Ulkoasiaministerin esittelystä säädetään todistelusta ulkomaan viranomaisen edessä rikosasioissa sekä ulkomaan viranomaiselle sellaisissa asioissa annettavasta virka-avusta 14 päivänä helmikuuta 1925 annetun lain (52/25) 4 §:n nojalla:

1 §

Wienissä 26 päivänä lokakuuta 1979 ydinaineiden turvajärjestelyjä koskevista toimista tehty yleissopimus, jonka tasavallan presidentti on hyväksynyt 8 päivänä syyskuuta 1989 ja jota koskeva hyväksymiskirja on talletettu Kansainvälisen atomienergiajärjestön pääjohtajan huostaan 22 päivänä syyskuuta 1989, tulee voimaan 22 päivänä lokakuuta 1989 niin kuin siitä on sovittu.

2 §

Yleissopimuksen 5 artiklassa mainittuna keskusviranomaisena toimii Suomessa kauppa- ja teollisuusministeriö ja samassa artiklassa mainittuna yhteydenpitoelimenä säteilyturvakeskus.

3 §

Yleissopimuksessa tarkoitettua ydinaineen vartiointia saa Suomen alueella suorittaa vain Suomen viranomainen tai vartioimisliikelain (237/83) mukaisesti perustettu vartioimisliike.

4 §

Milloin ulkomaan oikeusviranomaisen yleissopimuksen 13 artiklan perusteella pyytämä oikeusapu on tuomioistuimen annettava, eikä pyyntöön ole sovellettava keskinäistä oikeusapua rikosasioissa koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä sekä Suomen ja ulkomaan viranomaisten keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa eräissä tapauksissa annettua lakia (284/81), noudetaan soveltuvin osin Suomen ja ulkomaan viranomaisen yhteistoiminnasta oikeudenkäynnissä sekä ulkomaan tuomioistuimen päätöksen täytäntöönpanosta eräissä tapauksissa annetun lain (171/21) säännöksiä.

5 §

Tämä asetus tulee voimaan 22 päivänä lokakuuta 1989.

Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1989

Sopimukseen kohdistuvat muutokset ja ilmoitukset:

SopS 19–20/2016

Tämän yleissopimuksen sopimuspuolet, jotka

tunnustavat kaikkien valtioiden oikeuden kehittää ja käyttää ydinenergiaa rauhanomaisiin tarkoituksiin sekä niiden oikeutetun osuuden ydinenergian rauhanomaisen käytön mahdollisista etuuksista,

ovat vakuuttuneita tarpeesta helpottaa kansainvälistä yhteistyötä ja ydinteknologian siirtoa, jotta ydinenergiaa voitaisiin käyttää rauhanomaisesti,

pitävät mielessä, että turvajärjestelyt ovat ensiarvoisen tärkeitä kansanterveyden, yleisen turvallisuuden, ympäristön sekä kansallisen ja kansainvälisen turvallisuuden suojaamiseksi,

ottavat huomioon Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan päämäärät ja periaatteet, jotka koskevat kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämistä sekä valtioiden välisten hyvien naapuruussuhteiden, ystävyyssuhteiden ja yhteistyön edistämistä,

katsovat, että Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 2 artiklan 4 kappaleen mukaan "kaikkien jäsenten on pitäydyttävä kansainvälisissä suhteissaan väkivallalla uhkaamisesta tai sen käyttämisestä minkään valtion alueellista koskemattomuutta tai poliittista riippumattomuutta vastaan tai menettelemästä muulla tavalla, joka on ristiriidassa Yhdistyneiden Kansakuntien päämäärien kanssa",

palauttavat mieliin toimenpiteistä kansainvälisen terrorismin poistamiseksi annetun julistuksen, joka on 9 päivänä joulukuuta 1994 annetun yleiskokouksen päätöslauselman 49/60 liitteenä,

tahtovat välttää ydinaineiden laittoman kaupan, haltuunoton ja käytön sekä ydinaineisiin ja ydinlaitoksiin kohdistuvan sabotaasin aiheuttamat mahdolliset vaarat ja panevat merkille, että tällaisten tekojen vastaiset turvajärjestelyt ovat kasvavan kansallisen ja kansainvälisen huolen aiheena,

ovat vakavasti huolissaan terroritekojen maailmanlaajuisesta leviämisestä niiden kaikissa ilmenemismuodoissa sekä kansainvälisen terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden aiheuttamasta uhasta,

uskovat, että turvajärjestelyillä on tärkeä osa ydinsulun ja terrorisminvastaisten tavoitteiden tukemisessa,

tahtovat tällä yleissopimuksella osaltaan maailmanlaajuisesti vahvistaa turvajärjestelyjä, joita kohdistetaan rauhanomaisiin tarkoituksiin käytettäviin ydinaineisiin ja ydinlaitoksiin,

ovat vakuuttuneita siitä, että ydinaineisiin ja ydinlaitoksiin liittyvät rikokset antavat aihetta syvään huolestuneisuuteen ja että on tärkeää toteuttaa pikaisesti asianmukaiset ja tehokkaat toimet tai vahvistaa jo olemassa olevia toimia näiden rikosten ehkäisemisen, havaitsemisen ja rankaisemisen varmistamiseksi,

tahtovat vahvistaa kansainvälistä yhteistyötä edelleen saadakseen aikaan tehokkaat toimet ydinaineita ja ydinlaitoksia koskevia turvajärjestelyjä varten kunkin sopimuspuolen kansallista lainsäädäntöä ja tätä yleissopimusta noudattaen,

ovat vakuuttuneita siitä, että tämä yleissopimus täydentää ydinaineiden turvallista käyttöä, varastointia ja kuljetusta sekä ydinlaitosten turvallista toimintaa,

ovat tietoisia siitä, että on olemassa ajoittain päivitettäviä kansainvälisesti laadittuja turvajärjestelysuosituksia, joista voi saada ohjeita kulloisistakin keinoista turvajärjestelyjen tehokkaan tason saavuttamiseksi, ja

ovat tietoisia myös siitä, että sotilastarkoituksiin käytettäviä ydinaineita ja ydinlaitoksia koskevat tehokkaat turvajärjestelyt ovat sen valtion vastuulla, jonka hallussa nämä aineet ja laitokset ovat, sekä edellyttävät, että nämä aineet ja laitokset ovat ja pysyvät tehokkaasti suojeltuina,

ovat sopineet seuraavasta:

(SopS 19–20/2016)

1 artikla

Tässä yleissopimuksessa:

a) "ydinaine" tarkoittaa plutoniumia, jossa isotoopin plutonium-238 osuus ei ylitä 80 uraania 233; isotooppien 235 ja 233 suhteen rikastettua uraania; muita luonnossa esiintyviä uraanipitoisia isotooppisekotteita kuin malmia tai malmijätteitä; kaikkea yhtä tai useampaa mainituista aineista sisältävää materiaalia;

b) "isotoopin 235 tai 233 suhteen rikastettu uraani" tarkoittaa sellaista isotooppia 235 tai 233 tai molempia sisältävää uraania, jossa näiden isotooppien yhteismäärän suhde isotoopin 238 määrään on suurempi kuin isotoopin 235 suhde isotooppiin 238 luonnonuraanissa;

c) "kansainvälinen ydinkuljetus" tarkoittaa kaikenlaisilla kulkuneuvoilla tapahtuvaa ydinaine-erän kuljettamista sen Valtion alueen ulkopuolelle, josta lähetys on peräisin; kuljetus alkaa ydinaineen lähtiessä lähettäjän laitoksesta mainitussa valtiossa ja päättyy vastaanottajan laitokseen lopullisessa määränpäävaltiossa.

d) "ydinlaitos" tarkoittaa laitosta (mukaan lukien siihen liittyvät rakennukset ja laitteistot), jossa ydinaineita tuotetaan, jalostetaan, käytetään, käsitellään, varastoidaan tai loppusijoitetaan, jos tällaiselle laitokselle aiheutuvan vahingon tai sen toiminnan häiriintymisen vuoksi ympäristöön voi päästä huomattavia määriä säteilyä tai radioaktiivisia aineita; (SopS 19–20/2016)

e) "sabotaasi" tarkoittaa ydinlaitokseen tai käytössä, varastossa tai kuljetettavana oleviin ydinaineisiin kohdistuvaa tahallista tekoa, jolla voidaan suoraan tai välillisesti vaarantaa henkilöstön, yleisön tai ympäristön terveys ja turvallisuus altistamalla nämä säteilylle tai päästämällä ympäristöön radioaktiivisia aineita. (SopS 19–20/2016)

1 a artikla (SopS 19–20/2016)

Tämän yleissopimuksen päämääränä on saada aikaan maailmanlaajuisesti tehokkaat turvajärjestelyt rauhanomaisiin tarkoituksiin käytettäviä ydinaineita ja rauhanomaisiin tarkoituksiin käytettäviä ydinlaitoksia varten ja ylläpitää niitä, estää ja torjua näihin aineisiin ja laitoksiin liittyviä rikoksia maailmanlaajuisesti sekä helpottaa sopimuspuolten välistä yhteistyötä näiden päämäärien saavuttamiseksi.

2 artikla (SopS 19–20/2016)

1. Tätä yleissopimusta sovelletaan rauhanomaisiin tarkoituksiin käytettäviin käytössä, varastossa tai kuljetettavana oleviin ydinaineisiin sekä rauhanomaisiin tarkoituksiin käytettäviin ydinlaitoksiin, edellyttäen kuitenkin, että tämän yleissopimuksen 3 ja 4 artiklaa ja 5 artiklan 4 kappaletta sovelletaan tällaisiin ydinaineisiin ainoastaan niiden ollessa kansainvälisessä ydinkuljetuksessa.

2. Vastuu sopimuspuolen sisäisen turvajärjestelmän perustamisesta, täytäntöönpanosta ja ylläpitämisestä on kokonaan kyseisellä sopimuspuolella.

3. Lukuun ottamatta niitä sitoumuksia, joita sopimuspuolet ovat nimenomaisesti tehneet tällä yleissopimuksella, minkään tässä yleissopimuksessa ei tulkita rajoittavan valtion täysivaltaista itsemääräämisoikeutta.

4. a) Mikään tässä yleissopimuksessa ei rajoita muita sopimuspuolten oikeuksia, velvoitteita ja vastuita, jotka perustuvat kansainväliseen oikeuteen, erityisesti Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan päämääriin ja periaatteisiin sekä kansainväliseen humanitaariseen oikeuteen.

b) Tätä yleissopimusta ei sovelleta kansainvälisen humanitaarisen oikeuden sääntelemään asevoimien toimintaan aseellisessa konfliktissa, sellaisina kuin nämä termit ymmärretään kansainvälisessä humanitaarisessa oikeudessa, eikä tätä yleissopimusta sovelleta valtion asevoimien toimintaan niiden suorittaessa virallisia tehtäviään siltä osin kuin tähän toimintaan sovelletaan muita kansainvälisen oikeuden sääntöjä.

c) Mitään tässä yleissopimuksessa ei tulkita lailliseksi luvaksi käyttää voimaa tai uhata voimankäytöllä rauhanomaisiin tarkoitukseen käytettäviä ydinaineita tai ydinlaitoksia vastaan.

d) Mikään tässä yleissopimuksessa ei oikeuta tai tee lailliseksi muutoin laittomia tekoja eikä estä syytetoimia muun lainsäädännön nojalla.

5. Tätä yleissopimusta ei sovelleta sotilaskäytössä oleviin tai sitä varten hallussa pidettäviin ydinaineisiin eikä tällaisia aineita sisältävään ydinlaitokseen.

2 a artikla (SopS 19–20/2016)

1. Sopimuspuolet perustavat ja panevat täytäntöön asianmukaisen turvajärjestelmän, jota sovelletaan niiden lainkäyttövaltaan kuuluviin ydinaineisiin ja ydinlaitoksiin, sekä ylläpitävät sitä, tarkoituksena:

a) estää käytössä, varastossa tai kuljetettavana olevien ydinaineiden varastaminen ja muu laiton haltuunotto;

b) varmistaa nopeiden ja laaja-alaisten toimien toteuttaminen kadonneiden tai varastettujen ydinaineiden paikallistamiseksi ja tarvittaessa niiden takaisin hankkimiseksi; jos aineet sijaitsevat sopimuspuolen alueen ulkopuolella, sopimuspuolen on meneteltävä 5 artiklan mukaisesti;

c) suojata ydinaineita ja ydinlaitoksia sabotaasilta ja

d) lieventää sabotaasin radiologisia vaikutuksia tai tehdä ne mahdollisimman vähäisiksi.

2. Pantaessa 1 kappaletta täytäntöön sopimuspuolten on

a) perustettava lainsäädäntö- ja sääntelykehys turvajärjestelyjen sääntelemistä varten sekä ylläpidettävä sitä;

b) perustettava tai nimettävä yksi tai useampi toimivaltainen viranomainen vastaamaan lainsäädäntö- ja sääntelykehyksen täytäntöönpanosta ja

c) toteutettava muut asianmukaiset toimet, joita tarvitaan ydinaineita ja ydinlaitoksia koskevia turvajärjestelyjä varten.

3. Pantaessa täytäntöön 1 ja 2 kappaleen mukaisia velvoitteita sopimuspuolten on kohtuuden ja mahdollisuuksien mukaan sovellettava seuraavia ydinaineita ja ydinlaitoksia koskevien turvajärjestelyjen perusperiaatteita, tämän rajoittamatta muita tämän yleissopimuksen määräyksiä.

PERUSPERIAATE A: Valtion vastuu

Vastuu valtion sisäisen turvajärjestelmän perustamisesta, täytäntöönpanosta ja ylläpitämisestä on kokonaan kyseisellä valtiolla.

PERUSPERIAATE B: Vastuut kansainvälisen kuljetuksen aikana

Valtion vastuu ydinaineita koskevien asianmukaisten turvajärjestelyjen varmistamisesta ulottuu ydinaineiden kansainväliseen kuljetukseen, tarvittaessa siihen saakka, kun tämä vastuu siirretään asianmukaisesti toiselle valtiolle.

PERUSPERIAATE C: Lainsäädäntö- ja sääntelykehys

Valtio vastaa turvajärjestelyjen sääntelemiseksi tarvittavan lainsäädäntö- ja sääntelykehyksen perustamisesta ja ylläpitämisestä.

Tässä kehyksessä on määrättävä sovellettavien turvajärjestelyjä koskevien vaatimusten vahvistamisesta, ja sen on sisällettävä arviointi- ja lupajärjestelmä tai muita lupamenettelyjä. Tähän kehykseen on sisällytettävä ydinlaitosten ja kuljetuksen tarkastusjärjestelmä, jonka avulla voidaan todentaa sovellettavien luvan tai muun valtuutusasiakirjan vaatimusten ja ehtojen mukaisuus sekä panna täytäntöön sovellettavat vaatimukset ja ehdot, mukaan lukien tehokkaat seuraamukset.

PERUSPERIAATE D: Toimivaltainen viranomainen

Valtion on perustettava tai nimettävä toimivaltainen viranomainen, joka vastaa lainsäädäntö- ja sääntelykehyksen täytäntöönpanosta ja jolla on asianmukaiset valtuudet, toimivalta sekä rahoitus- ja henkilöstöresurssit sille annettujen tehtävien suorittamiseksi. Valtion on toteutettava toimet, joilla varmistetaan, että valtion toimivaltaisen viranomaisten toiminnat ovat tosiasiallisesti riippumattomat ydinenergian edistämisestä tai käytöstä vastaavan muun elimen toiminnoista.

PERUSPERIAATE E: Luvanhaltijoiden vastuu

Vastuut valtion sisäisten turvajärjestelyjen eri osatekijöiden täytäntöönpanosta on määriteltävä selvästi. Valtion on varmistettava, että päävastuu ydinaineita tai ydinlaitoksia koskevien turvajärjestelyjen täytäntöönpanosta on kyseisten lupien tai muiden valtuutusasiakirjojen haltijoilla (esim. operaattoreilla tai rahtaajilla).

PERUSPERIAATE F: Turvallisuuskulttuuri

Kaikkien turvajärjestelyjen täytäntöönpanoon osallistuvien organisaatioiden on annettava asianmukainen etusija turvallisuuskulttuurille sekä sen kehittämiselle ja ylläpitämiselle, joita tarvitaan sen tehokkaan toteuttamisen varmistamiseksi koko organisaatiossa.

PERUSPERIAATE G: Uhka

Valtion turvajärjestelyjen on perustuttava valtion kulloiseenkin uhka-arvioon.

PERUSPERIAATE H: Luokitteleva lähestymistapa

Turvajärjestelyjä koskevien vaatimusten on perustuttava luokittelevaan lähestymistapaan, jossa otetaan huomioon kulloinenkin uhkaarvio, ydinaineiden suhteellinen vetovoima ja luonne sekä ydinaineiden luvattoman siirtämisen ja ydinaineisiin tai ydinlaitoksiin kohdistuvan sabotaasin mahdolliset seuraukset.

PERUSPERIAATE I: Syvyyssuuntainen puolustus

Valtion turvajärjestelyjä koskevien vaatimusten on perustuttava malliin, jossa vastapuolen on tavoitteensa saavuttaakseen ylitettävä tai ohitettava useantasoisia ja useilla menetelmillä toteutettuja suojauksia (rakenteellinen tai muu tekninen suojaus, henkilöstön ja organisaation suojaus).

PERUSPERIAATE J: Laadunvarmistus

On luotava ja toteutettava laadunvarmistuspolitiikka ja -ohjelmat, jotta voidaan luottaa siihen, että kaikkia turvajärjestelyjen kannalta tärkeitä toimintoja koskevat yksilöidyt vaatimukset täytetään.

PERUSPERIAATE K: Valmiussuunnitelmat

Kaikkien luvanhaltijoiden ja asianomaisten viranomaisten on laadittava valmiussuunnitelmat (hätäsuunnitelmat) ydinaineiden luvattoman siirtämisen tai ydinlaitoksiin taikka ydinaineisiin kohdistuvan sabotaasin tai näiden yrityksen varalta, ja niiden on noudatettava näitä suunnitelmia asianmukaisesti.

PERUSPERIAATE L: Luottamuksellisuus

Valtion on vahvistettava vaatimukset sellaisten tietojen luottamuksellisuuden suojaamiseksi, joiden luvaton ilmaiseminen voi vaarantaa ydinaineita ja ydinlaitoksia koskevat turvajärjestelyt.

4. a) Tämän artiklan määräyksiä ei sovelleta ydinaineisiin, jos sopimuspuoli perustellusti katsoo, ettei niihin tarvitse soveltaa 1 kappaleen mukaisesti perustettua turvajärjestelmää, ottaen huomioon aineiden luonteen, määrän ja suhteellisen vetovoiman sekä mahdolliset radiologiset ja muut vaikutukset, jotka liittyvät aineisiin kohdistuvaan luvattomaan tekoon ja niitä kulloinkin koskevaan uhka-arvioon.

b) Ydinaineita, joihin ei a kohdan mukaan sovelleta tämän artiklan määräyksiä, on suojattava järkevää hallintakäytäntöä noudattaen.

3 artikla

Jokainen sopimuspuoli ryhtyy asianmukaisiin toimiin kansallisen lainsäädäntönsä puitteissa ja kansainvälisen oikeuden mukaisesti varmistaakseen käytännön sallimassa määrin, että sen alueella tai sen lainkäyttövallan alaisuudessa olevassa aluksessa tai ilma-aluksessa olevaa ydinainetta, sikäli kuin kyseinen alus tai ilma-alus kuljettaa ydinaineen kyseisen valtion alueelle tai alueelta, suojellaan I liitteessä tarkoitetulla tavalla.

4 artikla

1. Mikään sopimuspuoli ei vie ydinainetta eikä myönnä sille vientilupaa, ellei se ole saanut varmistusta, että kyseistä ainetta kansainvälisen ydinkuljetuksen aikana suojataan I liitteessä tarkoitetulla suojaustasoilla.

2. Mikään sopimuspuoli ei tuo eikä salli tuoda ydinainetta tämän sopimuksen ulkopuolella olevasta valtiosta, ellei se ole saanut varmistusta siitä, että kyseistä ainetta kansainvälisen ydinkuljetuksen aikana suojellaan I liitteessä tarkoitetulla suojaustasoilla.

3. Sopimuspuoli ei salli sopimuksen ulkopuolella olevien valtioiden välisen ydinaineen kuljetuksen tapahtuvan alueensa läpi maitse tai sisävesitse tai lentoasemansa tai satamansa kautta, ellei se ole saanut varmistusta käytännön sallimassa määrin, että kyseistä ydinainetta kansainvälisen ydinkuljetuksen aikana suojellaan I liitteessä tarkoitetulla suojaustasoilla.

4. Jokainen sopimuspuoli soveltaa kansallisen lainsäädäntönsä puitteissa I liitteessä esitettyjä turvajärjestelyjen tasovaatimuksia ydinaineeseen, jota kuljetetaan kyseisen valtion alueelta toiselle kansainvälisten vesien tai ilmatilan kautta.

5. Sopimuspuoli, joka 1-3 kappaleen mukaan on velvollinen varmistamaan, että ydinainetta suojellaan I liitteessä tarkoitetulla suojaustasoilla, ottaa selville etukäteen, minkä valtioiden maa-alueen, sisäisten vesien, lentoasemien tai satamien kautta ydinaine on määrä kuljettaa, ja ilmoittaa asiasta näille valtioille.

6. Velvollisuus hankkia I kappaleessa tarkoitettu Varmistus voidaan yhteisestä sopimuksesta siirtää sopimuspuolelle, joka osallistuu kuljetukseen tuojavaltiona.

7. Minkään tämän artiklan määräyksen ei saa tulkita millään tavoin rajoittavan valtioiden täysivaltaista itsemääräämisoikeutta eikä lainkäyttövaltaa, ei valtion ilmatilan ja aluemeren osaltakaan.

5 artikla (SopS 19–20/2016)

1. Sopimuspuolet nimeävät ja ilmoittavat toisilleen suoraan tai Kansainvälisen atomienergiajärjestön välityksellä yhteydenpitoelimensä, joka käsittelee tämän yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvia asioita.

2. Jos ydinaineita on varastettu, ryöstetty tai muutoin otettu laittomasti haltuun, tai jos on olemassa uskottava tällaisten tapahtumien uhka, sopimuspuolet tarjoavat kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti mahdollisimman paljon yhteistyötä ja apua niitä pyytävälle valtiolle näiden ydinaineiden takaisin hankkimisessa ja suojaamisessa. Erityisesti

a) sopimuspuolet toteuttavat asianmukaiset toimet ilmoittaakseen mahdollisimman pian muille valtioille, joita se katsoo asian koskevan, ydinaineiden varastamisesta, ryöstämisestä tai muusta laittomasta haltuunotosta tai uskottavasta tällaisten tapahtumien uhasta sekä ilmoittaakseen niistä tarvittaessa Kansainväliselle atomienergiajärjestölle ja muille asianomaisille kansainvälisille järjestöille;

b) näin tehdessään asianomaiset sopimuspuolet vaihtavat tarvittaessa tietoja keskenään sekä Kansainvälisen atomienergiajärjestön ja muiden asianomaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa, tarkoituksena suojata uhattuina olevia ydinaineita, varmistaa kuljetussäiliön koskemattomuus tai hankkia takaisin laittomasti haltuun otetut ydinaineet, ja

i) koordinoivat toimensa diplomaattiteitse ja muilla sovituilla tavoilla;

ii) antavat pyydettäessä apua;

iii) varmistavat varastetun tai edellä mainittujen tapahtumien johdosta kadoksissa olleen ja löytyneen ydinaineiden palautuksen.

Tämä yhteistyö toteutetaan asianomaisten sopimuspuolten määräämällä tavalla.

3. Jos on olemassa uskottava ydinaineisiin tai ydinlaitokseen kohdistuvan sabotaasin uhka tai jos niitä on sabotoitu, sopimuspuolet toimivat mahdollisimman paljon yhteistyössä kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti ja asianmukaisia kansainväliseen oikeuteen perustuvia velvoitteitaan noudattaen seuraavasti:

a) jos sopimuspuoli on tietoinen toisessa valtiossa vallitsevasta uskottavasta ydinaineisiin tai ydinlaitokseen kohdistuvan sabotaasin uhasta, se päättää asianmukaisista toimista, joilla uhasta tiedotetaan mahdollisimman pian tälle valtiolle sekä tarvittaessa Kansainväliselle atomienergiajärjestölle ja muille asianomaisille kansainvälisille järjestöille, jotta sabotaasi voidaan estää;

b) jos sopimuspuolen alueella on sabotoitu ydinaineita tai ydinlaitoksia ja jos sen käsityksen mukaan tästä voi aiheutua radiologisia vaikutuksia muille valtioille, kyseinen sopimuspuoli toteuttaa, tämän rajoittamatta sen muita kansainväliseen oikeuteen perustuvia velvoitteita, asianmukaiset toimet ilmoittaakseen asiasta mahdollisimman pian sille valtiolle tai niille valtioille, joille radiologisia vaikutuksia voi aiheutua, ja ilmoittaakseen asiasta tarvittaessa Kansainväliselle atomienergiajärjestölle ja muille asianomaisille kansainvälisille järjestöille, jotta sabotaasin radiologiset vaikutukset voidaan vähimmäistää tai niitä voidaan lieventää;

c) jos sopimuspuoli pyytää apua a ja b kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa, kukin avunpyynnön vastaanottava sopimuspuoli päättää viipymättä ja ilmoittaa apua pyytäneelle sopimuspuolelle suoraan tai Kansainvälisen atomienergiajärjestön kautta, pystyykö se antamaan pyydettyä apua, sekä missä laajuudessa ja millä ehdoilla se voi antaa apua;

d) a–c kohdan mukainen yhteistyö sovitetaan yhteen diplomaattiteitse tai muilla sovituilla tavoilla. Kyseiset sopimuspuolet päättävät tämän yhteistyön toteuttamisen keinoista kahdenvälisesti tai monenvälisesti.

4. Sopimuspuolet toimivat tarvittaessa yhteistyössä ja neuvottelevat keskenään joko suoraan tai Kansainvälisen atomienergiajärjestön ja muiden asianomaisten kansainvälisten järjestöjen välityksellä saadakseen ohjeita kansainvälisessä kuljetuksessa olevien ydinaineiden suojelujärjestelmien suunnittelua, ylläpitoa ja parantamista varten.

5. Sopimuspuoli voi tarvittaessa neuvotella ja toimia yhteistyössä muiden sopimuspuolten kanssa joko suoraan tai Kansainvälisen atomienergiajärjestön ja muiden asianomaisten kansainvälisten järjestöjen välityksellä saadakseen näiltä ohjeita kotimaassa käytettävien, varastoitavien ja kuljetettavien ydinaineiden sekä ydinlaitosten suojaamiseen tarkoitetun kansallisen turvajärjestelmänsä suunnittelua, ylläpitoa ja parantamista varten.

6 artikla (SopS 19–20/2016)

1. Sopimuspuolet toteuttavat kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti asianmukaiset toimet suojatakseen sellaisten tietojen luottamuksellisuutta, jotka ne ovat saaneet luottamuksellisesti toiselta sopimuspuolelta tämän yleissopimuksen määräysten perusteella tai osallistumalla tämän yleissopimuksen täytäntöönpanemiseksi tarkoitettuun toimintaan. Jos sopimuspuolet antavat luottamuksellisia tietoja kansainvälisille järjestöille tai valtioille, jotka eivät ole tämän yleissopimuksen sopimuspuolina, on toteutettava toimet näiden tietojen luottamuksellisuuden suojaamiseksi. Sopimuspuoli, joka on saanut luottamuksellisia tietoja toiselta sopimuspuolelta, saa luovuttaa nämä tiedot kolmansille ainoastaan kyseisen toisen sopimuspuolen suostumuksella.

2. Sopimuspuolet eivät ole tämän yleissopimuksen nojalla velvollisia antamaan tietoja, joita ne kansallisen lainsäädäntönsä mukaan eivät saa antaa tai jotka vaarantaisivat kyseisen valtion turvallisuuden tai ydinaineita taikka ydinlaitoksia koskevat turvajärjestelyt.

7 artikla

1. Tahallinen

a) teko, jolla vastaanotetaan, pidetään hallussa, käytetään, siirretään, muunnetaan, hävitetään tai levitetään ydinaineita ilman laillista lupaa ja joka aiheuttaa tai on omiaan aiheuttamaan henkilön kuoleman tai vakavan vamman taikka huomattavan omaisuus- tai ympäristövahingon;

b) ydinainevarkaus tai -ryöstö;

c) ydinaineiden hankkiminen kavalluksella tai muutoin petollisesti;

d) teko, jolla ydinaineita kuljetetaan, lähetetään tai siirretään valtioon tai valtiosta ilman laillista lupaa;

e) ydinlaitokseen kohdistettu tai ydinlaitoksen toimintaa häiritsevä teko, jos rikoksentekijä aiheuttaa tahallisesti tai tietää teon todennäköisesti aiheuttavan henkilön kuoleman tai vakavan vamman taikka huomattavan omaisuus- tai ympäristövahingon säteilyaltistuksella tai radioaktiivisten aineiden päästöllä ympäristöön, jollei tekoa tehdä sen sopimuspuolen kansallisen lainsäädännön mukaisesti, jonka alueella ydinlaitos sijaitsee;

f) teko, jolla ydinaineita hankitaan uhkauksella, voimankäytöllä tai muulla pelotuskeinolla;

g) uhkaus

i) käyttää ydinaineita henkilön kuoleman tai vakavan vamman taikka huomattavan omaisuus- tai ympäristövahingon aiheuttamiseksi tai tehdä e kohdassa mainittu rikos tai

ii) tehdä b ja e kohdassa mainittu rikos tarkoituksena pakottaa luonnollinen tai oikeushenkilö, kansainvälinen järjestö tai valtio suorittamaan jokin teko tai pidättymään jostakin teosta;

h) yritys tehdä jokin a–e kohdassa mainittu rikos; ja

i) teko, jolla osallistutaan johonkin a–h kohdassa mainittuun rikokseen;

j) teko, jolla henkilö järjestää tai ohjaa muita tekemään a–h kohdassa mainitun rikoksen;

k) teko, joka myötävaikuttaa siihen, että yhteisin päämäärin toimiva ryhmä henkilöitä tekee a–h kohdassa mainitun rikoksen; tämän teon on oltava tahallinen, ja se on tehtävä joko:

i) tarkoituksena edistää ryhmän rikollista toimintaa tai rikollista päämäärää, jos tähän toimintaan tai päämäärään sisältyy a–g kohdassa mainitun rikoksen tekeminen, tai

ii) tietoisena ryhmän aikomuksesta tehdä a– g kohdassa mainittu rikos; on jokaisen sopimuspuolen kansallisessa lainsäädännössä säädettävä rangaistaviksi teoiksi.

(SopS 19–20/2016)

2. Jokaisen sopimuspuolen on säädettävä tässä artiklassa tarkoitetuista rikoksista asianmukaiset, niiden vakavan laadun huomioon ottavat rangaistukset.

8 artikla

1. Jokainen sopimuspuoli ryhtyy tarvittaviin toimiin ulottaakseen tuomiovaltansa 7 artiklassa tarkoitettuihin rikoksiin seuraavissa tapauksissa:

a) jos rikos on tehty kyseisen valtion alueella tai kyseisessä valtiossa rekisteröidyssä aluksessa tai ilma-aluksessa;

b) jos oletettu rikoksentekijä on kyseisen valtion kansalainen.

2. Jokainen sopimuspuoli ryhtyy myös tarvittaviin toimiin ulottaakseen lainkäyttövaltansa näihin rikoksiin, milloin oletettu rikoksentekijä on kyseisen valtion alueella eikä tämä luovuta rikoksentekijää 11 artiklan mukaisesti mihinkään 1 kappaleessa mainituista valtioista.

3. Tämä yleissopimus ei estä soveltamasta rikosoikeudellista tuomiovaltaa kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

4. Tämän artiklan 1 ja 2 kappaleessa tarkoitettujen sopimuspuolten lisäksi kukin sopimuspuoli voi kansainvälisen oikeuden määräyksiä noudattaen ulottaa lainkäyttövaltansa 7 artiklassa tarkoitettuihin rikoksiin osallistuessaan kansainväliseen ydinkuljetukseen viejävaltiona tai tuojavaltiona.

9 artikla

Varmistettuaan, että olosuhteet sitä edellyttävät, sopimuspuoli, jonka alueella oletettu rikoksentekijä on, ryhtyy asianmukaisiin kansallisen lainsäädäntönsä edellyttämiin toimiin pidättäminen mukaan luettuna, varmistaakseen oletetun rikoksentekijän läsnäolon joko syyte- tai luovuttamistoimia varten. Tämän artiklan mukaisista toimista on viipymättä ilmoitettava valtioille, joiden on ulotettava lainkäyttövaltansa 8 artiklan mukaisesti, ja tarvittaessa muille valtioille, joita asia saattaa koskea.

10 artikla

Mikäli sopimuspuoli, jonka alueella oletettu rikollinen on, ei tätä luovuta, on sen poikkeuksetta ja ilman turhaa viivytystä annettava asia toimivaltaisille viranomaisilleen kyseisen valtion lakien edellyttämää syytteeseenpanoa varten.

11 artikla

1. Tämän yleissopimuksen 7 artiklassa mainitut rikokset on kaikissa sopimuspuolten välisissä jo olemassa olevissa rikoksentekijän luovuttamista koskevissa sopimuksissa katsottava rikoksiksi, jotka mahdollistavat luovuttamisen. Sopimuspuolet sitoutuvat sisällyttämään kyseiset rikokset kaikkiin vastaisuudessa välillään tehtäviin rikoksentekijän luovuttamista koskeviin sopimuksiin rikoksina, jotka mahdollistavat luovuttamisen.

2. Jos sopimuspuoli, joka edellyttää rikoksentekijän luovuttamiseksi sopimuksen olemassaoloa, saa luovutuspyynnön toiselta sopimuspuolelta, jonka kanssa se ei ole tehnyt rikoksentekijän luovuttamista koskevaa sopimusta, se voi harkintansa mukaan katsoa tämän sopimuksen muodostavan laillisen perusteen luovuttamiselle näiden rikosten osalta. Luovuttamisen on muutoin täytettävä kaikki sen valtion lainsäädännön asettamat ehdot, jolta luovuttamista pyydetään.

3. Sopimuspuolet, jotka eivät edellytä rikoksentekijän luovuttamiseksi sopimuksen olemassaoloa, katsovat nämä rikokset rikoksiksi, jotka mahdollistavat luovuttamisen niiden välillä, ottaen huomioon sen valtion lainsäädännön asettamat ehdot, jolta luovuttamista pyydetään.

4. Sopimuspuolten välillä tapahtuvan luovuttamisen yhteydessä jokainen rikos katsotaan tehdyksi paitsi rikoksentekopaikalla, myös niiden sopimusvaltioiden alueella, joiden on ulotettava tuomiovaltansa 8 artiklan 1 kappaleen mukaisesti.

11 a artikla (SopS 19–20/2016)

Mitään 7 artiklassa mainituista rikoksista ei katsota rikoksentekijää luovutettaessa tai keskinäistä oikeusapua annettaessa poliittiseksi rikokseksi, poliittiseen rikokseen liittyväksi rikokseksi tai poliittisiin syihin perustuvaksi rikokseksi. Siksi tällaiseen rikokseen perustuvaa luovutusta tai keskinäistä oikeusapua koskevaa pyyntöä ei saa evätä pelkästään sillä perusteella, että se koskee poliittista rikosta, poliittiseen rikokseen liittyvää rikosta tai poliittisiin syihin perustuvaa rikosta.

11 b artikla (SopS 19–20/2016)

Minkään tässä yleissopimuksessa ei tulkita velvoittavan luovuttamaan rikoksentekijää tai antamaan keskinäistä oikeusapua, jos pyynnön vastaanottaneella sopimuspuolella on perusteltuja syitä uskoa, että 7 artiklassa mainittujen rikosten johdosta tapahtuvaa luovutusta tai tällaisiin rikoksiin liittyvää keskinäistä oikeusapua koskeva pyyntö on tehty tarkoituksena saattaa henkilö syytteeseen tai rangaistavaksi hänen rotunsa, uskontonsa, kansallisuutensa, etnisen alkuperänsä tai poliittisen mielipiteensä vuoksi tai että pyynnön täyttäminen haittaisi tämän henkilön asemaa jostakin näistä syistä.

12 artikla

Jokaiselle henkilölle, jota vastaan on aloitettu oikeudenkäynti jonkin 7 artiklassa mainitun rikoksen johdosta, on taattava oikeudenmukainen kohtelu oikeudenkäynnin kaikissa vaiheissa.

13 artikla

1. Sopimuspuolet auttavat toisiaan mahdollisimman suuressa määrin kaikkien 7 artiklassa tarkoitettujen rikosten johdosta aloitettujen oikeudenkäyntien yhteydessä mukaan luettuna se, että ne antavat toisilleen oikeudenkäynnissä tarvittavaa hallussaan olevaa todistusaineistoa. Jokaisessa tapauksessa sovelletaan sen valtion lakia, jolta apua pyydetään.

2. Tämän artiklan 1 kappaleen määräykset eivät vaikuta velvoitteisiin, jotka johtuvat muista kahdenkeskisistä tai monenkeskisistä kokonaan tai osittain keskinäistä apua rikosasioissa nyt tai tulevaisuudessa sääntelevistä sopimuksista.

13 a artikla (SopS 19–20/2016)

Mikään tässä yleissopimuksessa ei vaikuta rauhanomaisiin tarkoituksiin käytettävän ydinteknologian siirtoon, jonka tarkoituksena on vahvistaa ydinaineita ja ydinlaitoksia koskevia turvajärjestelyjä.

14 artikla

1. Jokainen sopimuspuoli ilmoittaa tallettajalle, millä asianomaisen valtion laeilla ja säännöksillä tämä sopimus tulee voimaan. Tallettaja toimittaa ajoittain nämä tiedot kaikille sopimuspuolille.

2. Sopimuspuoli, jonka alueella oletettu rikoksentekijä pannaan syytteeseen, ilmoittaa ensin mahdollisuuksien mukaan oikeuden lopullisen päätöksen niille valtioille, joita asia välittömästi koskee. Tämä sopimuspuoli ilmoittaa lopullisen päätöksen myös tallettajalle, joka toimittaa tiedon muille sopimuspuolille.

3. Jos rikos koskee kotimaassa käytettäviä, varastoitavia tai kuljetettavia ydinaineita ja sekä oletettu rikoksentekijä että ydinaineet ovat edelleen sen sopimuspuolen alueella, jonka alueella rikos on tehty, tai jos rikos liittyy ydinlaitokseen ja oletettu rikoksentekijä on edelleen sen sopimuspuolen alueella, jonka alueella rikos on tehty, minkään tämän yleissopimuksen määräyksen ei tulkita edellyttävän, että kyseinen sopimuspuoli antaa tietoja tällaisen rikoksen johdosta käytävästä oikeudenkäynnistä. (SopS 19–20/2016)

15 artikla

Liitteet ovat erottamaton osa tätä yleissopimusta.

16 artikla (SopS 19–20/2016)

1. Tallettaja kutsuu koolle sopimuspuolten kokouksen viiden vuoden kuluttua 8 päivänä heinäkuuta 2005 tehdyn muutoksen voimaantulosta tarkastellakseen tämän yleissopimuksen täytäntöönpanoa ja sen asianmukaisuutta johdannon, koko ponsiosan ja liitteiden osalta tuolloin vallitsevan tilanteen valossa.

2. Sopimuspuolten enemmistö voi sen jälkeen, ei kuitenkaan useammin kuin viiden vuoden välein, kutsuttaa koolle uuden kokouksen samaa tarkoitusta varten jättämällä tallettajalle asiaa koskevan ehdotuksen.

17 artikla

1. Jos kahden tai useamman sopimuspuolen välillä syntyy riita tämän yleissopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta, asianomaiset sopimuspuolet pyrkivät löytämään ratkaisun neuvottelemalla tai millä tahansa muulla kaikkia riidan osapuolia tyydyttävällä rauhanomaisella riitojen ratkaisumenettelyllä.

2. Tällainen riita, jota ei pystytä ratkaisemaan 1 kappaleessa mainitulla tavalla, alistetaan riidan minkä tahansa osapuolen pyynnöstä välimiesmenettelyyn tai Kansainvälisen tuomioistuimen ratkaistavaksi. Milloin riita alistetaan välimiesmenettelyllä ratkaistavaksi, eivätkä osapuolet kuuden kuukauden kuluessa pyynnöstä ole pystyneet sopimaan välimiesoikeuden kokoonpanosta, jokin osapuolista voi pyytää Kansainvälisen tuomioistuimen presidenttiä tai Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeriä nimeämään yhden tai useamman välimiehen. Mikäli osapuolten esittämät pyynnöt ovat ristiriitaisia, annetaan ensisija Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille esitetylle pyynnölle.

3. Jokainen sopimuspuoli Voi tämän yleissopimuksen allekirjoittaessaan, ratifioidessaan tai siihen liittyessään ilmoittaa, ettei se katso jommankumman tai kummankaan 2 kappaleessa mainituista riitojen ratkaisumenettelyistä sitovan itseään. Muut sopimuspuolet eivät ole sidottuja 2 kappaleessa mainittuihin riitojen ratkaisumenettelyihin niihin sopimuspuoliin nähden, jotka ovat tehneet kyseistä menettelyä koskevan varauman.

4. Sopimuspuoli, joka on tehnyt 3 kappaleessa tarkoitetun varauman voi milloin tahansa peruuttaa varauman ilmoittamalla siitä tallettajalle.

18 artikla

1. Tämä yleissopimus on avoinna allekirjoittamista varten kaikille valtioille Kansainvälisen atomienergiajärjestön päämajassa Wienissä sekä Yhdistyneiden Kansakuntien päämajassa New Yorkissa 3 päivästä maaliskuuta 1980 lukien sen voimaantuloon saakka.

2. Tämä yleissopimus edellyttää allekirjoittajavaltioiden ratifioimista tai hyväksymistä.

3. Tämän yleissopimuksen tultua voimaan siihen voi liittyä mikä tahansa valtio.

4. a) Kansainväliset järjestöt ja alueelliset yhdistymiseen tähtäävät tai muunlaiset järjestöt voivat allekirjoittaa tämän yleissopimuksen tai liittyä siihen sillä edellytyksellä, että järjestöt koostuvat itsenäisistä valtioista ja että ne ovat toimivaltaisia neuvottelemaan sekä solmimaan ja soveltamaan kansainvälisiä sopimuksia tämän yleissopimuksen sääntelemillä aloilla.

b) Kyseisillä järjestöillä on toimivaltaansa kuuluvilla aloilla omasta puolestaan samat oikeudet ja velvoitteet kuin tämän yleissopimuksen mukaan valtioilla, jotka ovat sopimuspuolia.

c) Tullessaan tämän yleissopimuksen sopimuspuoleksi kyseinen järjestö toimittaa tallettajalle selityksen, jossa se ilmoittaa, mitkä valtiot kuuluvat järjestöön ja mitä artikloja se ei aio soveltaa.

d) Kyseisellä järjestöllä ei ole äänioikeutta sen jäsenvaltioiden äänien lisäksi.

5. Ratifioimis-, hyväksymis- ja liittymiskirjat talletetaan tallettajan huostaan.

19 artikla

1. Tämä yleissopimus tulee voimaan kolmenkymmenen päivän kuluttua siitä, jolloin kaksikymmentäyksi ratifioimis- tai hyväksymiskirjaa on talletettu tallettajan huostaan.

2. Valtion osalta, joka ratifioi tai hyväksyy tämän yleissopimuksen tai liittyy siilien sen jälkeen kun kahdeskymmenesensimmäinen ratifioimis- tai hyväksymiskirja on talletettu, yleissopimus tulee voimaan kolmenkymmenen päivän kuluttua siitä, jolloin asianomainen valtio on tallettanut ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa.

20 artikla

1. Vaikuttamatta 16 artiklan määräyksiin sopimuspuolet voivat ehdottaa muutoksia tähän yleissopimukseen. Muutosehdotus jätetään tallettajalle, joka toimittaa siitä viipymättä tiedon kaikille sopimuspuolille. Jos sopimuspuolten enemmistö pyytää tallettajaa kutsumaan koolle konferenssin harkitsemaan muutosehdotusta, tallettaja kutsuu kaikki sopimuspuolet mainittuun konferenssiin, joka alkaa aikaisintaan kolmenkymmenen päivän kuluttua kutsun lähettämisestä. Tallettaja toimittaa viipymättä tiedon jokaisesta mainitussa konferenssissa kaikkien sopimuspuolten kahden kolmasosan äänienemmistöllä hyväksytystä muutoksesta kaikille sopimuspuolille.

2. Jokaisen sopimuspuolen osalta, joka tallettaa muutosta koskevan ratifioimis- tai hyväksymiskirjan, muutos tulee voimaan kolmenkymmenen päivän kuluttua siitä, jolloin kaksi kolmasosaa sopimuspuolista on tallettanut sitä koskevan ratifioimis- tai hyväksymiskirjan tallettajan huostaan. Tämän jälkeen muutos tulee voimaan kunkin sopimusvaltion osalta sinä päivänä, jolloin asianomainen sopimuspuoli tallettaa muutosta koskevan ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa.

21 artikla

1. Jokainen sopimuspuoli voi irtisanoa tämän yleissopimuksen jättämällä kirjallisen ilmoituksen tallettajalle.

2. Irtisanominen tulee voimaan sadankahdeksankymmenen päivän kuluttua siitä jolloin tallettaja on vastaanottanut irtisanomisilmoituksen.

22 artikla

Tallettaja ilmoittaa viipymättä kaikille valtioille

a) kaikki tämän yleissopimuksen allekirjoitukset;

b) kaikki ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjojen talletukset;

c) kaikki 17 artiklan mukaisesti tehdyt varaumat ja niiden peruutukset;

d) kaikki jonkin järjestön tekemät 18 artiklan 4 kappaleen c kohdan mukaiset ilmoitukset;

e) tämän yleissopimuksen voimaantulosta;

f) tähän yleissopimukseen tehtyjen muutosten voimaantulosta; ja

g) kaikki 21 artiklan mukaan tehdyt irtisanomiset.

23 artikla

Tämän yleissopimuksen alkuperäiskappale, jonka arabian-, kiinan-, englannin-, ranskan-, venäjän- ja espanjankieliset kappaleet ovat yhtä todistusvoimaisia, talletetaan Kansainvälisen atomienergiajärjestön pääjohtajan huostaan, joka toimittaa siitä oikeaksi todistetut jäljennökset kaikille valtioille.

Tämän vakuudeksi asianmukaisesti valtuutetut allekirjoittaneet edustajat ovat allekirjoittaneet tämän yleissopimuksen, joka avattiin allekirjoittamista varten Wienissä ja New Yorkissa 3 päivänä maaliskuuta 1980.

I Liite

II liitteessä luokitellun ydinaineen kansainvälisessä kuljetuksessa noudatettavien turvajärjestelyjen tasovaatimukset

1. Kansainväliseen ydinkuljetukseen liittyvän varastoinnin aikana noudatettaviin turvajärjestelyjen tasovaatimuksiin kuuluu, että

a) III luokkaan kuuluvat aineet on varastoitava alueella, jolle pääsyä valvotaan;

b) II luokan aineet on Varastoitava alueella, jota valvovat jatkuvasti joko Vartijat tai elektroniset laitteet ja jota ympäröi fyysinen aitaus, jossa on rajoitettu määrä asianmukaisesti valvottuja kulkuteitä, tai muualle alueella, jolla noudatetaan vastaavia turvajärjestelyjen tasovaatimuksia; c) I luokkaan kuuluvat aineet on varastoitava suojatulla alueella kuten II luokan aineet ja lisäksi pääsy rajoitettava henkilöihin, joiden luotettavuus on varmistettu. Aluetta valvovat vartijat, jotka ovat läheisessä yhteydessä niihin asianomaisiin elimiin, jotka tarvittaessa ryhtyvät toimenpiteisiin. Tällaisten toimien tavoitteena tulee olla hyökkäyksen, luvattoman pääsyn tai ydinaineen luvattoman siirron havaitseminen ja ehkäiseminen. 2. Kansainvälisen kuljetuksen aikana ydinaineeseen kohdistettavien turvajärjestelyjen tasovaatimuksiin kuuluu:

a) II ja III luokan aineiden kuljetus edellyttää erityisiä varotoimia kuten etukäteen lähettäjän, vastaanottajan ja kuljettajan välillä tehtyjä järjestelyjä sekä viejävaltion ja tuojavaltion lainkäyttövallan alaisuudessa olevien luonnollisten tai oikeushenkilöiden välillä tehtyä sopimusta, jossa määritellään kuljetusvastuun siirtymisen ajankohta, paikka ja menettelytavat;

b) I luokan aineiden kuljetus edellyttää edellä II ja III luokan aineiden kohdalta määriteltyjä varotoimia ja lisäksi mukana seuraavien vartijoiden suorittamaa jatkuvaa valvontaa olosuhteissa, jotka takaavat läheiset yhteydet niihin asianomaisiin elimiin, jotka tarvittaessa ryhtyvät toimenpiteisiin;

c) muunlaisen kuin malmin tai malmijätteen muodossa olevan luonnollisen uraanin suojeleminen kuljetuksen aikana määrän ylittäessä 500 kg uraania edellyttää etukäteisilmoitusta, jossa mainitaan kulkuväline, oletettu saapumisaika sekä vahvistetaan erän vastaanottaminen.

II Liite

Taulukko: Ydinaineen luokittelu

a) Kaikki plutonium paitsi sellainen, jonka isotoopinen Pu-238-pitoisuus ylittää 80 %.

b) Materiaali, jota ei ole säteilytetty reaktorissa, tai materiaali, jota on säteilytetty reaktorissa, mutta josta lähtevästä säteilystä aiheutuu ilman suojausta metrin etäisyydellä annosnopeus 1 Gy/h (100 rad/h) tai vähemmän. (SopS 19–20/2016)

c) Määrät, jotka jäävät alle III luokan alarajan, samoin kuin luonnonuraani tulisi suojella siten kuin asioiden huolellinen hoito edellyttää.

d) Vaikkakin suositellaan tätä turvaamisen tasoa, valtioiden olisi sallittua kulloisetkin olosuhteet huomioon ottaen valita tästä poikkeava turvajärjestelyluokka.

e) Muu polttoaine, joka alun perin sisältämänsä halkeavan materiaalin perusteella luokitellaan ennen säteilytystä I ja II luokkaan, voidaan sijoittaa yhtä alempaan luokkaan, jos siitä lähtevästä säteilystä aiheutuu ilman suojausta metrin etäisyydellä annosnopeus, joka ylittää 1 Gy/h (100 rad/h). (SopS 19–20/2016)