Sisällysluettelo

Käytetyn polttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollon turvallisuutta koskeva yleissopimus

Asetus käytetyn polttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollon turvallisuutta koskevan yleissopimuksen voimaansaattamisesta 8.6.2001/496 (SopS 36/2001)

Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti, joka on tehty ulkoasiainministerin esittelystä, säädetään:

1 §

Wienissä 5 päivänä syyskuuta 1997 käytetyn polttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollon turvallisuudesta tehty yleissopimus, jonka tasavallan presidentti on hyväksynyt 4 päivänä helmikuuta 2000 ja jota koskeva hyväksymiskirja on talletettu Kansainvälisen atomienergiajärjestön pääjohtajan huostaan 10 päivänä helmikuuta 2000, tulee Suomen osalta kansainvälisesti voimaan 18 päivänä kesäkuuta 2001 niin kuin siitä on sovittu.

2 §

Sopimuksen määräykset ovat asetuksena voimassa.

3 §

Tämä asetus tulee voimaan 18 päivänä kesäkuuta 2001.

Käytetyn polttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollon turvallisuutta koskeva yleissopimus

Johdanto

Sopimuspuolet, jotka

i) tunnustavat, että ydinreaktorien toiminnan seurauksena syntyy käytettyä polttoainetta ja radioaktiivista jätettä, ja että myös muista ydintekniikan sovelluksista syntyy radioaktiivista jätettä;

ii) tunnustavat, että samat turvallisuustavoitteet soveltuvat sekä käytetyn polttoaineen että radioaktiivisen jätteen huoltoon;

iii) vahvistavat, että kansainvälinen yhteisö pitää tärkeänä hyvin perusteltujen menettelytapojen luomista käytetyn polttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huoltoa varten ja näiden menettelytapojen panemista myös täytäntöön;

iv) pitävät tärkeänä, että kansalaisille tiedotetaan asioista, jotka koskevat käytetyn polttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollon turvallisuutta;

v) haluavat edistää tehokasta ydinturvallisuuskulttuuria maailmanlaajuisesti;

vi) vahvistavat, että valtio on viime kädessä vastuussa käytetyn polttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollon turvallisuuden varmistamisesta;

vii) tunnustavat, että polttoainekiertoa koskevan toimintaperiaatteen määrittely on valtion asia, ja että eräät valtiot pitävät käytettyä polttoainetta arvokkaana voimavarana, joka voidaan jälleenkäsitellä, kun taas toiset päättävät loppusijoittaa sen;

viii) tunnustavat, että sellaisten käytetyn polttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huolto, jotka on jätetty tämän yleissopimuksen ulkopuolelle, koska ne kuuluvat sotilas- tai puolustusohjelmien piiriin, tulisi järjestää tässä yleissopimuksessa esitettyjen tavoitteiden mukaisesti;

ix) vahvistavat kansainvälisen yhteistyön merkityksen, kun käytetyn polttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollon turvallisuutta pyritään parantamaan kahdenvälisten ja monenvälisten mekanismien sekä tämän, turvallisuutta lisäävän yleissopimuksen avulla;

x) ottavat huomioon kehitysmaiden ja erityisesti vähiten kehittyneiden maiden ja taloudellisessa siirtymävaiheessa olevien valtioiden tarpeet, sekä tarpeen yksinkertaistaa olemassa olevia menettelytapoja, jotta näiden maiden olisi helpompi täyttää tässä turvallisuutta lisäävässä sopimuksessa asetetut oikeudet ja velvollisuudet;

xi) ovat vakuuttuneita siitä, että radioaktiivinen jäte tulisi, mikäli se on sopusoinnussa turvallisuuden kanssa, loppusijoittaa siinä valtiossa, jossa se on syntynyt, mutta katsovat kuitenkin, että tietyissä olosuhteissa käytetyn polttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollon turvallisuutta ja tehokkuutta voitaisiin edistää sopimuspuolten välisillä sopimuksilla, joiden mukaan muut sopimuspuolet voivat käyttää yhden sopimuspuolen laitoksia erityisesti silloin, kun jäte on peräisin yhteisistä hankkeista;

xii) tunnustavat, että jokaisella valtiolla on oikeus kieltää vieraassa valtiossa tuotetun käytetyn polttoaineen ja radioaktiivisen jätteen tuonti omalle alueelleen;

xiii) pitävät mielessä ydinturvallisuutta koskevan yleissopimuksen (1994), yleissopimuksen ydinonnettomuuden pikaisesta ilmoittamisesta (1986), yleissopimuksen avunannosta ydinonnettomuuden tai säteilyhätätilan yhteydessä (1986), yleissopimuksen ydinaineiden turvajärjestelyjä koskevista toimista (1980), yleissopimuksen jätteen tai muun aineen mereen laskemisen aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä, sellaisena kuin se on muutettuna (1994), sekä muut asiaan liittyvät kansainväliset asiakirjat;

xiv) pitävät mielessä periaatteet, jotka sisältyvät usean kansainvälisen järjestön yhteisjulkaisuun "Kansainväliset perusturvallisuusstandardit koskien suojautumista ionisoivaa säteilyä vastaan ja säteilylähteiden turvallisuutta" (1996), ja IAEA:n keskeisiä turvallisuusperiaatteita koskevaan asiakirjaan "Radioaktiivisen jätteen huollon periaatteet" (1995), sekä olemassa oleviin kansainvälisiin standardeihin, jotka liittyvät radioaktiivisten aineiden kuljetusten turvallisuuteen;

xv) palauttavat mieleen Rio de Janeirossa vuonna 1992 hyväksytyn Yhdistyneiden Kansakuntien ympäristö- ja kehityskonferenssin Agenda 21:n 22 kappaleen, joka vahvistaa turvallisen ja ympäristön kannalta hyvin perustellun radioaktiivisen jätteen huollon erityisen merkityksen; ja

xvi) katsovat, että erityisesti radioaktiivisiin aineisiin kohdistuvaa kansainvälistä valvontajärjestelmää tulisi vahvistaa, kuten vaarallisten jätteiden maan rajan ylittävien siirtojen ja käsittelyn valvontaa koskevan Baselin yleissopimuksen (1989) 1.3 artiklassa todetaan;

ovat sopineet seuraavasta:

1 luku

Tavoitteet, määritelmät ja soveltamisala

1 Artikla

Tavoitteet

Tämän yleissopimuksen tavoitteena on

i) saavuttaa ja ylläpitää käytetyn polttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollossa korkea turvallisuustaso maailmanlaajuisesti kehittämällä kansallisia toimenpiteitä ja kansainvälistä yhteistyötä, mukaan lukien tarvittaessa turvallisuuteen liittyvä tekninen yhteistyö;

ii) taata, että käytetyn polttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollon kaikkia vaiheita varten on olemassa tehokkaat turvatoimet mahdollisia vaaroja vastaan, jotta yksilöt, yhteiskunta ja ympäristö on suojeltu ionisoivan säteilyn haitallisilta vaikutuksilta sekä nyt että tulevaisuudessa siten, että nykysukupolven tarpeet ja pyrkimykset tulevat tyydytetyksi vaarantamatta tulevien sukupolvien kykyä tyydyttää omat tarpeensa ja pyrkimyksensä;

iii) ehkäistä onnettomuuksia, joilla on säteilyvaikutuksia, ja lieventää niiden seurauksia, missä tahansa käytetyn polttoaineen tai radioaktiivisen jätteen huollon vaiheessa ne tapahtuvatkaan.

2 Artikla

Määritelmät

Tässä yleissopimuksessa:

a) "sulkeminen" tarkoittaa kaikkien toimintojen loppuunsaattamista jollakin hetkellä sen jälkeen, kun käytetty polttoaine tai radioaktiivinen jäte on sijoitettu loppusijoituslaitokseen. Tähän sisältyy lopulliset tekniset tai muut toimenpiteet laitoksen saattamiseksi tilaan, joka on pitkällä tähtäimellä turvallinen;

b) "käytöstä poisto" tarkoittaa kaikkia toimia, jotka johtavat ydinlaitoksen, joka on muu kuin loppusijoituslaitos, vapauttamiseen viranomaisvalvonnasta. Näihin toimiin sisältyvät puhdistaminen radioaktiivisesta saasteesta sekä laitoksen purkaminen;

c) "valvotut päästöt" tarkoittaa valvontaviranomaisen asettamien rajojen puitteissa laillisena toimena suoritettuja, normaalissa toiminnassa olevista valvotuista ydinlaitoksista peräisin olevien nestemäisten tai kaasumaisten radioaktiivisten aineiden suunniteltuja ja hallittuja päästöjä ympäristöön;

d) "loppusijoitus" tarkoittaa käytetyn polttoaineen tai radioaktiivisen jätteen sijoittamista sopivaan laitokseen aikomatta siirtää sitä pois myöhemmin;

e) "lupa" tarkoittaa valtuutusta, lupapäätöstä tai hyväksymistodistusta, jonka valvontaviranomainen myöntää käytetyn polttoaineen tai radioaktiivisen jätteen huoltoon liittyvää toimintaa varten;

f) "ydinlaitos" tarkoittaa siviililaitosta sekä sen yhteyteen kuuluvaa maata, rakennuksia ja laitteistoja, joissa radioaktiivisia materiaaleja valmistetaan, jalostetaan, käytetään, käsitellään, varastoidaan tai loppusijoitetaan siinä määrin, että toiminta edellyttää turvallisuusnäkökohtien huomioon ottamista;

g) "käyttöikä" tarkoittaa aikaa, jona käytetyn polttoaineen tai radioaktiivisen jätteen huoltolaitosta käytetään sen aiottuun tarkoitukseen. Loppusijoituslaitoksen kohdalla aika alkaa, kun käytettyä polttoainetta tai radioaktiivista jätettä ensimmäistä kertaa sijoitetaan laitokseen, ja päättyy, kun laitos suljetaan;

h) "radioaktiivinen jäte" tarkoittaa sellaista kaasumaisessa, nestemäisessä tai kiinteässä muodossa olevaa radioaktiivista ainetta, jolle sopimuspuoli tai sellainen luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, jonka päätöksen sopimuspuoli hyväksyy, ei näe mitään jatkokäyttöä, ja jota valvontaviranomainen valvoo radioaktiivisena jätteenä sopimuspuolen säädösten ja määräysten mukaisesti;

i) "radioaktiivisen jätteen huolto" tarkoittaa kaikkia toimenpiteitä, mukaan lukien ydinlaitoksen käytöstä poistoon liittyvät toimenpiteet, jotka koskevat radioaktiivisen jätteen esikäsittelyä, käsittelyä, pakkaamista, varastointia tai loppusijoitusta lukuun ottamatta kuljetusta laitosalueen ulkopuolella. Siihen voidaan lukea kuuluvaksi myös valvotut päästöt;

j) "radioaktiivisen jätteen huoltolaitos" tarkoittaa laitosta, jonka ensisijainen tarkoitus on radioaktiivisen jätteen huolto, mukaan lukien ydinlaitos, jota ollaan poistamassa käytöstä, mutta ainoastaan, jos sopimuspuoli pitää sitä radioaktiivisen jätteen huoltolaitoksena;

k) "valvontaviranomainen" tarkoittaa elintä tai elimiä, joille sopimuspuoli on antanut laillisen toimivallan säädellä käytetyn polttoaineen tai radioaktiivisen jätteen huollon turvallisuuteen liittyviä asioita, mukaan lukien lupien myöntäminen;

l) "jälleenkäsittely" tarkoittaa prosessia tai toimintaa, jonka tarkoituksena on poistaa käytetystä polttoaineesta radioaktiivisia isotooppeja jatkokäyttöä varten;

m) "umpilähde" tarkoittaa radioaktiivista ainetta, joka on pysyvästi suljettu kapseliin tai kiinnittynyt sideaineeseen ja joka on kiinteässä muodossa, lukuun ottamatta reaktorin polttoaine-elementtejä;

n) "käytetty polttoaine" tarkoittaa ydinpolttoainetta, joka on säteilytetty reaktorin sydämessä ja pysyvästi poistettu sieltä;

o) "käytetyn polttoaineen huolto" tarkoittaa kaikkia toimia, jotka liittyvät käytetyn polttoaineen käsittelyyn tai varastointiin, lukuun ottamatta kuljetusta laitosalueen ulkopuolella;

p) "käytetyn polttoaineen huoltolaitos" tarkoittaa laitosta, jonka ensisijainen tarkoitus on käytetyn polttoaineen huolto;

q) "vastaanottajavaltio" tarkoittaa valtiota, johon aiottu tai meneillään oleva valtioiden välinen siirto suuntautuu;

r) "alkuperävaltio" tarkoittaa valtiota, josta valtioiden välinen siirto aiotaan lähettää tai josta se on lähtemässä;

s) "kauttakulkuvaltio" tarkoittaa valtiota, joka ei ole alkuperävaltio tai vastaanottajavaltio ja jonka alueen kautta valtioiden välinen siirto aiotaan tehdä tai tehdään;

t) "varastointi" tarkoittaa käytetyn polttoaineen tai radioaktiivisen jätteen pitämistä laitoksessa, jossa huolehditaan sen säilyttämisestä ja josta se on tarkoitus siirtää myöhemmin pois;

u) "valtioiden välinen siirto" tarkoittaa käytetyn polttoaineen tai radioaktiivisen jätteen kuljettamista alkuperävaltiosta vastaanottajavaltioon.

3 artikla

Soveltamisala

1. Tätä yleissopimusta sovelletaan käytetyn polttoaineen huollon turvallisuuteen, kun käytetty polttoaine syntyy siviiliydinreaktorien toiminnan tuloksena. Käytetty polttoaine, jota pidetään jälleenkäsittelylaitoksissa osana jälleenkäsittelyä ei kuulu tämän yleissopimuksen soveltamisalaan, ellei sopimusosapuoli ilmoita jälleenkäsittelyn olevan osa käytetyn polttoaineen huoltoa.

2. Tätä yleissopimusta sovelletaan myös radioaktiivisen jätteen huollon turvallisuuteen, kun radioaktiivinen jäte syntyy siviilikäytössä. Tätä yleissopimusta ei kuitenkaan sovelleta jätteeseen, joka sisältää vain luonnossa esiintyviä radioaktiivisia aineita ja joka ei ole peräisin ydinpolttoainekierrosta, ellei kyseinen jäte ole käytöstä poistettu umpilähde, tai ellei sopimuspuoli ilmoita sen olevan tässä yleissopimuksessa tarkoitettua radioaktiivista jätettä.

3. Tätä yleissopimusta ei sovelleta sotilas- tai puolustusohjelmista peräisin olevaan käytetyn polttoaineen tai radioaktiivisen jätteen huollon turvallisuuteen, ellei kyseinen sopimuspuoli ilmoita sen olevan tässä yleissopimuksessa tarkoitettua käytettyä polttoainetta tai radioaktiivista jätettä. Tätä yleissopimusta tulee kuitenkin soveltaa sotilas- tai puolustusohjelmista peräisin olevien käytetyn polttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollon turvallisuuteen, jos ja kun tällaisia aineita siirretään pysyvästi siviiliohjelmiin ja hoidetaan yksinomaan näissä ohjelmissa.

4. Tätä yleissopimusta sovelletaan myös valvottuihin päästöihin kuten 4, 7, 11, 14, 24 ja 26 artiklassa määrätään.

2 luku

Käytetyn polttoaineen huollon turvallisuus

4 artikla

Yleiset turvallisuusvaatimukset

Kukin sopimuspuoli ryhtyy asianmukaisiin toimiin varmistaakseen, että käytetyn polttoaineen huollon kaikissa vaiheissa yksilöt, yhteiskunta ja ympäristö on riittävästi suojeltu säteilyvaaroja vastaan.

Tätä toteuttaakseen kukin sopimuspuoli ryhtyy asianmukaisiin toimiin ja

i) varmistaa, että käytetyn polttoaineen huollon aikana kiinnitetään riittävää huomiota kriittisyyden estämiseen ja jälkilämmön poistoon;

ii) varmistaa, että käytetyn polttoaineen huoltoon liittyvä radioaktiivisen jätteen syntyminen pidetään niin vähäisenä kuin on käytännössä mahdollista hyväksytyn polttoainekiertoa koskevan toimintatavan mukaisesti;

iii) ottaa huomioon käytetyn polttoaineen huollon eri vaiheiden väliset riippuvuussuhteet;

iv) huolehtii yksilöiden, yhteiskunnan ja ympäristön tehokkaasta suojelusta soveltaen kansallisella tasolla tarkoituksenmukaisia suojelumenetelmiä, jotka valvontaviranomainen on sellaisen kansallisen lainsäädännön perusteella hyväksynyt, jossa on asianmukaisesti otettu huomioon kansainvälisesti hyväksytyt arviointiperusteet ja standardit;

v) ottaa huomioon käytetyn polttoaineen huoltoon mahdollisesti liittyvät biologiset, kemialliset ja muut vaarat;

vi) pyrkii välttämään toimia, joista aiheutuu tuleville sukupolville kohtuullisen helposti ennustettavissa olevia vaikutuksia, jotka ovat suurempia kuin mitä nykysukupolvelle sallitaan; ja

vii) pyrkii välttämään kohtuuttomien rasitteiden aiheuttamista tuleville sukupolville.

5 artikla

Nykyiset laitokset

Kukin sopimuspuoli ryhtyy asianmukaisiin toimiin arvioidakseen niiden käytetyn polttoaineen huoltolaitosten turvallisuutta, jotka ovat olemassa, kun tämä yleissopimus tulee voimaan kyseisen sopimuspuolen osalta sekä varmistaakseen tarvittaessa, että kaikki kohtuuden rajoissa toteutettavissa olevat parannukset tehdään kyseisten laitosten turvallisuuden parantamiseksi.

6 artikla

Suunniteltujen laitosten sijoittaminen

1. Kukin sopimuspuoli ryhtyy asianmukaisiin toimiin varmistaakseen, että suunniteltua käytetyn polttoaineen huoltolaitosta varten suunnitellaan ja pannaan täytäntöön seuraavat toiminnot:

i) arvioidaan kaikki asiaankuuluvat sijaintipaikkaan liittyvät tekijät, jotka todennäköisesti vaikuttavat laitoksen turvallisuuteen sen käyttöiän aikana;

ii) arvioidaan laitoksen todennäköiset yksilöihin, yhteiskuntaan ja ympäristöön kohdistuvat turvallisuusvaikutukset;

iii) saatetaan laitoksen turvallisuutta koskevat tiedot julkisesti saataville; ja

iv) neuvotellaan laitoksen läheisyydessä olevien sopimuspuolten kanssa, mikäli laitos saattaisi vaikuttaa niihin, ja toimitetaan niille pyynnöstä yleisiä laitosta koskevia tietoja, jotta ne voivat arvioida laitoksen todennäköisiä turvallisuusvaikutuksia omalla alueellaan.

2. Tätä toteuttaakseen kukin sopimuspuoli ryhtyy asianmukaisiin toimiin varmistaakseen, että 4 artiklan yleisten turvallisuusmääräysten mukaisesti sijoitettuna laitokset eivät vaikuta toisiin sopimuspuoliin tavalla, jota ei voida hyväksyä.

7 artikla

Laitosten suunnittelu ja rakentaminen

Kukin sopimuspuoli ryhtyy asianmukaisiin toimiin varmistaakseen, että:

i) käytetyn polttoaineen huoltolaitoksen suunnittelussa ja rakentamisessa otetaan huomioon sopivat toimenpiteet, joilla rajoitetaan mahdollisia yksilöihin, yhteiskuntaan ja ympäristöön kohdistuvia säteilyvaikutuksia, mukaan lukien valvotuista päästöistä ja hallitsemattomista päästöistä johtuvat vaikutukset;

ii) suunnitteluvaiheessa otetaan huomioon yleispiirteiset suunnitelmat sekä, tarpeen mukaan, tekninen varautuminen käytetyn polttoaineen huoltolaitoksen käytöstä poistoa varten; ja

iii) käytetyn polttoaineen huoltolaitoksen suunnittelussa ja rakentamisessa käytetyt tekniikat perustuvat kokemukseen, testeihin tai tutkimuksiin.

8 artikla

Laitosten turvallisuuden arviointi

Kukin sopimuspuoli ryhtyy asianmukaisiin toimiin varmistaakseen, että:

i) ennen käytetyn polttoaineen huoltolaitoksen rakentamista suoritetaan järjestelmällinen turvallisuusarviointi ja ympäristöarviointi, jotka on suhteutettu laitoksesta aiheutuvaan vaaraan ja kattavat käyttöiän; ja

ii) ennen käytetyn polttoaineen huoltolaitoksen toiminnan aloittamista tehdään päivitetty ja yksityiskohtainen turvallisuusarviointi ja ympäristöarviointi, mikäli katsotaan tarpeelliseksi täydentää i) kohdassa tarkoitettuja arviointeja.

9 artikla

Laitosten toiminta

Kukin sopimuspuoli ryhtyy asianmukaisiin toimiin varmistaakseen, että:

i) käytetyn polttoaineen huoltolaitoksen käyttöä koskeva lupa perustuu asianmukaisiin 8 artiklassa nimettyihin arvioihin, ja että sen ehtona on käyttöönotto-ohjelman loppuun saattaminen osoituksena siitä, että laitos valmiiksi rakennettuna vastaa suunnittelu- ja turvallisuusvaatimuksia;

ii) testituloksista, käyttökokemuksesta ja 8 artiklassa nimetyistä arvioista johdetut käyttörajoitukset ja -ehdot määritellään ja tarkistetaan tarpeen mukaan;

iii) käytetyn polttoaineen huoltolaitoksen toiminta, huolto, valvonta, tarkastus ja testaus suoritetaan vahvistettujen menettelytapojen mukaisesti;

iv) kaikkien turvallisuuteen liittyvien alojen tekninen tuki on käytettävissä käytetyn polttoaineen huoltolaitoksen koko käyttöiän ajan;

v) luvanhaltijan ilmoittaa turvallisuuden kannalta merkittävistä tapahtumista valvontaviranomaiselle hyvissä ajoin;

vi) asiaankuuluvan käyttökokemuksen keräämistä ja analysoimista varten perustetaan ohjelmia, ja että tulokset johtavat tarvittaessa toimenpiteisiin; ja

vii) käytetyn polttoaineen huoltolaitoksen käytöstä poistoa koskevat suunnitelmat tehdään ja tarvittaessa päivitetään käyttäen tietoja, jotka on saatu kyseisen laitoksen käyttöiän aikana, ja että valvontaviranomainen tarkastaa nämä suunnitelmat.

10 artikla

Käytetyn polttoaineen loppusijoitus

Jos sopimuspuoli omien säädöstensä ja määräystensä nojalla on päättänyt käytetyn polttoaineen loppusijoittamisesta, tällaisen käytetyn polttoaineen loppusijoituksessa tulee noudattaa 3 luvun velvoitteita, jotka koskevat radioaktiivisen jätteen loppusijoitusta.

3 luku

Radioaktiivisen jätteen huollon turvallisuus

11 artikla

Yleiset turvallisuusvaatimukset

Kukin sopimuspuoli ryhtyy asianmukaisiin toimiin varmistaakseen, että radioaktiivisen jätteen huollon kaikissa vaiheissa yksilöt, yhteiskunta ja ympäristö saavat riittävän suojan säteilyä ja muita vaaroja vastaan.

Tätä toteuttaakseen kunkin sopimuspuoli ryhtyy asianmukaisiin toimiin ja:

i) varmistaa, että radioaktiivisen jätteen huollon yhteydessä kiinnitetään riittävää huomiota kriittisyyden estämiseen ja jälkilämmön poistoon;

ii) varmistaa, että radioaktiivisen jätteen syntyminen pidetään niin pienenä kuin on käytännössä mahdollista;

iii) ottaa huomioon radioaktiivisen jätteen huollon eri vaiheiden välillä vallitsevat riippuvuussuhteet;

iv) huolehtii yksilöiden, yhteiskunnan ja ympäristön tehokkaasta suojelusta soveltaen kansallisella tasolla tarkoituksenmukaisia suojelumenetelmiä, jotka valvontaviranomainen on sellaisen kansallisen lainsäädännön perusteella hyväksynyt, jossa asianmukaisesti on otettu huomioon kansainvälisesti hyväksytyt arviointiperusteet ja standardit;

v) ottaa huomioon radioaktiivisen jätteen huoltoon mahdollisesti liittyvät biologiset, kemialliset ja muut vaarat;

vi) pyrkii välttämään toimia, joista aiheutuu tuleville sukupolville kohtuullisen helposti ennustettavissa olevia vaikutuksia jotka ovat suurempia kuin nykysukupolvelle sallitaan; ja

vii) pyrkii välttämään kohtuuttomien rasitteiden aiheuttamista tuleville sukupolville.

12 artikla

Nykyiset laitokset ja aiemmat toimintatavat

Kukin sopimuspuoli ryhtyy aikanaan asianmukaisiin toimiin arvioidakseen:

i) niiden radioaktiivisen jätteen huoltolaitosten turvallisuutta, jotka ovat olemassa, kun tämä yleissopimus tulee voimaan kyseisen sopimuspuolen osalta, ja varmistaakseen tarvittaessa, että kaikki kohtuuden rajoissa toteutettavissa olevat parannukset tehdään kyseisen laitoksen turvallisuuden parantamiseksi;

ii) aiempien toimintojen seurauksia voidakseen päättää, onko säteilysuojelullista syytä puuttua tilanteeseen, pitäen mielessä, että säteilyannosten pienentämisellä aikaansaadun haittojen vähentymisen tulisi olla riittävää oikeuttaakseen asiaan puuttumisesta aiheutuvat vahingot ja kustannukset, yhteiskunnalliset kustannukset mukaan lukien.

13 artikla

Suunniteltujen laitosten sijoittaminen

1. Kukin sopimuspuoli ryhtyy asianmukaisiin toimiin varmistaakseen, että suunniteltua radioaktiivisen jätteen huoltolaitosta varten suunnitellaan ja pannaan täytäntöön seuraavat toiminnot:

i) arvioidaan kaikki asiaankuuluvat sijaintipaikkaan vaikuttavat tekijät, jotka todennäköisesti vaikuttavat laitoksen turvallisuuteen sen käyttöiän aikana, samoin kuin loppusijoituslaitoksen turvallisuuteen sen sulkemisen jälkeen;

ii) arvioidaan laitoksen todennäköiset yksilöihin, yhteiskuntaan ja ympäristöön kohdistuvat turvallisuusvaikutukset, ottaen huomioon loppusijoituslaitosten sijaintipaikan olosuhteissa mahdollisesti tapahtuvat muutokset laitosten sulkemisen jälkeen;

iii) saatetaan laitoksen turvallisuutta koskevat tiedot julkisesti saataville; ja

iv) neuvotellaan kyseisen laitoksen läheisyydessä olevien sopimuspuolten kanssa, mikäli laitos saattaisi vaikuttaa niihin, ja toimitetaan niille pyynnöstä yleisiä laitosta koskevia tietoja, jotta ne voivat arvioida laitoksen todennäköisiä turvallisuusvaikutuksia omaan alueeseensa.

2. Tätä toteuttaakseen kukin sopimuspuoli ryhtyy asianmukaisiin toimiin varmistaakseen, että 11 artiklan yleisten turvallisuusvaatimusten mukaisesti sijoitettuna laitokset eivät vaikuta toisiin sopimuspuoliin tavalla, jota ei voida hyväksyä.

14 artikla

Laitosten suunnittelu ja rakentaminen

Kukin sopimuspuoli ryhtyy asianmukaisiin toimiin varmistaakseen, että:

i) radioaktiivisen jätteen huoltolaitoksen suunnittelussa ja rakentamisessa otetaan huomioon sopivat toimenpiteet, joilla rajoitetaan mahdollisia yksilöihin, yhteiskuntaan ja ympäristöön kohdistuvia säteilyvaikutuksia, mukaan lukien valvotuista päästöistä tai hallitsemattomista päästöistä johtuvat vaikutukset;

ii) suunnitteluvaiheessa otetaan huomioon yleispiirteiset suunnitelmat ja tarpeen mukaan tekninen varautuminen radioaktiivisen jätteen huoltolaitoksen, joka ei ole loppusijoituslaitos, käytöstä poistoon.

iii) suunnitteluvaiheessa valmistellaan tekninen varautuminen loppusijoituslaitoksen sulkemiseen; ja

iv) radioaktiivisen jätteen huoltolaitoksen suunnittelussa ja rakentamisessa käytetyt tekniikat perustuvat kokemukseen, testeihin tai tutkimuksiin.

15 artikla

Laitosten turvallisuuden arviointi

Kukin sopimuspuoli ryhtyy asianmukaisiin toimiin varmistaakseen, että:

i) ennen radioaktiivisen jätteen huoltolaitoksen rakentamista suoritetaan järjestelmällinen turvallisuusarviointi ja ympäristöarviointi, jotka on suhteutettu laitoksesta aiheutuvaan vaaraan ja kattavat sen käyttöiän;

ii) ennen kuin loppusijoituslaitos rakennetaan, suoritetaan lisäksi sulkemisen jälkeistä aikaa koskeva järjestelmällinen turvallisuusarviointi ja ympäristöarviointi, ja tulokset arvioidaan valvontaviranomaisen vahvistamien arviointiperusteiden mukaan; ja

iii) ennen radioaktiivisen jätteen huoltolaitoksen toiminnan aloittamista tehdään päivitetyt ja yksityiskohtaiset turvallisuus- ja ympäristöarvioinnit, mikäli katsotaan tarpeelliseksi täydentää i) kohdassa tarkoitettuja arviointeja.

16 artikla

Laitosten toiminta

Kukin sopimuspuoli ryhtyy asianmukaisiin toimiin varmistaakseen, että:

i) radioaktiivisen jätteen huoltolaitoksen käyttöä koskeva lupa perustuu asianmukaisiin 15 artiklassa nimettyihin arvioihin ja että sen ehtona on käyttöönotto-ohjelman loppuunsaattaminen osoituksena siitä, että laitos valmiiksi rakennettuna vastaa suunnittelu- ja turvallisuusmääräyksiä;

ii) testituloksista, käyttökokemuksesta ja 15 artiklassa nimetyistä arvioista johdetut käyttörajoitukset ja -ehdot määritellään ja tarkistetaan tarpeen mukaan;

iii) radioaktiivisen jätteen huoltolaitoksen toiminta, huolto, valvonta, tarkastus ja testaus suoritetaan vahvistettujen menettelytapojen mukaisesti. Loppusijoituslaitoksen osalta näin saatuja tuloksia käytetään tehtyjen olettamusten paikkansapitävyyden todentamiseen ja tarkistamiseen sekä 15 artiklassa nimettyjen sulkemisen jälkeistä aikaa koskevien arviointien päivittämiseen;

iv) kaikkien turvallisuuteen liittyvien alojen tekninen tuki on käytettävissä radioaktiivisen jätteen huoltolaitoksen koko käyttöiän ajan;

v) radioaktiivisen jätteen ominaisuuksien määrittämiseen ja lajitteluun tarkoitettuja menettelyjä sovelletaan;

vi) luvanhaltija ilmoittaa valvontaviranomaiselle turvallisuuden kannalta merkityksellisistä tapahtumista hyvissä ajoin;

vii) asiaankuuluvan käyttökokemuksen keräämistä ja analysoimista varten perustetaan ohjelmia, ja että tulokset johtavat tarvittaessa toimenpiteisiin;

viii) radioaktiivisen jätteen huoltolaitoksen, joka ei ole loppusijoituslaitos, käytöstä poistoa koskevat suunnitelmat tehdään ja tarvittaessa päivitetään käyttäen tietoja, jotka on saatu kyseisen laitoksen käyttöiän aikana, ja että valvontaviranomainen tarkastaa nämä suunnitelmat; ja

ix) loppusijoituslaitoksen sulkemisen varalle tehdään ja tarvittaessa päivitetään suunnitelmat käyttäen kyseisen laitoksen käyttöiän aikana saatuja tietoja, ja että valvontaviranomainen tarkastaa nämä suunnitelmat.

17 artikla

Sulkemisen jälkeiset valvontatoimenpiteet

Kukin sopimuspuoli ryhtyy asianmukaisiin toimiin varmistaakseen, että loppusijoituslaitoksen sulkemisen jälkeen:

i) kyseisen laitoksen sijaintia, piirustuksia ja loppusijoitettuja radioaktiivisia aineita koskeva inventaario säilytetään valvontaviranomaisen vaatimusten mukaisesti;

ii) aktiivista tai passiivista hallinnollista valvontaa, kuten tarkkailua tai käyntirajoituksia ylläpidetään tarpeen mukaan; ja

iii) puututaan tarpeen vaatiessa tilanteeseen, jos minkä tahansa aktiivisen hallinnollisen valvonnan aikana havaitaan suunnittelematon radioaktiivisen aineen päästö ympäristöön.

4 luku

Yleiset turvallisuusmääräykset

18 artikla

Täytäntöönpanoon liittyvät toimenpiteet

Kukin sopimuspuoli ryhtyy kansallisten lakiensa puitteissa lainsäädännöllisiin, viranomaisvalvontaa koskeviin ja hallinnollisiin toimenpiteisiin sekä muihin toimiin, jotka ovat tarpeellisia tämän yleissopimuksen mukaisten velvoitteiden täyttämisen kannalta.

19 artikla

Lainsäädäntö- ja valvontajärjestelyt

1. Kukin sopimuspuoli huolehtii lainsäädäntöön ja viranomaisvalvontaan liittyvien järjestelyjen luomisesta ja ylläpidosta käytetyn polttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollon turvallisuutta varten.

2. Nämä lainsäädäntöön ja viranomaisvalvontaan liittyvät järjestelyt edellyttävät:

i) soveltuvien kansallisten turvallisuusvaatimusten ja säteilyturvallisuussäännösten luomista;

ii) käytetyn polttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huoltoa koskevaa lupajärjestelmää;

iii) järjestelmää, jossa ilman lupaa tapahtuva käytetyn polttoaineen tai radioaktiivisen jätteen huoltolaitoksen toiminta kielletään;

iv) asianmukaista valvontaa, valvontaviranomaisen tarkastuksia sekä dokumentointia ja raportointia koskevaa järjestelmää;

v) sovellettavien säännösten ja lupaehtojen täytäntöönpanoa; ja

vi) selkeitä vastuualueita käytetyn polttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollon eri vaiheissa mukana olevien osapuolten kesken.

3. Harkitessaan, sovelletaanko radioaktiivisiin aineisiin radioaktiivisia jätteitä koskevia määräyksiä, sopimuspuolet ottavat asiaankuuluvasti huomioon tämän yleissopimuksen tavoitteet.

20 artikla

Valvontaviranomainen

1. Kukin sopimuspuoli perustaa tai nimeää valvontaviranomaisen, jonka tehtävänä on panna täytäntöön 19 artiklassa tarkoitetut lainsäädäntöön ja viranomaisvalvontaan liittyvät järjestelyt ja jolla on riittävät valtuudet ja pätevyys sekä taloudelliset voimavarat ja henkilöresurssit, jotta se voi suoriutua sille määrätyistä velvollisuuksista.

2. Kukin sopimuspuoli ryhtyy omien säädöstensä ja määräystensä mukaisesti asianmukaisiin toimiin varmistaakseen, että valvontatehtävät ovat tosiasiallisesti riippumattomia muista toiminnoista, jos samat organisaatiot ovat mukana sekä käytetyn polttoaineen tai radioaktiivisen jätteen huollossa että niiden valvonnassa.

21 artikla

Luvanhaltijan vastuu

1. Kukin sopimuspuoli takaa, että pääasiallinen vastuu käytetyn polttoaineen tai radioaktiivisen jätteen huollon turvallisuudesta on sitä koskevan luvan haltijalla, ja ryhtyy asianmukaisiin toimiin varmistaakseen, että jokainen luvanhaltija täyttää velvollisuutensa.

2. Mikäli tällaista luvanhaltijaa tai muuta vastuutahoa ei ole, vastuu on sopimuspuolella, jonka lainkäyttövaltaan käytetty polttoaine tai radioaktiivinen jäte kuuluu.

22 artikla

Henkilöresurssit ja taloudelliset voimavarat

Kukin sopimuspuoli ryhtyy asianmukaisiin toimiin varmistaakseen, että:

i) pätevää henkilökuntaa on saatavilla tarpeen mukaan turvallisuuteen liittyviin tehtäviin käytetyn polttoaineen tai radioaktiivisen jätteen huoltolaitoksen käyttöiän aikana;

ii) käytettävissä on riittävästi taloudellisia voimavaroja tukemaan käytetyn polttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huoltoon tarkoitettujen laitosten turvallisuutta laitosten käyttöiän aikana sekä niiden käytöstä poiston yhteydessä; ja

iii) taloudellisesti on varauduttu tarkoituksenmukaiseen valvontaan ja seurantajärjestelyihin, joita tulee voida jatkaa tarpeelliseksi katsottavan ajan loppusijoituslaitoksen sulkemisen jälkeen.

23 artikla

Laadunvarmistus

Kukin sopimuspuoli ryhtyy tarpeellisiin toimiin varmistaakseen, että käytetyn polttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huoltoa koskevat sopivat laadunvarmistusohjelmat luodaan ja pannaan täytäntöön.

24 artikla

Käytönaikainen säteilysuojelu

1. Kukin sopimuspuoli ryhtyy asianmukaisiin toimiin varmistaakseen, että käytetyn polttoaineen tai radioaktiivisen jätteen huoltolaitoksen käyttöiän aikana:

i) laitoksesta aiheutuva työntekijöiden ja muiden ihmisten altistuminen säteilylle pidetään niin vähäisenä kuin on kohtuudella mahdollista saavuttaa, ottaen huomioon taloudelliset ja yhteiskunnalliset tekijät;

ii) kukaan ei altistu normaalioloissa säteilyannoksille jotka ylittävät kansalliset, kansainvälisesti hyväksyttyjen säteilysuojelustandardien mukaiset annosrajat;

iii) ryhdytään toimenpiteisiin, joilla estetään suunnittelemattomat ja hallitsemattomat radioaktiivisten aineiden päästöt ympäristöön.

2. Kukin sopimuspuoli ryhtyy asianmukaisiin toimiin varmistaakseen, että valvottuja päästöjä rajoitetaan siten, että:

i) säteilylle altistuminen pidetään niin alhaisella tasolla kuin on kohtuudella mahdollista, ottaen huomioon taloudelliset ja yhteiskunnalliset tekijät; ja

ii) kukaan ei altistu normaaliolosuhteissa säteilyannoksille, jotka ylittävät kansalliset, kansainvälisesti hyväksyttyjen säteilysuojelustandardien mukaiset annosrajat.

3. Kukin sopimuspuoli ryhtyy asianmukaisiin toimiin varmistaakseen, että päästön hallitsemiseksi ja sen vaikutusten lieventämiseksi tehdään asianmukaiset korjaavat toimenpiteet, mikäli valvotun ydinlaitoksen käyttöiän aikana radioaktiivisia aineita vapautuu ympäristöön suunnittelemattoman tai hallitsemattoman päästön seurauksena.

25 artikla

Valmiusjärjestelyt

1. Kukin sopimuspuoli varmistaa, että ennen käytetyn polttoaineen tai radioaktiivisen jätteen huoltolaitoksen toiminnan aloittamista sekä sen toiminnan aikana on olemassa asianmukaiset valmiusjärjestelyt laitoksen sisällä ja tarpeen mukaan laitoksen ulkopuolella. Nämä valmiusjärjestelyt tulisi testata riittävän usein.

2. Kukin sopimuspuoli ryhtyy asianmukaisiin toimiin valmiusjärjestelyjen tekemiseksi ja testaamiseksi omaa aluettaan varten, mikäli on todennäköistä, että se altistuisi alueensa läheisyydessä olevalla käytetyn polttoaineen tai radioaktiivisen jätteen huoltolaitoksella tapahtuvan säteilyonnettomuuden vaikutuksille.

26 artikla

Käytöstä poisto

Kukin sopimuspuoli ryhtyy asianmukaisiin toimiin varmistaakseen ydinlaitoksen käytöstä poiston turvallisuuden. Näillä toimilla tulee varmistaa, että:

i) käytettävissä on pätevä henkilökunta ja riittävät taloudelliset voimavarat;

ii) sovelletaan 24 artiklan määräyksiä, jotka koskevat käytönaikaista säteilysuojelua, valvottuja päästöjä sekä suunnittelemattomia ja hallitsemattomia päästöjä;

iii) sovelletaan 25 artiklan määräyksiä, jotka koskevat varautumista onnettomuuksiin; ja

iv) laitoksen käytöstä poiston kannalta merkittävät tiedot arkistoidaan ja säilytetään.

5 luku

Erinäisiä määräyksiä

27 artikla

Valtioiden väliset siirrot

1. Kukin sopimuspuoli, joka on mukana valtioiden välisissä siirroissa, ryhtyy asianmukaisiin toimiin varmistaakseen, että tällaiset siirrot suoritetaan tämän yleissopimuksen ja sitovien kansainvälisten asiakirjojen määräysten mukaisesti.

Tämän varmistamiseksi:

i) sopimuspuoli, joka on alkuperävaltio, ryhtyy asianmukaisiin toimiin varmistaakseen, että valtioiden väliseen siirtoon on valtuutus ja että siirto tapahtuu vasta sen jälkeen kun ennakkoilmoitus on tehty ja määränpäävaltiolta on saatu suostumus;

ii) valtioiden väliset siirrot kauttakulkuvaltioiden läpi tapahtuvat kulloinkin käytettäviä kuljetustapoja koskevien kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti;

iii) sopimuspuoli, joka on määränpäävaltio, suostuu valtioiden välisiin siirtoihin vain, jos sillä on hallinnollinen ja tekninen valmius sekä valvontajärjestelmä, jota tämän yleissopimuksen mukainen käytetyn polttoaineen tai radioaktiivisen jätteen huolto edellyttää;

iv) sopimuspuoli, joka on alkuperävaltio, antaa luvan valtioiden väliseen siirtoon vain, jos se määränpäävaltion suostumuksen perusteella voi olla varma, että iii) kohdan vaatimukset täytetään ennen valtioiden välistä siirtoa; ja

v) sopimuspuoli, joka on alkuperävaltio, ryhtyy asianmukaisiin toimiin salliakseen palautuksen alueelleen, jos valtion rajat ylittävä siirto ei tapahdu tai voi tapahtua tämän artiklan mukaisesti, ellei joku vaihtoehtoinen turvallinen järjestely ole mahdollinen.

2. Sopimuspuolen ei tule antaa lupaa käytetyn polttoaineen tai radioaktiivisen jätteen kuljetukseen varastoitavaksi tai loppusijoitettavaksi määräpaikkaan, joka sijaitsee etelämpänä kuin 60 astetta eteläistä leveyttä.

3. Mikään tässä yleissopimuksessa ei rajoita tai vaikuta:

i) kaikkien valtioiden laivojen ja lentokoneiden oikeuksiin ja vapauksiin harjoittaa merenkulkua, jokiliikennettä ja ilmailua kansainvälisen oikeuden määräysten mukaisesti;

ii) radioaktiivista jätettä käsittelyä varten vastaanottavan sopimuspuolen oikeuksiin palauttaa radioaktiivinen jäte ja muut tuotteet käsittelyn jälkeen alkuperävaltioon tai varmistaa palauttaminen;

iii) sopimuspuolen oikeuteen viedä maasta käytettyä polttoainettaan jälleenkäsittelyä varten;

iv) käytettyä polttoainetta jälleenkäsittelyä varten vastaanottavan sopimuspuolen oikeuksiin palauttaa radioaktiivinen jäte tai muut jälleenkäsittelystä syntyneet tuotteet alkuperävaltioon tai varmistaa palauttaminen.

28 artikla

Käytöstä poistetut umpilähteet

1. Kukin sopimuspuoli ryhtyy omien kansallisten lakiensa mukaisesti asianmukaisiin toimiin taatakseen, että käytöstä poistettujen umpilähteiden hallussapito, jälleenkäyttö tai loppusijoitus tapahtuu turvallisesti.

2. Sopimuspuoli sallii käytöstä poistettujen umpilähteiden uudelleen tuomisen alueelleen, jos se on omien kansallisten lakiensa mukaisesti hyväksynyt niiden palauttamisen sellaiselle valmistajalle, joka on pätevä vastaanottamaan ja pitämään hallussaan käytöstä poistettuja umpilähteitä.

6 luku

Sopimuspuolten kokoukset

29 artikla

Valmisteleva kokous

1. Sopimuspuolten valmisteleva kokous pidetään viimeistään kuuden kuukauden kuluttua tämän yleissopimuksen voimaantulopäivästä.

2. Tässä kokouksessa sopimuspuolet:

i) päättävät ensimmäisen, 30 artiklassa tarkoitetun tarkastelukokouksen päivämäärästä. Tämä tarkastelukokous pidetään niin pian kuin mahdollista, mutta viimeistään kolmenkymmenen kuukauden kuluttua tämän yleissopimuksen voimaantulopäivästä;

ii) valmistelevat ja hyväksyvät yksimielisesti menettelytapasäännöt ja rahoitusta koskevat säännöt;

iii) vahvistavat erityisesti ja menettelytapasääntöjen mukaisesti:

a) 32 artiklan mukaisesti annettavien kansallisten raporttien muotoa ja rakennetta koskevat ohjeet;

b) näiden raporttien antamispäivän; ja

c) näiden raporttien tarkastelumenettelyn.

3. Valtio, alueellisen yhdentymisen järjestö tai muu järjestö, joka ratifioi, hyväksyy tai vahvistaa tämän yleissopimuksen tai liittyy siihen, ja jonka osalta tämä yleissopimus ei vielä ole voimassa, voi olla mukana valmistelevassa kokouksessa ikään kuin se olisi tämän yleissopimuksen osapuoli.

30 artikla

Tarkastelukokoukset

1. Sopimuspuolet pitävät kokouksia tarkastellakseen 32 artiklan mukaisesti annettuja raportteja.

2. Jokaisessa tarkastelukokouksessa sopimuspuolet:

i) päättävät seuraavan vastaavanlaisen kokouksen päivämäärästä siten, että tarkastelukokousten välinen aika ei ylitä kolmea vuotta;

ii) voivat tarkastella 29 artiklan 2 kappaleen mukaisia järjestelyjä ja hyväksyä yksimielisesti muutoksia, jollei menettelytapasäännöissä toisin määrätä. Ne voivat myös yksimielisesti päättää muuttaa menettelytapasääntöjä ja rahoitusta koskevia sääntöjä.

3. Jokaisessa tarkastelukokouksessa kullakin sopimuspuolella tulee olla kohtuullinen mahdollisuus keskustella toisten sopimuspuolten antamista raporteista ja pyytää niihin selvennyksiä.

31 artikla

Ylimääräiset kokoukset

Sopimuspuolet pitävät ylimääräisen kokouksen:

i) jos kokouksessa läsnä olevien ja äänestävien sopimuspuolten enemmistö niin päättää; tai

ii) jonkin sopimuspuolen kirjallisesta pyynnöstä, jolloin kokous pidetään kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun pyyntö on toimitettu sopimuspuolille ja 37 artiklassa mainittu sihteeristö on vastaanottanut ilmoituksen siitä, että sopimuspuolten enemmistö tukee pyyntöä.

32 artikla

Raportointi

1. 30 artiklan määräysten mukaisesti kukin sopimuspuoli antaa sopimuspuolten tarkastelukokouksiin kansallisen raporttinsa. Tässä raportissa tulee käsitellä toimenpiteitä, joihin on ryhdytty kunkin yleissopimuksen velvoitteen täyttämiseksi. Kunkin sopimuspuolen raportissa tulee käsitellä myös sen:

i) käytetyn polttoaineen huoltoa koskevia toimintaperiaatteita;

ii) käytetyn polttoaineen huollon toteutustapoja;

iii) radioaktiivisen jätteen huoltoa koskevia toimintaperiaatteita;

iv) radioaktiivisen jätteen huollon toteutustapoja;

v) radioaktiivisen jätteen määrittelemisessä ja luokittelussa käyttämiä arviointiperusteita.

2. Raportin tulee sisältää myös:

i) luettelo tämän yleissopimuksen alaisista käytetyn polttoaineen huoltolaitoksista, niiden sijainnista, päätarkoituksesta ja olennaisista piirteistä;

ii) inventaario käytetystä polttoaineesta, joka kuuluu tämän yleissopimuksen soveltamisalaan ja jota säilytetään varastossa, sekä käytetystä polttoaineesta, joka on loppusijoitettu. Tämän inventaarion tulee sisältää materiaalin kuvauksen ja, mikäli mahdollista, antaa tietoja sen massasta ja kokonaisaktiivisuudesta;

iii) luettelo radioaktiivisen jätteen huoltolaitoksista, jotka kuuluvat tämän yleissopimuksen soveltamisalaan, niiden sijainnista, päätarkoituksesta ja olennaisista piirteistä;

iv) inventaario tämän yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvasta radioaktiivisesta jätteestä:

a) jota säilytetään varastoituna radioaktiivisen jätteen huolto- ja ydinpolttoainekiertolaitoksissa;

b) joka on loppusijoitettu; tai

c) joka on syntynyt aiempien toimintatapojen seurauksena.

Tämän inventaarion tulee sisältää materiaalin kuvaus ja muita asiaankuuluvia käytettävissä olevia tietoja, kuten tilavuus tai massa, aktiivisuus ja yksittäiset radionuklidit;

v) luettelo ydinlaitoksista, joita ollaan poistamassa käytöstä, ja näiden laitosten käytöstä poistoon liittyvien toimien tilanne.

33 artikla

Osallistuminen

1. Kukin sopimuspuoli osallistuu sopimuspuolten kokouksiin ja kullakin sopimuspuolella on kokouksissa yksi edustaja ja tarvittava määrä varaedustajia, asiantuntijoita ja neuvonantajia.

2. Sopimuspuolet voivat yksimielisesti kutsua jonkin hallitustenvälisen järjestön, jolla on asiantuntemusta tämän yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa, osallistumaan tarkkailijana kokouksiin tai kokousten erityisistuntoihin. Tarkkailijoiden edellytetään hyväksyvän kirjallisesti etukäteen 36 artiklan määräykset.

34 artikla

Yhteenvetoraportit

Sopimuspuolet hyväksyvät yksimielisesti kokouksen aikana käydyistä keskusteluista ja johtopäätöksistä tehdyn asiakirjan, joka julkaistaan.

35 artikla

Kielet

1. Sopimuspuolten kokousten kielet ovat arabia, englanti, espanja, kiina, ranska ja venäjä, jollei menettelytapasäännöissä toisin määrätä.

2. 32 artiklan mukaisesti annetut raportit laaditaan raportin jättävän sopimuspuolen kansallisella kielellä tai yhdellä nimetyllä kielellä, josta sovitaan menettelytapasäännöissä. Mikäli raportti annetaan sopimuspuolen omalla kielellä, joka on muu kuin nimetty kieli, sopimuspuolen tulee huolehtia raportin kääntämisestä nimetylle kielelle.

3. Edellä olevan 2 kappaleen määräyksistä riippumatta sihteeristö ottaa maksua vastaan huolehtiakseen sellaisten raporttien käännöksistä nimetylle kielelle, jotka annetaan jollakin kokouksen muista kielistä.

36 artikla

Salassapito

1. Tämän yleissopimuksen määräykset eivät vaikuta sopimuspuolten oikeuksiin ja velvoitteisiin, jotka johtuvat kansallisesta tietojen salassapitoa koskevasta lainsäädännöstä. Tässä artiklassa "tiedot" tarkoittavat muun muassa tietoja, jotka liittyvät kansalliseen turvallisuuteen tai ydinaineiden turvajärjestelyihin, tekijänoikeuksiin, tai teollisiin tai kaupallisiin liikesalaisuuksiin, samoin kuin henkilötietoja.

2. Milloin sopimuspuoli tähän yleissopimuksen alaan kuuluvassa yhteydessä luovuttaa tietoja, jotka se katsoo 1 kappaleen mukaisesti salassapitomääräysten alaiseksi, näitä tietoja ei saa käyttää muuhun kuin siihen tarkoitukseen, jota varten ne on luovutettu ja niiden salassapitoa on kunnioitettava.

3. Sellaisten tietojen osalta, jotka liittyvät tämän yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvaan käytettyyn polttoaineeseen tai radioaktiiviseen jätteeseen 3 artiklan 3 kappaleen nojalla, tämän yleissopimuksen määräykset eivät vaikuta kyseisen sopimuspuolen yksinomaiseen harkintavaltaan päättää:

i) luokitellaanko kyseiset tiedot salaisiksi tai valvotaanko niitä muutoin siten, että tietovuodot estyvät;

ii) antaako se edellä i) alakohdassa tarkoitettuja tietoja tämän yleissopimuksen yhteydessä;

iii) mitkä salassapitoa koskevat ehdot liitetään näihin tietoihin, jos ne annetaan tämän yleissopimuksen yhteydessä.

4. Kaikkien 30 artiklan nojalla pidettyjen tarkastelukokousten kansallisten raporttien tarkastelun aikana käytyjen keskusteluiden tulee olla salaisia.

37 artikla

Sihteeristö

1. Kansainvälinen atomienergiajärjestö (jäljempänä "järjestö") antaa käyttöön sihteeristön sopimuspuolten välisiä kokouksia varten.

2. Sihteeristön tehtäviin kuuluu:

i) kutsua koolle ja valmistella 29, 30 ja 31 artiklassa tarkoitetut sopimuspuolten kokoukset sekä toimia sihteeristönä kokouksen aikana;

ii) toimittaa sopimuspuolille tämän yleissopimuksen määräysten mukaisesti saadut tai valmistellut tiedot.

Edellä i) ja ii) kohdassa tarkoitetuista toimista aiheutuneista kustannuksista vastaa järjestö osana sääntömääräistä talousarviotaan.

3. Sopimuspuolet voivat yksimielisesti pyytää järjestöltä muita sopimuspuolten kokouksiin liittyviä palveluja. Järjestö voi antaa näitä palveluja, jos ne voidaan toteuttaa sen ohjelman ja sääntömääräisen talousarvion puitteissa. Jos tämä ei ole mahdollista, järjestö voi antaa nämä palvelut, mikäli vapaaehtoinen rahoitus saadaan muusta lähteestä.

7 luku

Loppulausekkeet ja muut määräykset

38 artikla

Erimielisyyksien ratkaiseminen

Mikäli kaksi tai useampi sopimuspuoli on eri mieltä tämän yleissopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta, sopimuspuolet neuvottelevat sopimuspuolten kokouksessa tavoitteena erimielisyyden ratkaiseminen. Mikäli neuvottelut osoittautuvat tehottomiksi, voidaan turvautua kansainvälisen oikeuden mukaisiin välitys-, sovittelu- ja välimiesmenettelyihin, mukaan lukien IAEA:ssa käytössä olevat säännöt ja menettelytavat.

39 artikla

Allekirjoittaminen, ratifiointi, hyväksyminen ja liittyminen

1. Tämä yleissopimus on avoinna allekirjoittamista varten kaikille valtioille järjestön päämajassa Wienissä syyskuun 29 päivästä 1997 lukien sopimuksen voimaantuloon asti.

2. Tämä yleissopimus edellyttää allekirjoittajavaltioiden ratifioimista tai hyväksymistä.

3. Yleissopimuksen voimaantulon jälkeen se on avoinna liittymistä varten kaikille valtioille.

4. i) Tämä yleissopimus on avoinna alueellisen yhdentymisen järjestölle tai muille järjestöille allekirjoittamista ja sitä seuraavaa vahvistamista tai liittymistä varten, edellyttäen, että tällainen järjestö koostuu täysivaltaisista valtioista ja että sillä on toimivalta neuvotella, tehdä ja soveltaa kansainvälisiä sopimuksia tämän yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa.

ii) Toimivaltaansa kuuluvissa asioissa mainituilla järjestöillä on ne oikeudet ja velvollisuudet, jotka tämän yleissopimuksen mukaan kuuluvat sopimusvaltiolle.

iii) Tullessaan tämän yleissopimuksen sopimuspuoleksi mainitun järjestön tulee toimittaa 43 artiklassa tarkoitetulle tallettajalle ilmoitus, josta selviää, mitkä valtiot ovat sen jäseniä, mitkä tämän yleissopimuksen artiklat koskevat sitä ja mikä on sen toimivalta näiden artiklojen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa.

iv) Mainitulla järjestöllä ei ole äänioikeutta jäsenvaltioidensa äänten lisäksi.

5. Ratifioimis-, hyväksymis-, liittymis- tai vahvistusasiakirjat talletetaan tallettajan huostaan.

40 artikla

Voimaantulo

1. Tämä yleissopimus tulee voimaan yhdeksäntenäkymmenentenä päivänä siitä päivästä lukien, kun kahdeskymmenesviides ratifioimis-, tai hyväksymiskirja on annettu tallettajan huostaan, mukaan lukien asiakirjat viideltätoista valtiolta, joissa on toimiva ydinvoimala.

2. Jokaisen valtion tai alueellisen taloudellisen yhdentymisen tai muun järjestön osalta, joka ratifioi, hyväksyy tai vahvistaa tämän yleissopimuksen tai liittyy siihen sen jälkeen, kun viimeinen 1 kappaleessa tarkoitettujen ehtojen edellyttämä asiakirja on talletettu, tämä yleissopimus tulee voimaan yhdeksäntenäkymmenentenä päivänä siitä päivästä lukien, kun kyseinen valtio tai järjestö on tallettanut asiaankuuluvan asiakirjan tallettajan huostaan.

41 artikla

Yleissopimuksen muuttaminen

1. Jokainen sopimuspuoli voi esittää muutoksia tähän yleissopimukseen. Esitetyt muutokset käsitellään tarkastelukokouksessa tai ylimääräisessä kokouksessa.

2. Esitetyn muutoksen teksti ja perustelut toimitetaan tallettajalle, joka toimittaa ehdotuksen sopimuspuolille vähintään yhdeksänkymmentä päivää ennen sitä kokousta, jossa se on määrä käsitellä. Tallettaja toimittaa kaikki esityksen johdosta tehdyt huomautukset sopimuspuolille.

3. Käsiteltyään muutosesityksen sopimuspuolet päättävät hyväksytäänkö se yksimielisesti vai annetaanko se yksimielisyyden puuttuessa diplomaattikonferenssin käsiteltäväksi. Päätös jättää muutosesitys diplomaattikonferenssin käsiteltäväksi edellyttää kahden kolmasosan enemmistöä kokouksessa läsnäolevien ja äänestävien sopimuspuolten äänistä ja, että ainakin puolet sopimuspuolista on läsnä äänestystä toimitettaessa.

4. Tähän sopimukseen tehtävää muutosta käsittelevän diplomaattikonferenssin kutsuu koolla tallettaja, ja se pidetään viimeistään vuoden kuluttua siitä, kun tämän artiklan 3 kappaleen mukainen päätös on tehty. Diplomaattikonferenssi pyrkii kaikin tavoin varmistamaan, että muutokset hyväksytään yksimielisesti. Ellei tämä ole mahdollista, muutokset hyväksytään kahden kolmasosan enemmistöllä kaikkien sopimuspuolten äänistä.

5. Edellä 3 ja 4 kappaleen nojalla hyväksytyt muutokset tähän yleissopimukseen edellyttävät sopimuspuolten ratifiointia, hyväksymistä tai vahvistusta ja tulevat voimaan niiden sopimuspuolten osalta, jotka ovat ratifioineet, hyväksyneet tai vahvistaneet muutokset, yhdeksäntenäkymmenentenä päivänä siitä, kun tallettaja on vastaanottanut asianmukaiset asiakirjat vähintään kahdelta kolmasosalta sopimuspuolista. Sopimuspuolen osalta, joka myöhemmin ratifioi, hyväksyy tai vahvistaa muutokset, muutokset tulevat voimaan yhdeksäntenäkymmenentenä päivänä siitä, kun asiaomainen sopimuspuoli on tallettanut kyseisen asiakirjan.

42 artikla

Irtisanominen

1. Sopimuspuoli voi irtisanoa tämän yleissopimuksen toimittamalla siitä kirjallisen ilmoituksen tallettajalle.

2. Irtisanominen tulee voimaan vuoden kuluttua siitä päivästä, jona tallettaja on vastaanottanut ilmoituksen, tai ilmoituksessa mahdollisesti täsmennettynä muuna myöhempänä päivänä.

43 artikla

Tallettaja

1. Järjestön pääjohtaja on tämän yleissopimuksen tallettaja.

2. Tallettaja ilmoittaa sopimuspuolille:

i) tämän yleissopimuksen allekirjoittamisesta sekä 39 artiklan mukaisesti ratifioimis-, hyväksymis-, liittymis- tai vahvistusasiakirjojen tallettamisesta;

ii) yleissopimuksen 40 artiklan mukaisesta voimaantulopäivästä;

iii) 42 artiklan mukaisesti tehdyistä yleissopimuksen irtisanomisilmoituksista ja niiden päivämääristä; ja

iv) sopimuspuolten tähän yleissopimukseen tekemistä muutosesityksistä, asianmukaisen diplomaattikonferenssin tai sopimuspuolten kokouksen hyväksymistä muutoksista, sekä mainittujen muutosten 41 artiklan mukaisista voimaantulopäivistä.

44 artikla

Todistusvoimaiset tekstit

Tämän yleissopimuksen alkuperäiskappale, jonka arabian-, englannin-, espanjan-, kiinan-, ranskan- ja venäjänkieliset tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset, talletetaan tallettajan huostaan, joka toimittaa siitä oikeaksi todistetut jäljennökset sopimuspuolille.

Tehty Wienissä 5 päivänä syyskuuta 1997.