Valtioneuvoston asetus elintarvikelain, rehulain ja terveydensuojelulain nojalla tutkimuksia tekevistä laboratorioista 19.2.2015/152

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään elintarvikelain (23/2006) 38 ja 40 §:n, rehulain (86/2008) 27, 28 ja 28 a §:n sekä terveydensuojelulain (763/1994) 49 a §:n, sellaisena kuin niistä ovat elintarvikelain 38 § laissa 643/2010, rehulain 27, 28 ja 28 a § laissa 502/2014 sekä terveydensuojelulain 49 a § laissa 1103/2011, nojalla:

1 § Asetuksen soveltamisala

1. mom.

Tässä asetuksessa säädetään elintarvikelain (23/2006), rehulain (86/2008) ja terveydensuojelulain (763/1994) nojalla tutkimuksia tekevien laboratorioiden ja niitä arvioivien toimielinten pätevyysvaatimuksista sekä laboratorioiden velvollisuuksista.

2. mom.

Asetusta sovelletaan laboratorioihin, jotka tekevät elintarvikelain 39 §:n 1 momentin, rehulain 25 §:n 1 momentin ja terveydensuojelulain 49 a §:n 1 momentin mukaisia viranomaistutkimuksia sekä laboratorioihin, jotka tekevät tutkimuksia elintarvikelain 39 §:n 2 momentin ja rehulain 25 §:n 2 momentin mukaisista omavalvontaan kuuluvista näytteistä.

3. mom.

Asetuksen 4–6 §:ää ei kuitenkaan sovelleta niihin viranomaistutkimuksia tekeviin laboratorioihin, jotka toimivat siirtymätoimenpiteistä sovellettaessa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 882/2004 siltä osin kuin on kyse virallista testausta Trichinellan varalta suorittavien virallisten laboratorioiden akkreditoinnista ja komission asetuksen (EY) N:o 1162/2009 muuttamisesta annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EY) N:o 702/2013 mukaisesti.

2 § Määritelmät

1. mom.

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) laatujärjestelmällä elintarvikelain 38 §:n 1 momentissa, rehulain 27 §:n 6 momentissa ja terveydensuojelulain 49 a §:n 2 momentissa tarkoitettua koordinoiduista toimenpiteistä koostuvaa järjestelmää, jonka avulla laboratorio ohjaa laatutavoitteiden saavuttamiseksi ja vaatimustenmukaisuuden täyttämiseksi tarvittavia prosesseja ja voimavaroja;

2) laadunvarmistuksella laatujärjestelmään sisältyviä toimenpiteitä, jotka edistävät luottamusta siihen, että laboratorion toiminta täyttää laatuvaatimukset;

3) terveysvaaralla elintarvikkeen turvallisuuden mahdollisesti vaarantavaa tekijää tai tilaa siten kuin se on määritelty elintarvikelain 6 §:n 8 kohdassa;

4) akkreditoinnilla tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvää akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevista vaatimuksista ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 339/93 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 765/2008, jäljempänä akkreditointi- ja markkinavalvonta-asetus, 2 artiklan 10 kohdan mukaista todistusta;

5) arvioinnilla laboratorion akkreditointiin rinnastettavaa pätevyyden arviointia ja muuta pätevyyden toteamista, jossa noudatetaan lainsäädännössä edellytettyjä arviointiperusteita ja jossa lisäksi otetaan huomioon viranomaisen asettamia arviointimenettelyjä;

6) tutkimuksella yhden tai useamman ominaisuuden määrittämistä näytteestä;

7) tutkimusmenetelmillä elintarvikelain, rehulain ja terveydensuojelulain nojalla tehtävissä tutkimuksissa käytettäviä määritysmenetelmiä.

3 § Laboratorion laatujärjestelmä

1. mom.

Laboratorion kirjallisen laatujärjestelmän on varmistettava tutkimustulosten luotettavuus ja asiakkaan tarpeisiin sopiva palvelu.

2. mom.

Laatujärjestelmässä on määriteltävä toimintaperiaatteet, joilla laboratorio varmistaa henkilökunnan ammattitaidon ja riittävän perehtyneisyyden laatujärjestelmään sekä muut toimintaedellytykset, kuten asianmukaiset tilat ja olosuhteet. Laatujärjestelmän tulee sisältää vähintään menettelytavat sisäiselle ja ulkoiselle laadunvarmistukselle, tekniselle toiminnalle, alihankinnalle, tallenteiden ja muiden asiakirjojen hallinnalle, laatujärjestelmän jatkuvalle arvioinnille ja kehittämiselle sekä asiakkaiden ja muiden sidosryhmien tarpeiden määrittämiselle. Laatujärjestelmässä tulee määritellä johdon ja henkilökunnan vastuut ja tehtävät sekä kuvata, miten laboratoriossa ylläpidetään tuntemusta toimialan säädöksistä ja miten laboratorio ohjeistaa asiakkaitaan laboratorioon saapuvien näytteiden näytteenoton ja käsittelyn asianmukaisuudesta.

4 § Akkreditoitavat laboratoriot

1. mom.

Elintarvikelain ja rehulain nojalla viranomaistutkimuksia tekevän laboratorion pätevyyden osoittamisesta säädetään rehu- ja elintarvikelainsäädännön sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevien sääntöjen mukaisuuden varmistamiseksi suoritetusta virallisesta valvonnasta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 882/2004, jäljempänä valvonta-asetus, 12 artiklassa. Tällaisen laboratorion on esitettävä akkreditoitaviksi keskeisimmät menetelmät, joita laboratorio käyttää elintarvikelain ja rehulain nojalla tehtäviin viranomaistutkimuksiin.

2. mom.

Akkreditointia hakevan rehulain 27 §:ssä tarkoitetun omavalvontalaboratorion on osoitettava tekemiensä tutkimusten luotettavuus, laboratorion asiantuntemus ja teknisten valmiuksien riittävyys standardin SFS-EN ISO/IEC 17025 vaatimuksiin nähden. Tällaisen laboratorion on esitettävä akkreditoitaviksi menetelmät, joita laboratorio käyttää rehulain 25 §:n 2 momentissa tarkoitettujen salmonellaomavalvontanäytteiden tutkimuksiin.

3. mom.

Laboratorion, joka tekee terveydensuojelulain 21 §:n nojalla talousveden valvontatutkimusohjelmiin kuuluvia, viranomaisille tarkoitettuja tutkimuksia, on osoitettava akkreditoinnilla, että sen tekemien tutkimusten luotettavuus, laboratorion asiantuntemus ja teknisten valmiuksien riittävyys täyttää standardissa SFS-EN ISO/IEC 17025 asetetut vaatimukset. Tällaisen laboratorion on esitettävä akkreditoitaviksi menetelmät, joita laboratorio käyttää sellaisten muuttujien tutkimisessa, joille on terveydensuojelulain nojalla säädetty enimmäis- tai vähimmäismäärä taikka muu numeerinen arvo.

4. mom.

Akkreditointi voi koskea yksittäisiä menetelmiä tai menetelmäryhmiä.

5 § Arvioitavat laboratoriot

1. mom.

Elintarvikelain 38 §:ssä tarkoitetun omavalvontalaboratorion on osoitettava tekemiensä tutkimusten luotettavuus, laboratorion asiantuntemus ja teknisten valmiuksien riittävyys pätevyyden arvioinnilla standardin SFS-EN ISO/IEC 17025 vaatimusten mukaan. Tällaisen laboratorion on esitettävä arvioitaviksi keskeisimmät menetelmät, joita laboratorio käyttää tämän asetuksen soveltamisalan mukaisiin omavalvontatutkimuksiin.

2. mom.

Rehulain 27 §:ssä tarkoitetun omavalvontalaboratorion on osoitettava tekemiensä tutkimusten luotettavuus, laboratorion asiantuntemus ja teknisten valmiuksien riittävyys pätevyyden arvioinnilla standardin SFS-EN ISO/IEC 17025 vaatimusten mukaan. Tällaisen laboratorion on esitettävä arvioitaviksi menetelmät, joita laboratorio käyttää rehulain 25 §:n 2 momentissa tarkoitettujen salmonellaomavalvontanäytteiden tutkimuksiin.

3. mom.

Laboratorion, joka tekee terveydensuojelulain nojalla muita kuin tämän asetuksen 4 §:n 3 momentissa mainittuja viranomaisille tarkoitettuja tutkimuksia, on osoitettava tekemiensä tutkimusten luotettavuus, laboratorion asiantuntemus ja teknisten valmiuksien riittävyys pätevyyden arvioinnilla standardin SFS-EN ISO/IEC 17025 vaatimusten mukaan. Tällaisen laboratorion on esitettävä arvioitaviksi menetelmät, joita laboratorio käyttää sellaisten muuttujien tutkimisessa, joille on terveydensuojelulain nojalla annetuissa säädöksissä tai ohjeissa annettu enimmäis- tai vähimmäismäärä, muu numeerinen arvo tai tavanomainen taso. Tällaisen laboratorion pätevyys on arvioitava vähintään kolmen vuoden välein.

4. mom.

Arviointi voi koskea yksittäisiä menetelmiä tai menetelmäryhmiä.

6 § Arviointielimen pätevyys

1. mom.

Toimielimen, joka akkreditoi tämän asetuksen 4 §:n mukaisen laboratorion, on täytettävä akkreditointi- ja markkinavalvonta-asetuksen vaatimukset.

2. mom.

Toimielimen, joka arvioi 5 §:n 2 momentin mukaisen laboratorion pätevyyttä, on täytettävä standardin SFS-EN ISO/IEC 17011 vaatimukset.

3. mom.

Toimielimen, joka arvioi 5 §:n 1 ja 3 momentin mukaisen laboratorion pätevyyttä, on toimittava sellaisten menettelyjen mukaisesti, jotka vastaavat standardissa SFS-EN ISO/IEC 17011 kuvattuja menettelyjä. Toimielimen on osoitettava pätevyytensä Elintarviketurvallisuusvirastolle.

7 § Trikiinitutkimuksia tekevän henkilön pätevyys

1. mom.

Trikiinitutkimuksia saa tehdä vain henkilö, joka on suorittanut hyväksyttävästi Elintarviketurvallisuusviraston järjestämän kurssin ja kuulustelun trikiinitutkimuksia tekeville henkilöille sekä henkilö, jolla on eläinlääkärinammatin harjoittamisesta annetussa laissa (29/2000) tarkoitettu oikeus harjoittaa eläinlääkärin ammattia.

8 § Tutkimusmenetelmille asetettavat vaatimukset

1. mom.

Tämän asetuksen mukaisissa tutkimuksissa on ensisijaisesti käytettävä säännöksissä edellytettyjä tai niiden vaatimukset täyttäviä menetelmiä. Jos käytettävästä menetelmästä ei ole säännöksiä, on käytettävä kansainvälisesti tai kansallisesti tunnustetun menetelmäkokoelman menetelmää tai tarkoitukseen sopivaa tieteellisten käytäntöjen mukaisesti kehitettyä menetelmää.

2. mom.

Elintarvikelain ja rehulain nojalla tehtävissä viranomaisnäytteiden tutkimuksissa käytettäville menetelmille asetettavista vaatimuksista säädetään lisäksi valvonta-asetuksen 11 artiklassa. Elintarvikelain nojalla tehtävissä omavalvontanäytteiden tutkimuksissa käytettäville menetelmille asetettavista vaatimuksista säädetään elintarvikehygieniasta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 852/2004 4 artiklan 5 kohdassa.

9 § Tutkimustuloksen ilmoittamisessa käytettävä yksikkö

1. mom.

Jos tutkittavalle muuttujalle on säädetty enimmäis- tai vähimmäismäärä taikka muu arvo, on laboratorion ilmoitettava tutkimustulos säännöksessä mainituin yksiköin.

10 § Laboratorion toiminnasta ilmoittaminen

1. mom.

Laboratorion on huolehdittava, että Elintarviketurvallisuusvirastolla on laboratorion ja sen toimintayksiköiden toimintaa koskevat seuraavat ajantasaiset tiedot:

1) laboratorion nimi ja yhteystiedot sekä yritys- ja yhteisötunnus;

2) tutkimuksista vastaava henkilö ja hänen yhteystietonsa;

3) arvioinnin ja akkreditoinnin piirissä olevat tutkimusmenetelmät ja Elintarviketurvallisuusviraston niin pyytäessä tiedot menetelmän kattamasta mittausalueesta, tulosten tarkkuudesta ja laboratorion mittausepävarmuudesta sekä vertailututkimuksiin osallistumisesta ja vertailututkimuksissa saaduista tuloksista;

4) akkreditoinnin peruuttaminen mahdollisine määräaikoineen;

5) merkittävät arvioinnissa todetut poikkeamat;

6) laboratorion toiminnan keskeyttämisen, lopettamisen tai uudelleen käynnistämisen ajankohta.

2. mom.

Tässä pykälässä tarkoitetut tiedot on ilmoitettava viivytyksettä kirjallisesti tai sähköisesti. Laboratorion henkilökuntaa koskevista alle 60 vuorokautta kestävistä muutoksista ei tarvitse tehdä ilmoitusta.

11 § Terveysvaaraan viittaava tutkimustulos

1. mom.

Elintarvikelain 40 §:n 2 momentissa tarkoitetusta terveysvaaraan viittaavasta tutkimustuloksesta on kysymys, jos

1) tulos on vastoin elintarvikkeiden mikrobiologisista vaatimuksista annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 2073/2005 säädettyä elintarvikkeen turvallisuutta koskevaa vaatimusta; tai

2) tutkimuksessa todetaan markkinoille saatettavassa tai markkinoilla olevassa elintarvikkeessa biologisia, kemiallisia tai fysikaalisia tekijöitä siinä määrin taikka elintarvikkeesta annettavissa tiedoissa todetaan sellaisia puutteita, että ihmisen terveys voi niiden johdosta vaarantua.

12 § Toimeksiantajalle ja valvontaviranomaiselle tehtävä ilmoitus tutkimustuloksista

1. mom.

Elintarvikelain 40 §:n 2 momentissa ja rehulain 28 §:n 1 momentissa tarkoitetuista tutkimuksista tulee ilmoittaa seuraavat tiedot:

1) näyte ja näytteenottopaikka;

2) näytteenoton, tutkimuksen aloittamisen ja ilmoituksen tekemisen päivämäärät;

3) tutkimustulos ja tutkimuksessa käytetty menetelmä.

2. mom.

Laboratorion on tehtävä ilmoitus viivytyksettä suullisesti ja vahvistettava se kirjallisesti.

13 § Elintarviketurvallisuusvirastolle tehtävä yhteenveto ja ilmoitus

1. mom.

Elintarvikelain 40 §:n 1 momentissa ja rehulain 28 §:n 3 momentissa tarkoitetussa yhteenvedossa sekä rehulain 28 §:n 2 momentissa tarkoitetussa ilmoituksessa voidaan edellyttää seuraavia tietoja:

1) erityyppiset näytteet ja niiden lukumäärät;

2) tutkimukset ja niiden lukumäärät;

3) toimeksiantajaryhmät;

4) tutkimustulokset;

5) elintarvike- ja rehumääräysten vastaiset tulokset;

6) terveysvaaraan viittaavat tulokset;

7) näytteenottopaikan tyyppi;

8) näytteenoton ajankohta.

2. mom.

Elintarviketurvallisuusviraston pyytäessä yhteenvetoa terveysvaaraan viittaavista tutkimuksista on tiedot toimitettava virastolle viivytyksettä.

14 § Näytteiden ja mikrobikantojen säilyttäminen ja lähettäminen

1. mom.

Elintarvikelain 40 §:n 2 momentissa tarkoitetuista näytteistä ja mikrobikannoista laboratorion on lähetettävä kansalliseen vertailulaboratorioon zoonoottiset mikrobikannat sekä elintarvikkeen tai veden välityksellä leviävien epidemioiden ja vakavien tartuntojen selvittämiseksi tarpeelliset mikrobikannat ja näytteet.

2. mom.

Rehulain 28 §:n 2 momentissa sekä edellä 1 momentissa tarkoitetut mikrobikannat ja näytteet on lähetettävä viivytyksettä ja niiden mukana on oltava seuraavat tiedot:

1) tutkimuksen toimeksiantajan yhteystiedot;

2) lähettävän laboratorion yhteystiedot;

3) tunnistetiedot lähetettävästä näytteestä ja kannasta sekä näytteestä, josta mikrobikanta on eristetty (tiedot ja kuvaus näytteestä; elintarvikkeesta ja rehusta myös tiedot valmistajasta ja erästä);

4) näytteenottopaikka;

5) tutkimustulos ja tutkimuksessa käytetty menetelmä;

6) näytteenoton, tutkimuksen aloittamisen sekä kantojen ja näytteiden lähettämisen päivämäärät.

3. mom.

Laboratorion on säilytettävä 1 momentissa tarkoitetut mikrobikannat ja näytteet, kunnes se on selvittänyt tarpeen niiden lähettämisestä kansalliseen vertailulaboratorioon. Vertailulaboratorio vastaa tarpeellisiksi katsomiensa jatkoselvitysten kustannuksista.

15 § Voimaantulo

1. mom.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2015.

2. mom.

Tällä asetuksella kumotaan elintarvikelain ja terveydensuojelulain nojalla tutkimuksia tekevistä laboratorioista annettu valtioneuvoston asetus (1174/2006).