Sopimus ydinaseiden leviämisen estämisestä (ydinsulkusopimus)

Laki ydinaseiden leviämisen estämistä koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä 24.1.1969/203 v. 1970 (SopS 10/1970)

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Lontoossa, Moskovassa ja Washingtonissa 1 päivänä heinäkuuta 1968 allekirjoitettuun ydinaseiden leviämisen estämistä koskevaan sopimukseen sisältyvät määräykset ovat, mikäli ne kuuluvat lainsäädännön alaan, voimassa niin kuin niistä on sovittu.

Asetus ydinaseiden leviämisen estämistä koskevan sopimuksen voimaansaattamisesta 11.3.1970/204 (SopS 11/1970)

Sitten kun Lontoossa, Moskovassa ja Washingtonissa 1 päivänä heinäkuuta 1968 tehdyn ydinaseiden leviämisen estämistä koskevan sopimuksen eräät määräykset on 24 päivänä tammikuuta 1969 annetulla lailla (203/70) hyväksytty, tasavallan presidentti ratifioinut sopimuksen ja Suomen ratifioimiskirja 5 päivänä helmikuuta 1969 talletettu Amerikan Yhdysvaltojen, Iso-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen Kuningaskunnan sekä Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton hallitusten huostaan ja sopimus tullut kansainvälisesti voimaan 5 päivänä maaliskuuta 1970, säädetään ulkoasiainministerin esittelystä, että sanottu sopimus on voimassa niin kuin siitä on sovittu.

Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1970.

Sopimus ydinaseiden leviämisen estämisestä (ydinsulkusopimus)

Tämän sopimuksen solmivat valtiot, joita kutsutaan jäljempänä "sopimuksen osapuoliksi",

ottaen huomioon hävityksen, jonka ydinasesota aiheuttaisi koko ihmiskunnalle, ja tästä johtuvan tarpeen ryhtyä kaikkiin ponnistuksiin sellaisen sodan vaaran torjumiseksi ja ryhtyä toimenpiteisiin kansojen turvallisuuden suojelemiseksi,

uskoen, että ydinaseistuksen leviäminen vakavasti lisäisi ydinasesodan vaaraa,

Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen päätöslauselmien mukaisesti, jotka kehottavat solmimaan sopimuksen ydinaseiden edelleen leviämisen estämisestä,

sitoutuen yhteistoimintaan helpottaakseen Kansainvälisen atomienergiajärjestön rauhanomaisia ydinenergiatoimintoja koskevan valvonnan soveltamista,

ilmaisten tukensa tutkimukselle, kehitystyölle ja muille ponnisteluille edistääkseen Kansainvälisen atomienergiajärjestön valvontajärjestelmän puitteissa, tehokkaan valvonnan periaatteen soveltamista erityisten halkeamiskelpoisten aineiden ja niiden lähtöaineiden vuohon käyttämällä tiettyihin strategisiin pisteisiin sijoitettuja mittauskojeita ja muuta tekniikkaa,

vahvistaen periaatteen, että hyöty, joki tulee ydinteknologian rauhanomaisista sovellutuksista, mukaan lukien kaikki sellaiset teknologiset sivutuotteet, joita ydinasevaltiot saattavat saada ydinräjähteiden kehittämisestä, olisi oltava kaikkien sopimuksen osapuolten käytettävissä rauhanomaisia tarkoituksia varten, olivatpa nämä ydinasevaltioita tai ydinaseettomia valtioita,

vakuuttuneina siitä, että sovellettaessa tätä periaatetta kaikki sopimuksen osapuolet ovat oikeutettuja osallistumaan tieteellisten tietojen mahdollisimman täydelliseen vaihtoon sekä yksin tai yhteistoiminnassa muiden valtioiden kanssa atomienergian rauhanomaisen käytön edelleenkehittämiseen,

julistaen tarkoituksenaan olevan päästä niin pian kuin mahdollista ydinasekilpailun lopettamiseen ja ryhtyä tehokkaisiin toimenpiteisiin ydinaseriisunnan saavuttamiseksi,

vedoten kaikkia valtioita yhteistyöhön tämän päämäärän saavuttamiseksi,

palauttaen mieleen ydinkokeiden kieltämistä ilmakehässä, ulkoavaruudessa ja veden alla koskevan vuonna 1963 tehdyn sopimuksen osapuolten sopimuksen johdannossa ilmaiseman päättäväisyyden pyrkiä saamaan aikaan kaikkien ydinaseiden koeräjäytysten lopettamisen ikuisiksi ajoiksi ja jatkaa neuvotteluja tämän päämäärän saavuttamiseksi,

haluten edistää kansainvälisen jännityksen lievenemistä ja valtioiden välisen luottamuksen lujittumista, jotta ydinaseiden tuotannon lopettamista, kaikkien olemassa olevien ydinasevarastojen hävittämistä ja ydinaseiden ja niiden lähettämisvälineiden poistamista kansallisista varastoista tiukan ja tehokkaan kansainvälisen valvonnan alaisena tapahtuvaa yleistä ja täydellistä aseidenriisuntaa koskevan sopimuksen mukaisesti helpotettaisiin,

palauttaen mieleen, että Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan mukaan valtioiden on pidätyttävä kansainvälisissä suhteissaan väkivallalla uhkaamisesta tai sen käyttämisestä minkään valtion alueellista koskemattomuutta tai poliittista riippumattomuutta vastaan tai menettelemästä muulla tavalla, joka on ristiriidassa Yhdistyneiden Kansakuntien päämäärien kanssa; ja että kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden lujittamista ja ylläpitämistä on edistettävä siten, että mahdollisimman vähän maailman ihmis- ja taloudellisia voimavaroja suunnataan aseistautumiseen.

ovat sopineet seuraavaa:

1 artikla

Jokainen sopimuksen osapuolena oleva ydinasevaltio sitoutuu olemaan siirtämättä kenellekään välittömästi tai välillisesti ydinaseita tai muita ydinräjähteitä tai sellaisten aseiden tai räjähteiden hallintaa: sekä olemaan millään tavoin auttamatta, rohkaisematta tai saattamatta mitään ydinaseetonta valtiota valmistamaan tai muulla tavoin hankkimaan ydinaseita tai muita ydinräjähteitä tai sellaisten aseiden tai räjähteiden hallintaa.

2 artikla

Jokainen sopimuksen osapuolena oleva ydinaseeton valtio sitoutuu olemaan ottamatta vastaan välittömästi tai välillisesti keneltäkään ydinaseita tai muita ydinräjähteitä tai sellaisten aseiden tai räjähteiden hallintaa; olemaan valmistamatta tai muulla tavoin hankkimatta ydinaseita tai muita ydinräjähteitä; sekä olemaan hankkimatta ja ottamatta vastaan mitään apua ydinaseiden tai muiden ydinräjähteiden valmistamiseksi.

3 artikla

1. Jokainen sopimuksen osapuolena oleva ydinaseeton valtio sitoutuu hyväksymään valvonnan siten kuin siitä sovitaan sopimuksessa, josta neuvotellaan ja joka solmitaan Kansainvälisen atomienergiajärjestön kanssa Kansainvälisen atomienergiajärjestön perussäännön ja turvallisuusvalvontajärjestelmän mukaisesti, jolloin ainoana tarkoituksena on tämän sopimuksen edellyttämien velvoitusten täyttämisen todentaminen ydinvoiman siirtämisen estämiseksi rauhanomaisesta käytöstä ydinaseisiin tai muihin ydinräjähteisiin. Tämän artiklan vaatimia valvontajärjestelyjä on noudatettava lähtöaineeseen ja erityiseen halkeamiskelpoiseen aineeseen nähden, olipa kysymyksessä sen tuottaminen, käsittelyprosessi tai käyttö missä tahansa tärkeässä ydinlaitoksessa tai sellaisen laitoksen ulkopuolella. Tämän artiklan vaatimaa valvontaa on sovellettava kaikkeen lähtöaineeseen tai erityiseen halkeamiskelpoiseen aineeseen kaiken ydinvoiman rauhanomaiseen käyttöön liittyvän toiminnan yhteydessä sellaisen valtion alueella, sen oikeudenkäyttövallan alaisuudessa tai, kun tällaista toimintaa harjoitetaan missä tahansa muualla sen valvonnassa.

2. Jokainen tämän sopimuksen osapuolena oleva valtio sitoutuu olemaan toimittamatta a) lähtöainetta tai erityistä halkeamiskelpoista ainetta tai b) laitteita tai aineita, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu erityisen halkeamiskelpoisen aineen käsittelyprosessia, käyttöä tai tuotantoa varten, millekään ydinaseettomalle valtiolle rauhanomaisia tarkoituksia varten muutoin kuin lähtöaineen tai erityisen halkeamiskelpoisen aineen ollessa tämän artiklan vaatiman valvonnan alaisena.

3. Tämän artiklan vaatima valvonta on pantava täytäntöön tavalla, joka on suunniteltu olemaan sopusoinnussa tämän sopimuksen 4 artiklan kanssa ja välttämään sopimuksen osapuolten taloudellisen ja teknologisen kehityksen tai ydinvoiman rauhanomaisen käytön alalla tapahtuvan kansainvälisen yhteistoiminnan haittaamista, lauhanomaisia tarkoituksia varten käytettävän ydinaineen käsittelyprosessiin, käyttämiseen ja tuotantoon tarvittavan ydinaineen ja laitteiden kansainvälinen vaihtaminen mukaan luettuna, kun tämä tapahtuu tämän artiklan määräysten ja tämän sopimuksen johdannossa esitetyn valvontaperiaatteen mukaisesti.

4. Sopimuksen osapuolina olevien ydinaseettomien valtioiden tulee solmia sopimuksia Kansainvälisen atomienergiajärjestön kanssa tämän artiklan vaatimusten täyttämiseksi joko yksittäin tai yhdessä muiden valtioiden kanssa Kansainvälisen atomienergiajärjestön perussäännön mukaisesti. Sellaisista sopimuksista käytävien neuvottelujen tulee alkaa 180 päivän kuluessa tämän sopimuksen alkuperäisestä voimaantulosta lukien. Niiden valtioiden osalta, jotka tallettavat ratifioimiskirjansa 180 päivän jakson kuluttua, neuvottelujen sellaisista sopimuksista tulee alkaa viimeistään tallettamispäivänä. Sellaisten sopimusten pitää tulla voimaan viimeistään 18 kuukauden kuluttua neuvottelujen aloittamisesta lukien.

Ks. Ydinmateriaalivalvontasopimus Sops 55/1995.

4 artikla

1. Mitään tässä sopimuksessa älköön tulkittako vaikuttavaksi sopimuksen kaikkien osapuolten luovuttamattomaan oikeuteen kehittää ydinenergian tutkimusta, tuotantoa tai käyttöä rauhanomaisiin tarkoituksiin ilman syrjintää ja sopusoinnussa tämän sopimuksen 1 ja 2 artiklan kanssa.

2. Kaikki sopimuksen osapuolet sitoutuvat helpottamaan mahdollisimman täydellistä laitteiden, materiaalien sekä tieteellisten ja teknillisten tietojen vaihtoa ydinvoiman rauhanomaista käyttöä varten, sekä niillä on oikeus osallistua tähän vaihtoon. Sopimuksen osapuolten tulee, sikäli kuin ne ovat tämän sallivassa asemassa, myös harjoittaa yhteistyötä edistääkseen yksin tai yhdessä muiden valtioiden tai kansainvälisten järjestöjen kanssa ydinvoiman rauhanomaisiin tarkoituksiin käyttämisen jatkuvaa kehittämistä, erityisesti sopimuksen osapuolina olevien ydinaseettomien maiden alueilla ja ottaen asianmukaisesti huomioon maailman kehitysalueiden tarpeet.

5 artikla

Jokainen sopimuksen osapuoli sitoutuu ryhtymään asianmukaisiin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että tämän sopimuksen mukaisesti, asianmukaisen kansainvälisen silmälläpidon alaisena ja asianmukaisia kansainvälisiä menettelytapoja noudattaen, ydinräjäytysten kaikesta rauhanomaisesta käytöstä mahdollisesti saatava hyöty saatetaan sopimuksen osapuolina olevien ydinaseettomien valtioiden käytettäväksi ketään syrjimättä ja että räjähteiden käytöstä sellaisille osapuolille koituvat maksut tulevat olemaan niin alhaiset kuin mahdollista sisällyttämättä niihin mitään veloitusta tutkimus- ja kehitystyöstä. Sopimuksen osapuolina olevilla ydinaseettomilla valtioilla tulee olla mahdollisuus saada sellainen hyöty, erityisen kansainvälisen sopimuksen tai sopimusten mukaisesti, asianmukaisen kansainvälisen järjestön kautta, jossa ydinaseettomat valtiot ovat asianmukaisesti edustettuina. Neuvottelujen tästä asiasta tulee alkaa niin pian kuin mahdollista sen jälkeen, kun sopimus tulee voimaan. Sopimuksen osapuolina olevat ydinaseettomat valtiot voivat niin halutessaan myös saada sellaisen hyödyn kahdenkeskisten sopimusten mukaisesti.

6 artikla

Jokainen sopimuksen osapuoli sitoutuu käymään hyvässä uskossa neuvotteluja ydinasekilpailun pikaiseen lopettamiseen ja ydinaseriisuntaan liittyvistä tehokkaista toimenpiteistä sekä tarkan ja tehokkaan kansainvälisen valvonnan alaisena tapahtuvaa yleistä ja täydellistä aseidenriisuntaa koskevasta sopimuksesta.

7 artikla

Mikään tässä sopimuksessa ei vaikuta minkään valtioryhmän oikeuteen solmia alueellisia sopimuksia alueittensa täydellisen ydinaseettomuuden varmistamiseksi.

8 artikla

1. Jokainen sopimuksen osapuoli saa esittää muutoksia tähän sopimukseen. Kunkin esitetyn muutoksen teksti tulee toimittaa tallettajahallituksille, joiden tulee lähettää se sopimuksen kaikille osapuolille. Tämän jälkeen, jos kolmannes tai useammat sopimuksen osapuolista pyytää sitä, tallettajahallitusten tulee kutsua koolle konferenssi, johon niiden tulee kutsua sopimuksen kaikki osapuolet, harkitsemaan tällaista muutosta.

2. Jokainen muutos tähän sopimukseen on hyväksyttävä sopimuksen kaikkien osapuolten äänten enemmistöllä, mukaan lukien kaikkien sopimuksen osapuolina olevien ydinasevaltojen äänet sekä kaikkien muiden osapuolten äänet, jotka muutosesitystä osapuolille lähetettäessä ovat Kansainvälisen atomienergiajärjestön hallintoneuvoston jäseniä. Muutos tulee voimaan kunkin osapuolen kohdalla, joka tallettaa muutoksen ratifioimiskirjansa, kun kaikkien osapuolten enemmistö, mukaan lukien kaikki sopimuksen osapuolina olevat ydinasevaltiot ja kaikki muut osapuolet, jotka muutosesitystä osapuolille lähetettäessä ovat Kansainvälisen atomienergiajärjestön hallintoneuvoston jäseniä, ovat tallettaneet ratifioimiskirjansa. Tämän jälkeen se tulee kunkin muun sopimuspuolen kohdalta voimaan tämän tallettaessa muutosta koskevan ratifioimiskirjansa.

3. Viiden vuoden kuluttua tämän Sopimuksen voimaan tulosta on Genevessä, Sveitsissä, pidettävä sopimuksen osapuolten konferenssi tämän sopimuksen soveltamisen tarkistamiseksi, jotta vakuuttauduttaisiin siitä, että sopimuksen johdannon tarkoitusperät ja sopimuksen ehdot ovat toteutumassa. Tämän jälkeen viiden vuoden väliajoin voidaan kun sopimuksen osapuolten enemmistö näin haluaa ja tekee tätä koskevat esityksensä tallettajahallituksille, kutsua koolle jatkokonferensseja, joiden tarkoituksena samoin on tarkistaa sopimuksen soveltamista.

9 artikla

1. Tämä sopimus on avoinna kaikille valtioille allekirjoittamista varten. Jokainen valtio, joka ei allekirjoita sopimusta ennen sen voimaantuloa tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti, saa liittyä siihen milloin tahansa.

2. Tämä sopimus on allekirjoittajavaltioiden ratifioitava. Ratifioimis- ja liittymiskirjat on talletettava Amerikan Yhdysvaltojen, Iso-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen Kuningaskunnan ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton hallitusten huostaan, jotka täten nimetään tallettajahallituksiksi.

3. Tämä sopimus tulee voimaan, kun sen ovat ratifioineet valtiot, joiden hallitukset on nimetty sopimuksen tallettajiksi, sekä 40 muuta tämän sopimuksen allekirjoittajavaltiota ja kun näiden ratifioimiskirjat on talletettu. Tämän sopimuksen tarkoittamassa mielessä ydinasevaltio on valtio, joka on valmistanut ja räjäyttänyt ydinaseen tai muun ydinräjähteen ennen tammikuun 1 päivää 1967.

4. Niiden valtioiden osalta, joiden ratifioimis- tai liittymiskirjat talletetaan tämän sopimuksen voimaantulon jälkeen, se tulee voimaan niiden ratifioimis- tai liittymiskirjan tallettamispäivänä.

5. Tallettajahallitusten tulee viipymättä ilmoittaa jokaiselle sopimuksen allekirjoittaneelle ja siihen liittyvälle valtiolle kunkin allekirjoituksen päivämäärä, kunkin ratifioimis- tai liittymiskirjan tallettamisen päivämäärä, tämän sopimuksen voimaantulon päivämäärä ja päivämäärä, jolloin on vastaanotettu konferenssin koolle kutsumista koskeva pyyntö tai muita tiedonantoja.

6. Tallettajahallitusten on rekisteröitävä tämä sopimus Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 102 artiklan mukaisesti.

10 artikla

1. Jokaisella osapuolella on kansallisen riippumattomuutensa perusteella oikeus erota sopimuksesta, jos se katsoo, että poikkeukselliset, tämän sopimuksen asiapiiriin liittyvät tapahtumat ovat vaarantaneet sen elintärkeät edut. Sen tulee ilmoittaa tällaisesta eroamisesta sopimuksen kaikille muille osapuolille sekä Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvostolle kolme kuukautta etukäteen. Tällaisen ilmoituksen tulee sisältää selitys niistä poikkeuksellisista tapahtumista, joiden se katsoo vaarantaneen elintärkeät etunsa.

2. Kahdenkymmenenviiden vuoden kuluttua sopimuksen voimaantulosta on kutsuttavaù koolle konferenssi päättämään, onko sopimuksen edelleen oltava voimassa määräämättömän ajan vai onko sitä jatkettava määrätyksi lisäkaudeksi tai -kausiksi. Sopimuksen osapuolten enemmistön on tehtävä tämä päätös.

11 artikla

Tämä sopimus jonka englannin-, venäjän-. ranskan-, espanjan- ja kiinankieliset tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset, on talletettava tallettajahallitusten arkistoihin. Tämän sopimuksen asianmukaisesti oikeaksi todistetut jäljennökset on tallettajahallitusten lähetettävä allekirjoittaneiden ja liittyneiden valtioiden hallituksille.

Tehty kolmena kappaleena Lontoossa, Moskovassa ja Washingtonissa 1 päivänä heinäkunta 1968.