktorin neutronivuotasojen määrittämiseen.

11) Säteilytettyjen polttoaine-elementtien jälleenkäsittelylaitokset ja niitä varten erityisesti suunnitellut tai valmistetut laitteet: Säteilytettyjen polttoaine-elementtien jälleenkäsittelylaitokseen kuuluvat laitteet ja komponentit, jotka joutuvat tavallisesti suoraan kosketukseen säteilytetyn polttoaineen ja tärkeimpien ydinmateriaalien ja halkeamistuotteiden kanssa ja jotka säätelevät niiden prosessivirtoja.

12) Polttoaine-elementtien valmistuslaitokset: Polttoaine-elementtien valmistuslaitokseen kuuluvat laitteet ja komponentit, jotka joutuvat tavallisesti kosketuksiin ydinaineen tuotantovirran kanssa tai prosessoivat suoraan tai ohjaavat ydinaineen tuotantovirtaa tai sulkevat ydinaineen ilmatiiviisti suojakuoren sisään.

13) Uraanin isotooppien erotukseen tarkoitetut laitokset: Erityisesti uraanien isotooppien erotukseen suunniteltuihin tai valmistettuihin laitteisiin ja laitoksiin, lukuun ottamatta analyyttisiä laitteita, kuuluvat myös kaikki tärkeimmät erityisesti erotteluprosessia varten suunnitellut laitteet.

14) Raskaan veden valmistuslaitokset: Raskaan veden valmistuslaitokseen kuuluvat myös deuteriumin ja deuteriumyhdisteiden väkevöittämiseen erityisesti suunnitellut tai valmistetut laitokset ja laitteet ja näiden toiminnan kannalta tärkeät kokoonpanot ja komponentit.

Liite B

Reaktoreiden muut kuin ydinmateriaalit

1) Deuterium ja raskas vesi: Deuterium ja kaikki deuteriumyhdisteet, joissa deuteriumin suhde vetyyn on suurempi kuin 1:5000 ja joita käytetään liitteen A kohdassa 1 tarkoitetussa ydinreaktorissa määrinä, jotka ylittävät 200 kilogrammaa deuteriumatomeja 12 kuukauden aikana.

2) Ydinteollisuudessa käytetty grafiitti: Grafiitti, jonka puhtausaste on parempi kuin 5 ppm booriekvivalenttia ja jonka tiheys on suurempi kuin 1,50 grammaa kuutiosenttimetriä kohden, määrinä, jotka ylittävät 30 metrijärjestelmän tonnia 12 kuukauden aikana.