EUVL L 2 6.1.2004

(tiedoksiannettu numerolla K(2003) 4832)

Muutettu säädöksillä:

• Oikaisu (EUVL L 63 28.2.2004)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 124 artiklan,

on kuullut asiantuntijaryhmää, jonka tieteellis-tekninen komitea on nimennyt Euratomin perustamissopimuksen 31 artiklan mukaisesti,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Euratomin perustamissopimuksen toisen osaston III luvun mukaisesti jäsenvaltiot antavat komissiolle säännöllisesti tietoja ympäristön arvioiduista radioaktiivisuustasoista.

(2) Euratomin perustamissopimuksen 35 artiklassa edellytetään, että jokainen jäsenvaltio perustaa tarvittavat laitokset radioaktiivisuustason jatkuvaan valvontaan vesistöissä, ilmassa ja maaperässä sekä perusnormien noudattamisen valvontaa varten.

(3) Euratomin perustamissopimuksen 36 artiklan mukaan toimivaltaisten viranomaisten on määräajoin annettava komissiolle tietoja 35 artiklassa tarkoitetusta valvonnasta komission pitämiseksi tietoisena radioaktiivisuustasosta, jolle väestö altistuu. 35 artiklassa tarkoitettua valvontaa koskeviin tietoihin sisältyvät myös päästöjen radioaktiivisuustasoja koskevat tiedot, sillä niitä tarvitaan tällaisten päästöjen ympäristövaikutusten arvioinnissa. Tämä näkökohta ei kuulunut Euratomin perustamissopimuksen 36 artiklan soveltamisesta ympäristön radioaktiivisuustasojen valvonnassa väestön altistumisen arvioimiseksi 8 päivänä kesäkuuta 2000 annetun komission suosituksen 2000/473/Euratom (EYVL L 191, 27.7.2000, s. 37.) soveltamisalaan. Tällaiset tiedot on syytä määritellä tarkemmin.

(4) Euratomin perustamissopimuksen 37 artiklan soveltamisesta 6 päivänä joulukuuta 1999 annetun komission suosituksen 1999/829/Euratom (EYVL L 324, 16.12.1999, s. 23.) mukaisesti jäsenvaltiot antavat komissiolle säännöllisin väliajoin selvityksen ydinvoimalaitoksista ja jälleenkäsittelylaitoksista ympäristöön vapautuvista nestemäisistä ja ilmakehään joutuvista radioaktiivisista päästöistä. Suosituksessa 1999/ 829/Euratom ei kuitenkaan määritellä tällaisessa selvityksessä annettavia tietoja. Nämä tiedot määritellään nyt annettavassa suosituksessa.

(5) Perusnormien vahvistamisesta työntekijöiden ja väestön terveyden suojelemiseksi ionisoivasta säteilystä aiheutuvilta vaaroilta 13 päivänä toukokuuta 1996 annetun neuvoston direktiivin N:o 96/29/Euratom (EYVL L 159, 29.6.1996, s. 1.) 45 artiklan mukaan jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että ennakkoluvan vaativista toiminnoista väestölle aiheutuneet annokset arvioidaan mahdollisimman totuudenmukaisesti. Tällaisten annosten arvioimiseksi tarvitaan nuklidikohtaisia tietoja radioaktiivisista päästöistä ympäristöön.

(6) Ydinvoimalaitoksista ja jälleenkäsittelylaitoksista tavanomaisen toiminnan yhteydessä ympäristöön pääsevistä radionuklidipäästöistä on oltava saatavilla vakiomuotoisia tietoja, jotta radioaktiivisia päästöjä koskevat mittaustiedot olisivat vertailukelpoisia koko yhteisön tasolla ja jotta voitaisiin varmistaa analyysimenetelmiä koskevien vähimmäisvaatimusten noudattaminen kaikkialla yhteisössä. Kutakin radioaktiivisten päästöjen luokkaa ja ydinlaitostyyppiä varten on tarpeen määritellä keskeiset radionuklidit, joihin olisi sovellettava havaitsemisrajoja koskevia vaatimuksia. Keskeisten radionuklidien olisi edustettava radionuklidien ryhmiä tai erityistä säteilytyyppiä ja niiden olisi oltava säteilyvaikutusten kannalta merkittäviä ja sovelluttava mittausherkkyyden indikaattoreiksi.

(7) Komissio julkaisee säännöllisesti kertomuksia, jotka koskevat ydinvoimaloiden ja ydinpolttoaineen jälleenkäsittelylaitosten vuotuisia radioaktiivisia päästöjä Euroopan yhteisössä (Annual radioactive effluents from nuclear power stations and nuclear fuel reprocessing plants in the European Community) ja arviointia EU:n väestön altistumisesta EU:n ydinvoimaloiden säteilylle (Assessment of the radiological impact on the population of the European Union from European Union nuclear sites). Komission kertomukset olisivat merkittävämpiä ja avoimempia, jos ne perustuisivat vakiomuotoisiin tietoihin.

(8) Ensimmäisenä askeleena kohti yhteisön tasolla toteutettavaa yhdenmukaistamista on tässä vaiheessa tärkeää varmistaa ydinvoimalaitoksista ja jälleenkäsittelylaitoksista tavanomaisen toiminnan yhteydessä tapahtuvien päästöjen radioaktiivisuustasoja koskevien tietojen vertailukelpoisuus. Laitosten purkamistoimintojen ei pitäisi kuulua tämä suosituksen soveltamisalaan, koska ne ovat luonteeltaan erilaisia ja niistä syntyy erityyppisiä jätteitä,

Suosittelee:

1. Tässä suosituksessa määritellään ydinvoimalaitoksista ja jälleenkäsittelylaitoksista tavanomaisen toiminnan yhteydessä tapahtuvia tai mahdollisesti tapahtuvia radionuklidipäästöjä koskevat tiedot, jotka on valittu seurantaa varten ja joista on ilmoitettava Euroopan komissiolle.

2. Tässä suosituksessa tarkoitetaan

a) ’tavanomaisella toiminnalla’ ydinvoimalaitoksen tai jälleenkäsittelylaitoksen toimintaan liittyviä tavanomaisia toimintoja, myös käytöstäpoistamisvaihetta (laitoksen sulkeminen sekä eristys- ja valvontatoiminnot), ei kuitenkaan purkamisvaihetta;

b) ’keskeisillä nuklideilla’ kustakin nuklidiluokasta valittuja sopivia mittausherkkyyden indikaattoreita;

c) ’havaitsemisrajalla’ mittaussuureen pienintä todellista arvoa, joka mittausmenetelmällä voidaan havaita tietyllä virhetodennäköisyydellä;

d) ’päätöskynnyksellä’ päätösmäärän kiinteää arvoa (päätösmäärä on satunnaismuuttuja, jonka perusteella päätetään, onko mitattava fyysinen vaikutus olemassa), jonka perusteella päätetään, että fyysinen vaikutus on olemassa, jos mittaussuureen todellinen mittaustulos, jolla fyysistä vaikutusta kvantifioidaan, ylittää kyseisen arvon.

3. Jäsenvaltioiden olisi ydinvoimalaitoksista ja jälleenkäsittelylaitoksista tapahtuvien ilmassa kulkeutuvien ja nestemäisten päästöjä osalta arvioitava kaikkien liitteessä I olevan taulukon ensimmäisessä sarakkeessa mainittujen radionuklidien päästöjen aktiivisuus.

4. Jos mitatut arvot ovat havaitsemisrajojen alapuolella, liitteessä I olevan taulukon toisessa sarakkeessa mainittujen keskeisten radionuklidien saavutetut havaitsemisrajat eivät saisi ylittää liitteessä I olevan taulukon kolmannessa sarakkeessa määriteltyjä vastaavia vaatimuksia.

5. Jos vastaava tarkkuus voidaan saavuttaa laskemalla tiettyjen radionuklidien päästöt toimintatietojen perusteella tai muiden radionuklidien mittaustietojen perusteella, suorien mittausten sijasta voidaan käyttää laskettuja päästöarvoja.

6. Havaitsemisrajojen ja päätöskynnysten määrittämisessä ja tulosten esittämisessä olisi noudatettava kansainvälistä standardia ISO/IS 11929-7. Vaikka päätöskynnys on teknisesti katsoen alle puolet mittauksessa todellisuudessa saavutetusta havaitsemisrajasta, päätöskynnyksen voidaan käytännön syistä arvioida olevan puolet havaitsemisrajasta.

7. Jos mittaustulokset ovat päätöskynnyksen alapuolella, nämä tulokset olisi korvattava arvolla, joka on puolet päätöskynnyksestä. Jos kuitenkin tarkasteltavana ajanjaksona mittaustulokset ovat toistuvasti päätöskynnyksen alapuolella, on kohtuullista olettaa, että todellinen arvo on nolla, eli päästössä ei ole kyseistä radionuklidia.

8. Jäsenvaltioiden olisi toimitettava komissiolle seuraavat radioaktiivisia päästöjä koskevat tiedot liitteessä II esitetyillä lomakkeilla:

a) niiden liitteessä I olevan taulukon ensimmäisessä sarakkeessa lueteltujen radionuklidien vuotuiset päästöarvot, joista on tarkasteltavana ajanjaksona saatu vähintään yksi päätöskynnyksen ylittävä mittaustulos tai joista on tehty laskelmiin perustuva arvio samana ajanjaksona;

b) kunkin keskeisen radionuklidin osalta korkein kaikissa tarkasteltavana ajanjaksona tehdyissä mittauksissa saavutettu havaitsemisrajan arvo;

c) mittauksia korvaavat, laskelmiin perustuvat arviot radionuklidipäästöistä, jos mittaaminen ei ole teknisesti toteutettavissa;

d) ilmakehään kohdistuvissa päästöissä esiintyvän tritiumin, hiili-14:n ja jodin kemiallinen ja/tai fysikaalinen olomuoto, mikäli nämä tiedot ovat saatavilla;

e) ilmoitettujen arvojen aikaperuste ja tarvittaessa tiedot käytetystä summaamismenetelmästä, mukaan luettuina arvot, joilla on korvattu päätöskynnyksen alapuoliset arvot ja joita on käytetty tulosten estimoinnissa summaamismenetelmässä;

f) näytteenottomenetelmä eri päästövirroissa.

Edellä d, e ja f kohdassa tarkoitetut tiedot olisi annettava selityssarakkeessa. Jos käytetään edellä c kohdassa tarkoitettuja estimoituja arvoja, tästä olisi mainittava selityssarakkeessa, jossa olisi myös ilmoitettava käytetty menetelmä ja tarvittaessa sovellettu havaitsemisraja.

9. Radioaktiivisia päästöjä koskevien tietojen raportointijakson olisi oltava yksi kalenterivuosi. Radioaktiivisia päästöjä koskevat tiedot olisi toimitettava viimeistään seuraavan vuoden syyskuun 30. päivään mennessä.

10. Tämä suositus on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Liite I Vakiomuotoiset tiedot ydinvoimalaitoksista ja jälleenkäsittelylaitoksista tavanomaisen toiminnan yhteydessä tapahtuvista radionuklidipäästöistä

A. Ydinvoimalaitokset

A.1 Päästöt ilmakehään

A.2 Nestemäiset päästöt

B. Jälleenkäsittelylaitokset

B.1 Päästöt ilmakehään

B.2 Nestemäiset päästöt (1)

(¹) Jälleenkäsittelylaitosten nestemäiset jätteet käsitellään tavallisesti yhdessä muiden samalla tehdasalueella sijaitsevien laitosten nesteiden kanssa.

Liite II Lomakkeet ydinvoimalaitoksista ja jälleenkäsittelylaitoksista tavanomaisen toiminnan yhteydessä tapahtuvien radionuklidipäästöjen ilmoittamista varten