LiVM 16/2018 vp HE 180/2017 vp
Hallituksen esitys eduskunnalle tieliikennelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

JOHDANTO

Vireilletulo

Hallituksen esitys eduskunnalle tieliikennelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ( HE 180/2017 vp ): Asia on saapunut liikenne- ja viestintävaliokuntaan mietinnön antamista varten. Asia on lisäksi lähetetty perustuslakivaliokuntaan ja lakivaliokuntaan lausunnon antamista varten. 

Eduskunta-aloitteet

Esityksen yhteydessä valiokunta on käsitellyt seuraavat aloitteet: 

 LA  24 /2015 vp 

Maria Guzenina /sd /ym.


Lakialoite laiksi tieliikennelain muuttamisesta  LA  46 /2017 vp 

Johanna Karimäki /vihr /ym.


Lakialoite laiksi tieliikennelain 28 c §:n muuttamisesta  TPA  13 /2016 vp 

Outi Mäkelä /kok /ym.


Toimenpidealoite nastarenkaiden käyttöajan selkiyttämisestä  TPA  32 /2016 vp 

Kari Kulmala /ps /ym.


Toimenpidealoite automaattisen liikennevalvonnan kehittämisestä

Lausunnot

Asiasta on annettu seuraavat lausunnot: 

perustuslakivaliokunta PeVL 9/2018 vp

lakivaliokunta LaVL 9/2018 vp

Asiantuntijat

Valiokunta on kuullut: 

  • yksikön johtaja Elina Thorström - liikenne- ja viestintäministeriö
  • liikenneneuvos Kimmo Kiiski - liikenne- ja viestintäministeriö
  • erityisasiantuntija Erik Asplund - liikenne- ja viestintäministeriö
  • yli-insinööri Mikko Karhunen - liikenne- ja viestintäministeriö
  • lainsäädäntöneuvos Ville Hinkkanen - oikeusministeriö
  • rajavartioylitarkastaja Pertti Normia - sisäministeriö
  • poliisitarkastaja Jari Pajunen - sisäministeriö
  • hallitusneuvos Anne Koskela - sosiaali- ja terveysministeriö
  • ympäristöneuvos Petteri Katajisto - ympäristöministeriö
  • johtaja Laura Kuistio - Liikennevirasto
  • tieliikennejohtaja Marko Sillanpää - Liikenteen turvallisuusvirasto
  • johtava tutkija Kai Valonen - Onnettomuustutkintakeskus
  • poliisitarkastaja Heikki Ihalainen - Poliisihallitus
  • yli-insinööri Timo Repo - Opetushallitus
  • erikoistutkija Jussi Pääkkönen - Kilpailu- ja kuluttajavirasto
  • johtava asiantuntija Anne Lounamaa - Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
  • liikennelääketieteen professori Timo Tervo - Helsingin yliopisto
  • apulaisprofessori Heikki Liimatainen - Tampereen teknillinen yliopisto
  • yksikön päällikkö Juha Tapio - Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
  • liikenneturvallisuusinsinööri Jaakko Klang - Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
  • varapuheenjohtaja Sari Loijas - Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta
  • hallintojohtaja Yrjö Judström - Helsingin kaupungin liikennelaitos, HKL
  • liikennejärjestelmäyksikön päällikkö Heikki Hälvä - Helsingin kaupunki
  • johtava lakimies Kaisa Mäkinen - Helsingin seudun liikenne
  • kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula - Porvoon kaupunki
  • yhdyskuntatekniikan asiantuntija Hanna Kemppainen - Suomen Kuntaliitto
  • suunnittelupäällikkö Ari Vandell - Tampereen kaupunki
  • liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari - Liikennevakuutuskeskus
  • Manager Jarmo Sunnari - Nokian Renkaat Oyj
  • asiantuntija Teemu S. Lindfors - Testmill Oy Ltd
  • toimitusjohtaja Pasi Nieminen - Autoliitto ry
  • sosiaalipoliittinen asiantuntija Tiina Lappalainen - Invalidiliitto ry
  • toimitusjohtaja Matti Peltola - Koneyrittäjien liitto ry
  • tutkimuspäällikkö Juha Valtonen - Liikenneturva
  • toimitusjohtaja Mika Mäkilä - Linja-autoliitto
  • toimitusjohtaja Pekka Aaltonen - Logistiikkayritysten Liitto ry
  • logistiikkapäällikkö Outi Nietola - Metsäteollisuus ry
  • yhteyspäällikkö Tapio Koisaari - Onnettomuustietoinstituutti
  • aitatyönjohtaja Kari Henttunen - Paliskuntain yhdistys
  • toiminnanjohtaja Otso Kivekäs - Pyöräliitto
  • varapuheenjohtaja Timo Tarvainen - SF-Caravan ry
  • puheenjohtaja Jarmo Jokilampi - Suomen Autokoululiitto ry
  • johtava asiantuntija Ari Herrala - Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry
  • toimitusjohtaja Kurt Ljungqvist - Suomen Moottoriliitto ry
  • kumppanuusjohtaja Veli-Pekka Ratinen - Suomen Motoristit ry
  • tekninen asiantuntija Ville Jaakola - Suomen Taksiliitto ry
  • toimitusjohtaja Nina Raitanen - Suomen Tieyhdistys

Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 

  • liikenne- ja viestintäministeriö
  • valtiovarainministeriö
  • Lapsiasiavaltuutetun toimisto
  • saamelaiskäräjät
  • Liikenteen turvallisuusvirasto
  • Tulli
  • Opetushallitus
  • Suomen Kuntaliitto
  • Infra ry
  • Liikenneturva
  • Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
  • Pyöräilykuntien verkosto ry
  • Suomen Paikallisliikenneliitto ry
  • Suomen tuomariliitto ry
  • Suomen Yrittäjät ry
  • Yhteinen Toimialaliitto ry
  • poliisi Reijo Köngäs

Valiokunta on saanut ilmoituksen, ei lausuttavaa: 

  • Suomen ympäristökeskus
  • Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry
  • Teknologiateollisuus ry

HALLITUKSEN ESITYS JA EDUSKUNTA-ALOITTEET

Hallituksen esitys

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi tieliikennelaki, jolla toteutetaan pääministeri Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelman kärkihankkeita digitaalisen kasvuympäristön rakentamiseksi sekä säädösten sujuvoittamiseksi. Ehdotetulla lailla toimeenpannaan valtioneuvoston tekemä periaatepäätös tieliikenteen turvallisuudesta. Samalla muutettaisiin useita siihen liittyviä lakeja.  

Tieliikennelaissa koottaisiin yhteen liikenteessä käyttäytymisen säännöt. Näitä olisivat liikenteen yleiset periaatteet, liikennesäännöt ja ajoneuvojen käyttämistä tiellä koskevat säännöt. Myös liikenteenohjauksesta ja liikenteenohjauksessa käytettävistä laitteista ja merkistä säädettäisiin. Sen lisäksi säädettäisiin lain rikkomisesta määrättävästä liikennevirhemaksusta ja sen järjestelmästä.  

Tieliikennelainsäädäntöä purkamalla vähennettäisiin byrokratiaa ja lisättäisiin tienkäyttäjien omaa vastuullisuutta liikenneturvallisuudesta, liikenteen sujuvuudesta ja ympäristöstä. Sen lisäksi yksittäisten säännösten kokonaismäärää vähennettäisiin. Säännösten kirjoitustapaa täsmennettäisiin, yksinkertaistettaisiin ja nykyaikaistettaisiin.  

Sääntelyä uudistamalla vastattaisiin paremmin perustuslain, kansainvälisten sopimusten ja Euroopan unionin lainsäädännön asettamiin vaatimuksiin. Tieliikenteen nopea tekninen kehitys ja automaatio otettaisiin voimassa olevaa lainsäädäntöä paremmin huomioon. 

Lait on tarkoitettu pääosin tulemaan voimaan vuoden 2019 aikana. Ehdotetussa tieliikennelaissa on joitain siirtymäaikaa koskevia säännöksiä. 

Lakialoitteet

LA 24/2015 vp

Lakialoitteessa ehdotetaan, että kunnan teknisellä toimella tai sitä vastaavalla kunnan toimielimellä olisi oikeus myöntää kotihoidon henkilöstölle pysäköintilupa, jolla ajoneuvon saa pysäköidä maksulliselle pysäköintipaikalle maksua suorittamatta, alueelle, jossa pysäköinti on liikennemerkein kielletty, sekä rajoitusta pitemmäksi ajaksi sellaiselle pysäköintipaikalle, jossa pysäköinnin enimmäisaikaa on liikennemerkein rajoitettu. Milloin tällaisesta pysäköinnistä on ilmeistä haittaa, on ajoneuvo poliisin kehotuksesta siirrettävä. 

LA 46/2017 vp

Lakialoitteessa ehdotetaan tieliikennelakiin kirjattavaksi selkeästi kohta tieliikenneasetuksesta, jossa sanotaan, että pysäköintilupa voidaan myöntää vammaiselle, jolla on säännöllinen tai usein toistuva kuljetustarve eikä hän selviydy kuljetuksen jälkeen ilman saattajaa. 

Toimenpidealoitteet

TPA 13/2016 vp

Toimenpidealoitteessa esitetään, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin nastarenkaiden käyttöä koskevan asetuksen selkiyttämiseksi ja asettaa nastarenkaiden käytölle yksiselitteisen aikarajan, 1.11.—30.4.  

TPA 32/2016 vp

Toimenpidealoitteessa esitetään, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, että automaattisen liikennevalvonnan kameratolpat maalataan huomiovärein ja jokaisesta kameratolpasta annetaan erikseen liikennemerkein ja tiehen tehtävin maalauksin ennakkovaroitus kuljettajille ennen kameran valvonta-alueelle saapumista. Tämän lisäksi jokaisen kameratolpan sijainti tulee arvioida uudelleen vakuutusyhtiöiden liikenneonnettomuustilastojen perusteella. Lisäksi nykyisen pistevalvonnan sijaan tulee erityisesti maantieverkolla kehittää nykyisten valvontakameroiden avulla keskinopeuden mittausta, jolla on nykyistä pistevalvontaa huomattavasti suurempi vaikutus kuljettajien ajonopeuksiin.  

VALIOKUNNAN YLEISPERUSTELUT

Yleistä

Hallituksen esityksessä uudeksi tieliikennelaiksi kootaan yhteen liikenteessä käyttäytymistä koskevat säännökset, kuten liikenteen yleiset periaatteet, liikennesäännöt ja ajoneuvojen käyttämistä tiellä koskevat säännöt. Laissa säädetään myös liikenteenohjauksesta ja liikenteenohjauksessa käytettävistä laitteista ja merkeistä sekä lain rikkomisesta määrättävästä liikennevirhemaksusta. 

Valiokunta pitää hyvänä, että esityksellä on pyritty vähentämään säännösten kokonaismäärää ja keventämään hallinnollista taakkaa. Esityksen tarkoituksena on myös lisätä tienkäyttäjien omaa vastuullisuutta liikenneturvallisuudesta, liikenteen sujuvuudesta ja ympäristöstä. Sääntelyä uudistamalla pyritään vastaamaan nykyistä paremmin myös perustuslain, kansainvälisten sopimusten ja Euroopan unionin lainsäädännön asettamiin vaatimuksiin.  

Ehdotetulla lailla säädetään useista sellaisista seikoista, joista aiemmin on säädetty asetustasolla. Tällaisia uusia lain tasolla säädettäviä asioita ovat muun muassa moottorikäyttöisten ajoneuvojen suurimmat sallitut ajoneuvokohtaiset nopeudet, liikennemerkit ja muut liikenteen ohjauslaitteet, ajoneuvolle ja ajoneuvoyhdistelmälle tiellä yleisesti sallitut mitat ja massat sekä ajoneuvon kuormaaminen, kuorman varmistaminen, hinaaminen ja näistä myönnettävät poikkeukset. Valiokunta katsoo, että kokoamalla yhteen kokonaisuuteen myös aiemmin asetustasolla ollut sääntely selkeytetään kokonaisuutta tienkäyttäjien kannalta. 

Valiokunta pitää tieliikennelain kokonaisuudistusta perusteltuna ja tarpeellisena päivityksenä tämän päivän tilanteeseen. Valiokunta pitää esitystä myös kokonaisuutena hyvin valmisteltuna. Kaikkia tienkäyttäjiä koskettavana on tärkeää, että sääntely on selkeää ja vastaa nykypäivän tarpeita. Valiokunta katsoo, että kokonaisuutena esitys on omiaan lisäämään liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta.  

Tieliikenteen turvallisuudesta

Uuden tieliikennelain tarkoituksena on saada tienkäyttäjät toimimaan mahdollisimman yhdenmukaisesti ja ennakoitavasti. Tieliikenteen toimivuuden ja turvallisuuden kannalta keskeisenä lähtökohtana liikenteessä on luottamusperiaate ja se, että kaikki tienkäyttäjät noudattavat yhtenäisesti ja huolellisesti liikennesääntöjä. Käytännössä liikenteen sujuvuus edellyttää kuitenkin tienkäyttäjiltä ennakointia ja varovaisuutta, muiden liikkujien huomioonottamista ja tarvittaessa myös joustavuutta tilanteen vaatimalla tavalla. Valiokunta korostaa sääntöjä noudattavan, mutta myös muita tienkäyttäjiä kunnioittavan liikennekulttuurin kehittämisen tärkeyttä. Valiokunta painottaa liikennekasvatuksen merkitystä liikenneosaamisen ja liikenteeseen liittyvien asenteiden muokkaamisessa. 

Valiokunta pitää liikenteen turvallisuutta ensiarvoisen tärkeänä. Suomessa tieliikennekuolemien määrän väheneminen on edelleen jäljessä monien muiden maiden kehityksestä, ja erityisesti tämä näkyy nuorten onnettomuustilastoissa. Eräinä syinä on tuotu esille, että erityisesti henkilöautoliikenteen osuus on Suomessa monia muita maita suurempi ja autojen keski-ikä on korkeampi. Pitkillä etäisyyksillä, asenteilla ja tieinfrastruktuurin turvallisuusratkaisuilla voi olla oma merkityksensä tilastoihin. Euroopan unioni on asettanut poliittiseksi liikenneturvallisuustavoitteeksi tieliikennekuolemien määrän puolittamisen vuoteen 2020 mennessä vuoden 2010 tasosta. Pitkän aikavälin visiona Suomessa on, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Valiokunta korostaa, että näiden tavoitteiden saavuttaminen vaatii laajaa keinovalikoimaa. 

Tieliikennelailla voidaan vaikuttaa turvallisuuteen muun muassa sääntelyn selkeydellä ja toimivalla valvonta- ja seuraamusjärjestelmällä. Lainsäädännöllä on liikenteen turvallisuuden kannalta keskeinen merkitys, mutta turvallisuus riippuu monista muistakin tekijöistä, kuten asenteista ja tienkäyttäjien osaamisen ja tietojen riittävyydestä. Uuden mittavan lainsäädäntökokonaisuuden kohdalla on erityisen tärkeää panostaa asiasta tiedottamiseen ja liikennekäyttäytymistä koskevaan koulutukseen. Sääntöjen muuttuessa erityisesti alkuvaiheessa myös muiden liikkujien huomioimisen merkitys korostuu liikenteessä, koska uusien sääntöjen omaksuminen vie väistämättä oman aikansa.  

Liikenteen turvallisuuden kehittämisessä tarvitaan laajaa monialaista kokonaisnäkemystä, jossa liikenteen sääntöjen ja liikenteen suunnittelun lisäksi pyritään yhteiseen suuntaan myös esimerkiksi verotuksellisin keinoin ja yhteiskuntarakentamisen kautta. Ajoneuvojen keski-iän alentamiseen tarvitaan edelleen uusia keinoja, ja tieinfrastruktuurin turvallisuuden kehittämiseen ja ylläpitoon tarvitaan lisää panostusta. 

Valiokunta kiinnittää huomiota myös liikennevalvonnan rooliin liikenteen turvallisuuden kehittämisessä. Poliisin riittävällä läsnäololla ja näkymisellä liikenteessä on olennainen merkitys, ja enimmäisnopeuksien valvonnan sijasta olisi tärkeää kiinnittää nykyistä enemmän huomiota esimerkiksi suojateiden turvallisuuteen, riittävien turvavälien pitämiseen ja oikeanlaisten tilannenopeuksien käyttöön liikenteessä. 

Liikenteessä voidaan nähdä olevan käynnissä murros, jossa digitalisaatio tulee määrittämään keskeisesti liikenteen palvelujen ja liikkumisen luonnetta. Valiokunta pitää erityisen hyvänä, että lakiehdotuksessa on otettu huomioon automaattisten ajoneuvojen ja liikenteen automaation käyttöönotto ja kehittyminen. Jatkossa tulee pyrkiä hyödyntämään myös teknologian, automaation ja tiedon hyödyntämisen tuomat mahdollisuudet tieliikenteen toimivuuden ja turvallisuuden kehittämisessä. 

Jalankulkijan heijastin ja pyöräilijän kypärä

Valiokunta pitää hyvänä, että heijastimen käyttöä ja pyöräilykypärää koskeva sääntely säilyy tieliikennelaissa selkeinä viesteinä niiden käyttämisen tarpeellisuudesta ja tärkeydestä. 

Teknisten laitteiden käyttäminen ajon aikana

Esityksen mukaan ajoneuvon tai raitiovaunun kuljettaja ei saa ajon aikana käyttää teknistä laitetta tai järjestelmää siten, että sen käyttäminen haittaa tai vaarantaa ajoneuvon tai raitiovaunun kuljettamista. Tämä koskee sekä ajoneuvoon liittyviä laitteita että mukana kuljetettavia viestintä- yms. välineitä. Lisäksi esityksen mukaan moottorikäyttöisen ajoneuvon tai raitiovaunun kuljettaja ei saa ajon aikana käyttää mitään viestintävälinettä siten, että pitää sitä kädessään. Valiokunta pitää nykypäivänä erikoisena, että viestintävälineestä säädetään erillisin kielloin. Saadun selvityksen mukaan kansainvälinen tieliikennesopimus kuitenkin edellyttää tämän kaltaista säännöstä. Valiokunta painottaa, että 1. lakiehdotuksen 5 §:n mukaan ajoneuvo tulee kyetä hallitsemaan kaikissa tilanteissa, mikä tulee ottaa huomioon kaikkien teknisten laitteiden käyttämisessä ajon aikana. 

Asiantuntijakuulemisessa on myös kritisoitu viestintävälineen käytön sallimista esimerkiksi liikennevaloissa pysähtymisen aikana erityisesti liikenteen sujuvuuden heikentymisen kannalta. Valiokunta katsoo, että kyseisen sääntelyn toimivuutta ja vaikutuksia liikenteen sujuvuuteen on syytä seurata tarkoin jatkossa. 

Liikenteenohjauslaitteet

Esityksen mukaan liikenteenohjauslaitteesta päättää maantielle tienpitäjä ja kadulle ja muulle kunnan hallinnoimalle tielle kunta. Muulle kuin edellä mainitulle tiealueelle ohjauslaitteesta päättää tienpitäjä saatuaan siihen kunnan suostumuksen.  

Asiantuntijakuulemisessa on osin kritisoitu kunnan tehtävää suostumuksen antajana ja tuotu esille, että tämä aiheuttaisi kunnille huomattavasti lisätyötä ja kustannuksia. Valiokunta kuitenkin korostaa, että saadun selvityksen mukaan kyseinen ehdotus vastaa nykylain sääntelyä. Vaikuttaa siltä, että kunnilla on ollut asiassa erilaisia käytäntöjä, mutta valiokunta pitää perusteltuna, että kunta antaa suostumuksen esimerkiksi liikennemerkkien käyttöön. Liikenteenohjauslaitteet ovat ensisijaisia laissa säädettyihin liikennesääntöihin nähden, joten ei voida ajatella, että niitä voitaisiin käyttää täysin vapaasti ilman viranomaisen suostumusta. Valiokunta pitää myös hyvänä, että tieto näistä päätöksistä toimitetaan Liikennevirastolle. Tulevaisuudessa tätä tietoa on mahdollista hyödyntää esimerkiksi liikenteen kehittämisessä ja automaatiossa. 

Taajamien nopeusrajoitukset

Asiantuntijakuulemisessa usea asiantuntija on esittänyt, että taajamien yleiseksi nopeusrajoitukseksi tulisi liikenneturvallisuussyistä säätää 30 tai 40 km/h. Valiokunta kuitenkin katsoo, että taajamien nopeusrajoitukset sopivat olosuhteiden erilaisuudesta johtuen yleistä säännöstä paremmin tapauskohtaisesti liikenteenohjauslaitteilla osoitettaviksi. Valiokunta painottaa, että taajama-alueiden nopeusrajoitusten alentaminen olisi edullista sekä liikenneturvallisuuden että ympäristön kannalta, ja kannustaa tienpitäjiä taajamanopeuksien alentamiseen liikenteen suunnittelussa. 

Ajoneuvon pysäyttäminen jalkakäytävälle tai pyörätielle

Kuulemisissa on osin kritisoitu lyhyeksi ajaksi pysäyttämisen sallimista jalkakäytävälle tai pyörätielle ajoneuvoon nousemista, poistumista, kuormaamista tai kuorman purkamista varten. Valiokunta katsoo, että nykytilanteessa mainitunlainen säännös on kuitenkin käytännössä välttämätön muun muassa tavaroiden lastauksen ja purun mahdollistamiseksi. Jatkossa muun muassa katuinfrastruktuurin suunnittelussa tulee huomioida nämä tarpeet siten, että jalkakäytäville pysäyttäminen on mahdollisimman harvoin tarpeen. Valiokunta kannustaa kaupunkeja toimivien lastaus- yms. järjestelyjen suunnitteluun erityisesti uusien asuinalueiden osalta. 

Kotiin tuotavien palveluiden pysäköintiongelmat

Saadun selvityksen mukaan kotihoidon työntekijöillä ja vastaavilla työntekijäryhmillä on kaupungeissa merkittäviä ongelmia pysäköinnin kannalta. Kotiin tuotavien palvelujen määrä on saadun selvityksen mukaan myös lisääntymässä. Periaatteessa kuntien tehtävänä on järjestää pysäköintimahdollisuudet myös nämä ryhmät huomioon ottaen. Valiokunta näkee kuitenkin ongelman merkittävänä ja katsoo, että ongelmiin tulee löytää koko Suomen kattava yhtenäinen ratkaisu. Näin ollen valiokunta ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi lausuman, jonka mukaan 

eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto valmistelee yhteistyössä kuntien ja muiden toimijoiden kanssa yhtenäisen ratkaisun kotihoidon ja vastaavien kotiin tarjottavien palvelujen työntekijöiden pysäköinnin helpottamiseksi ja valmistelee viipymättä asiassa tarvittavat säännösmuutokset. (Valiokunnan lausumaehdotus 2) 

Talvi- ja nastarengassäännökset

Talvirengasmääräyksiä uudistettaisiin esityksen perustelujen mukaan vastaamaan paremmin Suomen vaihtuvia keliolosuhteita. Talvirenkaita olisi käytettävä ajoneuvoissa, jos sää tai keli sitä edellyttää marras-, joulu-, tammi-, helmi- ja maaliskuun aikana. Liikenteen turvallisuusvirasto voisi antaa tarkempia määräyksiä eri ajoneuvoluokkien talvirenkaista. Nastarenkaita saisi esityksen mukaan käyttää marraskuun alusta maaliskuun loppuun. Myös nastarenkaita voisi kuitenkin käyttää milloin tahansa, jos keli niitä edellyttäisi. 

Valiokunta pitää periaatteessa hyvänä, että rengassääntelyyn tuodaan joustavuutta. Talvirenkaiden käyttöä koskevat ehdotukset ovat asiantuntijakuulemisessa kuitenkin saaneet osakseen myös kritiikkiä ja huolia ehdotuksen vaikutuksista liikenteen turvallisuuteen. Valiokunta yhtyy jossain määrin huoleen sääntelyn toimivuudesta ja vaikutuksista. Valiokunta pitää kuitenkin sääntelyä esityksessä esille tuoduilla perusteilla tarkoituksenmukaisena, mutta katsoo, että sääntelyn vaikutuksia ja sen noudattamista tulee seurata erittäin tiiviisti.  

Valkoinen sulkuviiva

Esityksen mukaan ajosuuntien välisen sulkuviivan väri vaihdetaan keltaisesta valkoiseksi. Muutosta on perusteltu ennen kaikkea sillä, että useimmissa muissa maissa on käytössä valkoinen väri myös sulkuviivassa. Asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille, että Suomessa osan vuotta lumi hankaloittaa tiemerkintöjen näkymistä. Keltainen väri erottuu kuluneenakin hieman paremmin lumen seasta kuin valkoinen väri. 

Valiokunta kuitenkin katsoo, että Suomessakin on tarkoituksenmukaista siirtyä esityksen mukaisesti yhtenäiseen kansainväliseen käytäntöön. Vaikka laissa säädetään suhteellisen pitkistä siirtymäajoista ja muutoksesta aiheutuu tienpitäjälle kustannuksia, valiokunta pitää tärkeänä, että muutos toteutetaan suhteellisen nopeassa aikataulussa muun muassa yhtenäisyyden säilyttämiseksi.  

Eräistä uusista liikennesäännöistä

Sääntelystä liikenneturvallisuudelle aiheutuvia vaikutuksia on usein vaikeaa arvioida ennakolta. Esityksessä on useita sellaisia ehdotuksia, joiden liikenneturvallisuutta koskevista vaikutuksista on asian käsittelyn aikana tuotu esille myös negatiivisia arvioita. 

Esityksen mukaan ajoneuvolle annettaisiin mahdollisuus poistua risteyksestä sopivinta ajokaistaa käyttäen muuta liikennettä vaarantamatta ja haittaamatta, jos risteävällä ajoradalla on kaksi tai useampia kaistoja. Esityksen mukaan pyöräillä voisi yksisuuntaisella ajoradalla ajosuuntaa vastaan, jos tästä olisi ilmoitettu liikennemerkillä. Lisäksi ajoneuvon pysäköinti kulkusuunnassa myös vasemmalle puolelle tietä sallittaisiin, jos se tapahtuisi muita tienkäyttäjiä vaarantamatta ja haittaamatta.  

Valiokunta pitää ehdotettuja säännöksiä saamansa selvityksen perusteella perusteltuina, mutta katsoo, että niiden vaikutuksia erityisesti liikenneturvallisuudelle tulee seurata huolella. 

Moottorikelkkojen käyttö tiellä

Asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille tarve, että moottorikelkan ajaminen pitäisi voida sallia tiellä erillisellä liikennemerkillä esimerkiksi tankkaukseen siirtymistä varten. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta kuitenkin katsoo, että tämänkaltaiset ratkaisut ovat mahdollisia jo tällä hetkellä liikenteenohjauslaitteita, esim. lisäkilpiä hyödyntämällä, eikä siten näe tarvetta muuttaa tältä osin sääntelyä. 

Seuraamusjärjestelmää koskeva uudistus

Esityksessä ehdotetaan tieliikenteen vähäisiä rikkomuksia koskevaa seuraamusjärjestelmää uudistettavaksi ottamalla käyttöön uusi hallinnollinen seuraamus, liikennevirhemaksu. Muutos tarkoittaa sitä, että vakavampia tekoja lukuun ottamatta seuraamusjärjestelmä perustuu jatkossa rikosoikeudellisen seuraamusjärjestelmän sijasta hallinnollisen seuraamusjärjestelmän pohjalle. Valiokunta viittaa seuraamusjärjestelmän osalta lakivaliokunnan asiasta antamaan perusteelliseen lausuntoon LaVL 9/2018 vpHE 180/2017 vp , jonka pohjalta liikenne- ja viestintävaliokunta on tehnyt esitykseen useita muutoksia. Liikenne- ja viestintävaliokunta pitää seuraamusjärjestelmän uudistusta lähtökohtaisesti hyvänä ja perusteltuna. 

Automaattisen nopeusvalvonnan kehittäminen

Valiokunta kiinnittää huomiota automaattisessa nopeusvalvonnassa käytettävien laitteiden liikenteen sujuvuuteen liittyviin vaikutuksiin. Saadun selvityksen mukaan merkittävällä osalla kuljettajista on tapana laskea automaattisten kameroiden kohdalla ajoneuvon nopeus tarpeettoman alhaiseksi, mikä haittaa selkeästi liikenteen sujuvuutta ja voi aiheuttaa myös turvallisuusriskejä. Saadun selvityksen mukaan kyse on usein siitä, että kuljettajat eivät ole varmoja sallitusta nopeusrajoituksesta ja hidastavat siksi varmuuden vuoksi valvonta-alueella hyvin alhaiseen nopeuteen. 

Valiokunta katsoo, että kameravalvonta-alueella tulee merkittävästi tehostaa nopeusrajoituksesta ilmoittamista. Valiokunta korostaa, että joko kunkin automaattikameran yhteydessä tai sen välittömässä läheisyydessä tulee olla nopeusrajoituksen ilmaiseva merkki. Valiokunta pitää välttämättömänä, että tästä säädetään liikennemerkkien käyttöä koskevassa valtioneuvoston asetuksessa. Samalla tulee arvioida, voidaanko kameroiden huomioimista edistää jollain keinoilla ennaltaehkäisevän vaikutuksen vahvistamiseksi.  

Eräitä muita kysymyksiä

Valiokunta kiinnittää liikenne- ja viestintäministeriön ja valtioneuvoston kanslian huomiota hallituksen esitysten tietoteknisiin vaatimuksiin erityisesti hallituksen esitykseen sisällytettävien kuvien ja taulukoiden osalta. Hallituksen esitykset ja niihin sisältyvät liitteet tulee laatia kaikilta osin myös teknisesti siten, että ne voidaan käsitellä ongelmitta eduskunnassa. 

Seurannan ja tiedottamisen tarve

Valiokunta pitää hyvin tärkeänä, että tieliikenteen sääntöjä ja ohjausjärjestelmiä koskevista uudistuksista tiedotetaan tehokkaasti ja kattavasti ja että uusien säännösten vaikutuksia seurataan tiiviisti. Valiokunta ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi lausuman, jonka mukaan  

eduskunta edellyttää, että uuden tieliikennelain uudistuksista tiedotetaan tiellä liikkujia tehokkaasti ja kattavasti, ja että lain vaikutuksia seurataan ja arvioidaan erityisesti liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden osalta. (Valiokunnan lausumaehdotus 1) 

VALIOKUNNAN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1. lakiehdotus

1 §. Soveltamisala.

Valiokunta on lisännyt pykälään puuttuvan pykälän numeron. 

29 §. Turvallisen tilan antaminen ja varovaisuusvelvollisuus.

Valiokunta on muuttanut pykälän 3 momentin sanamuotoa siten, että vammaisen sijasta käytetään sanontaa eri tavoin vammaista ihmistä. 

38 §. Pysäköimistä koskevat kiellot.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että pykälän yksityiskohtaisiin perusteluihin on jäänyt esityksen valmistelussa lause, joka viittaa siihen, että polkupyörän ja mopon lisäksi myös moottoripyörän rinnalle saisi pysäköidä. Valiokunta painottaa, että kyseisen säännöksen sanamuodon mukaisesti on selvää, että pysäköinti on sallittua ainoastaan ajoradan reunan suuntaisesti pysäköidyn polkupyörän ja mopon rinnalle. Näin ollen pysäköinti esim. moottoripyörän rinnalle ajoradan reunan suuntaisesti on kielletty. 

39 §. Liikkumisesteisen pysäköintitunnus.

Valiokunta on poistanut 1 momentin 4 kohdan tarpeettomana, koska saadun selvityksen mukaan esityksen 45 §:n mukaan liikkumisesteisen pysäköintitunnuksella saa pysäköidä muutoinkin pyöräkadulla. Valiokunta on lisäksi tehnyt pykälän 1 momenttiin lakiteknisen korjauksen ja korjannut 3 momentin pykäläviittauksen. Lisäksi valiokunta on muuttanut pykälän 5 momentin sanamuotoa vastaamaan liikenteen palveluista annetun lain käsitteistöä. 

40 §. Pysäköinnin alkamisaika.

Valiokunta on korjannut 1 momenttia lakiteknisesti sekä korjannut 1 momentin viittauksen kohdistumaan oikeaan liikennemerkkiin. 

43 §. Pihakadulla ajaminen ja pysäköinti.

Valiokunta on muuttanut pykälän 1 momentin terminologiaa siten, että säännöksessä puhutaan liikuntarajoitteisen sijasta liikkumisesteisen pysäköintitunnuksesta.  

52 §. Kevyen sähköajoneuvon ja moottorilla varustetun polkupyörän ajaminen.

Valiokunta on poistanut saamansa selvityksen perusteella pykälän 1 momentista liikenteenohjausmerkkejä koskevan maininnan tarpeettomana. 

53 § Eläimen kuljettaminen.

Saadun selvityksen mukaan hevosella ratsastaessa tai sitä taluttaessa voi olla turvallisempaa joissain tilanteissa, jos ratsastajalla on mahdollisuus esimerkiksi tilanteen tai eläimen käyttäytymisen vuoksi poiketa liikennesäännöistä. Tällöin voidaan esimerkiksi välttää tarpeettomia tienylityksiä kulkemalla lyhyen matkaa tien toista laitaa. Valiokunta on lisännyt pykälän 2 momenttiin säännöksen, jonka mukaan ratsastaja ja suurikokoisen eläimen taluttaja saa tilapäisesti poiketa edellä mainituista säännöistä, jos erityiset olosuhteet sitä vaativat eikä siitä aiheudu vaaraa eikä huomattavaa haittaa.  

55 §. Moottorikäyttöisen ajoneuvon tarpeettoman joutokäynnin kielto.

Valiokunta on poistanut pykälän 3 momentista hälytysajoneuvoja koskevan poikkeuksen tarpeettomana. Hälytysajoneuvoja koskevista poikkeuksista säädetään lain 184 §:ssä. 

64 §. Raitiovaunun kuljettamista koskevat muut liikennesäännöt.

Valiokunta on lisännyt pykälän 2 momenttiin säännöksen siitä, että liikennemerkillä osoitetulla pyöräkadulla raitiovaunun nopeus on sovitettava pyöräilyn mukaiseksi. 

65 §. Liikenteenohjaaja.

Valiokunta on tehnyt pykälän 4 momenttiin lakiteknisen korjauksen. 

69 §. Käsimerkit ja ajoneuvosta annettavat merkit.

Valiokunta on korjannut pykälää lakiteknisesti. 

72 §. Poikkeukset liikenteenohjauslaitetta asetettaessa.

Valiokunta on korjannut pykälän 1 ja 5 momenttia lakiteknisesti. 

74 §. Liikennevalo-opastimet.

Valiokunta on korjannut pykälän 1 momenttia lakiteknisesti. 

75 §. Liikennemerkkien jaottelu.

Valiokunta on korjannut pykälän 3 momenttia lakiteknisesti. 

76 §. Varoitusmerkki.

Valiokunta on tehnyt pykälän 3 momenttiin lakiteknisen korjauksen. 

77 §. Etu-ajo-oikeus ja väistämismerkit.

Valiokunta on tehnyt pykälän 3 momenttiin lakiteknisiä korjauksia. 

78 §. Kielto- ja rajoitusmerkit.

Valiokunta on tehnyt pykälän 3 momenttiin lakiteknisen korjauksen.  

79 §. Määräysmerkki.

Valiokunta on tehnyt pykälän 2 momenttiin lakiteknisen korjauksen.  

80 §. Sääntömerkki.

Valiokunta on tehnyt pykälän 2 momenttiin lakiteknisen korjauksen. 

81 §. Opastusmerkki.

Valiokunta on tehnyt pykälän 2 momenttiin lakiteknisen korjauksen.  

82 §. Lisäkilpi.

Valiokunta on tehnyt pykälän 2 momenttiin lakiteknisen korjauksen. 

83 §. Muut liikenteenohjaukseen tarkoitetut merkit.

Valiokunta on tehnyt pykälään lakiteknisen korjauksen. 

85 §. Pituussuuntaiset merkinnät.

Valiokunta on tehnyt pykälän 2 momenttiin lakiteknisen korjauksen.  

86 §. Poikkisuuntaiset merkinnät.

Valiokunta on tehnyt pykälän 2 momenttiin lakiteknisen korjauksen. 

87 §. Muut tiemerkinnät.

Valiokunta on tehnyt pykälään lakiteknisen korjauksen. 

89 §. Maastoliikenne ja sotilasajoneuvot.

Valiokunta on korjannut pykälän 1 momenttia lakiteknisesti. 

93 §. Poikkeukset turvavyön ja suojakypärän käyttövelvollisuudesta.

Valiokunta on lisännyt saamansa selvityksen perusteella voimassa olevaa asetustasoista sääntelyä vastaavan säännöksen poronhoito- ja metsänhoitotöissä sekä energiansiirto- ja televerkostotöissä sovellettavan poikkeuksen suojakypärän käyttövelvollisuuteen. Lisäksi valiokunta on muotoillut pykälän 3 momentin luettelon muotoon. 

94 §. Lasten turvalaitteet.

Valiokunta pitää lasten turvalaitteiden käyttöä ensisijaisen tärkeänä. Käytännön syistä valiokunta on kuitenkin lisännyt pykälään näitä turvalaitteita koskevan poikkeuksen, jonka mukaan ehdoton velvollisuus ei koske taksiliikenteessä alle 135 senttimetriä pitkän ja vähintään kolmevuotiaan lapsen kuljettamista. Poikkeuksen mukaan lasten turvalaitteen käyttövelvollisuudesta voidaan poiketa taksiliikenteessä olevassa ajoneuvossa siten, että lasta saadaan kuljettaa muulla kuin etuistuimella turvavyötä käyttäen, mikäli turvalaitetta ei ole saatavilla. Alle 3-vuotiasta lasta ei kuitenkaan saa koskaan kuljettaa myöskään taksiliikenteessä ilman turvalaitetta.  

Turvalaitteiden mukana pitäminen ja säilyttäminen taksiliikenteessä olevassa ajoneuvossa voi saadun selvityksen mukaan olla jossain määrin haastavaa. Valiokunta kuitenkin korostaa, että turvalaitteiden käyttäminen on hyvin tärkeää ja sekä lasten vanhempien että taksiyrittäjien tulee pyrkiä huolehtimaan lasten matkustusturvallisuudesta ja turvalaitteiden saatavuudesta myös taksiliikenteessä. Turvalaitteiden käyttöön tulee siten aina pyrkiä myös taksiliikenteessä, ja taksien tulee pyrkiä varautumaan näiden tarpeiden täyttämiseen esimerkiksi varaamalla taukotiloihin tai vastaaviin erilaisia turvalaitteita. Mikäli taksia tilattaessa on tuotu esille lasten turvalaitteen tarve, valiokunta pitää selvänä, että tilaajalla on oikeus peruuttaa tilaus ilman kustannuksia, jos turvalaitetta ei ole saatavilla. 

95 §. Lasten turvalaitteen käyttöä ja henkilöiden kuljetuksia koskevat vastuusäännökset.

Valiokunta on lisännyt pykälään viittaukset 94 §:ssä säädettyihin lasten turvalaitteita koskeviin vaatimuksiin. Lisäksi valiokunta on muuttanut pykälän sanamuotoa vastaamaan holhoustoimesta annetun lain käsitteistöä. 

96 §. Moottorikelkan hätäkatkaisin.

Valiokunta on lisännyt saamansa selvityksen perusteella säännöksen poronhoito- ja metsänhoitotöissä sekä energiansiirto- ja televerkostotöissä sovellettavan voimassa olevaa asetustasoista sääntelyä vastaavan poikkeuksen hätäkatkaisimen käyttövelvollisuuteen.  

99 §. Ajoneuvon suurin sallittu nopeus.

Valiokunta on tehnyt lakiteknisen korjauksen pykälän 4 ja 5 momenttiin. 

104 §. Renkaiden kulutuspinta ja ominaisuudet.

Valiokunta on saamansa selvityksen perusteella muuttanut moottoripyörän ja moottoripyörän perävaunun renkaiden pääuran urasyvyyden vaatimukseksi 1,00 mm, mikä vastaa lain nykytilaa. 

114 §. Vastuu ajoneuvon kuormaamisesta kaupallisissa kuljetuksissa.

Valiokunta on tehnyt pykälän 8 momenttiin lakiteknisen korjauksen.  

116 §. ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun moottorikäyttöisen ajoneuvon ja hinattavan ajoneuvon akselille tai telille kohdistuva suurin sallittu massa.

Valiokunta on tehnyt pykälän 1 ja 2 momenttiin lakiteknisen korjauksen.  

117 §. ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun auton suurin sallittu massa.

Valiokunta on tehnyt pykälään lakiteknisen korjauksen. 

118 §. ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun traktorin, moottorityökoneen ja maastoajoneuvon suurin sallittu massa.

Valiokunta on tehnyt pykälään lakiteknisen korjauksen. 

119 §. ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun kaksi- ja kolmipyöräisen ajoneuvon sekä niihin rinnastettavan nelipyöräisen ajoneuvon kuormitus.

Valiokunta on tehnyt pykälään lakiteknisen korjauksen. 

120 §. ETA-valtiossa rekisteröityyn traktoriin kytkettävän hinattavan ajoneuvon massa maa- ja metsätalouskäytössä.

Valiokunta on poistanut saamansa selvityksen perusteella pykälästä traktorin perävaunun kytkentämassaa koskevan, ajoneuvon käyttöön perustuvan rajoituksen. Muutoksella otetaan huomioon liikenteen palveluista annetun lain myötä voimaan tulevat muutokset. Lisäksi valiokunta on muuttanut pykälän momenttirakennetta lakiteknisesti. Pykälän 5 ja 6 momentin valiokunta on poistanut, koska ne sopivat asiallisesti paremmin lain 121 §:ään. 

121 §. ETA-valtiossa rekisteröityyn traktoriin kytkettävän hinattavan ajoneuvon massa muussa kuin maa- ja metsätalouskäytössä.

Edellä 120 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa esille tuoduista syistä valiokunta on poistanut pykälästä kytkentämassaa koskevan rajoituksen. Lisäksi valiokunta on sisällyttänyt esityksen 120 §:n 5 ja 6 momentin 121 §:n 2 ja 3 momentiksi asiasisällön puolesta paremmin tähän pykälään sopivana ja muuttanut pykälän otsikon vastaamaan pykälän uutta sisältöä. 

122 §. ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun auton ja perävaunun yhdistelmän suurin sallittu massa.

Valiokunta on tehnyt pykälään lakiteknisen korjauksen. 

123 §. ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun traktorin, moottorityökoneen tai maastoajoneuvon sekä hinattavan ajoneuvon yhdistelmän suurin sallittu massa.

Valiokunta on tehnyt pykälään lakiteknisen korjauksen. 

124 §. ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun ajoneuvoyhdistelmän massaa koskevat poikkeukset vaarallisten aineiden kuljetuksessa.

Valiokunta on korjannut pykälän 1 momenttia lakiteknisesti. 

125 §. ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun auton, perävaunun ja niiden yhdistelmän suurin sallittu pituus.

Valiokunta on tehnyt pykälään lakiteknisen korjauksen. 

126 §. ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun auton, perävaunun ja niiden yhdistelmän muut päämitat.

Valiokunta on tehnyt pykälään lakiteknisen korjauksen. 

127 §. ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun moottoripyörän, mopon, kolmipyörän, nelipyörän, kevyen nelipyörän ja raskaan nelipyörän suurimmat sallitut päämitat.

Valiokunta on tehnyt pykälään lakiteknisen korjauksen.  

128 §. ETA-valtiossa käyttöönotetun kevyen sähköajoneuvon, moottorilla varustetun polkupyörän ja polkupyörän sekä näiden perävaunun suurin sallittu leveys.

Valiokunta on tehnyt pykälään lakiteknisen korjauksen. 

134 §. Muussa kuin ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun ajoneuvon akselille ja telille kohdistuvat suurimmat sallitut massat.

Valiokunta on tehnyt pykälään lakiteknisen korjauksen. 

135 §. Muussa kuin ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun auton suurin sallittu massa.

Valiokunta on tehnyt pykälään lakiteknisen korjauksen. 

136 §. Muussa kuin ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun perävaunun suurin sallittu massa.

Valiokunta on tehnyt pykälään lakiteknisen korjauksen. 

137 §. Muussa kuin ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun auton ja perävaunun yhdistelmän suurin sallittu massa.

Valiokunta on tehnyt pykälään lakiteknisen korjauksen. 

138 §. Muussa kuin ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun auton, perävaunun ja niiden yhdistelmien suurin sallittu pituus.

Valiokunta on tehnyt pykälään lakiteknisen korjauksen. 

139 §. Muussa kuin ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun ajoneuvon muut suurimmat sallitut päämitat.

Valiokunta on tehnyt pykälään lakiteknisen korjauksen. 

141 §. Henkilökuljetus autolla.

Valiokunta on korjannut pykälän 2 momenttia lakiteknisesti. 

143 §. Koulu- ja päivähoitokuljetusten merkitseminen.

Valiokunta on saamansa selvityksen perusteella poistanut pykälän 1 ja 2 momentista vaatimuksen "koulukyyti"-tekstin käyttämisestä. Jatkossa riittäisi, että kilvessä ja kuvussa on pykälässä tarkoitettu koulukyytiä osoittava kuvasymboli. Lisäksi valiokunta on saamansa selvityksen perusteella muuttanut pykälän 1 momenttia siten, että merkintävelvollisuus koskee kaikkia koulu- ja päivähoitokuljetuksia, eikä vain 142 §:ssä tarkoitetuilla lisäturvavöillä varustettuja ajoneuvoja. Lisäksi valiokunta on tehnyt pykälän 1 momenttiin lakiteknisen korjauksen. 

155 §. Taksivalaisimen käyttäminen.

Liikenteen turvallisuusviraston liikenteen palveluista annetun lain perusteella annetun määräyksen mukaan taksivalaisimen saa asentaa sellaiseen ajoneuvoon, jota käytetään taksiliikenteeseen. Muihin ajoneuvoihin taksivalaisinta ei saa asentaa. Sääntelyn yhtenäistämiseksi ja päällekkäisyyden välttämiseksi valiokunta on poistanut pykälän 1 momentista säännökset, jotka koskevat oikeutta käyttää taksivalaisinta sekä 2 ja 3 momentin kokonaan. Lisäksi valiokunta on lisännyt 1 momenttiin säännöksen, jonka mukaan taksiliikennettä koskevia liikennesääntöjä sovellettaisiin myös, kun taksivalaisin on peitetty koulukyytiä osoittavalla kuvulla. 

156 §. Muut valaisimet.

Saamansa selvityksen perusteella valiokunta katsoo, että pykälässä mainittua varoitusvalaisinta tulee voida käyttää myös sellaisissa ajoneuvoissa, jotka eivät ole erityisesti valmistettuja tai varustettuja. Tällainen tarve voi lisääntyä esimerkiksi erilaisissa yhteiskunnan häiriötilanteissa. Valiokunta on muuttanut pykälän muotoilua siten, että kyse ei tarvitse olla esimerkiksi varsinaisesta poliisiajoneuvosta vaan kyseeseen voisi tulla mikä tahansa poliisin, Tullin tai Rajavartiolaitoksen käyttämä ajoneuvo ajoneuvon käyttötehtävän sitä edellyttäessä. 

160 §. Liikennevirhemaksun määrääminen.

Valiokunta on muuttanut pykälän 3 ja 5 momenttia perustuslakivaliokunnan lausunnossaan edellyttämällä ja lakivaliokunnan lausunnossa ehdotetulla tavalla. 

161 §. Ajoneuvokohtaisen liikennevirhemaksun määrääminen.

Valiokunta on lisännyt viestintälaitteen käyttämisestä ajon aikana esityksen 98 §:n 2 momentissa säädetyn kiellon vastaisesti niihin tekoihin, joista on mahdollista määrätä liikennevirhemaksu ajoneuvoa pysäyttämättä. Lisäksi valiokunta on lisännyt pykälään uuden 2 ja 3 momentin lakivaliokunnan lausunnossa ehdotetulla tavalla. Muutokset liittyvät perustuslakivaliokunnan esityksestä tekemään valtiosääntöoikeudelliseen huomautukseen. 

164 §. Moottorittoman ajoneuvon kuljettajan rikkomukset.

Valiokunta on korjannut 1 momentin 3 kohdan viittausvirheet. 

165 §. Nopeusrajoituksen rikkominen moottorikäyttöisellä ajoneuvolla tai raitiovaunulla.

Valiokunta on poistanut pykälän 1 momentin 1 kohdan, jolloin pykälän 2 kohta siirtyy 1 kohdaksi. Valiokunta on samalla muuttanut uuden 1 kohdan sisältöä lakivaliokunnan lausunnossaan ehdottamalla tavalla. Valiokunta on muuttanut myös pykälän 2 momenttia vastaavalla tavalla lakivaliokunnan ehdotuksesta. Myös perustuslakivaliokunta kiinnitti pykälän muutostarpeisiin lausunnossaan huomiota. Lisäksi valiokunta on korjannut pykälän 4 momentin pykäläviittaukset.  

Liikenne- ja viestintävaliokunta painottaa tienpitäjän asettamien nopeusrajoitusten noudattamisen tärkeyttä myös jatkossa. Turvallisuuden lisäksi ylinopeuksilla on merkitystä mm. tiestön kulumisen ja ympäristövaikutusten kannalta. Ylinopeuden vaikutukset riippuvat myös siitä, minkälaisessa tieympäristössä ja tilanteessa ajetaan. Vaikka nopeusrajoituksen ylittäminen muutamalla kilometrillä tunnissa ei olisikaan kaikissa tilanteissa liikenneturvallisuuden kannalta siinä määrin merkityksellistä, että siitä tulisi säätää seuraamuksena nyt poistettava vähäisestä nopeusrajoituksen ylityksestä määrättävä liikennevirhemaksu, jatkossakin voidaan puuttua viranomaisen arvion mukaan myös vähäisempiin ylinopeuksiin.  

166 §. Muut moottorikäyttöisen ajoneuvon ja raitiovaunun kuljettajan liikennerikkomukset.

Valiokunta on muuttanut 1 momentin 15 kohtaa siten, että viittaus koskee 84 ja 87 §:n lisäksi myös 85 ja 86 §:ää, jolloin kaikista tiemerkintöjen noudattamatta jättämisistä voitaisiin selkeämmin määrätä liikennevirhemaksu. Lisäksi valiokunta on muuttanut pykälän 3 momenttia lakivaliokunnan lausunnossaan ehdottamalla tavalla sekä korjannut 1 momentin 14 kohdan viittausvirheen. 

167 §. Henkilökohtaisen turvalaitteen käyttöä koskevat rikkomukset.

Valiokunta on muuttanut pykälän sanamuotoa vastaamaan holhoustoimesta annetun lain käsitteistöä. Lisäksi valiokunta on yhdistänyt pykälän 3 ja 4 momentin yhdeksi 3 momentiksi. 

173 §. Liikennevirhemaksua koskevan päätöksen sisältö.

Valiokunta on korjannut pykälän 1 momenttia lakiteknisesti. Lisäksi valiokunta on lisännyt pykälään lakivaliokunnan lausunnossaan ehdottaman uuden 3 momentin. Muutos liittyy perustuslakivaliokunnan esityksestä tekemään valtiosääntöoikeudelliseen huomautukseen. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että kuvan lähettäminen jokaisen rikkomuksen yhteydessä aiheuttaa poliisille lisäkustannuksia ja tätä koskevista resursseista tulee huolehtia jatkossa. Valiokunta painottaa sähköisten menettelyjen kehittämisen tarvetta kuvien käsittelyssä ja lähettämisessä. 

Lakivaliokunta kiinnitti lausunnossaan huomiota siihen, että automaattisessa kameravalvonnassa tulevat kuljettajan lisäksi kuvatuksi myös ajoneuvon matkustajat. Liikenne- ja viestintävaliokunta yhtyy lakivaliokunnan näkemykseen siitä, että jatkossakin on tarpeen jatkaa nykyistä käytäntöä muiden kuin kuljettajien kuvien peittämisestä, kun kuvat lähetetään liikennevirhemaksua koskevan päätöksen yhteydessä. Muita matkustajia koskeva tieto on julkisuuslainsäädännön sallimissa puitteissa myöhemmin saatavissa, jos se osoittautuu tarpeelliseksi esimerkiksi ajoneuvon omistajan oikeusturvan kannalta. 

174 §. Liikennevirhemaksua koskevan päätöksen tiedoksianto.

Valiokunta on muuttanut pykälän 1 momenttia ja lisännyt pykälään uuden 2 ja 3 momentin lakivaliokunnan lausunnossa ehdotetulla tavalla. 

175 §. Ajoneuvokohtaista liikennevirhemaksua koskevan päätöksen tiedoksianto.

Valiokunta on muuttanut pykälän 1 ja 2 momenttia ja poistanut pykälän 3 momentin lakivaliokunnan lausunnossa ehdotetulla tavalla. 

176 §. Vastuu ajoneuvokohtaisesta liikennevirhemaksusta.

Perustuslakivaliokunta teki lausunnossaan pykälää koskevan valtiosääntöoikeudellisen huomautuksen ja katsoi mm., että perustuslain 21 §:n hyvän hallinnon takeiden kannalta arvioituna 176 §:n ajoneuvokohtaisen liikennevirhemaksun määräämiseen liittyvä menettely ei ole oikeasuhtaisuusvaatimuksen mukainen silloin, kun viranomaisella on hallussaan automaattiseen liikennevalvontaan perustuva näyttö tekoon syyllistyneestä henkilöstä eikä se menettelyn missään vaiheessa ole velvollinen hyödyntämään sitä.  

Liikenne- ja viestintävaliokunta on muuttanut perustuslakivaliokunnan edellyttämällä tavalla useita esityksen säännöksiä merkittävästi paremmin hyvän hallinnon ja oikeusturvan turvaaviksi. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että ratkaisu ei edellytä 176 §:n muuttamista, vaan perustuslakivaliokunnan vaatimus on toteutettu useisiin muihin esityksen pykäliin tehdyillä muutoksilla. Tehtyjen muutosten ja niiden perustelujen osalta valiokunta viittaa tarkemmin lakivaliokunnan asiasta antamaan lausuntoon. 

177 §. Liikennevirhemaksun maksuaika.

Valiokunta on muuttanut pykälän 1 momenttia ja poistanut pykälän 2 momentin lakivaliokunnan lausunnossaan ehdottamalla tavalla. 

178 §. Liikennevirhemaksun täytäntöönpano.

Valiokunta on muuttanut pykälän 2 momenttia lakivaliokunnan lausunnossaan ehdottamalla tavalla.  

180 a §. Viittaus rikoslakiin.

Valiokunta on lisännyt lakiin uuden 180 a §:n lakivaliokunnan lausunnossaan ehdottamalla ja perustuslakivaliokunnan lausunnossaan edellyttämällä tavalla. 

181 §. Valvonta.

Valiokunta on lisännyt valvottavia säännöksiä koskevaan luetteloon 146 §:n henkilökuljetusta maastoajoneuvolla ja 96 §:n moottorikelkkojen hätäkatkaisimen käyttöä koskevat säännökset. Lisäksi valiokunta on täsmentänyt säännöstä siten, että Rajavartiolaitoksen ja Tullin valvontatehtävät on yksilöity täsmällisemmin. Valiokunta on lisäksi lisännyt pykälään lakivaliokunnan lausunnossa ehdotetun uuden 2 momentin. 

183 §. Ajon estäminen päihtymyksen vuoksi.

Valiokunta on muuttanut pykälää lakivaliokunnan lausunnossa ehdotetulla tavalla. Valiokunta toteaa, että liikenteenvalvojan tehtävänä on arvioida kuljettajan ajokyky säännöksessä tarkoitetussa tilanteessa. Valiokunta toteaa, että ajokyvyn alentuminen voidaan yleensä päätellä promillemäärästä, liikennekäyttäytymisestä ja mahdollisista ajovirheitä. Säännös ei siten edellytä kliinistä tutkimusta tai ajokyvyn testaamista. Valiokunta pitää lakivaliokunnan tavoin tärkeänä, että sääntelyn toimivuutta seurataan ja huolehditaan sääntelyn yhdenvertaisesta soveltamisesta kaikissa tilanteissa. 

184 §. Poikkeukset velvollisuudesta noudattaa liikennesääntöjä.

Saamansa selvityksen perusteella valiokunta on lisännyt pykälän 3 momenttiin maininnan kansainvälisen avun antamisesta. Lisäksi valiokunta on korjannut 6, 7 ja 8 momentista viittausvirheet. 

Valiokunta kiinnittää huomiota pykälän eräille viranomaisille mahdollistamaan poikkeamiseen kaikista liikennesäännöistä ja mm. ajoneuvojen käyttöä koskevista säännöistä. Pykälän sanamuodon mukaan esim. hälytysajoneuvon kuljettaja tai matkustaja voi poiketa asetetuista säännöistä tehtävän sitä edellyttäessä ja kunhan noudattaa erityistä varovaisuutta. Vastaava poikkeusmahdollisuus on esim. toimittaessa poliisitehtävässä. Valiokunta toteaa, että poikkeusmahdollisuus koskee esim. pysäköintiä ja myöskin ajoneuvoluokkakohtaisia enimmäisnopeuksia. Näin ollen esim. poliisin käytössä olevilla kevyillä kuorma-autoilla on mahdollista tehtävän sitä edellyttäessä ajaa kovempaa nopeutta kuin mitä ajoneuvoluokkakohtaisesti on säädetty. 

194 §. Voimaantulo.

Valiokunta toteaa, että lain voimaantulo vaatii olennaisten muutosten tekemistä viranomaisten tietojärjestelmiin. Valiokunta katsoo, että näin ollen sopiva ajankohta lain voimaan tulolle voisi olla 1.6.2020. 

195 §. Siirtymäsäännökset.

Valiokunta on korjannut pykälän 1—3, 5 ja 6 momenttia lakiteknisesti. 

Säädösliite

Valiokunta on teknisistä syistä muuttanut 1. lakiehdotuksen liitteiden ja taulukoiden numerointia. Lakiehdotuksen Liite 1 ja 2 säilyvät numeroinniltaan ennallaan. Liitteen 3 taulukot 1—9 muuttuvat liitteiksi 3.1—3.9., liitteen 4 taulukot 1—4 muuttuvat liitteiksi 4.1—4.4., liitteen 5 taulukot 1 ja 2 muuttuvat liitteiksi 5.1 ja 5.2., liitteen 6 taulukot 1—6 muuttuvat liitteiksi 6.1—6.6., liitteen 6 taulukon 7 tarpeettomana poistamisen myötä liitteen 6 taulukko 8 muuttuu liitteeksi 6.7, liitteen 7 taulukot 1—4 muuttuvat liitteiksi 7.1—7.4 ja liitteen 8 taulukot 1—6 muuttuvat liitteiksi 8.1—8.6. Liitteiden perusteluissa jäljempänä viitataan muutettuun numerointiin, jollei toisin mainita. 

Liite 2 Liikenteen valvojan käsimerkit

4. Nuolivalo.

Valiokunta on lisännyt kuvan 4 selosteeseen viittauksen 5 kohtaan, mikä mahdollistaa kuvan 5 kaltaisen opastimen käyttämisen tiettyyn suuntaan kääntyvälle liikenteelle. 

Liite 3.3 Kielto- ja rajoitusmerkit

C27. Ajoneuvon suurin sallittu akselille kohdistuva massa.

Valiokunta on muuttanut saamansa selvityksen perusteella merkkiä C27 siten, että lukema muutetaan 14 tonniksi. 

C42. Taksin pysäyttämispaikka.

Valiokunta on tehnyt merkin C42 selitteeseen teknisen tarkistuksen. 

Liite 3.5 Sääntömerkit

E3. Liityntäpysäköintipaikka.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan liityntäpysäköintipaikka tulisi voida osoittaa myös merkillä, jossa on kuvattu raitiovaunu. Valiokunta on lisännyt uuden E3.3 merkin, jossa on raitiovaunun kuva. Uuden merkin myötä esityksen merkki E3.3 siirtyy merkiksi E3.4 ja merkki E3.4 merkiksi E3.5. Valiokunta on myös muuttanut merkin E3.4 selitteen muotoon: "Merkkiä 3.5 voidaan käyttää, jos pysäköintipaikat on tarkoitettu useammalle eri joukkoliikennevälineen käyttäjälle." 

E6. Linja-autopysäkki.

Valiokunta on yhtenäisyyden vuoksi muuttanut merkkiä E6 siten, että ajoneuvojen keula osoittaa samaan suuntaan kuin muissakin vastaavissa merkeissä. 

E7. Raitiovaunupysäkki.

Valiokunta on yhtenäisyyden vuoksi muuttanut merkkiä E7 siten, että ajoneuvojen keula osoittaa samaan suuntaan kuin muissakin vastaavissa merkeissä. 

Liite 3.6 Opastusmerkit

F7. Ajokaistaopastus.

Valiokunta on korjannut merkin F7.1 vasemmalle osoittavan nuolen kulmaa. 

F53. Vammaiselle tarkoitettu reitti.

Valiokunta on muuttanut opastusmerkin F53 nimen muotoon "Esteetön reitti". 

Liite 3.8 Lisäkilvet

H12. Ajoneuvoryhmä.

Valiokunta on korjannut selitteessä olevan viittausvirheen. 

H22. Etuajo-oikeutetun liikenteen suunta.

Valiokunta on korjannut merkin H22.2 selitteessä olevan viittausvirheen. 

H25. Huoltoajo sallittu.

Valiokunta on tehnyt merkin H25 selitteeseen teknisen tarkistuksen. 

H26. Hätäpuhelin ja sammutin.

Valiokunta on korjannut merkin H26 selitteessä viittausvirheen. 

Liite 3.9 Muut liikenteenohjaukseen tarkoitetut merkit

Valiokunta on saamansa selvityksen perusteella vaihtanut sulkupylväiden I3.1 ja I3.2 kuvat keskenään. Vastaavasti valiokunta on vaihtanut reunamerkkien I7.1 ja I7.2 kuvat keskenään. 

Liite 4.2 Poikkisuuntaiset tiemerkinnät

L6. Herätelaidat.

Valiokunta on korjannut merkinnän L6 selitteessä olevan pykäläviittauksen. 

Liite 4.3 Muut tiemerkinnät

M2. Ajokaistan vaihtamisnuoli.

Valiokunta on korjannut merkinnän M2 selitteessä olevan viittauksen kohdistumaan oikeaan merkkiin.  

M4. Keltainen reunamerkintä.

Valiokunta on tehnyt merkinnän selitteeseen lakiteknisiä korjauksia.  

M9. Väistämisvelvollisuutta osoittava ennakkomerkintä.

Valiokunta on korjannut myös M9 Väistämisvelvollisuutta osoittava ennakkomerkintä viittauksen kohdistumaan oikeaan merkkiin.  

M10. ”STOP”-ennakkomerkintä.

Valiokunta on korjannut ennakkomerkinnän selitteessä olevan viittauksen. 

Liite 5.1 Moottorikäyttöisen ajoneuvon suurin sallittu nopeus

Valiokunta on tehnyt liitteeseen teknisen korjauksen. 

Liite 5.2 Moottorikäyttöisen ajoneuvon sekä hinattavan ajoneuvon tai hinattavien ajoneuvojen muodostaman ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu nopeus

Valiokunta on lisännyt liitteen b kohtaan moottoripyörän, johon on kytketty perävaunu, jolloin tällaisen yhdistelmän suurin sallittu nopeus on 100 km/h. Lisäksi valiokunta on tehnyt liitteeseen teknisen korjauksen. 

Liite 6.3 Auton suurin sallittu massa

Valiokunta on tehnyt liitteeseen teknisen korjauksen. 

Liite 6.4 Traktorin, moottorityökoneen ja maastoajoneuvon suurin sallittu massa

Valiokunta on tehnyt liitteeseen teknisen korjauksen. 

Liite 6.6 Auton ja perävaunun yhdistelmän suurin sallittu massa

Valiokunta on tehnyt liitteeseen teknisen korjauksen. 

Liite 6.7 Traktoriin kytkettävän hinattavan ajoneuvon kytkentämassa muissa kuin polttoainemaksusta annetun lain 7 §:ssä tarkoitetuissa kuljetuksissa

Valiokunta on poistanut esityksen liitteestä 6 taulukon 7 tarpeettomana, koska siihen ei enää viitata lain 121 §:ssä. Poiston myötä esityksen liitteen 6 taulukko 8 siirtyy liitteiden uuden numeroinnin mukaisesti liitteeksi 6.7. Valiokunta on tehnyt liitteeseen 6.7 teknisen korjauksen. 

Liite 6.8 Traktorin, moottorityökoneen tai maastoajoneuvon sekä hinattavan ajoneuvon muodostaman ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu massa

Valiokunta on tehnyt liitteeseen teknisen korjauksen. 

Liite 7.1 Auton, perävaunun ja niiden yhdistelmien suurin sallittu pituus

Valiokunta on tehnyt liitteeseen teknisiä korjauksia. 

Liite 8.1 Akselille ja teille kohdistuvat suurimmat massat

Valiokunta on muuttanut liitettä Suomen ja Venäjän välillä solmitun tieliikennesopimuksen muutosten huomioimiseksi siten, että lisätään uusi perävaunun neli- tai useampiakselista teliä koskeva kohta. 

Liite 8.4 Auton ja perävaunun yhdistelmän suurin sallittu massa

Valiokunta on muuttanut liitettä Suomen ja Venäjän välillä solmitun tieliikennesopimuksen muutosten huomioimiseksi siten, että kohtaa c muutetaan, kohta d poistetaan ja lisätään uusi kohta. 

2. Lakiehdotus

Johtolause.

Valiokunta on korjannut lain johtolausetta. Koska pykälään on aiemmin erillisellä lailla 728/2017 lisätty uusi 5 momentti, esityksessä ehdotettava uusi 5—8 momentti siirtyvät uudeksi 6—9 momentiksi. 

96 §. Ajoneuvorikkomus.

Valiokunta on korjannut esityksen 7 momentin rikesakkoa koskevan maininnan liikennevirhemaksuksi.  

3. lakiehdotus

7 §. Moottorikäyttöisen ajoneuvon asiakirjoja koskevat rikkomukset.

Valiokunta on tehnyt lakiteknisen korjauksen pykälän 1 momentin 2 kohtaan. 

6. lakiehdotus

65 §. Ajokieltoon määrääminen toistuvien rikkomusten perusteella.

Valiokunta on poistanut pykälän 2 momentin lakivaliokunnan lausunnossaan ehdottamalla tavalla. Lisäksi valiokunta on tehnyt momentin poistamisesta johtuvat korjaukset lain johtolauseeseen. 

10. lakiehdotus

Johtolause.

Valiokunta on korjannut lain johtolausetta. 

13. lakiehdotus

Johtolause.

Valiokunta on korjannut lain johtolausetta. 

Lakialoitteet ja toimenpidealoitteet

Valiokunta on käsitellyt hallituksen esityksen yhteydessä lakialoitteet LA 24/2015 vp ja LA 46/2017 vp . Saamansa selvityksen perusteella valiokunta ehdottaa, että lakialoitteet hylätään. Saadun selvityksen mukaan lakialoitteessa LA 46/2017 vp tarkoitetun luvan myöntävän viranomaisen vaihtumisesta huolimatta luvan myöntämisedellytykset ja yleiset käytännöt eivät ole muuttuneet. Valiokunta pitää tärkeänä, että lupa voidaan jatkossakin myöntää myös sellaisissa tapauksissa, joissa vammainen ihminen tarvitsee varsinaisen liikkumisvamman puuttumisesta huolimatta apua liikkumisessa. Edellytysten täyttymisen arvioi saadun selvityksen mukaan lääkäri. Lakialoitteen LA 24/2015 vp aihepiirin osalta valiokunta ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi lausuman, jonka mukaan valtioneuvoston tulee etsiä yhteistyössä kuntien ja muiden toimijoiden kanssa ratkaisu ongelmiin. Asia edellyttää valmistelua ja yhteistyötä yhtenäisten ja toimivien ratkaisujen löytämiseksi. 

Valiokunta on käsitellyt hallituksen esityksen yhteydessä myös toimenpidealoitteet TPA 32/2016 vp ja TPA 13/2016 vp . Saamansa selvityksen perusteella valiokunta ehdottaa, että mainitut toimenpidealoitteet hylätään. Toimenpidealoitteen TPA 32/2016 vp osalta valiokunta toteaa, että saadun selvityksen mukaan automaattiset liikennevalvontapisteet eivät ole tieliikennelaissa tarkoitettuja liikenteenohjauslaitteita ja niiden asentamisesta ja värityksestä päättää siten tienpitäjä ja poliisi. Liikennevirasto on antanut yhtenäisestä sijoittamisesta ohjeen, jonka mukaan sijoituspaikan valinnassa kartoitetaan valvottavan tiejakson mahdolliset onnettomuuksien kasaumapaikat ja otetaan huomioon ne onnettomuudet, joissa ylinopeus on ollut osatekijänä. Nastarenkaiden käyttöaikaa koskevan toimenpidealoitteen TPA 13/2016 vp osalta valiokunta viittaa edellä yleisperusteluissa lausuttuun. 

VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS

Liikenne- ja viestintävaliokunnan päätösehdotus:

Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 180/2017 vp sisältyvät 4., 5., 7.—9., 11., 12. ja 14. lakiehdotuksen. 

Eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen HE 180/2017 vp sisältyvät 1.—3., 6., 10. ja 13. lakiehdotuksen. (Valiokunnan muutosehdotukset) 

Eduskunta hylkää lakialoitteisiin LA 24/2015 vp ja LA 46/2017 vp sisältyvät lakiehdotukset. 

Eduskunta hylkää toimenpidealoitteet TPA 13/2016 vp ja TPA 32/2016 vp. 

Eduskunta hyväksyy kaksi lausumaa. (Valiokunnan lausumaehdotukset) 

Valiokunnan muutosehdotukset

1.  Tieliikennelaki 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 

1 luku  

Yleiset säännökset  

1 § 

Soveltamisala 

Tämä laki koskee liikennettä tiellä, jos tässä laissa ei toisin säädetä. 

2 § 

Määritelmät 

Tässä laissa tarkoitetaan: 

1) tiellä maantietä, katua, yksityistä tietä, moottorikelkkailureittiä tai muuta yleiselle liikenteelle tarkoitettua taikka yleisesti liikenteeseen käytettyä aluetta;  

2) tienkäyttäjällä jokaista, joka on tiellä taikka kuljettaa sillä olevaa ajoneuvoa tai raitiovaunua; 

3) jalankulkijalla jalan, suksilla, luistimilla tai vastaavilla välineillä liikkuvaa ja potkukelkan, lastenvaunujen, leikkiajoneuvon, pyörätuolin, jalankulkua avustavan tai korvaavan liikkumisvälineen tai vastaavan laitteen käyttäjää taikka polkupyörän tai mopon taluttajaa;   

4) liikenteenohjauslaitteella liikennevaloa, liikennemerkkiä tai tiemerkintää; 

5) ajoradalla ajoneuvoliikenteelle tarkoitettua, yhden tai useamman ajokaistan käsittävää tien osaa pyörätietä lukuun ottamatta;  

6) pientareella ajoradasta reunaviivalla erotettua tien pituussuuntaista osaa;  

7) ajokaistalla tiemerkinnöin osoitettua tai muuta autolle riittävän leveää ajoradan pituussuuntaista osaa taikka pyöräkaistaa;  

8) suojatiellä jalankulkijoiden käytettäväksi ajoradan, pyörätien tai raitiotien ylittämiseen tarkoitettua, liikennemerkillä tai tiemerkinnällä osoitettua tien osaa;  

9) jalkakäytävällä jalankulkijoille tarkoitettua ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa taikka erillistä tietä;  

10) pyöräkaistalla polkupyöräliikenteelle tarkoitettua, tiemerkinnöin osoitettua ajoradan pituussuuntaista osaa;  

11) pyörätiellä polkupyöräliikenteelle tarkoitettua, liikennemerkillä osoitettua, ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa taikka erillistä tietä;  

12) raitiotiellä yksinomaan raitiovaunuliikenteelle tarkoitettua tien osaa tai erillistä tietä;  

13) risteyksellä samassa tasossa olevaa teiden risteämää, liittymää tai haarautumaa mukaan luettuina tällaisten risteämien, liittymien tai haarautumien muodostamat alueet; 

14) tasoristeyksellä liikennemerkillä merkittyä samassa tasossa olevaa tien ja erillisen rautatien tai raitiotien risteämää; 

15) liikenneympyrällä liikennemerkeillä osoitettua kahden tai useamman risteyksen muodostamaa kokonaisuutta; 

16) pihakadulla jalankulku- ja ajoneuvoliikenteelle tarkoitettua liikennemerkillä osoitettua katua; 

17) kävelykadulla jalankulku- ja polkupyöräliikenteelle tarkoitettua liikennemerkillä osoitettua katua; 

18) moottoritiellä ja moottoriliikennetiellä moottorikäyttöisille ajoneuvoille tarkoitettua liikennemerkillä osoitettua tietä; 

19) taajamalla liikennemerkein osoitettua taajaan rakennettua aluetta; 

20) pysäköinnillä ajoneuvon seisottamista kuljettajineen tai ilman kuljettajaa, ei kuitenkaan lyhytaikaista ajoneuvon seisottamista siihen nousemista tai siitä poistumista taikka ajoneuvon kuormaamista tai kuorman purkamista varten;  

21) ajoneuvolla ajoneuvolaissa (1090/2002) tarkoitettua maalla kulkevaa laitetta, joka ei kulje kiskoilla; 

22) raitiovaunulla kiskoilla kulkevaa pakko-ohjattua laitetta, joka liikennöi raitiorataverkolla; 

23) erikoiskuljetuksella tiellä yleisesti sallittuja mittoja tai massoja koskevista säännöksistä poikkeavaa kuljetusta silloin, kun poikkeaminen on välttämätöntä johtuen jakamattomasta kuormasta, kuorman laadusta tai ajoneuvon käyttötarkoituksen edellyttämästä rakenteesta. 

2 luku  

Tieliikenteen periaatteet 

3 § 

Tienkäyttäjän yleiset velvollisuudet  

Vaaran ja vahingon välttämiseksi tienkäyttäjän on noudatettava liikennesääntöjä sekä olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta.  

Liikennettä ei saa tarpeettomasti estää eikä haitata. Ajoneuvoa ei saa ajaa aiheettoman hitaasti eikä tarpeettomasti äkkiä jarruttamalla. 

4 § 

Tienkäyttäjän ennakointivelvollisuus 

Tienkäyttäjän on ennakoitava toisten tienkäyttäjien toimintaa vaaran ja vahingon välttämiseksi ja sovitettava oma toimintansa sen mukaisesti sujuvan ja turvallisen liikenteen edistämiseksi. 

5 §  

Turvallinen ajoneuvon ja raitiovaunun kuljettaminen 

Ajoneuvon ja raitiovaunun nopeus ja etäisyys toiseen tienkäyttäjään on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä muut olosuhteet. Ajoneuvo ja raitovaunu on kyettävä hallitsemaan kaikissa liikennetilanteissa. 

Ajoneuvo ja raitiovaunu on voitava pysäyttää edessä olevan tien näkyvällä osalla ja kaikissa ennalta arvattavissa tilanteissa. 

6 §  

Ajoneuvon käyttäminen  

Moottorikäyttöistä ajoneuvoa on käsiteltävä siten, ettei sen moottorista tai muusta laitteesta aiheudu kohtuutonta melua, ilman pilaantumista tai muuta haittaa ajoneuvossa matkustavalle, muulle tienkäyttäjälle eikä ympäristölle.  

Ajoneuvo ja raitiovaunu on kuormattava siten, ettei kuorma voi vaarantaa henkilöä, vahingoittaa omaisuutta, laahata maata, pudota tielle, pölytä häiritsevästi tai aiheuttaa muuta siihen verrattavaa haittaa eikä synnyttää tarpeetonta melua.  

7 § 

Avustamisvelvollisuus 

Tienkäyttäjän on jäätävä liikenneonnettomuuspaikalle ja kykynsä mukaan avustettava loukkaantuneita sekä muutoinkin osallistuttava niihin toimenpiteisiin, joihin onnettomuus antaa aihetta. 

3 luku  

Liikennesäännöt 

Yleiset säännöt  

8 §  

Liikennesääntöjen noudattaminen ja liikenteenohjaus 

Tienkäyttäjän on ensisijaisesti noudatettava poliisimiehen antamaa merkkiä, käskyä tai kieltoa ja muun liikenteenohjaajan antamaa merkkiä.  

Liikenteenohjauslaitteella osoitettua velvollisuutta on noudatettava, vaikka se edellyttäisi poikkeamista liikennesäännöstä. Liikennevalo-opaste on kuitenkin ensisijainen väistämisvelvollisuutta osoittavaan liikenteenohjauslaitteeseen nähden. 

9 § 

Yleiset nopeusrajoitukset 

Taajaman ulkopuolella ajoneuvon ja raitiovaunun suurin sallittu nopeus on 80 kilometriä tunnissa, jos liikennemerkillä ei ole osoitettu noudatettavaksi muuta nopeusrajoitusta. 

Taajamassa ajoneuvon ja raitiovaunun suurin sallittu nopeus on 50 kilometriä tunnissa, jos liikennemerkillä ei ole osoitettu noudatettavaksi muuta nopeusrajoitusta. 

10 §  

Esteetön kulku hälytysajoneuvolle ja kulkueelle 

Tienkäyttäjän on liikenteenohjauslaitteella osoitetusta velvollisuudesta riippumatta annettava hälytysääni- ja -valomerkkejä antavalle hälytysajoneuvolle ja tällaisia merkkejä antavan poliisiajoneuvon tai rajavartiolaitoksen ajoneuvon vetämälle saattueelle esteetön kulku. Tällöin on tarvittaessa siirryttävä sivuun tai pysähdyttävä.  

Tienkäyttäjä ei saa keskeyttää eikä estää saattueen, valvotun lapsiryhmän tai järjestäytyneen kulkueen etenemistä. Tämä ei kuitenkaan koske hälytysääni- ja -valomerkkejä antavan hälytysajoneuvon kuljettajaa.  

11 § 

Esteetön kulku junalle ja raitiovaunulle sekä rautatien tasoristeyksen ylittäminen 

Tienkäyttäjän on annettava junalle ja muulle rautatiekiskoilla kulkevalle laitteelle esteetön kulku. Raitiovaunulle on annettava esteetön kulku, ellei tässä laissa toisin säädetä. 

Rautatien tai raitiotien tasoristeystä lähestyvän tienkäyttäjän on noudatettava erityistä varovaisuutta ja mahdollisista suojalaitteista huolimatta tarkkailtava, onko juna tai muu rautatiekiskoilla kulkeva laite taikka raitiovaunu tulossa. Ajoneuvon nopeuden on oltava sellainen, että ajoneuvon voi tarvittaessa pysäyttää ennen rataa. 

Tienkäyttäjä ei saa lähteä ylittämään tasoristeystä, jos juna tai muu rautatiekiskoilla kulkeva laite taikka raitiovaunu lähestyy tai ylittää tasoristeystä taikka valo-opaste velvoittaa pysähtymään, erityinen ääniopaste kuuluu taikka puomi on alhaalla tai liikkuu. Tällöin on pysähdyttävä turvalliselle etäisyydelle radasta. Tasoristeys on ylitettävä viivyttelemättä.  

12 § 

Tiellä oleva este  

Tielle ei saa panna eikä jättää mitään, mikä voi vaarantaa tai haitata liikennettä. 

Jos tielle on joutunut 1 momentissa tarkoitettu este, jota ei voida heti poistaa, tienkäyttäjän on merkitsemällä tai muulla tavoin kiinnitettävä muiden tienkäyttäjien huomio esteeseen, kunnes se on saatu poistettua. Jos tiellä on este, josta saattaa aiheutua vakava vaara liikenteelle, esteestä on mahdollisuuksien mukaan lisäksi ilmoitettava hätäkeskukseen.  

Jalan kulkeminen 

13 § 

Jalankulkijan paikka tiellä ja heijastimen käyttäminen 

Jalankulkijan on käytettävä jalkakäytävää tai piennarta. Hän ei saa tarpeettomasti estää eikä haitata muuta liikennettä. 

Jos jalkakäytävää tai piennarta ei ole tai jos sillä kulkeminen ei käy haitatta päinsä, jalankulkijan on käytettävä pyörätien tai ajoradan reunaa.  

Ajoradalla jalankulkijan on käytettävä sen vasenta reunaa, jollei oikean reunan käyttäminen ole kulkureitin tai muun syyn vuoksi turvallisempaa. Polkupyörää tai mopoa taluttava saa kuitenkin käyttää ajoradan oikeaa reunaa. 

Jalankulkijan on pimeällä liikkuessaan yleensä käytettävä heijastinta.  

14 §  

Jalankulku pihakadulla ja kävelykadulla 

Sen estämättä, mitä 13 §:ssä säädetään, pihakadulla ja kävelykadulla jalankulkija saa kulkea kadun kaikilla osilla. Hän ei kuitenkaan saa tarpeettomasti estää ajoneuvoliikennettä eikä raitiovaunuliikennettä. 

15 §  

Jalankulkijaryhmät ja kulkueet 

Valvottu jalankulkijaryhmä ja järjestäytynyt kulkue saa käyttää ajoradan oikeaa puolta. Enintään kaksi rinnan kulkevan lapsiryhmän on, jos mahdollista, käytettävä jalkakäytävää, piennarta tai pyörätietä.  

Valvotulla jalankulkijaryhmällä ja järjestäytyneellä kulkueella, jotka käyttävät valaisemattomalla tiellä piennarta, ajorataa tai pyörätietä, on oltava pimeän tai hämärän aikana ja sääolosuhteiden sitä edellyttäessä tien keskilinjan puolella edessä vähintään yksi valkoista tai keltaista valoa eteenpäin näyttävä valaisin ja takana yksi taaksepäin punaista valoa näyttävä valaisin.  

16 §  

Ajoradan ylittäminen 

Jalankulkijan on ylitettävä ajorata suojatietä kulkien tai ali- tai ylikulkua käyttäen, jos sellainen on lähellä. Muuten ajorata on ylitettävä kohtisuoraan ja risteyksen vierestä, jos sellainen on lähellä.  

Ajoradalle menevän jalankulkijan on noudatettava sitä varovaisuutta, jota lähestyvän ajoneuvon tai raitiovaunun etäisyys ja nopeus edellyttävät. Hänen on ylitettävä ajorata tarpeettomasti viivyttelemättä.  

Ajorataan rinnastetaan tätä pykälää sovellettaessa pyörätie ja raitiotie.  

Ajoneuvolla ajaminen 

17 § 

Ajoneuvon kuljettajaa koskevat yleiset vaatimukset 

Ajoneuvoa ei saa ajaa se, jolta sairauden, vian, vamman, väsymyksen tai päihtymyksen vuoksi taikka muusta vastaavasta syystä puuttuu siihen tarvittavat edellytykset.  

18 §  

Tien eri osien käyttö 

Ajoneuvolla on ajettava ajoradalla.  

Jos tien oikealla puolella on piennar, jolla ajo käy haitatta päinsä, polkupyörää tai muuta moottoritonta ajoneuvoa on kuitenkin ajettava oikeanpuoleisella pientareella. 

Taajaman ulkopuolella mopoa on ajettava pientareella tai ajoradan reunalla, jos se käy haitatta päinsä.  

Alle 12-vuotias saa ajaa polkupyörää jalkakäytävällä, jollei siitä aiheudu huomattavaa haittaa jalankululle. 

Ajoneuvolla saa tilapäisesti ajaa muullakin kuin sille tarkoitetulla tien osalla, jos erityiset olosuhteet sitä vaativat eikä siitä ei aiheudu vaaraa eikä huomattavaa haittaa. 

Ajoneuvolla suojatiellä ajorataa ylitettäessä ei saa aiheuttaa vaaraa eikä haittaa jalankulkijalle. 

19 §  

Ajoneuvon paikka ajoradalla 

Ajoneuvolla on kaksisuuntaisella ajoradalla ajettava muu liikenne ja olosuhteet huomioon ottaen niin lähellä ajoradan oikeaa reunaa kuin turvallisuutta vaarantamatta on mahdollista.  

Jos ajosuunnassa on vähintään kaksi ajokaistaa, ajoneuvolla on ajettava oikeanpuoleisimmalla ajokaistalla taikka muulla ajokaistalla, jos siitä ei aiheudu vaaraa eikä haittaa. Kaistaa ei saa vaihtaa tarpeettomasti.  

Ajoneuvoa ei saa ajaa vastaan tulevalle liikenteelle tarkoitetulla ajokaistalla, jos tässä laissa ei toisin säädetä.  

Kaksisuuntaisella ajoradalla oleva ajosuunnat erottava koroke tai muu vastaava laite on ajoneuvolla sivuutettava oikealta. 

20 §  

Ajoneuvojen välinen etäisyys 

Ajoneuvolla on pidettävä edellä kulkevaan ajoneuvoon tai raitiovaunuun sellainen etäisyys, että peräänajon vaaraa ei ole. 

Taajaman ulkopuolella on moottorikäyttöisillä ajoneuvoilla muuta liikennettä selvästi hitaammin ajavien pidettävä toisiinsa sellaiset etäisyydet, että ohittava ajoneuvo voi turvallisuutta vaarantamatta ajaa niiden väliin. 

21 §  

Ryhmittyminen 

Oikealle kääntyvällä ajoneuvolla on ryhmityttävä ajoradan oikeaan reunaan.  

Vasemmalle kääntyvällä ajoneuvolla on ryhmityttävä välittömästi ajoradan keskiviivan tai, jos keskiviivaa ei ole, keskilinjan oikealle puolelle tai yksisuuntaisella ajoradallasen vasempaan reunaan.  

Ryhmittyminen kääntymistä varten on tehtävä hyvissä ajoin.  

22 §  

Kääntyminen 

Kääntyvällä ajoneuvolla ei saa aiheuttaa vaaraa eikä tarpeetonta estettä muille samaan suuntaan kulkeville.  

Risteyksessä on ajoneuvolla oikealle käännyttäessä ohjattava mahdollisimman lähelle risteävän ajoradan oikeaa reunaa. Risteyksessä on ajoneuvolla vasemmalle käännyttäessä ohjattava niin, että ajoneuvo jättää risteyksen välittömästi risteävän ajoradan keskiviivan tai, jos keskiviivaa ei ole, keskilinjan oikealla puolella tai yksisuuntaisen ajoradan vasemmalla reunalla.  

Jos risteävällä ajoradalla on ajosuunnassa kaksi tai useampia ajokaistoja, saa ajoneuvolla poistua risteyksestä sopivinta ajokaistaa käyttäen muu liikenne huomioon ottaen. 

23 §  

Polkupyöräilijän sekä taajaman ulkopuolella mopoilijan kääntyminen  

Sen estämättä, mitä 21 ja 22 §:ssä säädetään, vasemmalle kääntyvä polkupyöräilijä ja taajaman ulkopuolella myös mopoilija saa jatkaa oikealla ajaen risteävän ajoradan yli. Hän ei saa kuitenkaan kääntyä vasemmalle ennen kuin se voi tapahtua muuta liikennettä estämättä ja turvallisuutta vaarantamatta. Hänen on poistuttava risteyksestä oikeanpuoleista reunaa käyttäen. 

24 §  

Väistäminen 

Ajoneuvolla on väistettävä oikealta lähestyvää ajoneuvoa ellei 2—4 momentissa toisin säädetä. 

Ajoneuvolla käännyttäessä on väistettävä:  

1) risteävää tietä ylittävää jalankulkijaa, polkupyöräilijää ja mopoilijaa;  

2) ajorataa tai piennarta käyttävää jalankulkijaa, polkupyöräilijää ja mopoilijaa ajoradalta poistuttaessa; 

3) vasemmalle käännyttäessä myös vastaantulevaa liikennettä; 

4) tietä ylittävää jalankulkijaa, polkupyöräilijää ja mopoilijaa poistuttaessa liikenneympyrästä. 

Ajoneuvolla on aina väistettävä: 

1) muita tienkäyttäjiä tultaessa tielle pihakadulta, kävelykadulta tai moottorikelkkailureitiltä; 

2) muita tienkäyttäjiä tultaessa tielle kiinteistön pihasta, pysäköintipaikalta, huoltoasemalta tai muulta vastaavalta tiehen liittyvältä alueelta, taikka tien ulkopuolelta; 

3) muita tienkäyttäjiä tultaessa tielle polulta tai vastaavalta vähäiseltä tieltä; 

4) muita tienkäyttäjiä tultaessa ajoradalle jalkakäytävän tai pyörätien ylityksen jälkeen; 

5) jalkakäytävää tai pyörätietä käyttävää jalankulkijaa, pyöräilijää tai mopoilijaa ylitettäessä jalkakäytävää tai pyörätietä; 

6) pihakatua tai kävelykatua käyttäviä tienkäyttäjiä tultaessa pihakadulle tai kävelykadulle taikka ylitettäessä sitä. 

Muuta liikennettä on väistettävä tultaessa ajoneuvolla pyörätieltä ajoradalle, jollei toisella tienkäyttäjällä ole väistämisvelvollisuutta 2 tai 3 momentin perusteella. 

Raitiovaunusta tai linja-autosta poistuvalle taikka siihen nousevalle matkustajalle on annettava esteetön kulku sivuutettaessa ajoneuvolla raitiovaunu tai linja-auto oikealta pysäkin kohdalla. 

Ajoneuvosta tai raitiovaunusta poistuvalle tai siihen nousevalle matkustajalle on annettava esteetön kulku sivuutettaessa ajoneuvolla pyörätiellä linja-auto tai raitiovaunu pysäkin kohdalla. 

25 §  

Väistämisen osoittaminen 

Ajoneuvolla ajettaessa on selvästi ja hyvissä ajoin osoitettava aikomus noudattaa väistämisvelvollisuutta nopeutta vähentämällä tai pysähtymällä.  

26 §  

Linja-auton pysäkiltä lähtevän linja-auton väistäminen 

Jos pysäkillä oleva linja-auto tiellä, jolla suurin sallittu nopeus on enintään 60 kilometriä tunnissa, osoittaa suuntamerkillä aikovansa lähteä liikkeelle, samalla tai viereisellä ajokaistalla pysäkkiä lähestyvällä ajoneuvolla on väistettävä pysäkiltä lähtevää linja-autoa.  

Kun pysäkin viereinen ajokaista on pyöräkaista, myös pyöräkaistan viereistä ajokaistaa pysäkkiä lähestyvällä ajoneuvolla on väistettävä pysäkiltä lähtevää linja-autoa.  

27 §  

Ajoneuvon ajaminen suojatien yli 

Ajoneuvolla suojatietä lähestyttäessä on noudatettava erityistä varovaisuutta ja ajettava sellaisella nopeudella, että ajoneuvon voi tarvittaessa pysäyttää ennen suojatietä. Jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai valmistautuu menemään sille, on annettava esteetön kulku. 

Jos ajoneuvo tai raitiovaunu on pysähtynyt suojatien eteen, sitä ei saa ohittaa ajoneuvolla pysäyttämättä, ellei ohittajan ja ohitettavan väliin jää suojakoroketta tai vapaata ajokaistaa.  

Jos näkyvyys suojatielle on rajoittunut muulla tavoin, ajoneuvolla on hidastettava ja tarvittaessa pysäytettävä ennen suojatietä.  

28 §  

Ajaminen risteyksessä 

Ajoneuvolla risteystä lähestyttäessä on noudatettava erityistä varovaisuutta.  

Ajoneuvolla risteystä lähestyttäessä tai sinne ajettaessa ajotapa on sovitettava niin, ettei risteävän tien liikenteelle aiheudu haittaa, jos ajoneuvo joudutaan pysäyttämään risteykseen. 

29 § 

Turvallisen tilan antaminen ja varovaisuusvelvollisuus 

Ajoneuvolla ajettaessa on annettava jalankulkijalle, pyöräilijälle ja tienkäyttäjän kuljettamalle eläimelle turvallinen tila tiellä.  

Polkupyörällä ajettaessa on annettava jalankulkijalle turvallinen tila tiellä. 

Lähestyttäessä ajoneuvolla pysäytettyä koulukuljetus- tai päivähoitokuljetusautoa, linja-autoa, raitiovaunua taikka lasta, vanhusta, eri tavoin vammaista ihmistä tai muuta henkilöä, jolla on ilmeisiä vaikeuksia selviytyä turvallisesti liikenteessä, on noudatettava erityistä varovaisuutta.  

30 §  

Kohtaaminen 

Ajoneuvolla on sivuutettava vastaantuleva ajoneuvo oikealta. Vastakkaisilta suunnilta saavuttaessa saa vastaantulevan ajoneuvon sivuuttaa kuitenkin vasemmalta erityistä varovaisuutta noudattaen, jos kumpikin aikoo kääntyä risteyksessä vasemmalle. 

Ajoneuvojen välille on kohdattaessa jätettävä riittävästi tilaa. Jos ajoradalla on este, sen, jonka puoleisella ajoradan osalla este on, on väistettävä vastaantulevaa liikennettä. 

31 §  

Ohittaminen  

Edellä kulkeva ajoneuvo on ajoneuvolla ohitettava vasemmalta. Ohituksessa saa käyttää myös vastaan tulevan liikenteen puolta sen estämättä, mitä 19 §:n 3 momentissa säädetään, jos ajosuunnassa on vain yksi ajokaista.  

Jos edellä kulkeva ajoneuvo kääntyy tai selvästi valmistautuu kääntymään vasemmalle, sen saa ohittaa ajoneuvolla vain oikealta. Oikealta saa ohittaa myös, jos ajosuunnassa on vähintään kaksi ajokaistaa ja ajoneuvot kulkevat rinnakkaisilla ajokaistoilla. Lisäksi polkupyöräilijä saa ohittaa muun ajoneuvon kuin polkupyörän oikealta.  

Raitiovaunu on ajoneuvolla ohitettava oikealta. Sen saa kuitenkin ohittaa vasemmalta, jos kiskojen sijainti sitä edellyttää ja ohittaminen ei vaaranna turvallisuutta eikä haittaa liikennettä. Yksisuuntaisella ajoradalla raitiovaunun saa muutenkin ohittaa vasemmalta, jos ohittaminen ei vaaranna turvallisuutta eikä haittaa liikennettä. 

32 §  

Ohituskiellot 

Ajoneuvolla ei saa ohittaa suojatien kohdalla vastaan tulevan liikenteen puolta käyttäen eikä risteyksessä tai tasoristeyksessä taikka välittömästi niitä ennen. Ohituskielto ei kuitenkaan koske taajaman ulkopuolella muuta kuin liikennemerkistä ennakolta ilmenevää risteystä.  

Vastaan tulevan liikenteen puolta käyttäen ei myöskään saa ohittaa, jos: 

1) näkyvyys on mäen tai kaarteen vuoksi tai muusta syystä turvalliseen ohitukseen riittämätön;  

2) ohitukseen käytettävä ajokaista ei ole riittävän pitkälti vapaa ja esteetön turvalliseen ohitukseen;  

3) ohittaja ei voi palata takaisin kaistalleen ohituksen jälkeen turvallisuutta vaarantamatta tai muuta liikennettä oleellisesti haittaamatta; 

4) edellä ajava osoittaa suuntamerkillä aikovansa ohittaa;  

5) takaa tuleva on aloittanut ohituksen.  

33 §  

Ohittajan ja ohitettavan keskinäiset velvollisuudet 

Ohittavalla ajoneuvolla on pidettävä turvallinen väli ohitettavaan ajoneuvoon tai jalankulkijaan ja muutenkin huolehdittava, että ohitus ei vaaranna turvallisuutta. 

Ajoneuvolla, jota ohitetaan vastaantulevan liikenteen puolelta vasemmalta, on ajettava niin oikealla kuin se muu liikenne ja olosuhteet huomioon ottaen on mahdollista. Ajoneuvon nopeutta ei saa lisätä eikä muulla tavalla vaikeuttaa ohitusta. 

Muita ajoneuvoja olennaisesti hitaammin ajavan on kapealla tai mutkaisella ajoradalla taikka vastaan tulevan liikenteen ollessa vilkasta ohituksen helpottamiseksi tarvittaessa vähennettävä nopeutta ja mahdollisuuksien mukaan annettava tietä. Ajoneuvolla saa tällöin tilapäisesti ajaa pientareella, jos se ei vaaranna turvallisuutta eikä estä tarpeettomasti muuta liikennettä.  

34 §  

Ajoneuvon peruuttaminen ja kääntäminen  

Ajoneuvolla saa peruuttaa tai sen saa kääntää vain, jos se ei vaaranna turvallisuutta, eikä haittaa tarpeettomasti muuta liikennettä. 

35 §  

Ajoneuvon siirtäminen sivusuunnassa 

Ajoneuvolla saa lähteä liikkeelle tien reunasta, vaihtaa ajokaistaa tai muuten siirtyä sivusuunnassa vain, jos se ei vaaranna turvallisuutta eikä haittaa tarpeettomasti muuta liikennettä. 

36 § 

Pysäyttäminen ja pysäköinti 

Ajoneuvon saa pysäyttää tai pysäköidä vain tien oikealle puolelle. Yksisuuntaisella tiellä on pysäyttäminen ja pysäköinti myös vasemmalle puolelle tietä sallittu. Taajamassa vasemmalle puolelle tietä pysäyttäminen ja pysäköinti on sallittu myös kaksisuuntaisella tiellä, jos se ei vaaranna eikä haittaa liikennettä. 

Ajoneuvo on pysäytettävä tai pysäköitävä tien suuntaisesti ja mahdollisimman lähelle tien reunaa.  

37 §  

Pysäyttämistä ja pysäköimistä koskevat kiellot 

Ajoneuvoa ei saa pysäyttää eikä pysäköidä siten, että se vaarantaa turvallisuutta tai haittaa muuta liikennettä.  

Ajoneuvoa ei saa pysäyttää eikä pysäköidä: 

1) jalkakäytävällä, suojatiellä, pyörätiellä, pyörätien jatkeella eikä viiden metrin matkalla ennen suojatietä, risteävää pyörätietä tai risteävää pyörätien jatketta;  

2) risteyksessä eikä viittä metriä lähempänä risteävän ajoradan lähintä reunaa tai sen ajateltua jatkoa ajoradalla;  

3) niin lähellä rautatien tai raitiovaunun kiskoja, että siitä on haittaa kiskoliikenteelle; 

4) siten, että liikennemerkki tai liikennevaloihin kuuluva opastin peittyy;  

5) alikäytävässä eikä tunnelissa;  

6) mäenharjalla tai näkyvyydeltään rajoitetussa kaarteessa taikka sellaisen läheisyydessä;  

7) siellä, missä ajorata ennen risteystä on sulkuviivoin tai ryhmitysmerkein jaettu eri ajokaistoihin, eikä niin lähelle tällaista sulkuviivaa tai merkkiä, että ajo asianomaiselle ajokaistalle vaikeutuu; 

8) maksulliselle pysäköintipaikalle maksua suorittamatta;  

9) sulkuviivan kohdalle, jos ajoneuvon ja sulkuviivan väliin jää vähemmän kuin kolme metriä eikä ajoneuvon ja sulkuviivan välissä ole katkoviivaa; 

10) liikenneympyrässä;  

11) pyöräkaistalla tai linja-autokaistalla;  

12) moottoritiellä tai moottoriliikennetiellä muualle kuin liikennemerkillä osoitetulle pysäköintipaikalle, palvelualueelle tai levähdysalueelle taikka liikennemerkillä merkitylle linja-auton pysäkille matkustajan ottamista tai jättämistä varten. 

Pysäyttäminen on kuitenkin sallittua pakollisen liikenne-esteen, väistämisvelvollisuuden noudattamisen tai hätätilanteen vuoksi.  

Polkupyörän tai mopon saa pysäyttää tai pysäköidä jalkakäytävälle ja pyörätielle. Muunkin ajoneuvon saa erityistä varovaisuutta noudattaen pysäyttää lyhyeksi ajaksi jalkakäytävälle tai pyörätielle ajoneuvoon nousemista, siitä poistumista, sen kuormaamista tai kuorman purkamista varten, jos läheisyydessä ei ole käytettävissä muuta pysäyttämiseen sopivaa paikkaa ja pysäyttämiseen on pakottavia syitä. Pysäytetty ajoneuvo ei saa kohtuuttomasti haitata jalkakäytävällä eikä pyörätiellä kulkemista. Kuljettajan on tällöin pysyteltävä ajoneuvonsa läheisyydessä ja tarvittaessa siirrettävä ajoneuvo paikkaan, jossa se ei häiritse muuta liikennettä.  

38 §  

Pysäköimistä koskevat kiellot 

Edellä 37 §:ssä säädetyn lisäksi ajoneuvoa ei saa pysäköidä: 

1) kolmeakymmentä metriä lähempänä rautatien tasoristeystä;  

2) kiinteistölle johtavan tien kohdalla tai muutenkaan siten, että ajoneuvoliikenne kiinteistölle tai sieltä pois oleellisesti vaikeutuu;  

3) ajoradan reunan suuntaisesti pysäköidyn muun ajoneuvon kuin kaksipyöräisen polkupyörän tai mopon rinnalla;  

4) siten, että pääsy toiseen ajoneuvoon tai sen kuljettaminen pois paikalta estyy;  

5) taajaman ulkopuolella ajoradalla, jos tie on liikennemerkillä osoitettu etuajo-oikeutetuksi;  

6) siten, että ajoneuvo on osittain liikenteenohjauslaitteella osoitetun pysäköintipaikan ulkopuolella; 

7) pysäköintialueella muulla kuin liikenteenohjauslaitteella osoitetulla paikalla; 

8) pelastuslain (379/2011) 11 §:ssä säädetyllä liikennemerkillä merkityllä pelastustiellä; 

9) tien eri osia toisistaan erottavalla alueella. 

39 §  

Liikkumisesteisen pysäköintitunnus 

Jos ajoneuvossa on liikkumisesteisen pysäköintitunnus, ajoneuvon saa pysäköidä liikennemerkillä osoitetusta kiellosta tai rajoituksesta huolimatta: 

1) maksulliselle pysäköintipaikalle maksua suorittamatta; 

2) alueelle, jossa pysäköinti on kielletty tämän lain liitteen 3.3 mukaisella liikennemerkillä C38 ja C39;  

3) rajoitusta pidemmäksi ajaksi alueelle, jossa pysäköinnin enimmäisaikaa on rajoitettu .  

4) pyöräkadulla jalkakäytävälle.  

Ajoneuvoa, jossa on liikkumisesteisen pysäköintitunnus, ei kuitenkaan saa pysäköidä sellaiselle alueelle tai paikalle, joka on osoitettu liikennemerkillä vain tiettyjen ajoneuvojen pysäköintiin. 

Pysäköitäessä ajoneuvo, jossa on liikkumisesteisen pysäköintitunnus, pysäköinnin alkamisaikaa ei tarvitse osoittaa 40 §:ssä säädetyllä tavalla. 

Pysäköintitunnus on pysäköinnin ajaksi sijoitettava näkyvälle paikalle ajoneuvon tuulilasin sisäpuolelle siten, että se on ulkoapäin luettavissa. 

Maksulliselle pysäköintipaikalle saa maksua suorittamatta pysäyttää myös taksiliikenteessä olevan ajoneuvon tai invataksin maksua suorittamatta liikkumisesteisen ottamista tai jättämistä varten. 

40 §  

Pysäköinnin alkamisaika 

Jos pysäköinnin enimmäisaikaa on rajoitettu tämän lain liitteen 3.8 mukaisella liikennemerkillä H19, pysäköijän on ilmoitettava pysäköintinsä alkamisaika selkeästi havaittavalla tavalla.  

Pysäköinnin alkamisajaksi on merkittävä aika, jolloin ajoneuvo pysäköidään. Alkamisajaksi saadaan merkitä myös pysäköinnin alkamista seuraava tasa- tai puolitunti riippuen siitä, kumpi ajankohta on aikaisempi.  

Pysäköinnin alkamisaika merkitään 2 momentissa mainitulla tavalla, vaikka velvollisuus ilmoittaa pysäköintiajan alkamisesta olisi voimassa vain osan pysäköintiajasta.  

Pysäköintiajan alkua ei tarvitse ilmoittaa, jos pysäköinti tapahtuu kokonaan aikana, jolloin velvollisuus ilmoittaa alkamisaika ei ole voimassa.  

41 §  

Ajoneuvon pysäyttämiseen liittyvät toimet 

Kun ajoneuvo on pysäytetty tai pysäköity, ajoneuvon pysäyttäneen tai pysäköijän on huolehdittava siitä, ettei ajoneuvo voi lähteä hallitsemattomasti liikkeelle.  

Ajoneuvon ovea ei saa avata eikä ajoneuvoon nousta, siitä poistua taikka sitä kuormata tai sen kuormaa purkaa siten, että siitä aiheutuu vaaraa tai haittaa muulle liikenteelle tai ympäristölle. 

42 § 

Ajoneuvon säilyttäminen tiellä  

Tielle ei saa jättää eikä tiellä saa säilyttää tai varastoida ajoneuvoa, jota ei tosiasiallisesti käytetä liikenteessä. 

43 §  

Pihakadulla ajaminen ja pysäköinti 

Ajoneuvolla pihakadulla ajettaessa on jalankulkijoille annettava esteetön kulku. Ajonopeus on sovitettava jalankulun mukaiseksi, eikä se saa ylittää 20 kilometriä tunnissa. 

Pysäköinti pihakadulla on sallittu vain merkityllä pysäköintipaikalla. Polkupyörän, mopon tai liikkumisesteisen pysäköintitunnuksella varustetun ajoneuvon saa kuitenkin pysäköidä pihakadulla muuallekin, jos siitä ei aiheudu huomattavaa haittaa pihakadun liikenteelle eikä muulle käyttämiselle.  

44 §  

Kävelykadulla ajaminen, pysäyttäminen ja pysäköinti 

Ajoneuvolla kävelykadulla ajettaessa on jalankulkijoille annettava esteetön kulku.  

Moottorikäyttöisen ajoneuvon saa kävelykadulla ajaa vain kävelykadun varrella olevalle kiinteistölle, jos kiinteistölle ei ole muuta ajokelpoista yhteyttä. Kävelykadun ylittäminen on kuitenkin sallittu. Myös huoltoajo kävelykadulla on sallittu, jos liikennemerkillä niin osoitetaan. 

Ajonopeus on sovitettava kävelykadulla jalankulun mukaiseksi, eikä se saa ylittää 20 kilometriä tunnissa. 

Moottorikäyttöistä ajoneuvoa tai sen perävaunua ei saa pysäyttää eikä pysäköidä kävelykadulla. Pysäyttäminen on kuitenkin sallittu pakollisen liikenne-esteen, väistämisvelvollisuuden noudattamisen tai hätätilanteen vuoksi.  

Jos huoltoajo on kävelykadulla liikennemerkillä sallittu, ajoneuvon saa pysäyttää huoltoajon vaatimaksi ajaksi. 

45 § 

Liikennemerkillä osoitetulla pyöräkadulla ajaminen, pysäyttäminen ja pysäköinti 

Ajettaessa ajoneuvolla liikennemerkillä osoitetulla pyöräkadulla on polkupyöräilijälle annettava esteetön kulku. Ajonopeus on sovitettava pyöräilyn mukaiseksi. 

Ajoneuvolla pysäköinti pyöräkadulla on sallittu vain merkityllä pysäköintipaikalla. Liikkumisesteisen pysäköintitunnuksella varustetun ajoneuvon saa pysäköidä pyöräkadun ajoradalla muuallekin, jos siitä ei aiheudu kohtuutonta haittaa.  

Polkupyörän ja mopon saa pysäköidä pyöräkadulla myös jalkakäytävälle, jos se ei haittaa kohtuuttomasti jalkakäytävällä kulkemista.  

46 §  

Liikennemerkillä osoitetussa tunnelissa ajaminen, pysäyttäminen ja pysäköinti 

Liikennemerkillä osoitetussa tunnelissa ajoneuvoa ei saa peruuttaa eikä kääntää tulosuuntaan. Ajoneuvon saa pysäyttää ja pysäköidä vain hätätilanteessa, jolloin on pyrittävä käyttämään tähän tarkoitukseen osoitettuja alueita. Ajoneuvon moottori on sammutettava, jos pysäytys tai pysäköinti pitkittyy. Ajoneuvossa on käytettävä ajovaloja. 

47 §  

Ääni- ja valomerkki 

Ajoneuvolla ajettaessa on annettava ääni- tai valomerkki taikka muulla tavalla on kiinnitettävä muiden tienkäyttäjien huomiota, jos se on vaaran välttämiseksi tarpeen. Muutoin äänimerkin saa antaa vain taajaman ulkopuolella ohitettaessa. Äänimerkki ei saa kestää pidempään kuin on tarpeen.  

48 §  

Suuntamerkki 

Suuntamerkki on ajoneuvolla ajettaessa annettava suuntavalaisimella tai, jollei ajoneuvossa ole sellaista, muulla näkyvällä tavalla: 

1) lähdettäessä liikkeelle tien reunasta; 

2) käännyttäessä risteyksessä tai tiellä; 

3) vaihdettaessa ajokaistaa; 

4) poistuttaessa liikenneympyrästä;  

5) muuten siirryttäessä sivusuunnassa. 

Suuntamerkin on oltava näkyvä ja ymmärrettävä. Se on annettava hyvissä ajoin ennen 1 momentissa tarkoitettua toimenpidettä ja sen tulee kestää toimenpiteen ajan.  

49 §  

Valojen käyttö ajettaessa 

Moottorikäyttöisessä ajoneuvossa on ajon aikana käytettävä ajovaloja tai huomiovaloja. Moottorikäyttöisessä ajoneuvossa on ajon aikana käytettävä ajovaloja ja takavaloja, kun ajoneuvoa kuljetetaan tiellä pimeän tai hämärän aikaan taikka näkyvyyden ollessa sään vuoksi tai muusta syystä huonontunut. 

Muuta kuin 1 momentissa tarkoitettua ajoneuvoa ajettaessa on käytettävä eteenpäin valkoista tai vaaleankeltaista valoa näyttävää valaisinta ja taaksepäin punaista valoa näyttävää valaisinta, kun ajoneuvoa ajetaan tiellä pimeän tai hämärän aikaan taikka näkyvyyden ollessa sään vuoksi tai muusta syystä huonontunut. Hinattavassa ajoneuvossa ei kuitenkaan tarvitse käyttää etuvalaisimia, jos niitä ei ole edellytetty ajoneuvon liikenteeseen hyväksymisen yhteydessä. 

Kaukovaloja ei saa käyttää:  

1) valaistulla tiellä;  

2) niin lähellä kohtaavaa ajoneuvoa tai raitiovaunua, että tämän kuljettaja voi häikäistyä; eikä  

3) ajettaessa lähellä toisen ajoneuvon takana.  

Etusumuvaloja ja takasumuvaloja saa käyttää sumun tai voimakkaan sateen aikana. Etusumuvaloja saa tällöin käyttää lähivalojen asemesta, jos etuvalot ovat samanaikaisesti kytketyt. Takasumuvaloa saa käyttää myös milloin ajoviiman tiestä nostama lumi, pöly tai loka oleellisesti rajoittaa ajoneuvon näkymistä taaksepäin. 

Ajoneuvossa ei saa käyttää laitteita, jotka näyttävät tai heijastavat eteenpäin punaista valoa eikä, ellei siitä erikseen toisin säädetä tai määrätä, laitteita, jotka näyttävät tai heijastavat taaksepäin valkoista tai vaaleankeltaista valoa. Poliisiautossa ja poliisin virkatehtävässä olevassa autossa sekä poliisin moottoripyörässä, jota käytetään hälytysajoneuvona, samoin kuin Tullin ja Rajavartiolaitoksen ajoneuvossa saa kuitenkin käyttää edellä ajavan ajoneuvon pysäyttämiseksi eteenpäin punaista vilkkuvaa valoa näyttävää laitetta samanaikaisesti vilkkuvan sinisen hälytysvalon kanssa. 

50 §  

Valojen käyttö pysäytetyssä tai pysäköidyssä ajoneuvossa  

Tielle pysäytetyssä tai pysäköidyssä moottorikäyttöisessä ajoneuvossa ja sen perävaunussa on pimeän tai hämärän aikana tai näkyvyyden ollessa sään vuoksi tai muusta syystä huonontunut käytettävä etu- tai lähivaloja sekä takavaloja tai, jos niitä ei ole, muita säännösten ja määräysten mukaisia valoja, jollei tie ole niin hyvin valaistu tai näkyvyys muutoin sellainen, että ajoneuvon voi muutoinkin selvästi havaita riittävän etäältä.  

Jos 1 momentissa tarkoitettu ajoneuvo on pysäköity ajoradan suuntaisesti, eikä siihen ole kytketty muuta ajoneuvoa, voidaan taajamassa 1 momentissa mainittujen valojen sijasta käyttää pysäköintivaloa.  

Mitä 1 momentissa säädetään, ei sovelleta ajoneuvoon, joka on pysäytetty tai pysäköity ajoradan ulkopuolella olevalle pysäköintipaikalle, eikä mopoon, joka pysäytetään tai pysäköidään ajoradan ulkopuolelle.  

51 § 

Hätävilkkukytkennän käyttäminen 

Pysäytetyssä tai pysäköidyssä ajoneuvossa saa käyttää suuntavalojen hätävilkkukytkentää, jos ajoneuvo on onnettomuuden, vaurion tai muun pakottavan syyn johdosta jouduttu pysäyttämään sellaiseen paikkaan, jossa se voi aiheuttaa erityistä vaaraa muulle liikenteelle. Hätävilkkukytkentää saa käyttää myös liikkuvassa ajoneuvossa varoittamaan muita tienkäyttäjiä välittömästä vaarasta. 

52 §   

Kevyen sähköajoneuvon ja moottorilla varustetun polkupyörän ajaminen 

Kevyttä sähköajoneuvoa ja moottorilla varustettua polkupyörää ajettaessa on noudatettava polkupyöräilijää koskevia liikenteenohjauksen merkkejä, liikennesääntöjä ja liikenteenohjauslaitteitaja liikennesääntöjä. 

Sellaista itsestään tasapainottuvaa kevyttä sähköajoneuvoa, joka pysyy tasapainossa myös silloin, kun ajoneuvo ei liiku tai siinä ei ole kuljettajaa, saa kuljettaa myös jalkakäytävällä. Tällöin kuljettajan on annettava jalankulkijalle esteetön kulku.   

53 §  

Eläimen kuljettaminen  

Eläin on pidettävä tiellä kytkettynä tai tienkäyttäjän on valvottava eläintä siten, ettei se aiheuta vaaraa eikä huomattavaa haittaa muille tienkäyttäjille. Eläintä tulee kuljettaa niin lähellä tien reunaa kuin turvallisuutta vaarantamatta on mahdollista.  

Ratsastajan, suurikokoisen eläimen taluttajan ja eläimen vetämän ajoneuvon kuljettajan on noudatettava moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ajamista koskevia liikenteenohjauksen merkkejä, liikenteenohjauslaitteita ja liikennesääntöjä. Ratsastaja ja suurikokoisen eläimen taluttaja saa tilapäisesti poiketa tässä momentissa mainituista säännöistä, jos erityiset olosuhteet sitä vaativat eikä siitä aiheudu vaaraa eikä huomattavaa haittaa. 

54 §  

Tarpeettoman ja häiritsevän ajon kielto 

Tarpeeton ja häiritsevä ajoneuvolla ajaminen on kielletty.  

55 § 

Moottorikäyttöisen ajoneuvon tarpeettoman joutokäynnin kielto  

Moottorikäyttöisen ajoneuvon moottoria ei saa pitää käynnissä kahta minuuttia pidempään, jos ajoneuvo seisoo muusta syystä kuin pakollisen liikenne-esteen vuoksi. Moottoria saa kuitenkin pitää käynnissä ennen ajoon lähtemistä enintään neljä minuuttia, jos pakkasta on enemmän kuin ‑15 celsiusastetta. Traktorin, moottorityökoneen tai auton alustalle rakennetun työkoneen moottorin saa pitää käynnissä ennen ajoneuvolla tai koneella tehtävän työn alkamista ajoneuvon tai koneen toimintavalmiiksi saattamiseen tarvittavan ajan.  

Edellä 1 momentissa tarkoitettu kielto ei koske ajoneuvoa, jonka pääasiallinen käyttötarkoitus tai pääasiallisen käyttötarkoituksen edellyttämä lisälaite edellyttää moottorin pitämistä käynnissä. 

Edellä 1 momentissa tarkoitettu kielto ei koskekiireellisessä tehtävässä olevaa hälytysajoneuvoa, liikenteenvalvojan tehtävässään käyttämää ajoneuvoa, eikä ajoneuvolain 6 luvussa tarkoitetun katsastuksen osana toimitettavaan pakokaasumittaukseen odottavaa ajoneuvoa. 

56 § 

Ajoneuvon hinaaminen 

Hinattaessa ajoneuvolla köyttä käyttäen ajoneuvoa, jota ei voi tai saa kuljettaa sen omalla moottorilla, tulee ajoneuvojen välin olla vähintään kolme metriä ja se saa olla enintään kuusi metriä. Ajoneuvoa, jonka jarrut ovat epäkunnossa, saa hinata vain tankoa tai puomia käyttäen. Ajoneuvoa, jonka ohjaus on epäkunnossa, saa hinata vain hinauspuomin varaan nostettuna. 

Useaa ajoneuvoa ei saa hinata samanaikaisesti samalla vetävällä ajoneuvolla. Hinattavana oleva ajoneuvo ei ilman pakottavaa syytä saa olla vetävää ajoneuvoa painavampi.  

Polkupyörällä, mopolla tai moottoripyörällä hinaaminen on kielletty, jos hinaaminen haittaa ajoa tai aiheuttaa vaaraa muille tienkäyttäjille.  

57 § 

Tienkäyttäjien varoittaminen 

Ajoneuvon kuljettajan on huolehdittava siitä, että tielle asetetaan varoituskolmio, jos ajoneuvo on pysähtynyt taajaman ulkopuolelle ajoradalle sellaiseen paikkaan, että se voi riittämättömän näkyvyyden vuoksi tai muusta syystä olla vaarana liikenteelle. Edellytys asettamiselle on, että varoituskolmio on ajoneuvossa pakollisena varusteena. Tarvittaessa on ryhdyttävä muihinkin toimenpiteisiin tienkäyttäjien varoittamiseksi. Jos ajoneuvo on jäänyt rautatie- tai raitiotiekiskoille, on ryhdyttävä junan tai raitiovaunun kuljettajan varoittamiseksi tarpeellisiin toimiin. 

Varoituskolmio on sijoitettava riittävän etäälle pysähtyneestä ajoneuvosta siten, että muut tienkäyttäjät voivat hyvissä ajoin huomata varoituksen. Kolmio tulee poistaa, kun ajoneuvosta ei ole enää vaaraa muulle liikenteelle. 

Moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettaminen moottoritiellä ja moottoriliikennetiellä 

58 § 

Sallittu ajoneuvoliikenne moottoritiellä ja moottoriliikennetiellä  

Moottoritiellä ja moottoriliikennetiellä on vain moottorikäyttöisten ajoneuvojen liikenne sallittu.  

Edellä 1 momentissa tarkoitetuilla teillä ei kuitenkaan saa kuljettaa moottorikäyttöistä ajoneuvoa, jonka suurin sallittu tai rakenteellinen nopeus on enintään 70 kilometriä tunnissa. Vaatimusta ei kuitenkaan sovelleta puolustusvoimien ajoneuvoon tai erikoiskuljetuksessa käytettävään ajoneuvoon. 

59 § 

Liittyminen moottoritielle tai moottoriliikennetielle ja sieltä poistuminen 

Ajoneuvolla saa ajaa moottoritielle tai moottoriliikennetielle vain tien alkamiskohdasta tai liittymistieltä.  

Moottoritielle tai moottoriliikennetielle ajoneuvolla aikovan on väistettävä tiellä kulkevia ajoneuvoja. 

Moottoritieltä tai moottoriliikennetieltä saa poistua ajoneuvolla vain tien päättymiskohdasta tai käyttäen ajosuunnassa liikennemerkillä osoitettua erkanemistietä. 

Moottoritieltä tai moottoriliikennetieltä poistuvalla ajoneuvolla on riittävän ajoissa siirryttävä lähinnä erkanemistietä olevalle ajokaistalle taikka ajokaistalle, joka on liikennemerkillä osoitettu poistuvalle liikenteelle. Jos tiellä on hidastuskaista, on mahdollisimman aikaisessa vaiheessa siirryttävä sille.  

60 § 

Ajoneuvon kääntäminen ja peruuttaminen moottoritiellä ja moottoriliikennetiellä 

Ajoneuvolla ei saa moottoritiellä eikä moottoriliikennetiellä kääntää tulosuuntaan eikä peruuttaa.  

61 § 

Ajoneuvon paikka moottoritiellä ja moottoriliikennetiellä 

Ajoneuvolla on ajettava moottoritiellä ja moottoriliikennetiellä eniten oikealla olevalla vapaalla ajokaistalla. Jos jokin ajokaista on ajosuunnassa liikennemerkillä osoitettu tietylle liikennesuunnalle, ajoneuvolla saa ajaa olosuhteisiin ja matkan jatkamiseen parhaiten soveltuvaa ajokaistaa.  

Jos ajosuunnassa on vähintään kolme ajokaistaa, kuorma-autolla tai yli seitsemän metrin pituisella ajoneuvoyhdistelmällä saa ajaa vain jommallakummalla kahdesta oikeanpuoleisesta ajokaistasta, jollei 1 momentista tai 59 §:n 3 tai 4 momentista muuta johdu.  

Edellä kulkevan ajoneuvon saa ohittaa ajoneuvolla moottoritiellä ja moottoriliikennetiellä vain vasemmalta. Jos ajoneuvot kuitenkin ajavat jonossa, jokin ajokaista on ajosuunnassa opastusmerkillä osoitettu tarkoitetuksi tietylle liikennesuunnalle tai ohittava ajoneuvo käyttää linja-autokaistaa, on edellä ajavan ajoneuvon ohittaminen oikealta ajokaistaa vaihtamatta sallittu.  

Ajoneuvolla ei saa ajaa moottoritien ja moottoriliikennetien ajoratoja yhdistävällä poikittaistiellä. 

62 § 

Ajoneuvon hinaaminen moottoritiellä ja moottoriliikennetiellä 

Ajoneuvoa ei saa hinata moottoritiellä eikä moottoriliikennetiellä käyttäen köyttä, vaijeria tai muuta vastaavaa välinettä. Rikkoutuneen ajoneuvon saa kuitenkin mainittua välinettä käyttäen hinata pois lähimmän poistumiskohdan kautta.  

Raitiovaunun kuljettaminen 

63 §  

Raitiovaunun paikka tiellä 

Raitiovaunua saa kuljettaa kiskoilla niiden sijainnista riippumatta. Muun liikenteen kanssa yhteisellä ajokaistalla raitiovaunua on kuljetettava kaistan mukaiseen ajosuuntaan. Raitiovaunua saa peruuttaa tai kuljettaa muuta liikennettä vastaan vain, jos erityiset olosuhteet sitä vaativat ja se ei vaaranna turvallisuutta eikä haittaa tarpeettomasti muuta liikennettä. 

64 §  

Raitiovaunun kuljettamista koskevat muut liikennesäännöt 

Suojatietä lähestyvällä raitiovaunulla on ajettava sellaisella nopeudella, että sen voi tarvittaessa pysäyttää ennen suojatietä. Jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai valmistautuu menemään sille, on annettava esteetön kulku. 

Pihakadulla tai kävelykadulla raitiovaunun nopeus on sovitettava jalankulun mukaiseksi eikä se saa ylittää 20 kilometriä tunnissa. Liikennemerkillä osoitetulla pyöräkadulla raitiovaunun nopeus on sovitettava pyöräilyn mukaiseksi. 

Edellä 1 ja 2 momentissa säädetyn lisäksi raitiovaunulla ajettaessa on noudatettava, mitä: 

1) 17 §:ssä säädetään kuljettajaa koskevista vaatimuksista; 

2) 20 §:ssä säädetään etäisyyden pitämisestä toiseen ajoneuvoon ja raitiovaunuun; 

3) 25 §:ssä säädetään väistämisen osoittamisesta;  

4) 27 §:n 2 momentissa säädetään pysähtyneen raitiovaunun tai ajoneuvon ohittamisesta; 

5) 28 §:ssä säädetään ajamisesta risteyksessä; 

6) 33 §:n 1 momentissa säädetään ohittamisesta; 

7) 41 §:ssä säädetään pysäyttämiseen liittyvistä toimista;  

8) 46 §:ssä säädetään tunnelissa ajamisesta;  

9) 47 ja 48 §:ssä säädetään ääni-, valo- ja suuntamerkkien käyttämisestä; 

10) 49 ja 50 §:ssä säädetään valojen käyttämisestä. 

4 luku 

Liikenteenohjaus  

Liikenteenohjaajat 

65 § 

Liikenteenohjaaja 

Poliisi ja pelastusviranomainen ohjaavat liikennettä liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden varmistamiseksi sekä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi. Lautta-aluksella tieliikennettä ohjaa aluksen päällikkö sekä lossilla ja railolossilla lossinkuljettaja. Puolustusvoimien harjoitusten aikana liikennettä ohjaa sotilas. Rajavartiomies toimii liikenteenohjaajana rajavartiolaissa (578/2005) säädetyissä tehtävissä ja tullimies tullilaissa (304/2016) säädetyissä tehtävissä. 

Liikenteenohjaaja saa myös toimia henkilö, jonka: 

1) poliisi määrää ohjaamaan liikennettä liikenneruuhkan, onnettomuuden, yleisötapahtuman tai muun vastaavan syyn vuoksi taikka yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi; 

2) poliisi määrää ohjaamaan liikennettä moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettajan ajo- ja lepoaikavalvonnassa; 

3) pelastusviranomainen tai muu pelastuslaissa tarkoitettu pelastustoiminnan johtaja määrää ohjaamaan liikennettä pelastuslaissa tai muussa laissa pelastustoimelle säädetyssä tehtävässä; 

4) maantienpitäjä tai kunta määrää ohjaamaan liikennettä tiellä tai sen läheisyydessä tehtävän työn, tutkimuksen tai pitkäkestoisen liikennehäiriön vuoksi;  

5) Liikenteen turvallisuusvirasto valtuuttaa tai poliisi määrää ohjaamaan liikennettä erikoiskuljetuksessa. 

Liikenteenohjaaja määrätään yksittäistä tehtävää varten tai määräajaksi. Liikenteenohjaajana toimivan henkilön on oltava 18 vuotta täyttänyt. Hänen on annettava suostumuksensa tehtävään ja hänelle on annettava tehtävän edellyttämä ohjeistus. 

Liikenteenohjaajan on käytettävä pysäytysmerkkinä tämän lain liitteen 3.3. mukaista liikennemerkkiä C1. Poliisimies ja rajavartiomies voi myös käyttää pysäytysmerkkinä liikennemerkkiä C46 ja tullimies C45.  

Liikenteenohjaajalla on oltava selvästi erottuva vaatetus, joka vastaa standardin SFS-EN 471 tai SFS-EN ISO 20471 vaatimuksia. Liikenteen turvallisuusvirasto voi antaa tarkempia määräyksiä erikoiskuljetuksen liikenteen ohjaajan vaatetuksen näkyvyysvaatimuksista. 

Liikenteenohjaajaksi määrättyyn henkilöön sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä hänen toimiessaan liikenteen ohjaajana. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974).  

66 § 

Erikoiskuljetusten liikenteenohjaajan kelpoisuus 

Erikoiskuljetusten liikenteenohjaajana toimiminen edellyttää, että henkilöllä on voimassa oleva 67 §:ssä tarkoitettu lupa ohjata erikoiskuljetusten liikennettä. Oikeus osoitetaan liikenteen-ohjaajakortilla, joka on pidettävä mukana tehtävää hoidettaessa. 

67 § 

Erikoiskuljetusten liikenteenohjaajanoikeuden myöntäminen 

Luvan ohjata erikoiskuljetusten liikennettä myöntää Liikenteen turvallisuusvirasto.  

Lupa myönnetään viiden vuoden määräajaksi ja sen saaneelle annetaan erikoiskuljetusten liikenteenohjaajakortti. 

Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että: 

1) hakija on suorittanut hyväksytysti erikoiskuljetusten liikenteenohjaajan koulutuksen; 

2) hakijalla on voimassaoleva B-luokan ajo-oikeus; 

3) hakija on henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan sopiva erikoiskuljetusten liikenteenohjaajaksi. 

Hakijaa ei ole pidettävä henkilökohtaisten ominaisuuksiensa takia sopivana erikoiskuljetusten liikenteenohjaajaksi, jos hän on: 

1) viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana syyllistynyt rattijuopumukseen, törkeään rattijuopumukseen, törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen tai sellaiseen rikoslain (39/1889) 23 luvun 1 §:ssä tarkoitettuun tekoon, joka osoittaa vakavaa piittaamattomuutta liikenneturvallisuudesta, tai on tänä aikana ollut mainittujen tekojen johdosta ajokiellossa; 

2) viimeksi kuluneen vuoden aikana muuten määrätty ajokieltoon tai ollut ajokiellossa muihin liikennerikoksiin syyllistymisen perusteella; 

3) poliisin pitämästä rekisteristä ilmenevien tietojen perusteella muutoin toiminnallaan osoittanut olevansa elämäntavaltaan tai henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan ilmeisen sopimaton toimimaan liikenteenohjaajana. 

Liikenteen turvallisuusvirastolla ja poliisilla on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada tarpeellisia tietoja ajoneuvoliikennerekisteristä erikoiskuljetusten liikenteenohjaajille asetettujen vaatimusten toteamiseksi. 

Liikenteen turvallisuusvirasto voi antaa tarkempia määräyksiä erikoiskuljetusten liikenteenohjaajan koulutuksesta ja oikeuden uudistamisesta. 

68 §  

Erikoiskuljetusten liikenteenohjaajanoikeuden peruuttaminen 

Liikenteen turvallisuusviraston on peruutettava lupa erikoiskuljetusten liikenteenohjaukseen, jos luvan haltija ei enää täytä 67 §:ssä säädettyjä luvan myöntämisen edellytyksiä tai henkilö pyytää luvan peruuttamista. 

Lupa voidaan peruuttaa määräajaksi tai toistaiseksi. 

Liikenteenvalvojan merkit  

69 §  

Käsimerkit ja ajoneuvosta annettavat merkit 

Jäljempänä 181 §:ssä tarkoitetun liikenteenvalvojan liikenteenohjauksessa käytettävien käsimerkkien ja ajoneuvosta annettavien merkkien kuvat ja merkitys esitetään tämän lain liitteessä 1. 

Liikenteenohjauslaitteet  

70 § 

Liikenteenohjauslaitteet 

Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarpeelliset säännökset liikenteenohjauslaitteiden käytöstä. 

Liikenteen turvallisuusvirasto voi kokeilutarkoituksessa vahvistaa käytettäväksi tässä laissa säädetystä liikenteenohjauslaitteesta poikkeavan liikenteenohjauslaitteen, ei kuitenkaan velvoittavaa tai määräävää liikenteenohjauslaitetta. 

Liikenteen turvallisuusvirasto voi kokeilutarkoituksessa myöntää luvan poiketa liikenteenohjauslaitteen käyttämisestä annetuista säännöksistä.  

Liikenteen turvallisuusvirasto voi antaa tarkempia määräyksiä liikenteenohjauslaitteiden väreistä, rakenteesta ja mitoituksesta. 

Liikenteen turvallisuusvirasto voi antaa määräyksiä raitiovaunuliikenteelle tarkoitetuista muista kuin tässä laissa säädetyistä raitiovaunuliikenteen ohjauslaitteista. 

71 § 

Liikenteenohjauslaitteen asettaminen 

Liikenteenohjauslaitteen asettaa: 

1) maantielle tienpitäjä; 

2) kadulle ja muulle kunnan hallinnoimalle tielle kunta; 

3) muulle kuin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetulle tielle tienpitäjä saatuaan siihen kunnan suostumuksen;  

4) tilapäistä käyttöä varten myös poliisimies, rajavartiomies, tullimies tai pelastusviranomainen. 

Edellä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua suostumusta ei tarvita tien kunnon taikka tiellä tai sen vieressä tehtävän työn vuoksi tarpeellisten ja tilapäisten liikenteenohjauslaitteiden asettamiseen. Kunta saa periä maksun 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun suostumuksen käsittelystä aiheutuneista kustannuksista.  

Edellä 1 momentin 1-3 kohdissa tarkoitetun liikenteenohjauslaitteen asettamisesta on toimitettava tieto Liikennevirastolle. Liikennevirasto voi antaa tarkempia määräyksiä toimitettavan tiedon sisällöstä ja välittämistavasta.  

Poliisi tai tienpitäjä saa poistaa tämän lain vastaisesti asetetun liikenteenohjauslaitteen.  

72 § 

Poikkeukset liikenteenohjauslaitetta asetettaessa 

Edellä 71 §:n 1 momentin 1 kohdassa mainittu tienpitäjä asettaa väistämisvelvollisuutta osoittavan liikennemerkin tien ja maantien liittymäkohtaan ja pykälän 1 momentin 2 kohdassa mainittu kunta kadun ja 71 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun alueen liittymäkohtaan. 

Kunta asettaa taajamaa osoittavan liikennemerkin. Liikennemerkin pystyttää maantielle maantienpitäjä, muulle tielle kunta.  

Vaarallisten aineiden kuljetusrajoitusta osoittavan liikennemerkin asettaa Liikenteen turvallisuusvirasto. Liikennemerkin pystyttää maantielle maantienpitäjä, muulle tielle kunta. 

Rautatien tasoristeyksen kohdalla olevien liikenteenohjauslaitteiden asettamisesta, kunnossapidosta ja kustannusvastuusta säädetään ratalain (110/2007) 89 §:ssä. 

Tienpitäjä voi päättää, että hakija saa pystyttää kustannuksellaan tämän lain liitteessä 3.7 tarkoitetun opastusmerkin.  

73 § 

Häiritsevän tai luvattoman laitteen asettaminen tielle 

Tielle tai sen välittömään läheisyyteen ei saa asettaa kilpeä, merkintää tai laitetta, joka voidaan sekoittaa liikenteenohjauslaitteeseen tai joka voi heikentää sen näkyvyyttä tai tehokkuutta, häikäistä tienkäyttäjiä tai häiritä heidän tarkkaavaisuuttaan.  

Poliisi tai tienpitäjä voi poistaa 1 momentin vastaisesti asetetun laitteen. 

Liikennevalot 

74 § 

Liikennevalo-opastimet 

Liikennevalo-opastimien kuvat ja tarkoitus on esitetty tämän lain liitteessä 2. 

Pääopastin on tulosuunnassa ennen risteystä oleva ensimmäinen opastin ajoradan oikealla puolella tai asianomaisen ajoradan osan yläpuolella oleva opastin. Jos tulosuunnan vasemmanpuoleisen ajokaistan tai vasemmanpuoleisten ajokaistojen liikennettä ohjataan liikennevaloilla tulo- suunnan muusta valo-ohjauksesta erillään, näiden kaistojen liikenteen pääopastin on kuitenkin näiden vasemmalla puolella, kaksisuuntaisen ajoradan keskikorokkeella tai asianomaisen ajoradan osan yläpuolella oleva opastin. 

Jos tässä pykälässä tarkoitetut opastimet on sijoitettu ajokaistoittain ajoradan yläpuolelle, kullakin opastimella näytetty valo koskee vain kyseistä ajokaistaa käyttäviä ajoneuvoja. 

Jalankulkijan on ensisijaisesti noudatettava jalankulkijaopastimella näytettävää valoa. Muutoin jalankulkijan on noudatettava kulkusuuntansa ajoneuvoliikenteelle tarkoitettuja valoja. 

Polkupyöräilijän on ensisijaisesti noudatettava polkupyöräopastimella näytettävää valoa. Muutoin polkupyöräilijän on noudatettava kulkusuuntansa ajoneuvoliikenteelle tarkoitettuja valoja. Pyörätietä käyttävän polkupyöräilijän ja mopoilijan on, missä erityistä polkupyöräopastinta ei ole, noudatettava jalankulkijaopastimen, tai jollei sitä ole, kulkusuuntansa ajoneuvoliikenteelle tarkoitettuja valoja.  

Liikennemerkit 

75 § 

Liikennemerkkien jaottelu 

Liikennemerkkejä ovat varoitusmerkit, etuajo-oikeus- ja väistämismerkit, kielto- ja rajoitusmerkit, määräysmerkit, sääntömerkit, opastusmerkit ja lisäkilvet sekä muut liikenteenohjaukseen tarkoitetut liikennemerkit. 

Jos liikenteen ohjauksessa tarvitaan liikennemerkkiä, josta ei ole tässä laissa säädetty, voidaan käyttää suorakaiteen muotoista tekstillistä merkkiä. 

Liikennemerkkien kuvat sekä niiden tarkoitus ja sijoittaminen on esitetty tämän lain liitteessä 3.1—3.9.  

76 § 

Varoitusmerkki 

Varoitusmerkkiä käytetään osoittamaan tiessä olevaa liikenteelle vaarallista kohtaa tai tieosuutta. 

Varoitusmerkki on sijoitettava siten, että tiekäyttäjällä on aikaa toimia merkillä osoitetulla tavalla. Varoitusmerkki on sijoitettava ajoradan oikealle puolelle tai sen yläpuolelle. Erityisestä syystä merkki voidaan sijoittaa lisäksi ajoradalla olevalle korokkeelle, ajoradan vasemmalle puolelle tai ajoradan yläpuolelle. 

Varoitusmerkkien kuvat ja niiden tarkoitus esitetään tämän lain liitteessä 3.1. Jos merkin sijoittaminen poikkeaa 2 momentissa säädetystä, se esitetään liitteessä 3.1. Merkissä ja sen lisäkilvessä, joiden kuvio voi vaihtua, kuvio voi olla vaalea ja pohja musta. 

77 § 

Etuajo-oikeus- ja väistämismerkit 

Etuajo-oikeus- ja väistämismerkeillä osoitetaan väistämisvelvollisuus.  

Etuajo-oikeus- ja väistämismerkit on sijoitettava ajoradan tai sen osan oikealle puolelle. Erityisestä syystä merkki voidaan lisäksi sijoittaa ajoradalla olevalle korokkeelle, ajoradan vasemmalle puolelle tai ajoradan yläpuolelle. Pyörätiellä merkki on sijoitettava tien oikealle puolelle. 

Etuajo-oikeus- ja väistämismerkkien kuvat ja niiden tarkoitus esitetään tämän lain liitteessä 3.2. Jos merkin sijoittaminen poikkeaa 2 momentissa säädetystä, se esitetään liitteessä 3.2

78 § 

Kielto- ja rajoitusmerkki 

Kielto- ja rajoitusmerkeillä kielletään tai rajoitetaan tienkäyttäjän toimintaa. 

Kielto- ja rajoitusmerkit on sijoitettava ajoradan tai sen osan oikealle puolelle. Erityisestä syystä merkki voidaan sijoittaa lisäksi ajoradalla olevalle korokkeelle, ajoradan vasemmalle puolelle tai ajoradan yläpuolelle. Pyörätiellä merkki on sijoitettava tien oikealle puolelle. 

Kielto- ja rajoitusmerkkien kuvat ja niiden tarkoitus esitetään tämän lain liitteessä 3.3. Jos merkin sijoittaminen poikkeaa 2 momentissa säädetystä, se esitetään liitteessä 3.3. Merkissä ja sen lisäkilvessä, joiden kuvio voi vaihtua, kuvio voi olla vaalea ja pohja musta. 

79 § 

Määräysmerkki 

Määräysmerkillä määrätään tienkäyttäjä toimimaan merkin osoittamalla tavalla.  

Määräysmerkkien kuvat sekä niiden tarkoitus ja sijoittaminen esitetään tämän lain liitteessä 3.4

80 § 

Sääntömerkki 

Sääntömerkillä annetaan tienkäyttäjille sääntö tai osoitetaan tienkohta, jossa merkkiin liittyvää liikennesääntöä sovelletaan.  

Sääntömerkkien kuvat sekä niiden tarkoitus ja sijoittaminen esitetään tämän lain liitteessä 3.5

81 § 

Opastusmerkki 

Tienkäyttäjän opastusta ja suunnistusta varten käytetään opastusmerkkejä. 

Opastusmerkkien kuvat sekä niiden tarkoitus ja sijoittaminen esitetään tämän lain liitteessä 3.6 ja 3.7

82 § 

Lisäkilpi 

Liikennemerkin alapuolella voidaan käyttää suorakaiteen muotoista lisäkilpeä, jolla selvennetään liikennemerkin tarkoitusta tai kohdetta. Lisäkilpeä voidaan käyttää myös merkin vaikutusalueen tai voimassaoloajan määrittelemiseksi taikka vaikutuksen rajoittamiseksi. 

Lisäkilpien kuvat sekä niiden tarkoitus ja sijoittaminen esitetään tämän lain liitteessä 3.8

Varoitusmerkkien, etuajo-oikeus- ja väistämismerkkien sekä kielto- ja rajoitusmerkkien lisäkilven pohja on keltainen, reunus punainen ja tunnuskuvio tai teksti yleensä musta. Muun merkin lisäkilven pohjaväri, reunuksen väri, tunnuskuvion ja tekstin värit ovat samat kuin päämerkissä. 

83 § 

Muut liikenteenohjaukseen tarkoitetut merkit 

Muiden liikenteenohjaukseen tarkoitettujen merkkien kuvat sekä niiden tarkoitus ja sijoittaminen esitetään tämän lain liitteessä 3.9.  

Tiemerkinnät 

84 §  

Tiemerkintä 

Tiemerkinnällä tarkoitetaan maalaamalla tai muilla menetelmillä tienpintaan tehtyä merkintää, jota käytetään joko yksin tai yhdessä liikennemerkkien kanssa liikenteen ohjaamiseen.  

85 § 

Pituussuuntaiset merkinnät 

Tien pituussuuntaisella merkinnällä tie voidaan jakaa ajokaistoihin ja muihin alueisiin.  

Pituussuuntaisten merkintöjen kuvat sekä niiden tarkoitus ja sijoittaminen esitetään tämän lain liitteessä 4.1.  

Tilapäisissä liikennejärjestelyissä käytettävät pituussuuntaiset merkinnät ovat keltaisia. Jos samanaikaisesti on näkyvissä keltaisia ja valkoisia pituussuuntaisia merkintöjä, on noudatettava ensisijaisesti keltaisia merkintöjä.  

86 § 

Poikkisuuntaiset merkinnät 

Tien poikkisuuntaisilla merkinnöillä voidaan tehostaa muulla liikenteenohjauslaitteella osoitettua väistämisvelvollisuutta sekä osoittaa suojatie tai tienkohta, jossa tulee noudattaa erityistä tarkkaavaisuutta ja kiinnittää huomiota ajonopeuteen. 

Poikittaissuuntaisten merkintöjen kuvat sekä niiden tarkoitus ja sijoittaminen esitetään tämän lain liitteessä 4.2.  

87 § 

Muut tiemerkinnät  

Muiden liikenteenohjaukseen tarkoitettujen tiemerkintöjen kuvat sekä niiden tarkoitus ja sijoittaminen esitetään tämän lain liitteessä 4.3

5 luku 

Ajoneuvon käyttäminen 

Yleiset säännökset 

88 § 

5 luvun määritelmät  

Tässä luvussa tarkoitetaan: 

1) kytkentämassalla kytkennässä sallittua hinattavan ajoneuvon todellista massaa lukuun ottamatta puoliperävaunun, traktorin perävaunun ja keskiakseliperävaunun vetoajoneuvon vetopöytään tai vetokytkimeen kohdistuvaa massaa;  

2) jakamattomalla kuormalla kuormaa, jota ei voida tiekuljetuksessa kohtuullisin kustannuksin tai vahingonvaaraa aiheuttamatta jakaa kahteen tai useampaan kuormaan eikä sen massan tai mittojen takia kuljettaa millään ajoneuvolla tai ajoneuvoyhdistelmällä ylittämättä tiellä yleisesti sallittua massa- tai mitta-arvoa;  

3) työvälineellä ajoneuvoon kiinnitettävää vaihdettavissa olevaa konetta, joka on täysin irti maasta tiekuljetuksen ajan tai joka ei voi suhteessa ajoneuvoon kiertyä pystyakselinsa ympäri tiekuljetuksen aikana; 

4) telillä sellaista peräkkäisten etuakselien tai peräkkäisten taka-akselien ryhmää, jossa akselien kuormitukset jakautuvat vakiosuhteessa taikka ajoneuvon valmistajan määrittelemällä tavalla kuormitustilanteen mukaisesti; 

5) ohjaavalla akselilla akselia, jonka pyöriä voidaan kääntää suoraan tai epäsuorasti suhteessa ajoneuvon pituusakseliin ajoneuvon liikkumissuunnan määräämiseksi; 

6) ohjautuvalla akselilla akselia, jonka pyörien ohjauskulma muuttuu vain renkaiden ja tien pinnan välisten voimien vaikutuksesta; ohjautuvana akselina ei kuitenkaan pidetä akselia, jonka ohjauskulmassa tapahtuu pieni muutos akselin kiinnityksen elastisuuden vuoksi; 

7) ETA-valtiolla Euroopan talousalueeseen kuuluvaa valtiota; 

8 ) E-säännöllä moottoriajoneuvojen varusteiden ja osien hyväksymisehtojen yhdenmukaistamista ja hyväksymisten vastavuoroista tunnustamista koskevaan sopimukseen (SopS 70/1976) liitettyä sääntöä; 

9) lasten turvalaitteella järjestelmää, jonka osia voivat olla vyölukolla varustetut hihnat tai muut joustavat osat, säätölaitteet, kiinnittimet ja lisävälineet, kuten kantokoppa ja turvakaukalo, lisäistuin tai törmäyssuoja, joka voidaan kiinnittää ajoneuvoon ja jonka tarkoituksena on vähentää järjestelmän käyttäjän vahingoittumisen vaaraa rajoittamalla tämän kehon liikkuvuutta ajoneuvossa törmäyksen tai nopeuden äkillisen hidastumisen yhteydessä; 

10) mitta- ja massadirektiivillä tiettyjen yhteisössä liikkuvien tieliikenteen ajoneuvojen suurimmista kansallisessa ja kansainvälisessä liikenteessä sallituista mitoista ja suurimmista kansainvälisessä liikenteessä sallituista painoista annettua neuvoston direktiiviä 96/53/EY, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä (EU) 2015/719; 

11) vaihtoehtoisilla käyttövoimilla mitta- ja massadirektiivin 2 artiklassa tarkoitettuja 

vaihtoehtoisia polttoaineita. 

Mitä tässä laissa säädetään jakamattomasta kuormasta, sovelletaan myös ulkomaille vietävään tai sieltä tuotavaan tyhjään tai lähtöpaikalla valmiiksi kuormattuun, yli 2,80 metriä korkeaan tai yli 12,30 metriä pitkään merikuljetukseen suunniteltuun konttiin. Jos kontin kuljetus vaatii 4,40 metrin korkeuden, puoliperävaunuyhdistelmässä 18,00 metrin pituuden tai tiellä yleisesti sallitun massan ylittämisen, kontti katsotaan jakamattomaksi esineeksi vain jakamattoman esineen pakkauksena tai konttia tyhjänä kuljetettaessa. 

89 § 

Maastoliikenne ja sotilasajoneuvot 

Tämän lain 90 ja 92—96 §:n turvalaitteita ja suojalaitteita koskevia säännöksiä sekä 141 ja 144—149 §:n henkilökuormitusta koskevia säännöksiä sovelletaan moottorikäyttöisen ajoneuvon käyttämiseen myös maastoliikennelain (1710/1995) 2 §:ssä tarkoitetussa maastossa.  

Tämän luvun säännöksiä sovelletaan myös sotilasajoneuvojen käyttämiseen. Jos sotilasajoneuvon erityisen käyttötarkoituksen tai rakenteen johdosta on tarpeen, puolustusministeriön asetuksella voidaan kuitenkin säätää poikkeuksia tämän lain ja sen nojalla annetuista säännöksistä sekä pääesikunnan määräyksellä voidaan antaa Liikenteen turvallisuusviraston määräyksistä poikkeavia määräyksiä. 

Turvalaitteet ja suojalaitteet ajon aikana  

90 § 

Turvavyö ja muut istuinpaikan turvalaitteet  

Kuljettajan ja matkustajan on ajon aikana käytettävä istumapaikalle asennettua turvavyötä tai heidän liikkumistaan estävää muuta ajoneuvoon asennettua turvalaitetta: 

1) autossa; 

2) kolmipyöräisessä mopossa ja moottorikäyttöisessä kolmipyörässä; 

3) nelipyörässä, kevyessä nelipyörässä, raskaassa nelipyörässä ja maastoajoneuvossa; 

4) traktorissa ja moottorityökoneessa. 

91 § 

Turvavyön käytöstä ilmoittaminen linja-autossa  

Linja-auton matkustajien on heidän matkansa alkaessa saatava tieto turvavyön käyttövelvollisuudesta: 

1) kuljettajalta; 

2) rahastajalta, matkaoppaalta tai ryhmänjohtajaksi nimetyltä henkilöltä; 

3) audiovisuaalisin keinoin; tai 

4) jokaiselta istumapaikalta selvästi näkyvällä kuvamerkillä:  

92 § 

Suojakypärä  

Kuljettajan ja matkustajan on käytettävä tyypiltään hyväksyttyä asianmukaisesti kiinnitettyä suojakypärää ajettaessa: 

1) moottoripyörällä; 

2) sellaisella kolmipyörällä, nelipyörällä, raskaalla nelipyörällä tai kevyellä nelipyörällä, jota ei ole varustettu korilla tai suojakaarella;  

3) mopolla; 

4) moottorikelkalla; 

5) sellaisella maastoajoneuvolla tai traktorilla, joka on varustettu ohjaustangolla ja satulamallisella istuimella, mutta jota ei ole varustettu korilla eikä suojakaarella. 

Kuljettajan on huolehdittava siitä, että alle 15-vuotias matkustaja käyttää suojakypärää. 

Velvollisuus käyttää suojakypärää koskee myös 1 momentissa tarkoitettujen ajoneuvojen perävaunussa olevia matkustajia silloin, kun perävaunua ei ole varustettu umpinaisella korilla eikä suojakaarella.  

Polkupyöräilijän ja polkupyörän matkustajan on ajon aikana yleensä käytettävä suojakypärää. 

93 § 

Poikkeukset turvavyön ja suojakypärän käyttövelvollisuudesta 

Turvavyön käyttövelvollisuus ei koske: 

1) ajoneuvoa hitaalla nopeudella kuljettavaa postin, sanomalehtien tai muiden useaan paikkaan jaettavien tavaroiden jakajaa eikä jätteiden tai muiden useasta paikasta kerättävien tuotteiden kerääjää, jos turvavyön käyttämisestä on kuljettajalle tai matkustajalle huomattavaa haittaa; 

2) traktorin eikä moottorityökoneen kuljettajaa eikä matkustajaa silloin, kun turvavyön käytöstä on haittaa ajoneuvolla tehtävässä työssä;  

3) Rikosseuraamuslaitoksen palveluksessa olevaa kuljettajaa tai matkustajaa hänen ollessa sellaisessa tehtävässä, että turvavyön käyttämisestä voi olla vaaraa tai huomattavaa haittaa.  

Turvavyön, muun istuinpaikan turvalaitteen ja suojakypärän käyttövelvollisuus eivät koske henkilöä, jolta terveydellinen syy estää turvalaitteen tai suojakypärän käytön. Syytä koskeva lääkärintodistus on pidettävä ajon aikana mukana. 

Suojakypärän käyttövelvollisuus ei koske: 

1) umpinaisella korirakenteella varustetun ajoneuvon eikä turvavöin ja suojakaarella tai -katoksella varustetun ajoneuvon suojakaaren tai -katoksen suojassa olevaa kuljettajaa ja matkustajaa;  

2) moottorikelkan avonaisessa perävaunussa olevia matkustajia silloin, kun käytettävä ajonopeus on enintään 20 kilometriä tunnissa ja tämä on osoitettu 102 §:ssä tarkoitetulla nopeuskilvellä;  

3) poronhoito- tai metsänhoitotöissä taikka energiansiirto- tai televerkostotöissä olevaa moottorikelkan tai ohjaustangolla ja satulamallisella istuimella varustetun maastoajoneuvon ja traktorin kuljettajaa ja matkustajaa.  

Mopoksi luokitellun, polkimin varustetun sähköpolkupyörän, jonka massa ajokunnossa on enintään 35 kilogrammaa ja moottorin nimellisteho enintään 1,00 kilowattia, kuljettaja saa käyttää 92 §:ssä tarkoitetun suojakypärän sijasta polkupyöräilijälle tarkoitettua suojakypärää. 

Liikenteen turvallisuusvirasto voi antaa tarkempia määräyksiä 2 momentissa tarkoitetun lääkärintodistuksen sisällöstä. 

94 § 

Lasten turvalaitteet  

Autossa käytettävän lasten turvalaitteen tulee olla tyyppihyväksytty E-säännön n:o 44 muutossarjan 03, E-säännön n:o 129 tai moottoriajoneuvojen turvavöitä ja turvajärjestelmiä koskevan neuvoston direktiivin 77/541/ETY mukauttamisesta tekniikan kehitykseen annetun komission direktiivin 2000/3/EY mukaisesti taikka mainitun E-säännön tai direktiivin myöhemmän version tai muutoksen mukaisesti. Muussa ajoneuvossa kuin autossa käytettävän lasten turvalaitteen on oltava ajoneuvolaissa sekä sen nojalla annetuissa säännöksissä ja määräyksissä asetettujen vaatimusten mukaisesti tyypiltään hyväksytty. 

Alle 135 senttimetriä pitkän lapsen kuljettamiseen henkilö-, paketti- ja kuorma-autossa on käytettävä lasten turvalaitetta, jos ajoneuvossa on turvavyöt tai lasten turvalaite on muuten ajoneuvoon asennettavissa. Tästä velvollisuudesta voidaan kuitenkin poiketa taksiliikenteessä olevassa ajoneuvossa siten, että alle 135 senttimetriä pitkää lasta saadaan kuljettaa turvavyötä käyttäen muulla kuin etuistuimella, mikäli turvalaitetta ei ole saatavilla. Alle 3-vuotiasta lasta ei kuitenkaan saa koskaan kuljettaa ajoneuvossa ilman turvalaitetta. 

Lasta ei saa kuljettaa etuturvatyynyllä suojatulla istumapaikalla selkä menosuuntaan suunnatussa turvaistuimessa, ellei turvatyynyä ole tehty toimintakyvyttömäksi.  

Alle 135 senttimetriä pitkän lapsen kuljettamiseen ohjaustangolla ja satulamallisella istuimella varustetussa ajoneuvossa on käytettävä lapsen kuljettamiseen soveltuvaa istuinta tai lasten turvalaitetta. 

Linja-autossa lapsen on omalla istumapaikalla istuessaan käytettävä istumapaikalle asennettua turvavyötä tai lasten turvalaitetta. 

Alle 135 senttimetriä pitkän lapsen kuljettaminen muussa kuin tässä pykälässä tarkoitetussa ajoneuvossa on sallittua vain, jos ajoneuvossa on lapsen kuljettamiseen soveltuva istuin ja turvavyö taikka lasten turvalaite. 

95 § 

Lasten turvalaitteen käyttöä ja henkilöiden kuljetuksia koskevat vastuusäännökset  

Lapsen mukana matkustava holhooja tai huoltaja on vastuussa siitä, että alle 15-vuotiasta lasta kuljetetaan edellä 94 §:ssä säädetyllä tavalla asianmukaista turvalaitetta käyttäen. Ellei holhooja tai huoltaja ole lapsen mukana, ajoneuvon kuljettajan on, linja-auton kuljettajaa lukuun ottamatta, huolehdittava siitä, että alle 15-vuotias lapsi matkustaa edellä 94 §:ssä säädetyllä tavalla turvalaitetta käyttäen. 

Jos ajoneuvo on rekisteröity kuljettajan lisäksi enintään 16 matkustajalle, ajoneuvon kuljettajan on huolehdittava siitä, että matkustajat voivat siirtyä turvallisesti ajoneuvoon ja siitä ulos ja että tähän tarvittavia laitteita käytetään.  

Ajoneuvon kuljettajan on huolehdittava siitä, että matkustajien pyörätuolit ja paarit on kiinnitetty ajoneuvoon.  

96 §  

Moottorikelkan hätäkatkaisin  

Moottorikelkan hätäkatkaisimen käyttökytkin on kiinnitettävä kuljettajaan ennen moottorin käynnistystä, jos hätäkatkaisimen toimintaperiaate edellyttää kiinnittämistä. Tällainen hätäkatkaisin on pidettävä kiinnitettynä ajon ajan. Hätäkatkaisimen käyttövelvollisuus ei kuitenkaan koske poronhoito- tai metsänhoitotöissä taikka energiansiirto- tai televerkostotöissä olevaa moottorikelkan kuljettajaa. 

97 § 

Sammutin ja ensiaputarvikkeet linja-autossa  

Linja-autossa tulee olla sammutin ja sallittua matkustajamäärää vastaavat ensiaputarvikkeet. 

Liikenteen turvallisuusvirasto voi antaa tarkempia määräyksiä sammuttimesta ja ensiaputarvikkeista. 

Tekninen laite ajon aikana 

98 § 

Teknisen laitteen käyttäminen 

Ajoneuvossa ei saa ajon aikana käyttää teknistä laitetta tai järjestelmää siten, että sen käyttäminen haittaa tai vaarantaa ajoneuvolla ajamista. 

Moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettaja tai raitiovaunun kuljettaja ei saa ajon aikana käyttää viestintävälinettä siten, että pitää sitä kädessään. 

Ajoneuvokohtaiset nopeusrajoitukset 

99 § 

Ajoneuvon suurin sallittu nopeus  

Ajoneuvolla ei saa ajettaessa ylittää ajoneuvolle määritettyä suurinta sallittua rakenteellista tai valmistajan määrittelemää taikka rakenteesta tai kuormauksesta johtuvaa nopeutta.  

Ajoneuvolla, johon on kytketty hinattava ajoneuvo, ei saa ylittää yhdistelmän minkään ajoneuvon suurinta sallittua rakenteellista tai valmistajan määrittelemää taikka rakenteesta tai kuormauksesta johtuvaa suurinta sallittua nopeutta. 

Moottorilla varustetun polkupyörän, sähköavusteisen polkupyörän ja kevyen sähköajoneuvon suurin sallittu nopeus on 25 kilometriä tunnissa silloin, kun moottoria käytetään ajoneuvon nopeuden lisäämiseen tai ylläpitämiseen. 

Moottorikäyttöisen ajoneuvon suurin sallittu nopeus ilman hinattavaa ajoneuvoa on ilmoitettu tämän lain liitteessä 5.1

Moottorikäyttöisen ajoneuvon suurin sallittu nopeus, kun siihen on kytketty hinattava ajoneuvo, on ilmoitettu liitteessä 5.2

100 § 

Ohjautuva akseli  

Jos autossa tai auton perävaunussa, jolle ei ole säädetty eikä määrätty ohjauslaitetta koskevia teknisiä vaatimuksia, on ohjautuva akseli, joka on varustettu kuljettajan paikalta käytettävällä tai automaattisesti toimivalla ohjauksen suoraan lukitsevalla laitteella, akseli on pidettävä lukittuna nopeuden ollessa yli 60 kilometriä tunnissa. 

Jos ajoneuvon kaikki akselit ovat ohjaavia, ajoneuvon kulkuasennon on tavanomaisessa liikenteessä oltava ajoradan suuntainen. 

101 § 

Suurin sallittu nopeus hinattaessa  

Hinattaessa moottorikäyttöistä ajoneuvoa sen omien pyörien varassa on suurin sallittu nopeus 60 kilometriä tunnissa, jollei kummallekaan ajoneuvolle ole säädetty tai määrätty alhaisempaa nopeutta. 

102 § 

Nopeuskilpi  

Autoon, jonka nopeus on rajoitettu alemmaksi kuin 80 kilometriä tunnissa, on kiinnitettävä taakse näkyvä, suurinta sallittua nopeutta kilometreinä tunnissa osoittava nopeuskilpi.  

Hinattavaan ajoneuvoon, jonka nopeus on rajoitettu vetoajoneuvon suurinta tiellä sallittua nopeutta alemmaksi ja alemmaksi kuin 80 kilometriä tunnissa, on kiinnitettävä taakse näkyvä, suurinta sallittua nopeutta kilometreinä tunnissa osoittava nopeuskilpi. Nopeuskilpeä ei kuitenkaan tarvitse asentaa henkilökuljetukseen käytettävään moottorikelkan perävaunuun, jonka suurin sallittu nopeus on 40 kilometriä tunnissa eikä hinattavaan ajoneuvoon silloin, kun ajoneuvoyhdistelmän takimmaisessa ajoneuvossa on ajoneuvoyhdistelmän suurinta sallittua nopeutta osoittava nopeuskilpi.  

Liikenteen turvallisuusvirasto antaa määräykset nopeuskilven ulkomuodosta ja muusta teknisestä toteutuksesta. 

103 § 

Hitaan ajoneuvon kilpi 

Hitaan ajoneuvon kilpeä ei saa asentaa muuhun kuin tässä pykälässä tarkoitettuun ajoneuvoon. 

Hitaan ajoneuvon kilpeä on käytettävä: 

1) kolmipyöräisessä mopossa ja kevyessä nelipyörässä; 

2) traktorissa, jonka rakenteellinen nopeus on enintään 50 kilometriä tunnissa; 

3) muussa kuin kävellen ohjattavassa moottorityökoneessa; 

4) työvälineessä ja hinattavassa ajoneuvossa, joka kytketään 1, 2 tai 3 kohdassa tarkoitettuun ajoneuvoon, jos työväline tai hinattava ajoneuvo estää vetoajoneuvoon kiinnitetyn hitaan ajoneuvon kilven näkymisen taaksepäin; 

5) ajoneuvoon kytketyssä hinattavassa ajoneuvossa, jos ajoneuvoyhdistelmän suurin tiellä sallittu nopeus on hinattavasta ajoneuvosta johtuen enintään 50 kilometriä tunnissa. 

Hitaan ajoneuvon kilven saa asentaa myös traktoriin, jonka rakenteellinen nopeus on enintään 60 kilometriä tunnissa. 

Hitaan ajoneuvon kilven saa asentaa myös köydellä, ketjulla, vaijerilla tai puomilla hinattavaan moottorikäyttöiseen ajoneuvoon varoittamaan takana tulevia muuta liikennettä hitaammin liikkuvista ajoneuvoista. 

Hitaan ajoneuvon kilpeä ei tarvitse kiinnittää ajoneuvoon, johon on kytketty hitaan ajoneuvon kilvellä varustettu ajoneuvo tai työväline, eikä ajoneuvoon, joka on ulkomaan rekisterissä. 

Renkaat ja liukuesteet  

104 § 

Renkaiden kulutuspinta ja ominaisuudet  

Moottorikäyttöisen ajoneuvon ja tällaisen ajoneuvon perävaunun renkaiden kulutuspinnan pääurien syvyyden tulee olla vähintään 1,6 millimetriä. Moottoripyörän ja moottoripyörän perävaunun renkaiden kulutuspinnan pääurien syvyyden tulee kuitenkin olla vähintään 1,0 mm. Edellä mainitut vaatimukset eivät koske ajoneuvoa, jonka suurin sallittu nopeus on enintään 40 kilometriä tunnissa.  

Ajoneuvon samalle akselille asennettavien renkaiden on oltava mitoiltaan, rakenteeltaan ja ominaisuuksiltaan samanlaiset.  

Jos ajoneuvossa rengasvaurion johdosta joudutaan tilapäisesti käyttämään vararengasta, siihen ei sovelleta 2 momentin eikä 105 §:n säännöksiä.  

Ajoneuvoon saa asentaa renkaat, jotka rajoittavat käytössä sallitun akselimassan pienemmäksi kuin akselille teknisesti sallittu massa. Renkaiden on kuitenkin oltava sellaiset, että koko ajoneuvon kuormaaminen ajoneuvolle tiellä sallittuun massaan on mahdollista ylittämättä renkaiden kantavuutta. 

105 § 

Talviaikana käytettävät renkaat  

Jos sää tai keli sitä edellyttää, marras-, joulu-, tammi-, helmi- ja maaliskuun aikana on käytettävä talvirenkaita, joiden kulutuspinnan pääurien syvyys on vähintään 3,0 millimetriä, seuraavissa ajoneuvoissa:  

1) henkilöauto, jonka kokonaismassa on enintään 3,5 tonnia;  

2) pakettiauto;  

3) erikoisauto, jonka kokonaismassa on enintään 3,5 tonnia;  

4) moottoripyörä, mopo, kolmipyörä, nelipyörä, raskas nelipyörä ja kevyt nelipyörä;  

5) 1—4 kohdassa tarkoitetulla ajoneuvolla vedettävä perävaunu, jonka luokittelu- tai kytkentämassa on yli 0,75 tonnia ja enintään 3,5 tonnia.  

Jos sää tai keli sitä edellyttää, marras-, joulu-, tammi-, helmi- ja maaliskuun aikana on kuorma-autossa, linja-autossa ja kokonaismassaltaan yli 3,5 tonnin henkilö- tai erikoisautossa sekä sellaisessa traktorissa, jonka rakenteellinen nopeus on yli 60 kilometriä tunnissa, käytettävä vetävillä akseleilla, lukuun ottamatta ohjaavia vetäviä akseleita, talvirenkaita, joiden kulutuspinnan pääurien syvyys on vähintään 5,0 millimetriä. Muilla akseleilla sekä mainitulla ajoneuvolla vedettävän perävaunun ja hinattavan laitteen kaikilla akseleilla on tällöin käytettävä renkaita, joiden kulutuspinnan pääurien syvyys on vähintään 3,0 millimetriä. Vaatimusta ei sovelleta traktorin ja perävaunun tai hinattavaan laitteen muodostamaan ajoneuvoyhdistelmään silloin, kun ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu nopeus tiellä on enintään 60 kilometriä tunnissa. 

Talvirenkaita ei kuitenkaan tarvitse käyttää:  

1) ajoneuvon valmistukseen, maahantuontiin, kauppaan, korjaukseen, katsastukseen tai liikenteeseen hyväksymiseen liittyvissä tilapäisissä, enintään 20 kilometrin pituisissa siirroissa;  

2) museoajoneuvossa järjestetyn ajotapahtuman aikana;  

3) sellaisessa 1 tai 2 momentissa tarkoitetussa ajoneuvossa, johon talvirenkaita ei ole saatavissa; tällaisessa ajoneuvossa tulee käyttää talvikäyttöön soveltuvia karkeakuvioisia renkaita.  

Liikenteen turvallisuusvirasto voi antaa tarkempia määräyksiä eri ajoneuvoluokkiin kuuluvien ajoneuvojen talvirenkaista.  

106 § 

Ajoneuvon renkaiden liukuesteet  

Ajoneuvon renkaat saa varustaa nastoin, lumiketjuin tai vastaavin liukuestein, jotka eivät oleellisesti vahingoita tien pintaa.  

Autossa, moottoripyörässä, mopossa, kolmipyörässä, nelipyörässä, raskaassa nelipyörässä, kevyessä nelipyörässä ja rakenteelliselta nopeudeltaan yli 60 kilometriä tunnissa olevassa traktorissa sekä tällaiseen ajoneuvoon kytketyssä hinattavassa ajoneuvossa saa käyttää nastarenkaita marraskuun alusta maaliskuun loppuun. Muunakin aikana nastarenkaita saa käyttää:  

1) hälytysajoneuvossa;  

2) puolustusvoimien käytössä olevassa maastokäyttöön tarkoitetussa autossa ja perävaunussa;  

3) tienpitoon käytettävässä autossa ja perävaunussa;  

4) ajoneuvon kauppaan, korjaukseen, katsastukseen tai liikenteeseen hyväksymiseen liittyvissä tilapäisissä siirroissa;  

5) kaikissa tässä momentissa tarkoitetuissa ajoneuvoissa, jos sää tai keli sitä edellyttää. 

Jos vetoautossa on nastarenkaat, luokittelumassaltaan yli 0,75 tonnin ja enintään 3,5 tonnin painoisessa auton perävaunussa on käytettävä talvirenkaita.  

Käytettäessä nastarenkaita henkilö- tai pakettiautossa, erikoisautossa ja luokittelumassaltaan enintään 3,5 tonnin painoisessa auton perävaunussa on nastarenkaat, paripyörien toisia pyöriä lukuun ottamatta, asennettava ajoneuvon kaikkiin pyöriin. Nastojen määrät ajoneuvon eri renkaissa ei saa poiketa toisistaan siten, että siitä aiheutuu vaaraa. Liikenteen turvallisuusvirasto voi antaa tarkempia määräyksiä ajoneuvon renkaiden nastamäärien sallituista eroista.  

Jos ajoneuvoyhdistelmässä, jonka massa on yli 44 tonnia, vetävälle akselille tai vetäville akseleille yhteensä kohdistuva massa on alle 18 prosenttia ajoneuvoyhdistelmän massasta, vetoajoneuvo on 2 momentissa tarkoitettuna aikana varustettava laitteella, jolla voidaan parantaa ajoneuvon liikkeellelähtökykyä liukkaalla tienpinnalla. Tällaisena laitteena ei pidetä yhden vetävän akselin tasauspyörästön toimintaan vaikuttavaa rakennetta.  

Polkupyörän, moottorilla varustetun polkupyörän, kevyen sähköajoneuvon, polkupyörän perävaunun, potkupyörän ja eläimen vetämän ajoneuvon renkaat saa varustaa nastoin, lumiketjuin tai vastaavin liukuestein, jotka eivät oleellisesti vahingoita tien pintaa.  

Moottorityökoneen, maastoajoneuvon ja traktorin, jonka rakenteellinen nopeus on enintään 60 kilometriä tunnissa, sekä niiden perävaunun renkaat ja telaketjut saa varustaa nastoin, lumiketjuin tai vastaavin liukuestein, jotka eivät oleellisesti vahingoita tien pintaa.  

Liikenteen turvallisuusvirasto voi erityisestä syystä myöntää ajoneuvolle poikkeuksen 2 momentin nastarenkaiden sallittua käyttöaikaa koskevasta säännöksestä. 

Tavarakuljetukset  

107 § 

Yleiset kuormaussäännökset 

Ajoneuvo on kuormattava siten, että mikään valmistajan määrittelemä massa ei ylity ajettaessa. Ajoneuvoa ei saa kuormata siten, että kuorma sivusuunnassa ulottuu ajoneuvon korin tai kuormatilan ulkopuolelle ellei tässä luvussa jäljempänä taikka erikoiskuljetuksia koskevissa säännöksissä tai määräyksissä toisin säädetä tai määrätä.  

Ajoneuvossa olevaa vaihtokuormakoria pidetään ajoneuvon kuormana. Ajoneuvossa oleva vaihtokuormakori saa ylittää ajoneuvon leveyden ajoneuvolle sallitun leveyden rajoissa. Ajoneuvon etu- ja takavalaisimet on tällöin asennettava siten, että valaisimen sivusuuntaista etäisyyttä ajoneuvon reunasta koskevat vaatimukset täyttyvät myös vaihtokuormakorin leveimmästä kohdasta mitattuna.  

Kuorma saa ajoneuvolle tai ajoneuvoyhdistelmälle tiellä sallitun pituuden rajoissa ulottua ajoneuvon edessä enintään 1,00 metrin ja takana enintään 2,00 metriä ajoneuvon uloimman osan ulkopuolelle ellei tässä luvussa jäljempänä taikka erikoiskuljetuksia koskevissa säännöksissä tai määräyksissä toisin säädetä tai määrätä. 

Jos ajoneuvon kuorma ylittää ajoneuvon leveyden, ajoneuvon taustapeilit tulee säätää siten tai ajoneuvoon on kiinnitettävä sellaiset lisäpeilit, että kuljettaja voi nähdä ajoneuvon sivuille ja seurata takana tulevaa liikennettä. Lisäpeilien sijasta voidaan käyttää muuta epäsuoran näkemisen mahdollistavaa laitetta. 

Henkilöauton katolla kuljetettavan tavaran massa saa autolle sallittujen massojen rajoissa olla enintään 10 prosenttia auton omamassasta. 

Ajoneuvoyhdistelmän massa ei saa ylittää vetoajoneuvon valmistajan määrittelemää suurinta yhdistelmämassaa eikä ajoneuvoyhdistelmälle hyväksyttyä massaa. 

Moottorityökonetta ei saa, lukuun ottamatta 154 §:n 1 momentissa tarkoitettuja kuljetuksia perävaunulla, käyttää muihin kuin itse työkohteessa suoritettaviin, työkoneen varsinaisesta käyttötarkoituksesta johtuviin kuljetuksiin. 

108 § 

Kuorman sijoittaminen  

Kuormasta on tehtävä mahdollisimman matala yhtenäinen kokonaisuus. Kuorman painopisteen tulee olla mahdollisimman alhaalla ja lähellä ajoneuvon pituussuuntaista keskiviivaa. Ajoneuvoa ei saa kuormata siten, että ajoneuvon painopiste on korkeammalla kuin ajoneuvolle on teknisesti sallittu.  

Keskiakseliperävaunu on kuormattava niin, että se kohdistaa vetoajoneuvon kytkentälaitteelle alaspäin painavan voiman. Alaspäin painava voima saa olla enintään 10 prosenttia perävaunun akseleille sallitusta massasta tai enintään 1 000 kilogramman massaa vastaava voima, pienemmän voimista ollessa määräävä.  

Alaspäin painava voima ei saa ylittää kytkettäville ajoneuvoille eikä kytkentälaitteille sallittuja voimia. 

109 § 

Kuorman varmistaminen  

Ajoneuvon kuorma ei saa kuormakorissa siirtyä siten, että se voi haitata ajoneuvon liikenneturvallista käyttöä. Kuorman on pysyttävä kuormakorissa paikoillaan kaikissa kiihdytyksissä ja jarrutuksissa sekä kaarteissa ajettaessa.  

Kuorman varmistamiseksi tulee käyttää kuorman tuentaa, sitomista, lukitsemista tai peittämistä. 

Kuorman varmistuksen lujuutta määritettäessä saa ottaa kitkavoiman tarjoaman pidätyskyvyn huomioon. Kuormakorin pohjan ja kuorman välisen kitkavoiman tarjoaman pidätyskyvyn saa kuitenkin ottaa huomioon vain, kun kuorman liikkuminen kuormakoriin nähden pystysuunnassa on estetty sitomalla tai muulla vastaavalla tavalla. 

Kuorma on suojattava kuormapeitteellä, jos on vaara, että kuorma pölyää tai varisee tielle ajoviiman vaikutuksesta. 

110 § 

Kuorman merkitseminen  

Jos kuorma ulottuu ajoneuvon edessä ajoneuvon ääriviivan ulkopuolelle tai takana yli 1,00 metrin ajoneuvon ääriviivan ulkopuolelle, on kuorman uloin osa merkittävä punaisella tai punakeltaisella, vähintään 300 millimetriä korkealla ja 300 millimetriä leveällä merkkilipulla. Vaihtokuormakoria kuljetettaessa merkkilipun saa korvata vaihtokuormakorin takakulmiin sijoitetuilla, taaksepäin suunnatuilla punakeltaisin tai punavalkoisin raidoin varustetuilla kilvillä tai maalauksilla, joiden pinta-ala yhteensä vastaa merkkilipulle säädettyä. Kilpi tai maalaus saa heijastaa punaista valoa taaksepäin. 

Pimeän tai hämärän aikana ja muulloinkin olosuhteiden sitä edellyttäessä on 1 momentissa tarkoitetun kuorman merkintään käytettävä edessä valkoista valoa eteenpäin näyttävää valaisinta ja valkoista heijastinta sekä takana punaista valoa taaksepäin näyttävää valaisinta ja punaista heijastinta. Vaatimusta ei sovelleta sellaiseen vaihtokuormakoriin, joka on varustettu 1 momentissa tarkoitetuin kilvin tai maalauksin, jotka heijastavat punaista valoa taaksepäin. Edellytyksenä on lisäksi, että ajoneuvo täyttää sen valaisimia koskevat näkyvyysvaatimukset myös vaihtokuormakorilla kuormattuna. 

Ajoneuvon pituuden sen takana ylittävän kuorman merkitsemistä koskevia 1 ja 2 momentin säännöksiä ei tarvitse soveltaa ajoneuvoon, jolla vedetään perävaunua silloin, kun kuorma ei ylitä perävaunun takimmaista osaa yli 1,00 metrillä.  

Liikenteen turvallisuusvirasto voi antaa tarkempia määräyksiä kuorman merkitsemiseen käytettävistä välineistä. 

111 § 

Kuormaukseen käytettävän ajoneuvon tai työvälineen kuljetus 

Tavarankuljetukseen käytettävään ajoneuvoon saa kiinnittää kuormatilan taakse kyseisen ajoneuvon lastauksessa tai kuormauksessa käytettävän ajoneuvon tai työvälineen huolimatta siitä, että tästä aiheutuu ajoneuvolle tai ajoneuvoyhdistelmälle säädetyn suurimman sallitun pituuden ylitys, jos: 

1) tavarankuljetukseen käytettävissä oleva tila ei kasva; 

2) ei ylitetä muuta yleisesti sallittua mittaa kuin pituus; 

3) ei ylitetä tavarankuljetukseen käytettävän ajoneuvon leveyttä; 

4) ajoneuvo, johon on kiinnitetty tässä tarkoitettu ajoneuvo tai työväline, täyttää sille säädetyt tai määrätyt taka-alleajosuojausta koskevat mittavaatimukset; 

5) valojen ja takarekisterikilven näkyvyyttä ja näkyvyyskulmia koskevat vaatimukset täyttyvät joko ajoneuvon omilla valaisimilla ja rekisterikilvellä tai tätä tarkoitusta varten asennetuilla lisävalaisimilla ja -rekisterikilvellä; 

6) ajoneuvon taakse kiinnitetyn ajoneuvon tai työvälineen valaisimista ja heijastimista ei aiheudu vaaraa. 

112 §  

Ajoneuvolle sallitun mitan ylittävä kuorma 

Edellä 107 §:n 3 momentissa säädetystä poiketen ajoneuvossa oleva kuorma saa aiheuttaa ajoneuvolle sallitun suurimman pituuden ylityksen silloin, kun ajoneuvoon on kytketty perävaunu. Lisäksi kuorma saa aiheuttaa vetoajoneuvolle sallitun suurimman pituuden ylityksen kuormaukseen ja kuorman purkuun liittyvissä lyhyissä siirroissa. Edellytyksenä suurimman sallitun pituuden ylitykselle on, että kuormaus on tehty niin, että ei muodostu riskiä vetoajoneuvossa olevan kuorman osumisesta perävaunuun eikä siinä olevaan kuormaan. Kuormaus ei muutenkaan saa aiheuttaa vaaraa liikenneturvallisuudelle. 

113 §  

Vene ja matkailukori 

Edellä 107 §:n 1 momentissa kuorman leveydestä säädettyä ei sovelleta veneen kuljettamiseen eikä tavarankuljetukseen tarkoitetun auton avonaiseen kuormatilaan tilapäisesti kiinnitettyyn matkailukoriin, jossa ei oleskella kuljetuksen aikana ja jonka kuormatilan ulkopuolelle ulottuva osa on varustettu valaisimin ja heijastimin siten, että kuormauksesta ei aiheudu vaaraa. Tällaisen matkailukorin leveys ei saa ylittää kyseiselle ajoneuvolle tiellä yleisesti sallittua leveyttä. Tiellä yleisesti sallittua leveyttä leveämmän veneen kuljettamiseen sovelletaan erikoiskuljetusta koskevia säännöksiä ja määräyksiä. 

Liikenteen turvallisuusvirasto antaa määräykset 1 momentissa tarkoitetun matkailukorin valaisimista ja heijastimista sekä tarvittaessa muista liikenneturvallisuusvaatimuksista. 

114 § 

Vastuu ajoneuvon kuormaamisesta kaupallisissa kuljetuksissa  

Tätä pykälää sovelletaan vain kaupallisiin kuljetuksiin vaarallisten aineiden kuljetuksia lukuun ottamatta. Mitä 4 momentissa säädetään velvollisuudesta ilmoittaa kontin ja vaihtokorin paino ja 5 momentissa velvollisuudesta huolehtia valvontaviranomaisen tiedonsaannista, sovelletaan kuitenkin myös vaarallisten aineiden kuljetuksiin. 

Kuljettajan on ennen matkan alkamista varmistauduttava siitä, että ajoneuvo on kuormattu säännösten ja määräysten mukaisesti, jos varmistautuminen ei kuormatilan sinetöinnin, kuorman purkamisen tai muun vastaavan syyn vuoksi aiheuta kohtuutonta haittaa ja viivästystä kuljetustehtävälle. Lisäksi kuljettajan on ajon aikana huolehdittava siitä, että kuorman sijoittelu ja kiinnitys pysyvät tässä laissa säädetyn mukaisina. 

Kuorman sijoittamisen ja kiinnittämisen ajoneuvoon, konttiin tai muuhun kuormatilaan suorittanut, samoin kuin asemansa vuoksi kuorman sijoittamisesta ja kiinnittämisestä ohjeita antanut vastaa siitä, että kuorma on oikein sijoitettu ja kiinnitetty ja muutoinkin täyttää kuljettamista koskevat vaatimukset. Edellä tässä momentissa tarkoitettu henkilö ei kuitenkaan ole vastuussa, jos virhe johtuu 4 momentissa tarkoitettujen tietojen virheistä tai puutteista, joita hän ei ole voinut kohtuudella havaita. Tällaista vastuuta ei myöskään synny, jos hän on toiminut kuormaamisessa vain avustajana. Muutoksia kuormaukseen tehnyt vastaa siitä, että kuorman sijoittelu ja kiinnitys pysyvät edelleen säännösten ja määräysten mukaisina. 

Kuljetuksen suorittaja vastaa siitä, että tavaran kuormaajalla on oikeat ja riittävät tiedot ajoneuvosta. Tavaran lähettäjä ja kuljetuksen toimeksiantaja vastaavat siitä, että kuormaajalla on kuljetettavista tavaroista käytettävissään riittävät ja oikeat tiedot ja että kuljetuksen suorittajalle on annettu ilmoitus kuljetettavan kontin ja vaihtokorin painosta. 

Kuljetuksen suorittaja vastaa siitä, että kuljetukseen käytetään ajoneuvoa, jossa on kuorman sitomiseen tarvittavat tavanomaiset välineet ja joka turvallisuudeltaan muutoinkin soveltuu tehtävään. Valmiiksi kuormatun perävaunun tai muun kuormatilan soveltuvuudesta vastaa kuitenkin se, joka on ennen kuormaamista ottanut perävaunun tai muun kuormatilan käyttöön tai sopinut sen käyttöön ottamisesta. Kuljetuksen suorittajan pitää huolehtia siitä, että valvontaviranomaisella on mahdollisuus saada 4 momentissa tarkoitetun kontin ja vaihtokorin painoa koskevan ilmoituksen tiedot. 

Kuormauksen ja kuljetuksen suorittajan on huolehdittava siitä, että heidän palveluksessaan oleva kuormaukseen ja kuljetukseen osallistuva henkilö tuntee riittävän hyvin työtehtäviänsä koskevat kuormausta sääntelevät säännökset ja määräykset. 

Vaarallisten aineiden kuormausvastuusta säädetään vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä annetussa laissa (719/1994). 

Ajoneuvon ja ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu massa ja päämitat käytettäessä ETA-valtiossa rekisteröityä tai käyttöönotettua ajoneuvoa  

115 § 

ETA-valtiossa rekisteröity tai käyttöönotettu ajoneuvo  

Jos vuonna 1993 tai sitä myöhemmin käyttöön otetun ajoneuvon rekisteröinnissä ja käytössä sallitut massat ylittävät tiettyjen yhteisössä liikkuvien tieliikenteen ajoneuvojen suurimmista kansallisessa ja kansainvälisessä liikenteessä sallituista mitoista ja suurimmista kansainvälisessä liikenteessä sallituista painoista annetussa neuvoston direktiivissä 96/53/EY säädetyt suurimmat sallitut arvot: 

1) auton kolmi- tai useampiakselisessa telissä vähintään yhden akselin tulee olla ohjaava; ohjaavan akselin sijasta voidaan käyttää ohjautuvaa akselia, joka on lukittuneena suoraan ajoa vastaavaan asentoon nopeuden ollessa 30 kilometriä tunnissa tai tätä enemmän; 

2) hinattavan ajoneuvon telin akseleista vähintään yhden on oltava ohjautuva tai ohjaava, jos telin äärimmäisten akselien välinen etäisyys ylittää kaksiakselisessa telissä 2,4 metriä tai kolmi- tai useampiakselisessa telissä 2,8 metriä;  

3) varsinaisen perävaunun kaksiakselisen telin takimmainen akseli saa olla ohjautuva vain, jos ajoneuvon on osoitettu täyttävän E-säännössä n:o 79 tarkoitetut tekniset vaatimukset. 

Edellä 1 momentissa tarkoitetun ajoneuvon kolmella tai useammalla akselilla varustetun telin ohjautuville akseleille kohdistuvien massojen summa saa olla enintään puolet telin muille kuin ohjautuville akseleille kohdistuvien massojen summasta. Vaatimusta ei sovelleta ajoneuvoon, jonka on osoitettu täyttävän E-säännössä n:o 79 tarkoitetut tekniset vaatimukset. Ohjautuvaa akselia, joka on lukittuneena suoraan ajoa vastaavaan asentoon nopeuden ollessa yli 30 kilometriä tunnissa, ei pidetä tässä momentissa tarkoitettuna ohjautuvana akselina. 

Edellä 1 ja 2 momentissa säädettyä ei sovelleta ajoneuvoon, jonka suurin sallittu nopeus on enintään 40 kilometriä tunnissa. 

116 §  

ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun moottorikäyttöisen ajoneuvon ja hinattavan ajoneuvon akselille tai telille kohdistuva suurin sallittu massa  

ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun moottorikäyttöisen ajoneuvon ja hinattavan ajoneuvon akselille kohdistuva massa ei saa ylittää tämän lain liitteessä 6.1 mainittuja arvoja.  

Moottorikäyttöisen ajoneuvon ja hinattavan ajoneuvon telille kohdistuva massa ei saa ylittää liitteessä 6.2 mainittuja arvoja.  

Ajettaessa liukkaalla tien pinnalla ajoneuvon akselille tai telille kohdistuva massa saa akselinnostolaitetta käytettäessä tilapäisesti ylittää suurimman tiellä sallitun akselimassaan, jos tästä ei aiheudu vahinkoa tielle.  

117 § 

ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun auton suurin sallittu massa 

ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun auton massa ei saa ylittää tämän lain liitteessä 6.3 mainittuja arvoja. 

118 § 

ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun traktorin, moottorityökoneen ja maastoajoneuvon suurin sallittu massa  

ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun traktorin, moottorityökoneen ja maastoajoneuvon massa ei saa ylittää tämän lain liitteessä 6.4 mainittuja arvoja.  

119 §  

ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun kaksi- ja kolmipyöräisen ajoneuvon sekä niihin rinnastettavan nelipyöräisen ajoneuvon kuormitus  

ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun kaksi- ja kolmipyöräisen moottorikäyttöisen ajoneuvon sekä niihin rinnastettavan nelipyöräisen ajoneuvon kuormituksesta aiheutuva massa ei saa ylittää tämän lain liitteessä 6.5 mainittuja arvoja. 

120 §  

ETA-valtiossa rekisteröityyn traktoriin kytkettävän hinattavan ajoneuvon massa maa- ja metsätalouskäytössä 

Traktoriin Käytettäessä traktoria polttoainemaksusta annetun lain (1280/2003) 7 §:ssä tarkoitetuissa kuljetuksissa traktoriin saa kytkeä hinattavan ajoneuvon, jonka kytkentämassa on: 

1) enintään kaksi kertaa traktorin omamassan suuruinen, jos 2 tai 3 kohdassa tarkoitetut ehdot eivät täyty;

2) enintään 2,6 kertaa traktorin omamassan suuruinen, jos traktorin kytkentälaitteeseen kohdistuu pystysuuntainen voima, jonka suuruus on vähintään 15 prosenttia hinattavan ajoneuvon kytkentämassasta, tai jos traktorissa on jarrujärjestelmä, jota käyttäen pelkällä traktorilla suurimmilla 3 momentissa tarkoitetuilla lisäpainoilla varustettuna saavutetaan vähintään 3,5 m/s2 hidastuvuus;

3) enintään kolme kertaa traktorin omamassan suuruinen, jos perävaunussa on traktorin jarrupolkimella käytettävät jarrut.

 

Traktoriin kytkettävän hinattavan ajoneuvon kytkentämassaa määrättäessä saa traktorin omamassassa ottaa huomioon valmistajan suosituksen mukaisesti asennetut lisäpainot ja -rakenteet, kuitenkin enintään kolmasosan traktorin rekisteriin merkitystä omamassasta, joka ei sisällä lisäpainoja eikä -rakenteita. 

Traktoriin kytkettyyn perävaunuun saa kytkeä kytkentämassaltaan pienemmän perävaunun tai vastaavan maatalouteen käytettävän hinattavan ajoneuvon. Perävaunujen tai perävaunun ja hinattavan ajoneuvon yhteenlaskettu kytkentämassa ei saa ylittää etummaisen perävaunun rakenteen perusteella määräytyvää 1 momentissa tarkoitettua massaa. Valoja, heijastimia, hitaan ajoneuvon kilpeä ja muita merkintöjä koskevia säännöksiä sovelletaan perävaunuun kytkettyyn hinattavaan ajoneuvoon samalla tavalla kuin traktoriin kytkettyyn hinattavaan ajoneuvoon. 

Perävaunujen tai perävaunun ja hinattavan ajoneuvon yhteenlaskettu kytkentämassa ei saa ylittää etummaisen perävaunun rakenteen perusteella määräytyvää 1 momentissa tarkoitettua massaa. Valoja, heijastimia, hitaan ajoneuvon kilpeä ja muita merkintöjä koskevia säännöksiä sovelletaan perävaunuun kytkettyyn hinattavaan ajoneuvoon samalla tavalla kuin traktoriin kytkettyyn hinattavaan ajoneuvoon. 

Kuormaa kantavaan runko-ohjauksella varustettuun traktoriin ei saa kytkeä hinattavaa ajoneuvoa. 

Traktoriin kytkettyä rekeä saa käyttää tiellä vain poikkeuksellisesti ja vain, jos muulle liikenteelle ei aiheudu vaaraa tai haittaa. Rekeä saa kuormittaa olosuhteiden ja liikenneturvallisuuden sallimaan määrään. 

121 §  

ETA-valtiossa rekisteröityyn traktoriin kytkettävä hinattava ajoneuvo 

Traktorin sekä siihen kytkettävän hinattavan ajoneuvon tai hinattavien ajoneuvojen muodostaman ajoneuvoyhdistelmän pituus saa olla enintään 16,50 metriä. kytkentämassa ei saa ylittää liitteen 6 taulukossa 7 mainittuja arvoja silloin, kun traktoria käytetään muihin kuin polttoainemaksusta annetun lain 7 §:ssä tarkoitettuihin kuljetuksiin. 

Traktoriin kytkettyä rekeä saa käyttää tiellä vain poikkeuksellisesti ja vain, jos muulle liikenteelle ei aiheudu vaaraa tai haittaa. Rekeä saa kuormittaa olosuhteiden ja liikenneturvallisuuden sallimaan määrään.  

Kuormaa kantavaan runko-ohjauksella varustettuun traktoriin ei saa kytkeä hinattavaa ajoneuvoa

122 § 

ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun auton ja perävaunun yhdistelmän suurin sallittu massa  

ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun auton ja perävaunun tai perävaunujen muodostaman ajoneuvoyhdistelmän massa ei saa ylittää tämän lain liitteessä 6.6 mainittuja arvoja. 

123 § 

ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun traktorin, moottorityökoneen tai maastoajoneuvon sekä hinattavan ajoneuvon yhdistelmän suurin sallittu massa  

ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetuntraktorin, moottorityökoneen tai maastoajoneuvon ja hinattavan ajoneuvon muodostaman ajoneuvoyhdistelmän massa ei saa ylittää tämän lain liitteessä 6.7 mainittuja arvoja. 

124 § 

ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun ajoneuvoyhdistelmän massaa koskevat poikkeukset vaarallisten aineiden kuljetuksessa  

ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun vähintään seitsemänakselisen autolla vedettävän ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu massa on 60 tonnia, jos kuljetukseen sovelletaan vaarallisten aineiden kuljetuksesta annettua lakia (719/1994). Tällaisen ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu massa on kuitenkin 68 tonnia, jos ajoneuvoyhdistelmässä on vähintään kahdeksan akselia ja ajoneuvoyhdistelmän vetoautossa on vähintään neljä akselia tai jos ajoneuvoyhdistelmän vetoautossa on vähintään kolme akselia ja kyseessä on vähintään kahdeksanakselinen auton ja kahden puoliperävaunun muodostama ajoneuvoyhdistelmä.  

Enintään kahdeksanakselisessa ajoneuvoyhdistelmässä, jonka massa on yli 64 tonnia, vähintään 65 prosenttia perävaunun massasta tai perävaunujen massasta yhteensä tulee kohdistua akseleille, jotka on varustettu paripyörin. Vaatimus ei kuitenkaan koske vaarallisten aineiden säiliökuljetusta, jos kuljetettavan vaarallisen aineen määrä ylittää 5 tonnia. 

Edellä 1 ja 2 momentissa säädettyä ei sovelleta pakatun tavaran kuljetukseen, jos kuljetettavan vaarallisen aineen määrä ei ylitä vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetun lain nojalla määrättyjä raja-arvoja, jotka koskevat kuljetusyksikössä kuljetettavaan määrään liittyviä vapautuksia. 

125 § 

ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun auton, perävaunun ja niiden yhdistelmän suurin sallittu pituus  

ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun auton ja perävaunun sekä niiden muodostaman ajoneuvoyhdistelmän pituus ei saa ylittää tämän lain liitteessä 7.1 mainittuja arvoja. 

126 § 

ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun auton, perävaunun ja niiden yhdistelmän muut päämitat  

ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun auton ja perävaunun sekä niiden muodostaman ajoneuvoyhdistelmän leveys ja korkeus eivät saa ylittää tämän lain liitteessä 7.2 mainittuja arvoja. 

127 § 

ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun moottoripyörän, mopon, kolmipyörän, nelipyörän, kevyen nelipyörän ja raskaan nelipyörän suurimmat sallitut päämitat  

ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun moottoripyörän, mopon, kolmipyörän, nelipyörän, kevyen nelipyörän ja raskaan nelipyörän sekä näihin kytkettävän hinattavan ajoneuvon suurimmat sallitut päämitat on ilmoitettu tämän lain liitteessä 7.3

128 § 

ETA-valtiossa käyttöönotetun kevyen sähköajoneuvon, moottorilla varustetun polkupyörän ja polkupyörän sekä näiden perävaunun suurin sallittu leveys  

Kevyen sähköajoneuvon, moottorilla varustetun polkupyörän ja polkupyörän sekä näiden perävaunun suurimmat sallitut leveydet on ilmoitettu tämän lain liitteessä 7.4

129 § 

ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun traktorin ja moottorityökoneen sekä niihin kytketyn perävaunun leveys  

ETA-valtiossa rekisteröityä tai käyttöönotettua traktoria ja moottorityökonetta, jonka leveys on suurempi kuin 2,6 metriä mutta enintään 3,0 metriä, saa kuljettaa tiellä siirrettäessä ajoneuvoa sen säilytyspaikalle tai työkohteelle, työkohteelta toiselle tai huoltotarkoituksessa. Traktorin suurinta leveyttä mitattaessa ei oteta huomioon siihen liitettyä työvälinettä, levikepyöriä eikä levikepyörien käytön ajaksi asennettuja lokasuojia. Kuljettaminen on sallittu vain, jos siitä ei aiheudu haittaa eikä vaaraa liikenteelle.  

Pimeän tai hämärän aikana taikka muulloinkin olosuhteiden sitä edellyttäessä levikepyöristä mitattuna yli 2,6 metriä leveään traktoriin on sekä eteen että taakse kiinnitettävä suurinta leveyttä osoittavat valaisimet ja heijastimet. Liikenteen turvallisuusvirasto antaa määräyksiä valaisimien ja heijastimien teknisistä ominaisuuksista sekä sijoituksesta ajoneuvoon. Valaisimia ja heijastimia ei oteta huomioon traktorin suurinta leveyttä mitattaessa.  

Liikuttaessa tiellä levikepyörillä varustetulla traktorilla, jonka leveys levikepyöristä mitattuna ylittää tiellä yleisesti sallitun 2,6 metrin leveyden, traktorissa on käytettävä eteenpäin ja taaksepäin näkyvää ruskeankeltaista valoa näyttävää vilkkuvaa varoitusvalaisinta. Valaisimen tulee täyttää E-säännön n:o 65 vaatimukset. 

Traktoriin ja moottorityökoneeseen saa kytkeä perävaunun, jonka leveys on enintään 2,6 metriä. 

Edellä 4 momentissa säädetystä poiketen traktoriin saa kytkeä lietelannan kuljetukseen ja levitykseen käytettävän, enintään 3,3 metriä leveän säiliöperävaunun edellyttäen, että yli 2,6 metriä leveää perävaunua tiellä kuljetettaessa traktoriin on kiinnitetty eteenpäin suunnatut ja vastaavasti perävaunun taakse taaksepäin suunnatut, kuljetuksen suurinta leveyttä vastaamaan asetettavat 2 momentissa säädetyn mukaiset valaisimet ja heijastimet. Traktoriin kiinnitettäviksi tarkoitetut, kuljetuksen suurinta leveyttä osoittavat eteenpäin suunnatut valaisimet ja heijastimet saa kiinnittää perävaunun etuosaan, jos traktorin leveys ei estä niiden näkymistä eteenpäin. Leveyttä osoittavat valaisimet vaaditaan kuitenkin vain milloin perävaunua kuljetetaan tiellä pimeän tai hämärän aikana taikka näkyvyyden ollessa sään vuoksi tai muusta syystä huonontunut. 

130 § 

ETA-valtiossa rekisteröidyt tai käyttöönotetut tienpitoon ja maatalouteen käytettävät ajoneuvot ja laitteet  

ETA-valtiossa rekisteröityihin tai käyttöönotettuihin tienpitoon tai maatalouteen käytettäviin moottorityökoneisiin, työvälineisiin ja hinattaviin laitteisiin ei sovelleta tässä luvussa säädettyjä, päämittoja koskevia säännöksiä. Niitä saa kuljettaa yli 4,00 metriä leveinä, jos tielaitteet eivät rajoita ajoneuvolla liikkumista eikä kuljettamisesta aiheudu vaaraa eikä huomattavaa haittaa. Moottorityökone sekä ajoneuvoon kiinnitetty työväline ja hinattava laite on pidettävä kuljetuksen aikana kuljetusasennossa tai muuten säädettynä niin, että yleisesti sallitun leveyden ylitys on mahdollisimman vähäinen. 

Yli 2,60 metriä leveiden moottorityökoneiden, työvälineiden ja hinattavien laitteiden merkitsemiseksi on ajoneuvon eteen ja taakse tai, jos työvälinettä tai hinattavaa laitetta vedetään, vetävän ajoneuvon eteen ja työvälineen tai hinattavan laitteen taakse, asetettava pituudeltaan ja sijoitukseltaan ajoneuvon ja työvälineen suurinta leveyttä vastaava, vuorottaisin punaisin ja keltaisin tai punaisin ja valkoisin poikkijuovin tai vinojuovin varustettu kilpi, jonka ulkoreunoissa on edessä valkoiset ja takana punaiset heijastimet. Heijastinta ei kuitenkaan tarvitse olla sellaisessa kilvessä, joka täyttää E-säännön n:o 104 luokka C:n heijastavuusvaatimukset. Kilpeä ei saa kiinnittää siten, että se heijastaa eteenpäin muuta kuin valkoista tai keltaista valoa.  

Jos traktoriin, jonka suurin sallittu nopeus on yli 50 kilometriä tunnissa, on kiinnitetty työväline, joka estää vaadittuja taka-, jarru- ja suuntavalaisimia tai heijastimia näkymästä taakse, työväline on varustettava vastaavin valaisimin ja heijastimin.  

Tässä pykälässä tarkoitettuja vaatimuksia sovelletaan myös traktoriin tai moottorityökoneeseen kiinnitettyyn muuhun kuin yli 2,60 metriä leveään työvälineeseen, jos työväline ulottuu enemmän kuin 0,20 metriä ajoneuvon suurinta leveyttä vastaavan pituussuuntaisen pystytason ulkopuolelle. 

Liikenteen turvallisuusvirasto antaa määräykset tässä pykälässä tarkoitettujen merkintöjen, valaisimien ja heijastimien teknisistä ominaisuuksista sekä sijoituksesta ajoneuvoon tai työvälineeseen. 

131 § 

ETA-valtiossa rekisteröityjen tai käyttöönotettujen muiden kuin tässä luvussa mainittujen ajoneuvojen päämitat  

ETA-valtiossa rekisteröityjen tai käyttöönotettujen muiden kuin tässä luvussa mainittujen ajoneuvojen ja ajoneuvoyhdistelmien päämittoihin sovelletaan autoon tai auton ja siihen kytketyn yhden tai useamman perävaunun muodostamaan ajoneuvoyhdistelmän suurimpia sallittuja päämittoja, jollei tässä laissa toisin säädetä. Ajoneuvon luokituksesta johtuvia suurimpia sallittuja mittoja ei kuitenkaan saa ylittää. 

132 § 

ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun auton ja autolla vedettävän ajoneuvoyhdistelmän kääntyminen  

ETA-valtiossa rekisteröity tai käyttöönotettu auto, auton ja puoliperävaunun sekä auton ja varsinaisen perävaunun tai keskiakseliperävaunun enintään 18,75 metrin pituinen yhdistelmä on oltava käännettävissä kumpaankin suuntaan sellaisen koko ympyrän alueella, jonka määrittävät kaksi samankeskistä ympyrää siten, että ajoneuvon uloimman etukulman kulkiessa 12,50 metrin säteisen ympyrän kaarta pitkin sisäsivu kulkee vähintään 5,30 metrin säteistä kaarta pitkin.  

Auton ja perävaunun tai perävaunujen muodostaman yli 18,75 metriä pitkän yhdistelmän tulee olla käännettävissä kumpaankin suuntaan sellaisen koko ympyrän alueella, jonka määrittävät kaksi samankeskistä ympyrää siten, että uloimman etukulman kulkiessa 12,50 metrin säteisen ympyrän kaarta pitkin sisäsivu kulkee vähintään 2,00 metrin säteistä kaarta pitkin. 

Liikenteen turvallisuusvirasto voi antaa teknisiä ja tarkentavia määräyksiä ajoneuvoyhdistelmän kääntymisen vaatimuksista. 

Ajoneuvon ja ajoneuvoyhdistelmän suurimmat sallitut massat ja päämitat käytettäessä muussa kuin ETA-valtiossa rekisteröityä tai käyttöönotettua ajoneuvoa  

133 § 

Muussa kuin ETA-valtiossa rekisteröity tai käyttöönotettu ajoneuvo 

Jäljempänä 134—140 §:n säännöksiä sovelletaan sellaiseen auton ja perävaunun muodostamaan ajoneuvoyhdistelmään, jossa vähintään yksi ajoneuvoista on rekisteröity muussa valtiossa kuin ETA-valtiossa, jos Suomea sitovassa kansainvälisessä sopimuksessa ei muuta määrätä. Mainittuja säännöksiä sovelletaan myös linja- ja kuorma-autoon, joka on rekisteröity muussa valtiossa kuin ETA-valtiossa. 

Muuhun kuin 1 momentissa tarkoitettuun ajoneuvoon ja ajoneuvoyhdistelmään, joka on rekisteröity tai otettu käyttöön muussa valtiossa kuin ETA-valtiossa, sovelletaan säännöksiä, joita sovelletaan vastaavaan ETA-valtiossa rekisteröityyn tai käyttöönotettuun ajoneuvoon ja ajoneuvoyhdistelmään. Autolla vedettävässä ajoneuvoyhdistelmässä, jossa vähintään yksi ajoneuvoista on rekisteröity muussa valtiossa kuin ETA-valtiossa, saa kuitenkin olla vain yksi perävaunu. 

134 § 

Muussa kuin ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun ajoneuvon akselille ja telille kohdistuvat suurimmat sallitut massat  

Muussa kuin ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun ajoneuvon akselille ja telille kohdistuva massa ei saa ylittää tämän lain liitteessä 8.1 ilmoitettuja arvoja. 

135 § 

Muussa kuin ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun auton suurin sallittu massa 

Muussa kuin ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun auton massa ei saa ylittää tämän lain liitteessä 8.2 ilmoitettuja arvoja.  

136 § 

Muussa kuin ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun perävaunun suurin sallittu massa  

Muussa kuin ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun perävaunun massa ei saa ylittää tämän lain liitteessä 8.3 ilmoitettuja arvoja.  

137 § 

Muussa kuin ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun auton ja perävaunun yhdistelmän suurin sallittu massa  

Muussa kuin ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun auton ja perävaunun muodostaman ajoneuvoyhdistelmän massa ei saa ylittää tämän lain liitteessä 8.4 mainittuja arvoja. 

138 § 

Muussa kuin ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun auton, perävaunun ja niiden yhdistelmien suurin sallittu pituus  

Muussa kuin ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun auton, perävaunun ja niiden muodostaman ajoneuvoyhdistelmän pituus ei saa ylittää tämän lain liitteessä 8.5 mainittuja arvoja. 

139 § 

Muussa kuin ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun ajoneuvon muut suurimmat sallitut päämitat  

Muussa kuin ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun ajoneuvon muut suurimmat sallitut päämitat on ilmoitettu tämän lain liitteessä 8.6

140 § 

Muussa kuin ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun ajoneuvon ja ajoneuvoyhdistelmän kääntyminen  

Muussa kuin ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöönotetun auton sekä auton ja perävaunun muodostaman ajoneuvoyhdistelmän tulee olla siten käännettävissä, että uloimman etukulman kulkiessa 12,50 metrin säteisen ympyrän kaarta pitkin sisäsivu kulkee vähintään 5,30 metrin säteistä kaarta pitkin. 

Henkilökuljetukset  

141 § 

Henkilökuljetus autolla  

Autossa saa kuljettajan lisäksi olla enintään rekisteriin merkityn istuma- ja seisomapaikkaluvun mukainen määrä matkustajia. Kuljettajan ja matkustajien tulee käyttää istuma- tai seisomapaikkoja, jotka täyttävät niitä koskevat vaatimukset. 

Linja-autossa, jota käytetään liikenteen palveluista annetun lain (320/2017) mukaiseen henkilöliikenteeseen saa kuitenkin rekisteriin merkityn matkustajamäärän kuljettaja mukaan lukien tilapäisesti ylittää 30 prosentilla ajoneuvolle tiellä sallittujen massojen puitteissa. Kuljettajan viereiselle istumapaikalle ja kaikille turvavöin varustetuille istumapaikoille saa kuitenkin sijoittaa enintään rekisteriin merkityn määrän matkustajia. 

142 § 

Matkustajamäärä koulu- ja päivähoitokuljetuksissa 

Henkilöautossa, joka on varustettu koulukuljetuskäyttöön hyväksytyillä lisäturvavöillä ja kuljetuksen järjestää kunta, kuntayhtymä, koulu tai laitos tilausliikenteenä ja kuljetukseen saadaan kunnan tai valtion tukea, saa koulu- ja päivähoitokuljetuksissa matkustajien määrä olla 141 §:n 1 momentin estämättä yhdellä istuimella tai istuinrivillä enintään: 

xxx (thead)

Istumapaikkojen määrä 

Matkustajien määrä 

Kahdella vierekkäisellä istumapaikalla ei kuitenkaan saa olla useampia kuin kolme matkustajaa. 

Kuljettajalle ja kahdeksalle matkustajalle rekisteröidyssä henkilöautossa saa kullakin vähintään 70 senttimetrin levyisellä istumapaikalla, kuljettajan viereistä paikkaa lukuun ottamatta, kuljettaa koulu- tai päivähoitokuljetuksessa kahta siihen sopivaa matkustajaa. Matkustajien kokonaismäärä saa tällöin olla 13, jos kaikki matkustajat ovat lukuvuoden alkaessa alle 13-vuotiaita, ja muutoin 12.  

Jos koulu- tai päivähoitokuljetukseen käytettävässä henkilöautossa on myös muita kuin tämän pykälän soveltamisalaan kuuluvia matkustajia, lasketaan kuljetukseen käytettävien istumapaikkojen enimmäiskuormitus muilta matkustajilta vapaaksi jäävän istumapaikkaluvun mukaan. 

Koulu- ja päivähoitokuljetukseen käytettävässä linja-autossa saa kuljettajan lisäksi kuljettaa enintään rekisteriin merkityn istumapaikkaluvun mukainen määrä matkustajia. 

143 § 

Koulu- ja päivähoitokuljetusten merkitseminen 

Koulu- ja päivähoitokuljetuksessa, jonka järjestää kunta, kuntayhtymä, koulu tai laitos tilausliikenteenä ja kuljetukseen saadaan kunnan tai valtion tukea, käytettävässä kuljetusautossa tulee olla edessä ja takana neliön muotoinen, heijastavalla keltaisella pohjalla varustettu kilpi, jonka sivut ovat 40 senttimetriä pitkiä, jossa on 25 millimetriä leveät punaiset reunat ja jonka keskellä on samanlainen musta kuvio kuin tämän lain liitteen 3.1 mukaisessa liikennemerkissä A17, Lapsia. sekä sen alla mustalla teksti "Koulukyyti". Kilpi on kiinnitettävä siten, että sen yläreuna on enintään 150 senttimetrin korkeudella tien pinnasta. Henkilöautoissa kilpi saadaan kuitenkin asentaa myös katolle. 

Edellä 1 momentissa tarkoitettu kilpi saadaan henkilöautoissa korvata taksivalaisimen päälle tai sen tilalle asennetulla vähintään taksivalaisimen kokoisella keltaisella kuvulla, jossa on samanlainen musta kuvio kuin liikennemerkissä A17, Lapsia ja teksti ”Koulukyyti”. Kuvussa on koulu- ja päivähoitokuljetuksen aikana käytettävä valoa. 

Koulu- ja päivähoitokuljetuksen päätyttyä kilpi tai kupu on heti poistettava. 

 

144 § 

Henkilökuljetus kaksi- ja kolmipyöräisellä moottorikäyttöisellä ajoneuvolla sekä niihin rinnastettavalla nelipyöräisellä ajoneuvolla 

Moottoripyörällä, jota ei ole varustettu sivuvaunulla, saa kuljettaa enintään yhtä matkustajaa. Sivuvaunulla varustetulla moottoripyörällä saa kuljettaa enintään yhtä matkustajaa kuljettajan takana. Edellytyksenä matkustajan kuljettamiselle on, että matkustajaa varten on sopiva istuin ja jalkatuet. Sivuvaunulla varustetun moottoripyörän sivuvaunussa saa kuljettaa enintään kahta matkustajaa. Rekisteriin merkittyjä henkilölukumääriä ei saa ylittää. 

Kaksipyöräisellä mopolla saa kuljettaa yhtä matkustajaa matkustajalle varatulla paikalla, jos se on rekisteriin tehdyn merkinnän mukaan sallittu. 

Kolmipyöräisellä mopolla, kolmipyörällä, kevyellä nelipyörällä, raskaalla nelipyörällä ja nelipyörällä saa kuljettaa matkustajia enintään rekisteriin merkityn määrän. 

Henkilökuljetukseen moottorilla varustetulla polkupyörällä sovelletaan säännöksiä, jotka koskevat henkilökuljetusta polkupyörällä. Tyyppihyväksytylle ajoneuvolle hyväksyttyjä enimmäiskuormituksia ei kuitenkaan saa ylittää. 

145 § 

Henkilökuljetus traktorilla ja moottorityökoneella  

Traktorilla ja moottorityökoneella saa kuljettaa matkustajia enintään rekisteriin merkityn määrän. Moottorityökoneella, jota ei ole rekisteröity, saa kuljettaa matkustajia enintään moottorityökoneen valmistajan tarkoittaman määrän. 

Umpinaisella ohjaamolla varustetussa traktorissa ja moottorityökoneessa saa 1 momentissa säädetyn estämättä kuljettaa enintään 135 senttimetrin pituista henkilöä, jos hänen kuljettamistaan varten ajoneuvoon on kiinnitetty hänen pituuteensa ja painoonsa nähden sopiva turvaistuin tai muu lasten turvalaite. Tällainen istuin on kiinnitettävä luotettavasti ajoneuvoon ja matkustajaa varten tulee joko ajoneuvossa tai turvalaitteessa olla vähintään kolmen pisteen vyökiinnitys. Istuimen yläpuolella olevan vapaan tilan tulee olla kuormittamattoman istuimen istuinpinnasta ylöspäin mitattuna vähintään 0,80 metriä. 

146 § 

Henkilökuljetus maastoajoneuvolla 

Maastoajoneuvolla saa kuljettaa ajoneuvon valmistajan tarkoittaman määrän henkilöitä. 

147 § 

Henkilökuljetus polkupyörällä ja kevyellä sähköajoneuvolla 

Polkupyörällä ja kevyellä sähköajoneuvolla ei saa kuljettaa useampia henkilöitä kuin mille se on rakennettu. Matkustajan kuljettaminen on sallittu vain, jos polkupyörässä tai kevyessä sähköajoneuvossa on matkustajalle sopiva istuin. Kuljetettaessa matkustajaa polkupyörällä tulee polkupyörässä olla kaksi erillistä jarrulaitetta. 

148 § 

Henkilökuljetus kuorma- ja pakettiauton kuormatilassa  

Kuorma- ja pakettiauton kuormatilassa saa kuljettaa matkustajia vain, jos kuormatila on varustettu hyväksytyin istuimin tai penkein.  

Edellä 1 momentista poiketen kuorma-autoa, jonka kuormalavalla ei ole istuimia tai penkkejä, saa käyttää tilapäisesti penkinpainajaisajoihin ja vastaaviin muihin tilaisuuksiin liittyviin matkustajien kuljetuksiin edellyttäen, että auton kuljettajalla on vähintään kahden vuoden ajokokemus kuorma-autolla toisen palveluksessa tai luvanvaraisen liikenteen harjoittajana. 

149 § 

Henkilökuljetus perävaunussa  

Auton ja traktorin perävaunulla saa poliisille etukäteen ilmoitetulla reitillä kuljettaa nähtävyyksiin ja yleisötilaisuuksiin tutustuvia henkilöitä edellyttäen, että perävaunu on varustettu henkilökuljetukseen soveltuvin rakentein ja varustein. Kuljetuksen suurin sallittu ajonopeus on 25 kilometriä tunnissa.  

Traktorin perävaunulla saa kuljettaa perävaunun kuormaamiseen tai kuorman purkamiseen tarvittavia henkilöitä työ- tai määräpaikalle ja sieltä takaisin, jos kuljetus ei vaaranna turvallisuutta.  

Moottorikelkan perävaunussa saa kuljettaa henkilöitä moottorikelkkailureitillä.  

Polkupyörän, moottorilla varustetun polkupyörän ja kevyen sähköajoneuvon perävaunussa saa kuljettaa matkustajia. Edellytyksenä on, että perävaunu ja sen kytkentä vetoajoneuvoon on henkilökuljetukseen tarkoitettu ja mitoitettu kuljetettavalle massalle. Kuljetettaville henkilöille pitää olla tarkoituksenmukainen istuin ja perävaunun rakenteen tulee olla sellainen, että matkustaja ei joudu kosketuksiin perävaunun pyörien eikä tien kanssa. Lisäksi polkupyörässä tulee olla vähintään kaksi erillistä jarrulaitetta ja ajoneuvoyhdistelmässä vähintään kaksi jarruin varustettua pyörää. 

Puoliperävaunua saa käyttää henkilökuljetukseen noudattaen 148 §:n 2 momentin säännöksiä. 

Moottorikäyttöisen ajoneuvon ja hinattavan ajoneuvon kytkeminen  

150 § 

Yleiset kytkentäsäännöt  

Moottorikäyttöiseen ajoneuvoon saa kerrallaan olla kytkettynä vain yksi hinattava ajoneuvo, jollei tässä laissa toisin säädetä.  

Ajoneuvoyhdistelmässä:  

1) ei saa ylittää ajoneuvoille, ajoneuvoyhdistelmälle eikä kytkentälaitteille teknisesti sallittuja massoja;  

2) ajoneuvot eivät saa osua toisiinsa tavanomaisissa ajotilanteissa;  

3) perävaunun tai perävaunujen jarrujen ja valaisimien on toimittava säännösten ja määräysten mukaisesti;  

4) ajoneuvojen sähkö- ja paineilmajarrujen on oltava yhteen sovitetut säännösten ja määräysten mukaisesti;  

5) vetoajoneuvon taustapeilit on säädettävä siten tai vetoajoneuvoon on kiinnitettävä sellaiset lisäpeilit, että kuljettaja voi nähdä vetoajoneuvon ja perävaunun tai perävaunujen sivuille sekä seurata takaa tulevaa liikennettä; lisäpeilien sijasta voidaan käyttää muuta epäsuoran näkemisen mahdollistavaa laitetta.  

Edellä 149 §:ssä tarkoitetussa kuljetuksissa autoon tai traktoriin saa olla kytkettynä useampia perävaunuja. Ajoneuvoyhdistelmän pituus saa olla enintään 25,25 metriä ja perävaunujen yhteinen kytkentämassa enintään kolme kertaa vetävän ajoneuvon omamassan suuruinen.  

Traktoriin, moottorityökoneeseen ja vähintään kolmipyöräiseen L-luokan ajoneuvoon saa kytkeä auton perävaunun, jos käytettävät ajoneuvot ja niiden kytkentä toisiinsa täyttävät vetoajoneuvon mukaisesti määräytyvät tekniset vaatimukset. Jos perävaunussa on toimimattomia suunta- tai jarruvalaisimia eikä mainittuja valaisimia vetoajoneuvon mukaisesti määräytyvissä teknisissä vaatimuksissa edellytetä, ne on peitettävä. Ajoneuvoille ja ajoneuvoyhdistelmälle sallitut mitat ja massat määräytyvät vetoajoneuvoa koskevien säännösten mukaisesti.  

Liikenteen turvallisuusvirasto voi antaa tarkempia määräyksiä ajoneuvoyhdistelmissä käytettävien kytkentälaitteiden teknisistä vaatimuksista ja mitoituksesta.  

151 § 

Autoon kytkettävä hinattava ajoneuvo  

Henkilö- ja pakettiautoon sekä erikoisautoon saa kytkeä: 

1) luokittelumassaltaan enintään 3 500 kilogramman painoisen keskiakseliperävaunun; 

2) luokittelumassaltaan yli 750 kilogramman ja enintään 3 500 kilogramman painoisen puoliperävaunun; 

3) luokittelumassaltaan yli 750 kilogramman ja enintään 3 500 kilogramman painoisen varsinaisen perävaunun.  

Henkilö- ja pakettiautoon sekä erikoisautoon kytkettävän puoliperävaunun ja varsinaisen perävaunun jarrujärjestelmän on oltava kyseiseen kytkentään soveltuva ja täytettävä perävaunun ensimmäisen käyttöönoton ajankohtana tai sitä myöhemmin voimassa olleet tekniset vaatimukset. Henkilö- ja pakettiautoon kytkettävän puoliperävaunun ja varsinaisen perävaunun, joka on otettu käyttöön ennen 1 päivää tammikuuta 2011, on täytettävä 1 päivänä tammikuuta 2011 tai tätä myöhemmin voimassa olleet jarrujärjestelmää koskevat tekniset vaatimukset. 

Linja-autoon saa kytkeä keskiakseliperävaunun tai varsinaisen perävaunun. 

Jos ajoneuvoyhdistelmän pituus on suurempi kuin 22,00 metriä, kuorma-autoon saa kytkeä: 

1) varsinaisen perävaunun; 

2) apuvaunun ja siihen kytketyn puoliperävaunun; 

3) puoliperävaunun ja sen päälle kytketyn toisen puoliperävaunun; 

4) puoliperävaunun ja siihen kytketyn keskiakseliperävaunun. 

Jos kuorma-autolla vedettävän ajoneuvoyhdistelmän pituus on kuormaamattomana yli 22,00 metriä, on yhdistelmän kaikissa ajoneuvoissa oltava lukkiutumattomat jarrut. Apuvaunun avulla kytketyssä telirakenteisessa puoliperävaunussa tulee olla vähintään kaksi ohjautumatonta akselia. Tässä momentissa tarkoitetuksi ohjautumattomaksi akseliksi katsotaan myös akseli, jonka ohjaus lukittuu suoraan asentoon viimeistään nopeudessa 30 kilometriä tunnissa. 

Auton sekä siihen kytkettävän, luokittelumassaltaan yli 750 kilogramman mutta enintään 3 500 kilogramman painoisen perävaunun kytkennässä on käytettävä varmistuskaapelia silloin, kun kytkettävien ajoneuvojen kytkentälaitteissa on varmistuskaapelille kiinnityspisteet. Varmistuskaapelin tulee kytkeä perävaunun jarrut varsinaisen kytkennän irrotessa ajon aikana. 

152 § 

Autoon kytkettävän hinattavan ajoneuvon suurin sallittu massa  

Autoon kytkettävän hinattavan ajoneuvon tai hinattavien ajoneuvojen kytkentämassa saa olla enintään pienin seuraavista arvoista: 

1) jos hinattava ajoneuvo on jarruton, puolet vetoauton omasta massasta, kuitenkin enintään 0,75 tonnia; 

2) jos suurimmalta rekisteröinnissä ja käytössä sallitulta massaltaan enintään 3,5 tonnin painoiseen autoon kytkettävä hinattava ajoneuvo on varustettu työntöjarruin, vetoauton suurin rekisteröinnissä ja käytössä sallittu massa tai, jos vetoautona toimii maastoautoksi luokiteltu henkilö- tai pakettiauto, 1,5 kertaa vetoauton suurin rekisteröinnissä ja käytössä sallittu massa, kuitenkin enintään 3,5 tonnia; 

3) jos suurimmalta rekisteröinnissä ja käytössä sallitulta massaltaan yli 3,5 tonnin painoiseen autoon kytkettävä perävaunu on varustettu työntöjarruilla, 3,5 tonnia; 

4) jos on kyseessä autoon kytkettävä muu hinattava ajoneuvo kuin puoliperävaunu, 1,7 kertaa vetoauton suurin rekisteröinnissä ja käytössä sallittu massa; 

5) jos suurimmalta rekisteröinnissä ja käytössä sallitulta massaltaan yli 3,5 tonnin autoon kytketään useampi kuin yksi perävaunu, 2,5 kertaa vetoauton suurin rekisteröinnissä ja käytössä sallittu massa. 

Lukuun ottamatta kuorman purkuun tai lastaukseen liittyviä lyhyitä siirtoajoja: 

1) puoliperävaunun perään kytkettyyn perävaunuun lastatun kuorman määrä ei saa johtaa kuormitustilanteeseen, jossa takimmaisen perävaunun pyörien kautta maahan kohdistuva massa on suurempi kuin sitä vetävän puoliperävaunuyhdistelmän massa; 

2) muulla kuin puoliperävaunun vetoautolla vedettävän yhdistelmän kuormaus ei saa johtaa tilanteeseen, jossa takimmaisen perävaunun pyörien kautta maahan kohdistuva massa on yli kaksinkertainen vetoauton massaan nähden. 

153 § 

Perävaunun kytkeminen kaksi- tai kolmipyöräiseen ajoneuvoon sekä siihen rinnastettavaan nelipyöräiseen ajoneuvoon  

Moottoripyörään, mopoon, kolmipyörään, nelipyörään, raskaaseen nelipyörään ja kevyeen nelipyörään saa kytkeä perävaunun, jonka kytkentämassa ei ylitä vetoajoneuvon valmistajan sallimaa massaa. Kytkentämassa ei kuitenkaan saa ylittää puolta vetävän ajoneuvon kuormittamattomasta massasta.  

Polkupyörään, moottorilla varustettuun polkupyörään ja kevyeen sähköajoneuvoon saa kytkeä perävaunun, jonka kytkentämassa on enintään 50 kilogrammaa. Kytkentämassa saa kuitenkin olla tätä suurempi, jos vetoajoneuvo on tarkoitettu perävaunun vetämiseen ja perävaunu on varustettu jarruilla, joita on mahdollista käyttää ajon aikana. Tällainen perävaunu saa kuitenkin olla jarruton, jos vetoajoneuvo ja perävaunu ovat tarkoitetut toimimaan toisiinsa kytkettyinä ja ajoneuvoyhdistelmän hallittavuus sekä tehokas pysähtyminen on muuten varmistettu. 

154 § 

Hinattavan ajoneuvon kytkeminen moottorityökoneeseen ja maastoajoneuvoon  

Moottorityökoneeseen saa kytkeä sen poltto- ja voiteluaineiden sekä työhön liittyvien varusteiden ja tarvikkeiden kuljetukseen käytettävän hinattavan ajoneuvon, matkailuperävaunun tai vastaavan hinattavan laitteen. Hinattavan ajoneuvon kytkentämassa saa olla enintään moottorityökoneen omamassan suuruinen.  

Vetotrukkina käytettävään moottorityökoneeseen saa käytettäessä sitä satama- tai terminaalialueella tyhjien ja kuormattujen perävaunujen tai konttien siirtoon kytkeä hinattavan ajoneuvon tai hinattavia ajoneuvoja. 

Maastoajoneuvoon saa kytkeä hinattavan ajoneuvon, jonka kytkentämassa on enintään 1,5 kertaa vetävän maastoajoneuvon omamassan suuruinen. 

Erityisvalaisimet  

155 § 

Taksivalaisimen käyttäminen  

Taksivalaisinta saa käyttää henkilötilausliikenteeseen käytettävässä henkilöautossa. Taksivalaisin on poistettava tai peitettävä, kun autoa käytetään muussa liikenteessä kuin henkilötilausliikenteessä. Kun taksivalaisin on autosta poistettuna tai peitettynä, ajoneuvoa ei tässä laissa säädettyjä liikennesääntöjä sovellettaessa pidetä taksiliikenteessä olevana ajoneuvona. Edellä 142 §:ssä tarkoitettuun ajoneuvoon kuitenkin sovelletaan taksiliikennettä koskevia liikennesääntöjä, kun taksivalaisin on peitettynä koulukyytiä osoittavalla kuvulla.  

Luvanvaraiseen henkilötilausliikenteeseen käytettävän henkilöauton taksivalaisimen saa koululaiskuljetukseen käytettävässä autossa varustaa valaisimen päälle asennetulla koulukyytiä osoittavalla kuvulla.  

Taksivalaisimen saa poistaa käytettäessä autoa tietyn toimeksiantajan ajossa tämän kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. Tällöin on sopimus tai jäljennös siitä pidettävä ajossa mukana. Taksivalaisimen ollessa poistettuna autolla ei saa kuljettaa muita kuin toimeksiantajan asiakkaita. 

156 § 

Muut valaisimet  

Hälytysajoneuvossa saa käyttää sinistä valoa näyttävää vilkkuvaa varoitusvalaisinta ajoneuvon ollessa kiireellisessä tehtävässä ja, silloin, kun se liikenteen varoittamiseksi on muutoin tarpeen. Tällaista varoitusvalaisinta saa käyttää myös poliisiajoneuvossa ja Tullin ja Rajavartiolaitoksen ajoneuvossa, joka ei ole hälytysajoneuvo. Mainittua varoitusvalaisinta saa käyttää myös poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen käyttämässä ajoneuvossa, joka ei ole hälytysajoneuvo. 

Ruskeankeltaista valoa näyttävää vilkkuvaa varoitusvalaisinta on sen lisäksi, mitä 129 §:ssä säädetään, käytettävä:  

1) hinausautossa, kun sitä käytetään ajoneuvon nostamiseen tai vetämiseen siten, että se voi vaarantaa muuta liikennettä;  

2) tienpitoon käytettävässä autossa, traktorissa ja moottorityökoneessa;  

3) tiellä tehtävään työhön käytettävässä moottorityökoneessa ja traktorissa; 

4) traktorissa, johon on kiinnitetty hinattava ajoneuvo tai työväline, jonka leveys on yli kolme metriä; 

5) ajoneuvossa, joka joudutaan kuormausta tai kuorman purkua varten pysäyttämään tielle niin, että ajoneuvon ohittaminen autolla ei ole mahdollista käyttämättä vastaantulevan liikenteen kaistaa. 

Ruskeankeltaista valoa näyttävää vilkkuvaa varoitusvalaisinta saa käyttää, jos sen käyttö on tarpeen muun liikenteen varoittamiseksi:  

1) hälytysajoneuvossa;  

2) tiellä tehtävässä työssä käytettävässä autossa, nelipyörässä, raskaassa nelipyörässä ja maastoajoneuvossa;  

3) tiepalvelun ajoneuvossa; 

4) traktoriin tai moottorityökoneeseen kytketyssä hinattavassa ajoneuvossa, jonka leveys on yli kolme metriä; 

5) traktoriin tai moottorityökoneeseen kiinnitetyssä työvälineessä, jonka leveys on yli kolme metriä. 

Liikenteen turvallisuusvirasto voi antaa määräykset ruskeankeltaista vilkkuvaa valoa näyttävän varoitusvalaisimen käyttämisestä erikoiskuljetuksissa. 

Työ- ja apuvalaisimia ei saa pitää kytkettyinä ajoneuvoa tiellä kuljetettaessa. Tämä kielto ei koske tiellä suoritettavaa työtä. 

Vetoautona käytettävässä kuorma-autossa sallittua perävaunun tunnusvalaisinta saa käyttää vain perävaunun ollessa kytkettynä.  

Tiepalvelun ajoneuvon ja ensiaputoimintaan käytettävän ajoneuvon tunnusvalaisin on peitettävä tai poistettava, kun ajoneuvoa käytetään tiellä osallistumatta tiepalvelu- tai ensiaputoimintaan. 

Maastoajoneuvo tiellä 

157 § 

Maastoajoneuvon käyttäminen  

Maastoajoneuvolla saa ylittää tien tai sillan. Maastoajoneuvoa saa tämän lisäksi tarpeellista varovaisuutta noudattaen tilapäisesti kuljettaa tiellä, jos:  

1) sen kuljettaminen maastossa on kohtuuttoman vaikeaa kuljetustehtävän tai maaston olosuhteiden vuoksi;  

2) sen kuljettamista tiellä on pidettävä tien turvallisen ylittämisen kannalta tarpeellisena;  

3) siihen lisätään polttoainetta sen käyttömaaston välittömässä läheisyydessä olevalla yleiselle liikenteelle tarkoitetulla alueella;  

4) se on siirrettävä tieliikenteeseen tarkoitetusta ajoneuvosta maastoon 3 kohdassa tarkoitetulla alueella;  

5) sitä säilytetään 3 kohdassa tarkoitetulla alueella sijaitsevalla pysäköintipaikalla.  

Edellä 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa on muuta kuin pyörillä varustettua maastoajoneuvoa kuljetettava lumikelillä ensisijaisesti tien auraamattomalla osalla.  

Moottorikelkkaa ja siihen kytkettyä perävaunua saa 1 ja 2 momentissa säädetyn lisäksi kuljettaa moottorikelkkailureitillä. 

Erikoiskuljetus  

158 § 

Erikoiskuljetuksen suorittaminen  

Erikoiskuljetuksen saa suorittaa edellyttäen, että ehkäistään kuljetuksesta aiheutuvaa vaaraa ja haittaa. Erikoiskuljetuksen yhteydessä on tarvittaessa käytettävä varoitusajoneuvoja ja liikenteenohjaajia. 

Erikoiskuljetuksessa kuorma on kuormattava sellaiseen ajoneuvoon tai ajoneuvoyhdistelmään, jolla kuljetettaessa ei tarpeettomasti ylitetä tiellä yleisesti sallittuja mittoja eikä massoja. Ensisijaisesti on vältettävä sallitun leveyden ylittämistä ja toissijaisesti korkeuden ylittämistä. 

Liikenteen turvallisuusvirasto antaa tarvittaessa tarkemmat määräykset: 

1) erikoiskuljetuksessa sallituista ajoneuvoista ja ajoneuvoyhdistelmistä sekä erikoiskuljetuksessa sallittavista kuormista; 

2) erikoiskuljetusyhdistelmissä käytettävien ajoneuvojen kytkentävaatimuksista; 

3) erikoiskuljetuksessa sallituista mitoista ja massoista sekä erikoiskuljetuksena kuljetettavan kuorman kuormaamisesta; 

4) erikoiskuljetuksena kuljetettavan kuorman merkitsemisestä;  

5) muun kuin jakamattoman kuorman kuljettamisesta erikoiskuljetuksessa; 

6) erikoiskuljetuksessa noudatettavista nopeusrajoituksista; 

7) varoitusajoneuvojen ja liikenteenohjaajien käyttämisestä erikoiskuljetuksessa, peräkkäisten erikoiskuljetusten kuljettamisesta ryhmänä; 

8) ehdoista erikoiskuljetuksesta aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi sekä muista turvallisuusvaatimuksista. 

Erikoiskuljetukseen käytettävää ajoneuvoa koskevista teknisistä vaatimuksista sekä ajoneuvon varusteista ja hyväksymisestä säädetään ajoneuvolaissa. 

159 § 

Erikoiskuljetuslupa  

Erikoiskuljetukseen on oltava erikoiskuljetuslupa, jos: 

1) kuljetus ylittää tässä laissa sallitun massan;  

2) kuljetus ylittää merkittävästi tässä laissa sallitun mitan; 

3) kuljetus ylittää tässä laissa sallitun mitan ja kuljetukseen käytetään muussa kuin ETA-valtiossa rekisteröityä tai käyttöön otettua ajoneuvoa; 

4) liikenneturvallisuus sitä edellyttää kuljetuksen laadun vuoksi tai muusta erityisestä syystä; tai 

5) kuljetusreitti, jolla kuljetus on mahdollinen, on määritettävä.  

Liikenteen turvallisuusvirasto antaa tarkemmat määräykset siitä, milloin kuljetus edellyttää erikoiskuljetuslupaa, ja erikoiskuljetusluvan myöntämisen edellytyksistä. 

6 luku  

Liikennerikkomus ja liikennevirhemaksu  

160 § 

Liikennevirhemaksun määrääminen 

Liikennevirhemaksu saadaan määrätä tässä laissa säädettyjen liikennerikkomusten seuraamuksena. Virhemaksun määrää 181 §:ssä tarkoitettu liikenteenvalvoja ja sen saa valtio.  

Jos samalla kertaa määrätään kahdesta tai useammasta rikkomuksesta liikennevirhemaksu, virhemaksua korotetaan 40 eurolla siitä rikkomuksesta, josta on säädetty ankarin virhemaksu. 

Jos liikennerikkomus on vähäinen, siitä on liikennevirhemaksun määräämisen sijaan annettava suullinen tai kirjallinen huomautus. 

Liikennevirhemaksua ei saa määrätä, jos: 

1) tienkäyttäjää epäillään samasta teosta esitutkinnassa, syyteharkinnassa tai tuomioistuimessa vireillä olevassa rikosasiassa; 

2) tienkäyttäjälle on samasta teosta annettu lainvoimainen tuomio tai määrätty rangaistus; 

3) tienkäyttäjää epäillään samalla teolla tehdystä rikoksesta;  

4) rikkomus käsitellään pysäköinninvalvonnasta annetun lain (727/2011) mukaisessa järjestyksessä;  

5) liikennerikkomuksen tekijä ei tekohetkellä ole täyttänyt viittätoista vuotta. 

Seuraamus on myös jätettävä määräämättä, jos liikennerikkomus on ilmeisesti johtunut anteeksi annettavasta huomaamattomuudesta tai ajattelemattomuudesta taikka jos seuraamuksen määrääminen muusta syystä olisi ilmeisen kohtuutonta. 

161 § 

Ajoneuvokohtaisen liikennevirhemaksun määrääminen 

Liikennevirhemaksu saadaan määrätä myös moottorikäyttöisellä ajoneuvolla tehdyn sellaisen liikennerikkomuksen seuraamuksena, joka on havaittu automaattisessa liikennevalvonnassa tai muuten ajoneuvoa pysäyttämättä ja joka koskee: 

1) henkilökohtaisen turvalaitteen käyttämättä jättämistä; 

2) punaisen liikennevalon noudattamatta jättämistä;  

3) tässä laissa tarkoitettua etuajo-oikeutta, väistämisvelvollisuutta, kieltoa, rajoitusta tai määräystä osoittavan liikennemerkin noudattamatta jättämistä tai sääntöliikennemerkin noudattamatta jättämistä;  

4) ajoneuvokohtaisen nopeusrajoituksen noudattamatta jättämistä; tai  

5) häiritsevää tai tarpeetonta ajoa koskevan kiellon noudattamatta jättämistä ; tai  

6) viestintävälineen käyttöä koskevan kiellon noudattamatta jättämistä. (Uusi 6 kohta) 

Ajoneuvokohtaisen liikennevirhemaksun määräämisen edellytyksenä on, että rikkomuksen tekijä on valokuvattu tai vastaavalla teknisellä järjestelmällä tallennettu siten, että hänet voidaan tunnistaa. (Uusi) 

Ennen ajoneuvokohtaisen liikennevirhemaksun määräämistä asianosaiselle on varattava tilaisuus selvityksen antamiseen vain, jos se erityisestä syystä on tarpeen. (Uusi) 

162 §  

Tienkäyttäjän yleiset rikkomukset  

Tienkäyttäjälle voidaan määrätä 100 euron liikennevirhemaksu, jos hän jättää tahallaan tai huolimattomuudesta noudattamatta: 

1) 8 §:ssä tarkoitettua liikenteenvalvojan antamaa merkkiä, käskyä, kieltoa tai kehotusta taikka liikenteenohjaajan antamaa merkkiä;  

2) 10 §:n säännöksiä esteettömän kulun antamisesta hälytysajoneuvolle tai kulkueelle;  

3) 11 §:n säännöksiä esteettömän kulun antamisesta junalle tai muulle rautatiekiskolla kulkevalla laitteelle taikka raitiovaunulle; tai 

4) 12 §:n säännöksiä tiellä olevasta esteestä.  

Jalankulkijalle 1 momentin 1—3 kohdassa tarkoitetusta rikkomuksesta määrättävä liikennevirhemaksu on kuitenkin 20 euroa ja moottorittoman ajoneuvon kuljettajalle 40 euroa. 

163 § 

Jalankulkijan rikkomukset 

Jalankulkijalle voidaan määrätä 20 euron liikennevirhemaksu, jos hän jättää tahallaan tai huolimattomuudesta noudattamatta: 

1) 74, 78—80, 82 tai 86 §:ssä säädettyä liikenteenohjauslaitteen noudattamisvelvollisuutta; 

2) 13—16 §:ssä tarkoitettua jalankulkijaa koskevaa liikennesääntöä; tai 

3) 58 §:ssä säädettyä moottoritie- ja moottoriliikennetiealueella liikkumista koskevan kieltoa. 

164 § 

Moottorittoman ajoneuvon kuljettajan rikkomukset 

Polkupyöräilijälle tai muulle moottorittoman ajoneuvon kuljettajalle voidaan määrätä lain tahallisesta tai huolimattomuudesta tapahtuneesta rikkomisesta 40 euron liikennevirhemaksu, jos tämä jättää noudattamatta: 

1) 3 luvussa tarkoitettua ajoneuvon kuljettajaa koskevaa liikennesääntöä;  

2) 58 §:ssä tarkoitettua liikkumista moottoritiealueella koskevaa kieltoa;  

3) 74, 77 —80, 82 tai 84—87  §:ssä tarkoitettua liikenteenohjauslaitteen noudattamisvelvollisuutta; tai 

4) 5 luvussa säädettyä kuormitusta koskevaa rajoitusta. 

165 § 

Nopeusrajoituksen rikkominen moottorikäyttöisellä ajoneuvolla tai raitiovaunulla 

Jos suurin sallittu liikenteenohjauslaitteella osoitettu nopeus tai ajoneuvokohtainen nopeus on enintään 60 kilometriä tunnissa, moottorikäyttöisen ajoneuvon tai raitiovaunun kuljettajalle voidaan määrätä suurimman sallitun nopeuden tahallisesta tai huolimattomuudesta tapahtuneesta ylityksestä: 

1) enintään 5 kilometrillä tunnissa 70 euron liikennevirhemaksu;  

1 ) yli 5 kilometrillä tunnissa ja enintään 10 kilometrillä tunnissa 100 euron liikennevirhemaksu; 

2 ) yli 10 kilometrillä tunnissa ja enintään 15 kilometrillä tunnissa 170 euron liikennevirhemaksu;  

4 ) yli 15 kilometrillä tunnissa ja enintään 20 kilometrillä tunnissa 200 euron liikennevirhemaksu. 

Jos suurin sallittu nopeus on yli 60 kilometriä tunnissa, moottorikäyttöisen ajoneuvon tai raitiovaunun kuljettajalle voidaan määrätä suurimman sallitun nopeuden tahallisesta tai huolimattomuudesta tapahtuneesta ylityksestä: 

1) enintään 5 kilometrillä tunnissa 50 euron liikennevirhemaksu;  

1 ) yli 5 kilometrillä tunnissa ja enintään 10 kilometrillä tunnissa 70 euron liikennevirhemaksu; 

2 ) yli 10 kilometrillä tunnissa ja enintään 15 kilometrillä tunnissa 140 euron liikennevirhemaksu;  

3 ) yli 15 kilometrillä tunnissa ja enintään 20 kilometrillä tunnissa 170 euron liikennevirhemaksu. 

Mopoilijalle voidaan kuitenkin määrätä suurimman sallitun nopeuden tahallisesta tai huolimattomuudesta tapahtuneesta ylityksestä enintään 15 kilometrillä tunnissa 100 euron liikennevirhemaksu. 

Liikennevirhemaksua ei saa määrätä, jos suurin sallittu nopeus on ylitetty pihakadulla tai kävelykadulla 43 tai 44 §:ssä säädetyn velvollisuuden vastaisesti. 

166 § 

Muut moottorikäyttöisen ajoneuvon ja raitiovaunun kuljettajan liikennerikkomukset 

Moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettajalle voidaan määrätä 100 euron liikennevirhemaksu, jos hän tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo mitä: 

1) 18 tai 19 §:ssä säädetään ajoneuvon kuljettamisesta ajoradalla; 

2) 21 §:ssä säädetään ryhmittymisestä,  

3) 22 §:ssä säädetään kääntymisestä  

4) 28 §:ssä säädetään risteysajosta; 

5) 29 §:ssä säädetään turvallisen tilan antamisesta tai velvollisuudesta noudattaa erityistä varovaisuutta; 

5) 30 §:ssä säädetään kohtaamisesta; 

6) 47 §:ssä säädetään ääni- ja valomerkin antamisesta; 

7) 48 §:ssä säädetään suuntamerkin antamisesta;  

8) 49 tai 50 §:ssä säädetään valojen käytöstä;  

9) 57 §:ssä säädetään muiden tienkäyttäjien varoittamisesta; 

10) 58 §:ssä säädetään ajoneuvolta vaadittavasta vähimmäisnopeudesta;  

11) 56 tai 62 §:ssä säädetään ajoneuvon hinaamisesta; 

12) 61 §:n 3 momentissa säädetään ajoneuvon kuljettamisesta tai ohittamisesta väärää ajokaistaa käyttäen moottoritiellä tai moottoriliikennetiellä;  

13) 74 §:ssä säädetään liikennevalon noudattamisesta; 

14) 77—80  ja 82 §:ssä säädetään liikennemerkin noudattamisesta; tai 

15) 84 87 §:ssä säädetään tiemerkinnän noudattamisesta. 

Mopoilijalle 1 momentissa tarkoitetusta rikkomuksesta määrättävä liikennevirhemaksu on kuitenkin 70 euroa. Tällainen liikennevirhemaksu voidaan määrätä mopoilijalle myös liikennevalojen punaista valoa koskevien säännösten tai määräysten vastaisesta menettelystä. 

Raitiovaunun kuljettajalle voidaan määrätä 64 §:ssä säädettyjen velvollisuuksien tuottamuksellisesta tai tahallisesta noudattamatta jättämisestä 100 euron liikennevirhemaksu. 

167 § 

Henkilökohtaisen turvalaitteen käyttöä koskevat rikkomukset 

Ajoneuvon kuljettajalle ja matkustajalle voidaan määrätä 70 euron liikennevirhemaksu turvavyön tahallisesta tai huolimattomuudesta tapahtuneesta käyttämättä jättämisestä ajon aikana.  

Edellä 1 momentissa säädetyn suuruinen liikennevirhemaksu voidaan määrätä myös: 

1) kuljettajalle, joka kuljettaa tahallaan tai huolimattomuudesta lasta ajoneuvossa 94 §:ssä säädetyn vastaisesti; 

2) holhoojalle, huoltajalle tai kuljettajalle, joka tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyö 95 §:ssä säädetyn alle 15-vuotiaiden lasten turvalaitteen käyttöä koskevan velvollisuuden; 

3) kuljettajalle, joka tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyö 95 §:n 2 momentissa säädetyn invataksikuljetuksen turvallisuutta koskevan velvollisuuden. 

Ajoneuvon kuljettajalle ja matkustajalle voidaan määrätä 70 euron liikennevirhemaksu, jos hän tahallaan tai huolimattomuudesta jättää ajon aikana 92 §:n 1 tai 3 momentissa säädetyn vastaisesti käyttämättä suojakypärää. Samansuuruinen liikennevirhemaksu voidaan määrätä myös kuljettajalle, joka tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyö 92 §:n 2 momentissa säädetyn velvollisuutensa huolehtia alle 15-vuotiaan lapsen suojakypärän käyttämisestä. 

Samansuuruinen liikennevirhemaksu voidaan määrätä myös kuljettajalle, joka tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyö 92 §:n 2 momentissa säädetyn velvollisuutensa huolehtia alle 15-vuotiaan lapsen suojakypärän käyttämisestä. 

168 § 

Ajoneuvon massoja ja mittoja koskevat rikkomukset 

Moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettajalle voidaan määrätä lain tahallisesta tai huolimattomuudesta tapahtuneesta vähäisestä rikkomisesta 140 euron liikennevirhemaksu, jos tämä jättää noudattamatta, mitä: 

1) 107—114 §:ssä säädetään kuormauksesta ja ajoneuvon kytkemisestä toisiinsa; 

2) 116 tai 134 §:ssä säädetään akselille ja telille kohdistuvasta suurimmasta sallitusta massasta; 

3) 117—119 tai 135—139 §:ssä säädetään suurimmasta sallitusta massasta tai mitasta; tai 

4) 120—124  §:ssä säädetään suurimmasta sallitusta ajoneuvoyhdistelmän massasta tai mitasta. 

169 § 

Moottorikäyttöisen ajoneuvon henkilökuljetusta koskevat rikkomukset 

Moottorikäyttöisen ajoneuvon henkilökuljetusta koskevien 141—149 §:n säännösten tahallisesta tai huolimattomuudesta tapahtuneesta rikkomisesta voidaan kuljettajalle määrätä 140 euron liikennevirhemaksu. 

170 § 

Ajoneuvon kytkentää koskevat rikkomukset 

Ajoneuvon kuljettajalle voidaan määrätä 150—154 §:n kytkentää koskevien säännösten tahallisesta tai huolimattomuudesta tapahtuneesta vähäisestä rikkomisesta 140 euron liikennevirhemaksu.  

171 §  

Muut moottorikäyttöisen ajoneuvon ja raitiovanun käyttöä koskevat rikkomukset 

Moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettajalle voidaan määrätä 100 euron liikennevirhemaksu, jos hän tahallaan tai huolimattomuudesta jättää noudattamatta: 

1) 54 §:ssä tarkoitettua häiritsevää tai tarpeetonta ajoa koskevaa kieltoa; 

2) 55 §:ssä tarkoitettua joutokäyntiä koskevaa kieltoa; 

3) 98 §:n 2 momentissa tarkoitettua kieltoa viestintävälineen käytöstä ajon aikana; 

4) 104—106 §:ssä renkaiden ja liukuesteiden käytöstä säädettyä; tai 

5) 5 luvussa valaisimen tai heijastimen taikka ajoneuvon muiden varusteiden käyttämisestä säädettyä.  

Mopoilijalle voidaan määrätä 1 momentissa tarkoitetusta rikkomuksesta 40 euron liikennevirhemaksu. 

Raitiovaunun kuljettajalle voidaan määrätä 98 §:n 2 momentissa säädetyn viestintävälineen käyttöä ajon aikana koskevan kiellon rikkomisesta 100 euron liikennevirhemaksu.  

172 § 

Maastoajoneuvon kuljettajan tieliikennerikkomukset  

Maastoajoneuvon kuljettajalle voidaan määrätä 100 euron liikennevirhemaksu, jos hän tahallaan tai huolimattomuudesta jättää noudattamatta, mitä: 

1) 157 §:ssä säädetään ajoneuvon kuljettamisesta tiellä; 

2) 106 §:ssä säädetään renkaiden tai telaketjujen käyttämisestä tiellä; tai 

3) 96 §:ssä säädetään moottorikelkan hätäkatkaisimen käytöstä. 

173 § 

Liikennevirhemaksua koskevan päätöksen sisältö 

Liikennevirhemaksua koskevassa päätöksessä on mainittava: 

1) päätöksen tehnyt viranomainen sekä käsittelijän nimi ja virka-asema; 

2) tiedossa olevan tienkäyttäjän tai kuljettajan henkilötiedot tai ajoneuvon omistajan, haltijan tai tilapäisen käyttäjän yhteystiedot; 

3 ) ajoneuvon yksilöimiseksi tarvittavat tiedot; 

4 ) virheen tai rikkomuksen tekoaika ja -paikka, laatu sekä muut virheen tai rikkomuksen kuvaamiseksi tarvittavat tiedot; 

5 ) sovellettavat lainkohdat; 

6 ) maksettava määrä, maksuaika ja muut maksamista varten tarvittavat tiedot; 

7 ) maksun määräämispäivä ja kellonaika;  

8 ) selostus virhemaksun saaneelle liikennerikkomuksesta mahdollisesti aiheutuvasta ajokiellosta ja muista seuraamuksista. 

Liikennevirhemaksua koskevaan päätökseen on liitettävä oikaisuvaatimusohjeet. Päätökseen voidaan liittää rikkomukseen syyllistyneen ajoneuvon ja sen kuljettajan valokuva. 

Ajoneuvokohtaista liikennevirhemaksua koskevaan päätökseen on liitettävä rikkomuksen tekijän valokuva tai muu tallenne, josta hänet voidaan tunnistaa. (Uusi) 

174 §  

Liikennevirhemaksua koskevan päätöksen tiedoksianto 

Liikennevirhemaksua koskeva päätös annetaan tiedoksi rikkomukseen syyllistyneelle viipymättä henkilökohtaisesti tai muutoin todisteellisesti siten kuin todisteellisesta tiedoksiannnosta hallintolaissa (434/2003) säädetään.  

Liikennevirhemaksua koskeva päätös voidaan antaa 1 momentissa säädetyn estämättä tiedoksi hallintolain 59 §:n mukaisena tavallisena tiedoksiantona, jos kyseessä on moottorikäyttöisellä ajoneuvolla tehty liikennerikkomus, johon syyllistyneen henkilöllisyys on välittömästi todettu. Päätös on tällöin lähetettävä viipymättä ja viimeistään kahden viikon kuluessa rikkomuksen tekopäivästä. (Uusi) 

Jos päätöstä ei ole annettu tiedoksi kuuden kuukauden kuluessa rikkomuksen tekopäivästä, asia raukeaa. (Uusi) 

175 § 

Ajoneuvokohtaista liikennevirhemaksua koskevan päätöksen tiedoksianto 

Ajoneuvokohtaista liikennevirhemaksua koskeva päätös annetaan tiedoksi hallintolain 59 §:n mukaisena tavallisena tiedoksiantona. Jos ajoneuvon omistaja tai haltija on oikeushenkilö, päätös annetaan tiedoksi ajoneuvolain 3 §:n 23 kohdassa tarkoitetulle käyttövastaavalle.  

Ajoneuvokohtaista liikennevirhemaksua koskeva päätös on lähetettävä viipymättä ja viimeistään 30 päivän kuluessa rikkomuksen tekopäivästä. Päätökseen on merkittävä päivä, jolloin se on annettu postin kuljetettavaksi. 

Asianomaisen henkilön katsotaan saaneen ajoneuvokohtaista liikennevirhemaksua koskevasta päätöksestä tiedon seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun päätös on annettu postin kuljetettavaksi. 

176 § 

Vastuu ajoneuvokohtaisesta liikennevirhemaksusta 

Liikennerikkomuksen seurauksena määrätystä ajoneuvokohtaisesta liikennevirhemaksusta vastaa ajoneuvon rekisteriin merkitty omistaja, haltija, tilapäinen käyttäjä tai käyttövastaava. Ajoneuvon rekisteriin merkitty omistaja, haltija tai tilapäinen käyttäjä on kuitenkin vastuusta vapaa, jos hän saattaa todennäköiseksi, että hän ei tehnyt liikennerikkomusta tai että virhemaksun määräämiselle ei ollut edellytyksiä. Käyttövastaava on vastuusta vapaa ilmoittamalla, kenen käytössä moottorikäyttöinen ajoneuvo oli rikkomuksen tekohetkellä taikka ilmoittamalla, että ajoneuvo tai sen rekisterikilpi on anastettu.  

Ajoneuvokohtaisesta liikennevirhemaksusta vastuussa olevan selvittämiseksi voidaan tarvittaessa suorittaa poliisilain (872/2011) 6 luvussa tarkoitettu poliisitutkinta. 

177 § 

Liikennevirhemaksun maksuaika  

Liikennevirhemaksu on suoritettava 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Jos päätös on annettu tiedoksi 175 §:ssä tarkoitetulla tavalla, maksu on suoritettava 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. 

Oikeusrekisterikeskus voi myöntää maksuajan pidennystä. 

178 § 

Liikennevirhemaksun täytäntöönpano 

Liikennevirhemaksun ja ajoneuvokohtaisen liikennevirhemaksun täytäntöönpanosta säädetään sakon täytäntöönpanosta annetussa laissa (672/2002).  

Liikennevirhemaksu vanhenee viiden vuoden kuluttua lainvoiman saaneen ratkaisun antamisesta

Liikennevirhemaksua koskevan päätöksen täytäntöönpanosta huolehtii Oikeusrekisterikeskus. 

Liikenteenvalvojan ja tuomioistuimen on ilmoitettava liikennevirhemaksun määräämistä koskevasta päätöksestään Oikeusrekisterikeskukselle. Oikeusrekisterikeskukselle on ilmoitettava myös päätöksestä, jolla liikennevirhemaksu on poistettu.  

179 § 

Takautumisoikeus 

Ajoneuvon omistajalla, haltijalla ja tilapäisellä käyttäjällä on oikeus saada suorittamansa liikennevirhemaksu liikennerikkomuksen tehneeltä kuljettajalta, jollei maksua ole palautettu. 

180 § 

Tarkemmat säännökset 

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin: 

1) liikennevirhemaksun määräämisessä käytettävistä asiakirjoista sekä niihin tehtävistä merkinnöistä ja niiden säilyttämisestä;  

2) tämän lain nojalla määrättyjen seuraamusten täytäntöönpanoon liittyvistä ja muista viranomaisten välisistä ilmoituksista. 

180  a § (Uusi) 

Viittaus rikoslakiin 

Rangaistus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta säädetään rikoslain 23 luvun 1 §:ssä, törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta rikoslain 23 luvun 2 §:ssä, rattijuopumuksesta rikoslain 23 luvun 3 §:ssä, törkeästä rattijuopumuksesta rikoslain 23 luvun 4 §:ssä, kulkuneuvon luovuttamisesta juopuneelle rikoslain 23 luvun 8 §:ssä, liikennejuopumuksesta moottorittomalla ajoneuvolla rikoslain 23 luvun 9 §:ssä, kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta rikoslain 23 luvun 10 §:ssä, liikennepaosta tieliikenteessä rikoslain 23 luvun 11 §:ssä ja liikenteen häirinnästä rikoslain 23 luvun 11 a §:ssä. 

7 luku  

Erinäiset säännökset 

181 §  

Valvonta 

Tämän lain noudattamista valvovat poliisi ja rajavartiolain (578/2005) 4 §:ssä säädetyllä toimialueella Rajavartiolaitos. Myös Rajavartiolaitos ja Tulli valvoo

1) 5 luvun ajoneuvojen mittoja, massoja ja kuormituksia koskevien säännösten noudattamista; 

2) 5 luvun erikoiskuljetuksia koskevien säännösten noudattamista;  

3) 92 §:n suojakypärän käyttämistä koskevien säännösten noudattamista;  

4) 96 §:n moottorikelkan hätäkatkaisimen käyttöä koskevien säännösten noudattamista;  

5) 146 §:n henkilökuljetusta maastoajoneuvolla koskevien säännösten noudattamista;  

6 ) 157 §:n maastoajoneuvon käyttöä koskevien säännösten noudattamista. 

Edellä 1 momentissa tarkoitetun valvonnan suorittamiseksi valvontaviranomaiset voivat kuvata liikenteessä olevia ajoneuvoja. Kuvaaminen voi tapahtua myös automaattisesti, ja se voi olla jatkuvaa tai toistuvaa. Kuvaaminen ei kuitenkaan saa kohdistua pysyväisluonteiseen asumiseen käytettäviin tiloihin. (Uusi) 

182 § 

Ajoneuvon pysäyttäminen ja tarkastus 

Ajoneuvo on poliisimiehen, rajavartiomiehen ja tullimiehen antamasta merkistä pysäytettävä.  

Kuljettaja on velvollinen noudattamaan poliisimiehen, rajavartiomiehen ja tullimiehen ajoneuvon kunnon, varusteiden ja kuormituksen tarkastamiseksi antamia määräyksiä sekä sallimaan ajoneuvon liikennekelpoisuuden tarkastamisen. 

183 § 

Ajon estäminen päihtymyksen vuoksi 

Jos nautitun alkoholin toteamiseksi tehtävässä kokeessa moottorikäyttöisen ajoneuvon tai raitiovaunun kuljettajan havaitaan nauttineen alkoholia, mutta kokeen tuloksen perusteella ei ole todennäköisiä syitä epäillä hänen syyllistyneen rattijuopumukseen, ja päihtymys selvästi vaikuttaa kuljettajan ajokykyyn, poliisimies, rajavartiomies ja tullimies voivat kieltää ja tarvittaessa estää häntä kuljettamasta moottorikäyttöistä ajoneuvoa tai raitiovaunua, kunnes hänen elimistössään ei enää ole havaittavaa määrää alkoholia. 

184 §  

Poikkeukset velvollisuudesta noudattaa liikennesääntöjä 

Tienkäyttäjä saa olla noudattamatta liikennesääntöjä, liikenteenohjauslaitteella osoitettua velvoitetta, määräystä, rajoitusta tai kieltoa taikka ajoneuvon käyttöä koskevaa säännöstä erityistä varovaisuutta noudattaen ja tehtävän sitä edellyttäessä: 

1) hälytysajoneuvon kuljettajana tai matkustajana; 

2) poliisitehtävässä, tullitehtävässä tai rajavartiotehtävässä; 

3) puolustusvoimien esitutkintatehtävässä tai sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa annetun lain (255/2014) 86 §:n 1 momentissa tarkoitetussa tehtävässä;  

4) poliisiajoneuvon tai Rajavartiolaitoksen ajoneuvon vetämään saattueeseen kuuluvan ajoneuvon kuljettajana.  

Junalle ja muulle rautatiekiskoilla kulkevalle laitteelle on kuitenkin annettava esteetön kulku.  

Edellä 1 momentissa säädetty koskee myös toisen valtion toimivaltaista viranomaista ja toiseen valtioon rekisteröidyn hälytysajoneuvon kuljettajaa, jos hän suorittaa Suomen alueella tehtäviä tai antaa kansainvälistä apua, joista on valtioiden välillä sovittu tai erikseen säädetty. 

Edellä 1 momentissa tarkoitetussa tehtävässä on ajoneuvolla ajettaessa käytettävä hälytysääni- tai valomerkkejä, jos se on muiden tienkäyttäjien varoittamiseksi tarpeen. 

Hälytysajoneuvolla sekä poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen virkatehtävässä olevalla ajoneuvolla on oikeus päästä lautalle ja yhteysalukselle ennen muita ajoneuvoja. Toimivaltainen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus voi antaa määräyksiä siitä, missä järjestyksessä muut ajoneuvot pääsevät lautalle tai yhteysalukselle. 

Tienpidossa tai vastaavassa tiellä tai sen vieressä tehtävässä työssä käytettävää ajoneuvoa saa kuljettaa tehtävän edellyttämällä tavalla erityistä varovaisuutta noudattaen 18—22 §:n, 43—45 §:n ja 58—61 §:ssä säädetystä poiketen. Ajoneuvon kuljettaja saa tehtävän edellyttämällä tavalla erityistä varovaisuutta noudattaen poiketa liikenteen ohjauslaitteella osoitetusta muusta kuin väistämisvelvollisuutta tai nopeusrajoitusta osoittavasta kiellosta, rajoituksesta tai määräyksestä. Hän ei kuitenkaan saa ohittaa liikenteenvalvojan antamaa pysähtymismerkkiä eikä punaista valoa näyttävää liikenneopastinta. 

Kunnallisessa pysäköinninvalvonnassa käytettävää ajoneuvoa saa erityistä varovaisuutta noudattaen kuljettaa tehtävän edellyttämällä tavalla 18 §:ssä säädetystä poiketen sekä pysäyttää, pysäköidä tai kuljettaa 36—38 ja 43—45 §:ssä säädetystä poiketen. Pysäköinnin valvonnassa käytettävän ajoneuvon saa, jos tehtävä sitä edellyttää, pysäköidä alueelle, missä pysäyttäminen taikka pysäköinti on liikennemerkillä kielletty. 

Erikoiskuljetusta saa erityistä varovaisuutta noudattaen kuljettaa 18, 19, 20 ja 22 §:n säännösten estämättä olosuhteiden edellyttämällä tavalla, jos erikoiskuljetuksen suorittaminen sitä erityisesti vaatii. Samoin saa erikoiskuljetuksessa poiketa erityistä varovaisuutta noudattaen 56—59 §:ssä säädetystä, jos erikoiskuljetukselle on myönnetty 159 §:ssä tarkoitettu erikoiskuljetuslupa. 

185 § 

Ilmoitus liikennerikkomusta tai liikennerikosta koskevasta päätöksestä 

Salassapitosäännösten estämättä poliisin ja tuomioistuimen on ilmoitettava ajoneuvoliikennerekisteriin tieto moottorikäyttöistä ajoneuvoa kuljetettaessa tehdyn liikennerikoksen tai liikennerikkomuksen johdosta määräämästään rangaistuksesta sekä rangaistuksen määräämättä jättämisestä tai sitä koskevan syytteen hylkäämisestä, jos tuomioistuin on muutoksenhaun yhteydessä kumonnut tai poistanut aiemmin tuomitun tai määrätyn rangaistuksen, josta on merkintä ajoneuvoliikennerekisterissä. Tuomioistuimen on tallennettava tieto oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmästä annetussa laissa (372/2010) tarkoitettuun ratkaisu- ja päätösilmoitusjärjestelmään, jonka kautta tiedot välitetään ajoneuvoliikennerekisteriin. Ajokieltoihin ja niiden perusteina oleviin liikennerikoksiin ja liikennerikkomuksiin liittyvästä viranomaisen ilmoitusvelvollisuudesta säädetään ajokorttilaissa (386/2011). 

186 § 

Ilmoitus Suomessa tehdystä liikennerikoksesta tai liikennerikkomuksesta toisessa jäsenvaltiossa rekisteröidyn ajoneuvon omistajalle, haltijalle tai tilapäiselle käyttäjälle 

Poliisi voi lähettää liikenneturvallisuuteen liittyviä liikennerikkomuksia koskevan rajat ylittävän tietojenvaihdon helpottamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/413 5 artiklassa tarkoitetun ilmoituksen Suomessa tehdystä liikennerikoksesta tai liikennerikkomuksesta toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa rekisteröidyn ajoneuvon omistajalle, haltijalle tai tilapäiselle käyttäjälle.  

Ilmoitus voidaan lähettää: 

1) nopeusrajoituksen rikkomisesta; 

2) turvavyön käyttövelvollisuuden noudattamatta jättämisestä; 

3) punaisen liikennevalon noudattamatta jättämisestä; 

4) rattijuopumuksesta ja törkeästä rattijuopumuksesta; 

5) suojakypärän käytön laiminlyömisestä; 

6) vain määrätyille ajoneuvoille sallittuja kaistoja osoittavien liikennemerkkien noudattamatta jättämisestä; 

7) matkapuhelimen tai muun viestintävälineen kielletystä käyttämisestä ajon aikana. 

Ilmoitus tulee lähettää sillä kielellä, jota ajoneuvon rekisteröintiä koskevassa asiakirjassa on käytetty, tai jollakin sen valtion virallisista kielistä, jonka rekisterissä ajoneuvo on. Ilmoitukseen tulee sisällyttää tieto: 

1) tekoon tai laiminlyöntiin käytetystä ajoneuvosta; 

2) tekopaikasta ja -ajasta; 

3) epäillystä liikennerikoksesta tai -rikkomuksesta; 

4) mahdollisesti seuraavasta rangaistuksesta sekä muista mahdollisista oikeudellisista seuraamuksista; sekä 

5) liikennerikoksen tai -rikkomuksen toteamiseen käytetystä laitteesta. 

Ilmoitus voi sisältää muitakin liikennerikoksen tai -rikkomuksen tutkinnan ja seuraamusten täytäntöönpanon kannalta tarvittavia tietoja. 

187 § 

Tien tilapäinen sulkeminen  

Tien tilapäisestä sulkemisesta päättää tienpitäjä. Kiireellisessä tapauksessa tien voi sulkea tilapäisesti liikenteenvalvoja tai pelastusviranomainen. 

Nopeuskilpailun moottorikäyttöisille ajoneuvoille saa järjestää vain suljetulla tiellä.  

188 § 

Työn tekeminen tiellä 

Kun tiellä tehdään työtä, joka saattaa vaarantaa liikennettä, on tie varustettava tarpeellisilla liikenteenohjauslaitteilla. Työntekijän on tällöin käytettävä varusteita, joissa on selvästi erottuvia värejä ja, jos työtä tehdään pimeässä tai hämärässä, heijastavaa materiaalia. Jos olosuhteet sitä edellyttävät, on tällainen tie pidettävä kokonaan tai osittain suljettuna. 

189 § 

Painonvalvontalaitteen asettaminen 

Tiettyjen yhteisössä liikkuvien tieliikenteen ajoneuvojen suurimmista kansallisessa ja kansainvälisessä liikenteessä sallituista mitoista ja suurimmista kansainvälisessä liikenteessä sallituista painoista annetun neuvoston direktiivin 96/53/EY muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/719 10 d artiklassa tarkoitetun painonvalvontalaitteen asettaa: 

1) maantielle tienpitäjä; 

2) kadulle, torille ja muulle vastaavalle liikennealueelle kunta; 

3) muulle kuin 1 tai 2 kohdassa tarkoitetulle tielle tienpitäjä; 

4) tilapäistä käyttöä varten poliisimies, rajavartiomies tai tullimies. 

Edellä 1 momentin 1—3 kohdassa tarkoitetun tienpitäjän on toimitettava tieto laitteesta poliisille sekä Liikennevirastolle, jolle on toimitettava myös tiedot laitteen keräämistä valvontamääristä ja ylikuormista. 

190 § 

Liikkumisesteisen pysäköintitunnuksen myöntäminen  

Liikkumisesteisen pysäköintitunnus voidaan myöntää sellaiselle vaikeasti liikkumisesteiselle tai sellaisen vaikeasti liikkumisesteisen henkilön kuljettamista varten, jolla on näkövamma tai jonka vammasta aiheutuu haittaa liikuntakyvylle. Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä edellytyksenä olevan vamman vaikeusasteesta ja siitä aiheutuvasta haitasta. 

Liikkumisteisen pysäköintitunnuksen myöntää Liikenteen turvallisuusvirasto. Hakemukseen on liitettävä lääkärinlausunto 1 momentissa tarkoitettujen edellytysten täyttymisestä ja lausunnon voimassaoloajasta. Tunnus myönnetään lääkärinlausunnon voimassaoloajaksi, kuitenkin enintään 10 vuodeksi. Liikenteen turvallisuusvirasto voi peruuttaa tunnuksen voimassaolon sen haltijan hakemuksesta. 

Liikenteen turvallisuusvirasto voi hankkia tunnuksen myöntämiseen liittyvien tehtävien hoitamisessa tarvittavia palveluja Suomessa toimivilta yksityisiltä ja julkisilta palvelun tuottajilta. Palvelutehtävä voi sisältää hakemusten vastaanottamisen, niiden vireilläolon ja käsittelyn edellyttämät tehtävät sekä pysäköintitunnuksen luovuttamisen, jollei sitä postiteta hakijalle. Palvelutehtävän hoitamiseen sovelletaan mitä ajokorttilaissa säädetään ajokortin, ajokorttiluvan ja eräiden muiden lupien myöntämiseen liittyvien tehtävien hoitamisesta palvelutehtävinä, palvelun tuottajan luotettavuudesta, palvelutehtävää koskevasta sopimuksesta sekä hakemusasian vireille saattamisesta ja lääkärinlausunnon toimittamisesta. 

191 § 

Erikoiskuljetusluvan myöntäminen 

Luvan 159 §:ssä tarkoitettuun erikoiskuljetukseen myöntää Liikennevirasto. Erikoiskuljetusluvassa voidaan asettaa kuljetuksen reittiä, ajankohtaa ja muita kuljetuksen turvallisuuden ja sujuvuuden varmistamiseksi sekä liikenneympäristön suojaamiseksi tarvittavia ehtoja.  

Erikoiskuljetusluvan myöntämisen edellytyksenä on, että:  

1) kuljetusta ei voida millään ajoneuvolla tai ajoneuvoyhdistelmällä kohtuullisesti suorittaa ylittämättä tiellä yleisesti sallittua mittaa tai massaa;  

2) ei ylitetä ajoneuvon eikä ajoneuvoyhdistelmän liikenteessä käytettäväksi hyväksyttyä massaa eikä valmistajan sallimaa massaa;  

3) ei ylitetä tienpitäjän tielle eikä tielaitteelle määrittämää kantavuutta;  

4) kuljettaminen on tielaitteiden estämättä mahdollista tai ne ovat tarvittaessa kuljetusta varten tilapäisesti poistettavissa; ja 

5) kuljetukseen käytetään sellaista ajoneuvoa tai ajoneuvoyhdistelmää, jolla luvanvaraisen erikoiskuljetuksen suorittaminen on turvallista. 

Siirtomerkein varustettua erikoiskuljetusajoneuvoa varten saa myöntää erikoiskuljetusluvan vain ajoneuvon tilapäiseen siirtoon kuormaamattomana. Kuormana saa kuitenkin kuljettaa kyseiseen ajoneuvoon kuuluvia osia ja varusteita. 

Erikoiskuljetusluvan myöntämisen edellytyksenä muussa valtiossa kuin Suomessa rekisteröidylle tai käyttöönotetulle ajoneuvoyhdistelmälle on raskaan kaluston rekisteröintikatsastuksia suorittavan katsastustoimipaikan antama todistus siitä, että ajoneuvoyhdistelmä täyttää erikoiskuljetusyhdistelmää Suomessa koskevat vaatimukset. Todistus on oltava, jos yksikin ajoneuvo yhdistelmässä on ulkomainen. Katsastustoimipaikan antamaa todistusta ei kuitenkaan tarvita ETA-valtiossa rekisteröidyltä tai käyttöönotetulta ajoneuvoyhdistelmältä, jos yhdistelmälle on rekisteröintivaltiossa annettu todistus, josta lupaviranomainen voi todeta erikoiskuljetusluvan edellytysten täyttymisen. Suomen- tai ruotsinkielinen todistus taikka todistuksen virallinen suomen- tai ruotsinkielinen käännös on vaadittaessa esitettävä liikenteenvalvojalle. 

Liikennevirasto voi peruttaa erikoiskuljetusluvan määräajaksi tai kokonaan, jos luvanhaltija ei noudata erikoiskuljetusta koskevia säännöksiä, määräyksiä tai erikoiskuljetusluvassa asetettuja ehtoja taikka luvan myöntämisen edellytykset eivät enää täyty. Luvan peruuttamisen sijasta luvanhaltijalle voidaan antaa huomautus tai kirjallinen varoitus, jos luvan peruttaminen olisi kohtuutonta.  

192 § 

Eräitä ajoneuvoja ja ajoneuvoyhdistelmiä koskevat poikkeukset 

Liikenteen turvallisuusvirasto voi myöntää luvan olla noudattamatta yksittäisen ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän osalta 116—132 §:n säännöksiä, jos se on tarpeen uuden tekniikan kokeilun, tuotekehityksen tai muun erityisen syyn takia. Edellytyksenä on lisäksi, että luvan myöntäminen ei vaaranna liikenneturvallisuutta, ympäristöä tai omaisuutta eikä vääristä kilpailua. Lupa voidaan myöntää määräaikaisena ja siihen voidaan liittää ehtoja. Liikenteen turvallisuusvirasto voi peruttaa luvan määräajaksi tai kokonaan, jos luvanhaltija ei noudata kuljetusta koskevia säännöksiä, määräyksiä tai luvassa asetettuja ehtoja taikka luvan myöntämisen edellytykset eivät enää täyty. Luvan peruuttamisen sijasta luvanhaltijalle voidaan antaa huomautus tai kirjallinen varoitus, jos luvan peruttaminen olisi kohtuutonta.  

Sellaisessa ajoneuvon alustassa, jota ei ole vielä varustettu korilla, ei tilapäisten siirtojen aikana tarvitse olla heijastimia, taustapeilejä, roiskesuojia eikä -läppiä silloinkaan, kun alusta on varustettu ohjaamolla, eikä vetolaitetta, etu- ja taka-alleajosuojaa, sivusuojaa, luvattoman käytön estävää laitetta eikä ajopiirturia. 

193 § 

Muutoksenhaku 

Tämän lain nojalla annettuun päätökseen saa vaatia oikaisua siten kuin hallintolaissa (434/2003) säädetään. Oikaisuvaatimuksesta annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.  

Päätöksessä voidaan määrätä, että päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää. 

Edellä 160 §:n 3 momentissa tarkoitetun huomautuksen johdosta ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä valitusta. 

194 § 

Voimaantulo 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20.  

Tällä lailla kumotaan tieliikennelaki (267/1981), jäljempänä kumottu laki. 

Jos muualla lainsäädännössä viitataan kumottuun lakiin, sen asemesta sovelletaan tätä lakia. 

195 § 

Siirtymäsäännökset 

Sulkuviiva tulee merkitä tämän lain liitteessä 4.1 säädetyllä tavalla kolmen vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta. 

Pyörätien jatkeen tiemerkintä tulee merkitä liitteessä 4.2 säädetyllä tavalla kahden vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta.  

Tieliikenneasetuksessa (182/1982) säädettyjä liikennemerkkejä saa käyttää 10 vuoden ajan tämän lain voimaantulosta kuitenkin niin, että liitteen 3.3 mukaiset liikennemerkit polkupyörällä ja mopolla ajo kielletty C12 sekä jalankulku sekä polkupyörällä ja mopolla ajo kielletty C15 on otettava käyttöön tämän lain voimaan tullessa. 

Tieliikenneasetuksessa säädettyjä tiemerkintöjä saa käyttää seitsemän vuoden ajan tämän lain voimaantulosta.  

Ajoneuvoon, joka on hyväksyttynä liikenteeseen tämän lain voimaan tullessa, ei sovelleta liitteessä 6.2 säädettyä vaatimusta, jonka mukaan peräkkäisten etuakselien tai peräkkäisten taka-akselien, jotka eivät muodosta teliä, massa ei saa ylittää vastaavalle telille sallittua massan arvoa. 

Ajoneuvoa, joka on hyväksytty liikenteeseen ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen (1257/1992) 57 §:n 2 tai 3 momentin nojalla, saa edelleen käyttää liikenteessä mainittujen säännösten mukaisesti. 

Ennen tämän lain voimaantuloa tehtyihin rikkomuksiin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita rikesakkorikkomuksista annetun lain (986/2016) 2—11 §:n säännöksiä ja kumotun lain rangaistusvastuuta koskevia säännöksiä. Jos tämän lain soveltaminen johtaisi lievempään lopputulokseen, on tämä otettava huomioon rangaistusta määrättäessä. 


Säädösliite

Liite 1 

Liikenteenvalvojan käsimerkit 

P1 Vasen tai oikea käsivarsi kohotettuna, kämmen lähestyvää tienkäyttäjää kohti 

1) Lähestyvän tienkäyttäjän on pysähdyttävä. Käsimerkkiä voidaan pimeän aikana ja näkyvyyden muuten ollessa heikentynyt selventää punaista valoa näyttävällä valaisimella.  

2) Poliisimiehen saattuetta vetävästä tai saattueen kulkua turvaavasta poliisiajoneuvosta antama käsimerkki tarkoittaa, että tienkäyttäjän on annettava saattueelle esteetön kulku ja tarvittaessa pysähdyttävä.  

P2 Viittoava merkki ajosuunnassa 

Käsimerkillä annetaan asianomaisesta suunnasta tuleville tienkäyttäjille lupa jatkaa matkaa. Merkistä huolimatta ajoneuvolla on annettava esteetön kulku jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai menossa sinne. Risteyksessä kääntyvällä ajoneuvolla on väistettävä myös risteävää tietä ylittävää jalankulkijaa, polkupyöräilijää ja mopoilijaa. Vasemmalle kääntyvällä ajoneuvolla on lisäksi väistettävä vastaan tulevaa liikennettä. 

P3 Ajoneuvosta sivulle ojennettu käsivarsi; kämmen, pienoisliikennemerkki tai punaista valoa näyttävä valaisin käännettynä ajoneuvoa kohti 

Liikenteenvalvojan moottorikäyttöisestä ajoneuvosta antama käsimerkki merkitsee, että takana ajavalla ajoneuvolla on pysähdyttävä. Tämä merkki voidaan antaa pienoiskoossa olevalla liikennemerkillä C1, C45 tai C46. Pimeän aikana ja näkyvyyden ollessa muuten heikentynyt voidaan mainittujen liikennemerkkien asemesta käyttää punaista valoa näyttävää valaisinta. 

P4 Punainen vilkkuva valo, jota näytetään samanaikaisesti sinistä valoa näyttävän vilkkuvan varoitusvalaisimen kanssa 

Liikenteenvalvojan moottorikäyttöisestä ajoneuvosta samanaikaisesti sinistä valoa näyttävän vilkkuvan varoitusvalaisimen kanssa näyttämä punainen vilkkuva valo merkitsee, että edellä ajavalla ajoneuvolla on siirryttävä tien reunaan ja pysähdyttävä. 

Liite 2 

Liikennevalo-opastimet 

1 Kiinteä punainen valo 

 

Punainen valo osoittaa, ettei ajoneuvolla ja raitiovaunulla saa sivuuttaa 74 § 2 momentissa tarkoitettua pääopastinta eikä pysäytysviivaa. Jos punaisen valon ohella näytetään keltaista valoa, osoittaa tämä valon vaihtumisen vihreäksi olevan heti odotettavissa. 

2 Kiinteä vihreä valo 

Vihreä valo osoittaa, että ajoneuvolla ja raitiovaunulla saa sivuuttaa pääopastimen ja pysäytysviivan. Vihreästä valosta huolimatta on annettava esteetön kulku jalankulkijalle, joka on mennyt suojatielle tai on menossa sille jalankulkijalle tarkoitetun vihreän valon aikana. Risteyksessä kääntyvällä ajoneuvolla on väistettävä myös risteävää tietä ylittävää polkupyöräilijää, mopoilijaa ja jalankulkijaa. Vasemmalle kääntyvällä ajoneuvolla on lisäksi väistettävä vastaantulevaa liikennettä. 

3 Kiinteä keltainen valo 

Keltainen valo yksinään osoittaa, että ajoneuvolla ja raitiovaunulla ei saa sivuuttaa pääopastinta eikä pysäytysviivaa. Jos ajoneuvo tai raitiovaunu kuitenkin on ehtinyt niin pitkälle, että sitä ei valon vaihtuessa vihreästä keltaiseksi voida vaaratta ja haitatta pysäyttää, sillä saa sivuuttaa pääopastimen ja pysäytysviivan. 

4 Nuolivalo 

 

Jos vihreä valo on nuolenmuotoinen, taikka punaisessa tai keltaisessa valossa on nuoli mustin ääriviivoin, on valoa noudatettava siten kuin 1—3, 5 ja 7 kohdassa säädetään ajettaessa nuolen osoittamaan suuntaan.  

5 Vilkkuva punainen valo 

Vilkkuva punainen valo osoittaa, ettei ajoneuvolla saa sivuuttaa opastinta eikä pysäytysviivaa. 

6 Vilkkuva valkoinen valo 

Vilkkuva valkoinen valo osoittaa, että opastimen ja pysäytysviivan saa sivuuttaa noudattaen mitä tasoristeykseen ajamisesta 11 §:ssä säädetään. 

7 Vilkkuva keltainen valo 

Vilkkuva keltainen valo osoittaa, että tienkäyttäjän on noudatettava erityistä varovaisuutta. Vilkkuvaa keltaista valoa voidaan myös käyttää liikennemerkin yhteydessä tehostamassa merkin havaittavuutta. 

8 Joukkoliikenneopastin 

Jos raitiovaunuliikennettä ja linja-autoliikennettä ohjataan muusta liikenteestä erillään, voidaan käyttää valkoista valoa näyttävää joukkoliikenneopastinta. Opastimen S-kirjain vastaa 1 kohdassa tarkoitettua punaista valoa, vaakasuora viiva 3 kohdassa tarkoitettua keltaista valoa ja nuoli 4 kohdassa tarkoitettua vihreää valoa. 

9 Polkupyöräopastin 

 

Polkupyöräopastimessa punainen polkupyörän kuva vastaa 1 kohdassa tarkoitettua punaista valoa, keltainen polkupyörän kuva 3 ja 7 kohdassa tarkoitettua keltaista valoa ja vihreä polkupyörän kuva 2 kohdassa tarkoitettua vihreää valoa. Polkupyöräopastimena voidaan käyttää myös 4 ja 7 kohdassa tarkoitettua nuolivalo-opastinta, jolloin opastimen päällä on sininen kilpi, jossa on valkoinen polkupyörän tunnus. 

10 Jalankulkijaopastin 

Jalankulkijaopastimessa punainen valo esittää seisovaa henkilöä ja vihreä valo kävelevää henkilöä.  

Punainen valo osoittaa, että jalankulkija ei saa astua ajoradalle, pyörätielle eikä raitiotielle. 

Vihreä valo osoittaa, että jalankulkija saa astua ajoradalle, pyörätielle tai raitiotielle. Vilkkuva vihreä valo merkitsee, että aika, jolloin jalankulkija voi ylittää ajoradan, on loppumassa ja että valo on vaihtumassa punaiseksi. 

Jalankulkijaopastin sijoitetaan kulkusuunnassa välittömästi opastimen tarkoittaman tien osan taakse. 

Jos jalankulkijoiden valo-opasteisiin liittyy näkövammaisille tarkoitettuja ääniopasteita, vastaa nopea katkoääni vihreää ja hidas katkoääni punaista valoa. 

11 Ajokaistaopastin 

Ohjattaessa liikennettä ajokaistan yläpuolisin opastimin merkitsevät valot seuraavaa: 

1) Punainen vinoristin muotoinen valo osoittaa, että ajokaistan käyttäminen on kielletty. 

2) Keltainen nuolenmuotoinen vilkkuva valo osoittaa, että valo on vaihtumassa punaiseksi tai ajokaista on edessä suljettu. Tällaisella ajokaistalla oleva ajoneuvo on siirrettävä nuolella osoitettuun suuntaan sellaiselle ajokaistalle, jolla näytetään vihreää valoa. Jos keltaisia nuolen muotoisia vilkkuvia valoja on kaksi, on ajoneuvo siirrettävä jommankumman nuolen suuntaan. 

3) Vihreä alaspäin suunnatun nuolen muotoinen valo osoittaa, että ajokaistan käyttäminen on sallittu. 

Liite 3.1  

Varoitusmerkit 

A1 Mutka 

A1.1 

A1.2 

Merkillä varoitetaan tien yleiseen linjaukseen nähden poikkeuksellisesta mutkasta 

A2 Mutkia 

A2.1 

A2.2 

Merkillä varoitetaan tien yleiseen linjaukseen nähden poikkeuksellisista mutkista 

A3 Jyrkkä mäki 

A3.1 

A3.2 

Merkillä voidaan varoittaa tien yleiseen linjaukseen nähden poikkeuksellisen jyrkästä mäestä. Merkissä voidaan esittää mäen pituuskaltevuus prosentteina. 

A4 Kapeneva tie 

A4 

Merkillä voidaan varoittaa kapenevasta tiestä 

A5 Kaksisuuntainen liikenne 

A5 

Merkillä varoitetaan yksisuuntaisen ajoradan muuttumisesta kaksisuuntaiseksi. Merkki sijoitetaan välittömästi ennen risteystä tai tienkohtaa, jossa ajorata muuttuu kaksisuuntaiseksi. 

A6 Avattava silta 

A6 

Merkillä varoitetaan avattavasta sillasta 

A7 Lautta, laituri tai ranta 

A7 

Merkillä varoitetaan lautasta, laiturista tai rannasta. 

A8 Liikenneruuhka 

A8 

Merkillä voidaan varoittaa edessä olevasta liikenneruuhkasta 

A9 Epätasainen tie 

A9 

Merkillä varoitetaan tien yleiseen kuntoon nähden yllättävästä ja poikkeuksellisen epätasaisesta tienkohdasta. 

A10 Töyssyjä 

A10 

Merkillä voidaan varoittaa töyssystä, korotetusta suojatiestä tai muusta vastaavasta rakenteesta.  

A11 Tietyö 

A11 

Merkillä varoitetaan tieosuudesta, jolla saattaa olla työkoneita, työntekijöitä taikka työstä tai työn keskeneräisyydestä johtuvia vaaroja kuten irtokiviä tai kuoppia. 

A12 Irtokiviä 

A12 

Merkillä voidaan varoittaa tiellä tilapäisesti olevista irtokivistä. Merkkiä ei yleensä käytetä soratiellä. 

A13 Liukas ajorata 

A13 

Merkillä voidaan varoittaa tienpinnan liukkaudesta. 

A14 Vaarallinen tien reuna 

A14 

Merkillä voidaan varoittaa korkeasta päällysteen reunasta tai heikosta tien reunasta. 

A15 Suojatien ennakkovaroitus 

A15 

Merkillä voidaan varoittaa suojatiestä. 

A16 Jalankulkijoita 

A16 

Merkillä voidaan varoittaa tienkohdasta, jossa jalankulkijat usein ylittävät tien tai siirtyvät tielle. 

A17 Lapsia 

A17 

Merkillä voidaan varoittaa tienkohdasta, jossa liikkuu usein lapsia.  

A18 Pyöräilijöitä 

A18 

Merkillä voidaan varoittaa tienkohdasta, jossa polkupyöräilijät tai mopoilijat siirtyvät ajoradalle. 

A19 Hiihtolatu 

A19 

Merkillä voidaan varoittaa risteävästä yleisesti käytetystä ladusta. 

A20 Eläimiä 

A20.1 Hirvi 

A20.2 Poro 

A20.3 Kauriseläin 

Merkillä voidaan varoittaa tienkohdasta tai tieosuudesta, jossa liikkuu eläimiä.  

A21 Tienristeys 

A21 

Merkillä voidaan varoittaa risteyksestä, jossa 24 §:n 1 momentin säännöksen mukaisesti on väistettävä oikealta lähestyvää ajoneuvoa. Taajamassa merkillä varoitetaan tällaisesta risteyksestä aina, kun nopeusrajoitus on 50 km/h tai korkeampi. 

A22 Sivutien risteys 

A22.1  

A22.2  

A22.3 

A22.4 

Merkillä voidaan varoittaa risteyksestä, jossa risteävää tietä kulkevalla on liikennemerkein osoitettu taikka 24 §:n 3 momentin mukainen väistämisvelvollisuus. Merkin nuolikuviota voidaan muuttaa olosuhteiden mukaan. 

A23 Liikennevalot 

A23 

Merkillä voidaan varoittaa liikennevaloista. 

A24 Liikenneympyrä  

A24 

Merkillä voidaan varoittaa liikenneympyrästä. 

A25 Raitiovaunu 

A25 

Merkillä voidaan varoittaa raitiovaunusta. 

A26 Rautatien tasoristeys ilman puomeja 

A26 

Merkillä varoitetaan rautatien tasoristeyksestä, jossa ei ole puomeja 

A27 Rautatien tasoristeys, jossa on puomit 

A27 

Merkillä varoitetaan rautatien tasoristeyksestä, jossa on puomit. 

A28 Rautatien tasoristeyksen lähestymismerkit 

A28.1 A28.2 A28.3 

Merkkejä voidaan käyttää merkin A26 tai A27 lisäksi tehostamaan tasoristeyksen havaittavuutta. Merkit ovat tasaisin välein ennen tasoristeystä siten, että merkki A28.1 on kauimpana tasoristeyksestä merkin A26 tai A27 alla samassa pylväässä.  

A29 Tasoristeys 

A29.1 

A29.2 

Merkkiä käytetään rautatien tasoristeyksessä, jollei junasta varoiteta käsiohjauksella. Merkkiä voidaan käyttää myös raitiotien tasoristeyksessä. Merkkiä A29.1 käytetään yksiraiteisessa tasoristeyksessä ja merkkiä A29.2 kaksi- tai useampiraiteisessa tasoristeyksessä.  

Merkki sijoitetaan yleensä 5—7 metrin etäisyydelle lähimmästä kiskosta. 

A30 Putoavia kiviä 

A30 

Merkillä voidaan varoittaa tienkohdasta, jossa tielle pudonneista tai putoavista kivistä saattaa aiheutua vaaraa liikenteelle. 

A31 Matalalla lentäviä lentokoneita 

A31 

Merkillä voidaan varoittaa tienkohdasta, jossa matalalla lentävät lentokoneet äänellään tai äkillisellä ilmestymisellään saattavat vaarantaa liikennettä. 

A32 Sivutuuli 

A32 

Merkillä voidaan varoittaa tienkohdasta, jossa usein esiintyvä voimakas sivutuuli saattaa vaarantaa liikennettä 

A33 Muu vaara 

A33 

Merkillä voidaan varoittaa sellaisesta vaarasta, jota varten ei ole omaa varoitusmerkkiä. Vaaran laatu osoitetaan lisäkilvellä. 

Liite 3.2 

Etuajo-oikeus- ja väistämismerkit 

B1 Etuajo-oikeutettu tie 

B1 

Merkillä osoitetaan tie, jolla kulkevaa ajoneuvoa ja raitiovaunua risteävältä tieltä tulevalla ajoneuvolla ja raitiovaunulla on väistettävä. Väistämisvelvollisuus on osoitettu liikennemerkillä, jollei se perustu 24 §:n 3 tai 4 momentin säännökseen. Merkki sijoitetaan tällaisen tien alkuun ja tarpeellisiin kohtiin sen varrelle. 

Lisäkilvellä H22.1 tai H22.2 varustettuna merkillä voidaan osoittaa kääntyvä etuajo-oikeutettu suunta. 

B2 Etuajo-oikeuden päättyminen  

B2 

Merkillä osoitetaan tienkohta, jossa merkillä B1 osoitettu etuajo-oikeus päättyy. Lisäkilvellä H4 varustettuna merkkiä voidaan käyttää myös ennakkomerkkinä. 

B3 Etuajo-oikeus kohdattaessa  

B3 

Merkillä osoitetaan tienkohta, jossa vastakkaisesta suunnasta tulevalle ajoneuvoille ja raitiovaunulle on määrätty väistämisvelvollisuus merkillä B4. 

B4 Väistämisvelvollisuus kohdattaessa 

B4 

Merkillä osoitetaan, että vastakkaisesta suunnasta tulevalle ajoneuvolle ja raitiovaunulle on tarvittaessa annettava mahdollisuus ensiksi sivuuttaa merkillä osoitettu tienkohta. 

B5 Väistämisvelvollisuus risteyksessä 

B5 

Merkillä osoitetaan, että ajoneuvolla ja raitiovaunulla on väistettävä risteyksessä muita ajoneuvoja ja raitiovaunuja. Liikenneympyrässä merkkiä käytetään merkin D2 kanssa. 

Lisäkilpi H23.1 merkin yhteydessä osoittaa, että tietä risteää kaksisuuntainen pyörätie.  

Lisäkilpi H22.1 tai H22.2 merkin yhteydessä osoittaa kääntyvän suunnan, jonka ajoneuvoja ja raitiovaunuja ajoneuvon ja raitiovaunun on väistettävä.  

Lisäkilvellä H4 varustettuna merkkiä voidaan käyttää ennakkomerkkinä. Lisäkilvellä H5 varustettuna merkkiä voidaan käyttää merkin B6 ennakkomerkkinä. 

B6 Pakollinen pysäyttäminen 

B6 

Merkillä osoitetaan, että ajoneuvo ja raitiovaunu on pysäytettävä pysäytysviivan kohdalle. Missä pysäytysviivaa ei ole, ajoneuvo ja raitiovaunu on pysäytettävä sellaiseen kohtaan, josta on hyvä näkemä risteävään suuntaan. Muuten merkistä on voimassa, mitä merkistä B5 säädetään. 

Tasoristeyksessä merkillä osoitetaan, että ajoneuvo on ennen tasoristeyksen ylittämistä pysäytettävä merkin kohdalle. 

B7 Väistämisvelvollisuus pyöräilijän tienylityspaikassa 

B7 

Merkillä osoitetaan, että ajoneuvolla ja raitiovaunulla on väistettävä ajorataa pyörätien jatkeella ylittävää polkupyöräilijää. Merkillä voidaan osoittaa vain rakenteellisesti korotettu pyörätien jatke. Merkki voidaan sijoittaa ajoradan oikealle puolelle, yläpuolelle, ajoradalla olevalle korokkeelle tai ajoradan vasemmalle puolelle.  

Liite 3.3 

Kielto- ja rajoitusmerkit 

C1 Ajoneuvolla ajo kielletty 

C1 

Merkki sijoitetaan kaikille suljetulle alueelle johtaville teille. Merkki voidaan sijoittaa myös yksinomaan tien tai sen osan sulkevaan laitteeseen. Merkkiä voidaan käyttää myös liikenteen valvojan tai ohjaajan antamana pysäytysmerkkinä. 

C2 Moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ajo kielletty 

C2 

Merkki voidaan sijoittaa myös yksinomaan tien tai sen osan sulkevaan laitteeseen. 

C3 Kuorma- ja pakettiautolla ajo kielletty 

C3 

Jos kielto koskee ajamista tietyn rekisteriotteesta ilmenevän kokonaismassan ylittävällä kuorma- tai pakettiautolla, merkitään tämä raja lisäkilpeen. 

C4 Ajoneuvoyhdistelmällä ajo kielletty 

C4 

Jos kielto koskee ajamista tietyn rekisteriotteesta ilmenevän kokonaismassan ylittävällä perävaunulla, merkitään tämä raja lisäkilpeen. 

C5 Traktorilla ajo kielletty 

C5 

Kielto koskee ajamista traktorilla jonka rakenteellinen nopeus on 60 kilometriä tunnissa tai sitä alempi. Kielto koskee myös ajamista moottorityökoneella ja kevyellä nelipyörällä. 

C6 Moottoripyörällä ajo kielletty 

C6 

C7 Moottorikelkalla ajo kielletty 

C7 

C8 Vaarallisten aineiden kuljetus kielletty 

C8 

Merkillä kielletään vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä annetun Liikenteen turvallisuusviraston määräyksen mukaisten vaarallisten aineiden kuljettaminen tiellä. Merkin yhteydessä käytetään aina lisäkilpeä H14, H15 tai H16. 

C9 Linja-autolla ajo kielletty 

C9 

C10 Mopolla ajo kielletty 

C10 

C11 Polkupyörällä ajo kielletty 

C11 

C12 Polkupyörällä ja mopolla ajo kielletty 

C12 

C13 Jalankulku kielletty 

C13 

C14 Jalankulku ja polkupyörällä ajo kielletty 

C14 

C15 Jalankulku ja polkupyörällä ja mopolla ajo kielletty 

C15 

C16 Ratsastus kielletty  

C16 

C17 Kielletty ajosuunta 

C17 

Merkin sivuuttaminen ajoneuvolla ja raitiovaunulla on kielletty. Merkin sivuuttaminen polkupyörällä voidaan sallia lisäkilvellä H12.10 varustettuna tekstillä ”Ei koske”.  

Merkki voidaan sijoittaa myös yksinomaan tien tai sen osan sulkevaan laitteeseen.  

C18 Vasemmalle kääntyminen kielletty 

C18 

Merkillä kielletään ajoneuvolla vasemmalle kääntyminen ja U-käännös risteyksessä, jollei lisäkilvellä ole osoitettu muuta vaikutusaluetta.  

Merkki voidaan sijoittaa myös yksinomaan ajoradalla olevalle korokkeelle, ajoradan vasemmalle puolelle tai sen yläpuolelle. 

C19 Oikealle kääntyminen kielletty 

C19 

Merkillä kielletään ajoneuvolla oikealle kääntyminen risteyksessä, jollei lisäkilvellä ole osoitettu muuta vaikutusaluetta. 

C20 U-käännös kielletty 

C20 

Merkillä kielletään ajoneuvolla tulosuuntaan kääntyminen (U-käännös) seuraavassa risteyksessä ja ennen sitä.  

Merkki voidaan sijoittaa myös yksinomaan ajoradalla olevalle korokkeelle, ajoradan vasemmalle puolelle tai sen yläpuolelle. 

C21 Ajoneuvon suurin sallittu leveys 

C21 

Merkissä oleva luku osoittaa ajoneuvon suurimman sallitun leveyden metreissä. Leveyttä mitattaessa otetaan myös kuorma huomioon. 

C22 Ajoneuvon suurin sallittu korkeus 

C22 

Merkissä oleva luku osoittaa ajoneuvon suurimman sallitun korkeuden metreissä. Korkeutta mitattaessa otetaan myös kuorma huomioon.  

Merkki voidaan sijoittaa myös yksinomaan ajoradalla olevalle korokkeelle, ajoradan vasemmalle puolelle tai sen yläpuolelle. 

C23 Ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu pituus 

C23 

Merkissä oleva luku osoittaa ajoneuvon ja ajoneuvoyhdistelmän suurimman sallitun pituuden metreissä. Pituutta mitattaessa otetaan myös kuorma huomioon. 

C24 Ajoneuvon suurin sallittu massa 

C24 

Merkissä oleva luku osoittaa ajoneuvon suurimman sallitun todellisen massan tonneissa. Ajoneuvoyhdistelmässä rajoitus koskee kutakin yksittäistä ajoneuvoa. Massaa mitattaessa otetaan myös kuorma huomioon. 

C25 Ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu massa 

C25 

Merkissä oleva luku osoittaa ajoneuvoyhdistelmän tai ajoneuvon suurimman sallitun todellisen massan tonneissa, jollei ajoneuvolle osoiteta muuta merkillä C24. Massaa mitattaessa otetaan myös kuorma huomioon. 

C26 Ajoneuvon suurin sallittu akselille kohdistuva massa 

C26 

Merkissä oleva luku osoittaa ajoneuvon suurimman sallitun akselille kohdistuvan todellisen massan tonneissa. Massaa mitattaessa otetaan myös kuorma huomioon. 

C27 Ajoneuvon suurin sallittu telille kohdistuva massa 

C27 

Merkissä oleva luku osoittaa ajoneuvon suurimman sallitun telille kohdistuvan todellisen massan tonneissa. Massaa mitattaessa otetaan myös kuorma huomioon. Jos telissä on enemmän kuin kaksi akselia, merkissä osoitetun suurimman sallitun telille kohdistuvan massan saa ylittää alla olevan taulukon mukaisesti. Taulukkoa sovelletaan myös muihin kuin telissä oleviin akseleihin silloin, kun peräkkäisten akselien välinen etäisyys on enintään 2,50 metriä. 

Taulukko 

xxx (thead)

Luku merkissä 

kolme akselia 

enemmän kuin kolme akselia 

14 t 

18 t 

20 t 

18 t 

23 t 

26 t 

21 t 

27 t 

30 t 

C28 Ohituskielto 

C28 

Merkillä kielletään muun liikkuvan moottorikäyttöisen ajoneuvon kuin kaksipyöräisen sivuvaunuttoman moottoripyörän tai mopon ohittaminen. Merkki ei koske kääntymistä varten ryhmittyneen ajoneuvon ohittamista ryhmittymisalueella, eikä liittymiskaistalla kulkevan ajoneuvon ohittamista. Merkki on voimassa merkkiin C29 asti. 

Merkki sijoitetaan ajoradan molemmille puolille. 

C29 Ohituskielto päättyy 

C29 

Merkki sijoitetaan ajoradan molemmille puolille. 

C30 Ohituskielto kuorma-autolla 

C30 

Merkillä kielletään muun liikkuvan moottorikäyttöisen ajoneuvon kuin kaksipyöräisen sivuvaunuttoman moottoripyörän tai mopon ohittaminen kuorma-autolla. Merkki ei koske kääntymistä varten ryhmittyneen ajoneuvon ohittamista ryhmittymisalueella eikä liittymiskaistalla kulkevan ajoneuvon ohittamista. Merkki on voimassa merkkiin C31 asti. 

Merkki sijoitetaan ajoradan molemmille puolille. 

C31 Ohituskielto kuorma-autolla päättyy 

C31 

Merkki sijoitetaan ajoradan molemmille puolille. 

C32 Nopeusrajoitus 

C32 

Merkissä oleva luku osoittaa ajoneuvon ja raitiovaunun suurimman sallitun nopeuden kilometreinä tunnissa. Merkki on voimassa kyseisellä tiellä seuraavaan merkkiin C32—C34, E23, E24 tai E26 saakka. Merkin voimassaolo päättyy myös merkkiin E22, jollei välittömästi merkin E22 jälkeen ole liikennemerkillä osoitettu uutta nopeusrajoitusta.  

Merkillä ja lisäkilvellä "Yleisrajoitus" voidaan ilmoittaa siirtymisestä nopeusrajoituksen alaiselta tieltä tai alueelta yleisen nopeusrajoituksen piiriin kuuluvalle alueelle. Merkillä ja lisäkilvellä "Alue" voidaan ilmoittaa siirtymisestä nopeusrajoitusalueen sisällä olevalta merkillä osoitetun nopeusrajoituksen alaiselta tieltä takaisin nopeusrajoitusalueelle. 

Tiellä, jolla nopeusrajoitus on enintään 30 kilometriä tunnissa, voi olla töyssyjä, korotettuja suojateitä tai muita vastaavia rakenteita, joista ei liikennemerkillä erikseen varoiteta tai muita nopeutta alentavia rakenteita, joita ei liikenteen ohjauslaitteella tai muulla vastaavalla tavalla erikseen osoiteta. 

Merkki voidaan sijoittaa myös yksinomaan ajokaistan yläpuolelle, jolloin merkillä osoitetaan kyseisen ajokaistan ja ajokaistan viereisen pientareen nopeusrajoitus. 

C33 Nopeusrajoitus päättyy 

C33 

Merkillä osoitetaan, että merkillä C32 osoitettu nopeusrajoitus päättyy ja siirrytään yleisen nopeusrajoituksen piiriin.  

Kaksisuuntaisella tiellä, jossa on yksi ajorata ja kaksi ajokaistaa, merkki voidaan sijoittaa myös yksinomaan ajoradalla olevalle korokkeelle, ajoradan vasemmalle puolelle tai sen yläpuolelle. 

C34 Nopeusrajoitusalue 

C34 

Merkissä oleva luku osoittaa ajoneuvon ja raitiovaunun suurimman sallitun nopeuden kilometreinä tunnissa merkeillä rajoitetulla alueella. Alueen sisällä voidaan suurimmasta sallitusta nopeudesta määrätä muuta merkillä C32, E24 tai E26. Alueella, jolla nopeusrajoitus on enintään 30 kilometriä tunnissa, voi olla töyssyjä, korotettuja suojateitä tai muita vastaavia rakenteita, joista ei liikennemerkillä erikseen varoiteta tai muita nopeutta alentavia rakenteita, joita ei liikenteen ohjauslaitteella tai muulla vastaavalla tavalla erikseen osoiteta. 

C35 Nopeusrajoitusalue päättyy 

C35 

Merkki osoittaa merkillä C34 osoitetun nopeusrajoitusalueen päättymisen. Nopeusrajoitusalue päättyy myös toista nopeusrajoitusaluetta osoittavaan merkkiin C34. 

Kaksisuuntaisella tiellä, jossa on yksi ajorata ja kaksi ajokaistaa, voidaan sijoittaa myös yksinomaan ajoradalla olevalle korokkeelle, ajoradan vasemmalle puolelle tai sen yläpuolelle, jos merkin jälkeen suurin sallittu ajonopeus on korkeampi kuin ennen merkkiä. 

C36 Ajokaistakohtainen kielto, rajoitus tai määräys 

C36 

Merkillä osoitetaan ajokaistaa koskeva kielto, rajoitus tai määräys. Muuten on voimassa, mitä merkissä osoitetusta kielto- ja rajoitusmerkistä ja määräysmerkistä on säädetty. Lisäkilvellä H4 varustettuna merkkiä voidaan käyttää ennakkomerkkinä. 

C37 Pysäyttäminen kielletty 

C37 

Merkillä kielletään ajoneuvon pysäyttäminen muusta syystä kuin pakollisen liikenne-esteen takia tien sillä puolella, jolle merkki on pystytetty. Merkki on voimassa seuraavan maantien tai kadun risteykseen, merkkiin C37—C44 taikka merkillä E2 tai E3 osoitettuun pysäköintipaikkaan asti, jollei lyhyempää vaikutusaluetta ole osoitettu lisäkilvellä.  

Merkki ei koske tässä laissa sallittua pysäyttämistä jalkakäytävälle, pyörätielle, linja-auton pysäkille ja raitiovaunun pysäkille. 

C38 Pysäköinti kielletty 

C38 

Merkillä kielletään ajoneuvon pysäköinti tien sillä puolella, jolle merkki on pystytetty. Merkin vaikutusalue on sama kuin merkin C37. Merkin yhteydessä voidaan sallittu pysäköintiaika osoittaa lisäkilvellä.  

Merkki ei koske 37 §:n 4 momentissa sallittua polkupyörän ja mopon pysäköintiä jalkakäytävälle ja pyörätielle. 

C39 Pysäköintikieltoalue 

C39 

Merkkien C39 ja C40 rajoittamalla alueella on ajoneuvon pysäköinti kielletty. Alueen sisällä voidaan pysäköinnistä määrätä muuta erillisellä liikennemerkillä.  

Merkki ei koske 37 §:n 4 momentissa sallittua polkupyörän ja mopon pysäköintiä jalkakäytävälle. 

C40 Pysäköintikieltoalue päättyy 

C40 

Merkki osoittaa merkillä C39 osoitetun pysäköintikieltoalueen päättymisen.  

Merkki voidaan sijoittaa myös yksinomaan ajoradalla olevalle korokkeelle, ajoradan vasemmalle puolelle tai sen yläpuolelle. 

C41 Taksiasema-alue 

C41 

Merkillä kielletään pysäköinti muilta ajoneuvoilta kuin takseilta tien sillä puolella, jolle merkki on pystytetty. Merkki on voimassa merkkiin E8 asti.  

C42 Taksin pysäyttämispaikka 

C42 

Merkillä kielletään pysäyttäminen muilta ajoneuvoilta kuin takseilta tien sillä puolella, jolle merkki on pystytetty. Taksiliikenteessä olevan ajoneuvon pysäyttäminen on sallittu vain matkustajien ottamista tai jättämistä varten. Merkin vaikutusalue on sama kuin merkin C37. 

C43 Kuormauspaikka  

C43 

Merkillä kielletään pysäyttäminen muilta ajoneuvoilta kuin kuormaavilta ja kuormaa purkavilta ajoneuvoilta tien sillä puolella, jolle merkki on pystytetty. Pysäyttäminen on sallittu myös matkustajien ottamista tai jättämistä varten. Vain tietylle ajoneuvoryhmälle sallittu pysäyttäminen osoitetaan lisäkilvellä E12. Merkin vaikutusalue on sama kuin merkin C37. 

C44 Vuoropysäköinti 

C44.1 

C44.2 

Merkillä C44.1 kielletään ajoneuvon pysäköinti kuukauden parittomina päivinä ja merkillä C44.2 kuukauden parillisina päivinä tien sillä puolella, jolle merkki on asetettu. Merkin vaikutusalue on sama kuin merkin C37. Pysäköintikielto on voimassa tarkoitetusta päivästä kello kahdeksasta seuraavaan päivään kello kahdeksaan, jollei lisäkilvellä ole muuta osoitettu. 

Merkki ei koske 37 §:n 4 momentissa sallittua polkupyörän ja mopon pysäköintiä jalkakäytävälle ja pyörätielle. 

C45 Pakollinen pysäyttäminen tullitarkastusta varten 

C45 

Merkillä osoitetaan, että ajoneuvo on pysäytettävä tullitarkastusta varten.  

C46 Pakollinen pysäyttäminen tarkastusta varten 

C46 

Merkillä osoitetaan, että ajoneuvo on pysäytettävä merkissä osoitettua tarkastusta varten. Merkin teksti määräytyy tarkastuksen suorittajan mukaan.  

C47 Moottorikäyttöisten ajoneuvojen vähimmäisetäisyys 

C47 

Merkillä osoitetaan, että moottorikäyttöisellä ajoneuvolla on pidettävä edellä kulkevaan moottorikäyttöiseen ajoneuvoon vähintään merkissä osoitettu etäisyys. 

C48 Nastarenkailla varustetulla moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ajo kielletty 

C48 

Merkillä kielletään nastarenkailla varustetulla moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ajo. Kielto ei koske ajoa tien varrella olevalle kiinteistölle, jos sille ei ole muuta ajokelpoista yhteyttä.  

Liite 3.4 

Määräysmerkit 

D1 Pakollinen ajosuunta 

D1.1 

D1.2 

D1.3 

D1.4 

D1.5 

D1.6 

D1.7 

D1.8 

D1.9 

Merkillä osoitetaan ajoneuvolle sallitut ajosuunnat risteyksessä. Merkkien nuolikuvioita voidaan muuttaa olosuhteiden mukaan.  

Merkit D.1.1 ja D1.2 sijoitetaan risteykseen tai sen taakse. Merkit D1.3—D1.9 sijoitetaan ajoradan oikealle puolelle. Merkit voidaan lisäksi sijoittaa ajoradan vasemmalle puolelle tai ajoradalla olevalle korokkeelle. 

Merkkejä D1.3—D1.9 voidaan käyttää ajokaistakohtaisina ryhmitysmerkkeinä, jolloin ne sijoitetaan asianomaisten ajokaistojen yläpuolelle. Merkeillä osoitetusta ryhmitysjärjestelystä poiketen saavat kuitenkin vasemmalle kääntyvä polkupyöräilijä ja mopoilija ajaa suoraan risteyksen yli oikeanpuoleisinta suoraan ajavalle liikenteelle tarkoitettua ajokaistaa pitkin. 

D2 Pakollinen kiertosuunta 

D2 

Merkillä osoitetaan ajoneuvolle sallittu ajosuunta ajoradalla liikenneympyrässä.  

Merkki sijoitetaan ajoradan oikealle puolelle. Merkki voidaan lisäksi sijoittaa ajoradan vasemmalle puolelle.  

D3 Liikenteenjakaja 

D3.1 

D3.2 

D3.3  

Merkillä osoitetaan, että ajoneuvolla saa sivuuttaa sen ajoradalla vain nuolen osoittamalta puolelta.  

Merkki sijoitetaan ajoradalla olevalle korokkeelle tai muuhun esteeseen. 

D4 Jalkakäytävä 

D4 

Merkillä osoitetaan jalkakäytävä, jota jalankulkijan on käytettävä kulkiessaan asianomaiseen suuntaan.  

Merkki sijoitetaan jalkakäytävän oikealle puolelle tai yläpuolelle. Poikkeuksellisesti merkki voidaan sijoittaa yksinomaan jalkakäytävän vasemmalle puolelle. 

D5 Pyörätie 

D5 

Merkillä osoitetaan pyörätie, jota polkupyöräilijän on käytettävä ajaessaan asianomaiseen suuntaan. Mopolla ajo pyörätiellä on sallittu, jos se osoitetaan tekstillisellä lisäkilvellä "Sallittu mopoille". Kaksisuuntainen pyörätie osoitetaan lisäkilvellä H23.2 tai H9.1. Jos kaksisuuntainen pyörätie on vain tien vasemmalla puolella ja ajoradan oikealla puolella olevan pientareen tai ajoradan oikean reunan käyttö on kulkureitin tai muun vastaavan syyn vuoksi turvallisempaa, polkupyöräilijä saa käyttää piennarta tai ajoradan oikeaa reunaa. Pyörätiellä ajettaessa on noudatettava, mitä tässä laissa säädetään ajoradalla ajamisesta. 

Merkki sijoitetaan pyörätien oikealle puolelle tai yläpuolelle. Poikkeuksellisesti merkki voidaan sijoittaa yksinomaan pyörätien vasemmalle puolelle. 

D6 Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä 

D6 

Merkillä osoitetaan yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä, jota polkupyöräilijän ja jalankulkijan on käytettävä kulkiessaan asianomaiseen suuntaan. Muuten on pyörätiestä ja jalkakäytävästä voimassa, mitä merkeistä D4 ja D5 säädetään. 

D7 Pyörätie ja jalkakäytävä rinnakkain 

D7.1 

D7.2 

Merkillä osoitetaan rinnakkainen pyörätie ja jalkakäytävä. Merkissä olevat tunnukset osoittavat pyörätien ja jalkakäytävän keskinäisen sijainnin. Muuten on pyörätiestä ja jalkakäytävästä voimassa, mitä merkeistä D4 ja D5 säädetään. 

D8 Moottorikelkkailureitti 

D8 

Merkillä osoitetaan moottorikelkkailureitti. Muulla moottorikäyttöisellä ajoneuvolla kuin moottorikelkalla ei saa ajaa moottorikelkkailureitillä. Moottorikelkkailureitillä ajettaessa on noudatettava, mitä tässä laissa säädetään ajoradalla ajamisesta. Jalankulkijan on ensisijaisesti käytettävä reitin oikeaa puolta.  

D9 Ratsastustie 

D9 

Merkillä osoitetaan ratsastustie, jota ratsastajan on käytettävä asianomaiseen suuntaan kuljettaessa. Ratsastustietä eivät muut kuin ratsastajat saa käyttää. Ratsastustiellä on noudatettava, mitä tässä laissa säädetään ajoradalla ajamisesta. Yhdistetty ratsastustie ja pyörätie tai jalkakäytävä osoitetaan allekkain sijoitetuilla merkeillä. Rinnakkainen ratsastustie ja pyörätie tai jalkakäytävä osoitetaan rinnakkain sijoitetuilla merkeillä. 

D10 Vähimmäisnopeus 

D10 

Merkissä oleva luku osoittaa ajoneuvon nopeuden kilometreinä tunnissa, jota ei saa alittaa, ellei liikennetilanne sitä edellytä. Merkki on voimassa merkkiin D11 saakka.  

Merkki sijoitetaan ajoradan oikealle puolelle. Merkki voidaan lisäksi sijoittaa ajoradan vasemmalle puolelle. Merkkiä voidaan käyttää myös merkissä C36. 

D11 Vähimmäisnopeus päättyy 

D11 

Merkki sijoitetaan ajoradan oikealle puolelle. Merkki voidaan lisäksi sijoittaa ajoradan vasemmalle puolelle. 

Liite 3.5  

Sääntömerkit 

E1 Suojatie 

 

E1 

Merkillä osoitetaan paikka, jossa on noudatettava suojatietä koskevia liikennesääntöjä. Merkki voidaan sijoittaa ajoradan oikealle puolelle, yläpuolelle, ajoradalla olevalle korokkeelle tai ajoradan vasemmalle puolelle. Jollei tiemerkinnällä L3 muuta osoiteta, osoittaa merkin paikka ajosuunnassa suojatien etureunan.  

E2 Pysäköintipaikka  

E2 

Merkillä osoitetaan ajoradasta tiemerkinnöin erotettu alue, joka on varattu ajoneuvojen pysäköintiin tien sillä puolella, jolle merkki on pystytetty. Ajoradan ulkopuolella merkki on voimassa koko pysäköintialueella ellei tiemerkinnöin toisin osoiteta. Pysäköintiä koskevat rajoitukset on ilmaistava lisäkilvellä. Lisäkilvellä H12, H21 tai H24 varustettuna merkki osoittaa, etteivät muulla kuin lisäkilvessä ilmaistulla ajoneuvolla saa pysäköidä alueelle. Merkissä voidaan osoittaa pysäköintipaikan tai -alueen numero- tai kirjaintunnus. 

E3 Liityntäpysäköintipaikka 

E3.1 

E3.2 

E3.3 (Uusi) 

E3.4 

E.3.5  

Merkillä osoitetut pysäköintipaikat on varattu ajoneuvojen liityntäpysäköintiin, jolloin ajoneuvon kuljettaja jatkaa matkaansa joukkoliikennevälineellä. Pysäköinti muussa tarkoituksessa on kielletty. Merkkiä E3.5 voidaan käyttää, jos pysäköintipaikat on tarkoitettu useamman eri joukkoliikennevälineen käyttäjille. Muutoin liityntäpysäköintiin sovelletaan, mitä merkistä E2 säädetään. 

E4 Ajoneuvojen sijoitus pysäköintipaikalla 

E4.1 

E4.2 

E4.3 

Merkkiä voidaan käyttää merkkien E2 ja E3 yhteydessä tai niiden vaikutusalueella yksinään osoittamaan ajoneuvojen sijoitustapaa. Merkin kuviota voi muuttaa olosuhteiden mukaan. 

E5 Kohtaamispaikka 

E5 

Merkkiä käytetään kapealla tiellä osoittamaan levennystä, joka on tarkoitettu ajoneuvojen kohtaamista varten. Pysäköinti kohtaamispaikalla on tien molemmilla puolilla kielletty. Merkki sijoitetaan levennyksen kohdalle. 

E6 Linja-autopysäkki 

E6 

Merkillä osoitetaan paikka, joka on tarkoitettu linja-autoon nousemista tai siitä poistumista varten. Muuta ajoneuvoa kuin linja-autoa ei saa pysäköidä pysäkkikorokkeen kohdalle, tai jos pysäkkikoroketta ei ole, tiemerkinnöin osoitetulla matkalla merkin kummallekaan puolelle. Jos tiemerkintää ei ole, pysäköinti 12 metriä lähemmäksi merkkiä on kielletty. Tälle alueelle saa pysäyttää ajoneuvon, jos se voi tapahtua linja-autoliikennettä estämättä. Merkin yhteydessä voidaan esittää pysäkin nimi, linjojen tunnukset sekä muuta linja-autoliikennettä palvelevaa tietoa. 

E7 Raitiovaunupysäkki 

E7 

Merkillä osoitetaan paikka, joka on tarkoitettu raitiovaunuun nousemista tai siitä poistumista varten. Ajoneuvoa ei saa pysäköidä pysäkkikorokkeen kohdalle, tai jos pysäkkikoroketta ei ole, tiemerkinnöin osoitetulla matkalla merkin kummallekaan puolelle. Jos tiemerkintää ei ole, pysäköinti 12 metriä lähemmäksi merkkiä on kielletty. Tälle alueelle saa pysäyttää ajoneuvon, jos se voi tapahtua raitiovaunuliikennettä estämättä. Merkin yhteydessä voidaan esittää pysäkin nimi, linjojen tunnukset sekä muuta raitovaunuliikennettä palvelevaa tietoa. 

E8 Taksiasema 

E8 

Merkki sijoitetaan ajosuunnassa taksiaseman takarajalle. 

E9 Linja-autokaista 

E9.1 

E9.2 

Merkillä osoitetaan linja-autoille varattu ajokaista. Jos ajokaista on varattu myös takseille, ilmoitetaan tämä merkin alareunassa olevalla merkinnällä "TAXI". Linja-autoille varattua ajokaistaa saavat käyttää myös raitiovaunut, hälytysajoneuvot, poliisin virkatehtävässä olevat ajoneuvot ja lisäkilvessä mahdollisesti ilmoitetut muut ajoneuvot. Milloin linja-autokaista on ajoradan oikeassa reunassa, sitä saavat käyttää myös mopot ja polkupyörät. Ryhmittymiseen kääntymistä varten saavat linja-autokaistaa käyttää kaikki ajoneuvot. Merkin vaikutusalue ulottuu seuraavaan risteykseen, jollei merkillä E10.1 tai E10.2 ole toisin osoitettu. 

Merkki sijoitetaan linja-autokaistan yläpuolelle sen alkamiskohtaan ja se voidaan tarvittaessa toistaa. 

E10 Linja-autokaista päättyy 

E10.1 

E10.2 

Merkki sijoitetaan linja-autokaistan yläpuolelle. 

E11 Raitiovaunukaista 

E11.1 

E11.2 

Merkillä osoitetaan raitiovaunuille varattu kaista. Jos raitiovaunukaista on varattu myös takseille, ilmoitetaan tämä merkin alareunassa olevalla merkinnällä "TAXI". Tällöin raitiovaunukaistaa saavat käyttää myös hälytysajoneuvot, poliisin virkatehtävässä olevat ajoneuvot ja lisäkilvessä mahdollisesti ilmoitetut muut ajoneuvot.  

Merkki sijoitetaan raitiovaunukaistan yläpuolelle sen alkamiskohtaan. Merkin vaikutusalue ulottuu seuraavaan risteykseen, jollei merkillä E12.1 tai E12.2 ole toisin osoitettu. 

E12 Raitiovaunukaista päättyy 

E12.1 

E12.2 

Merkki sijoitetaan raitiovaunukaistan yläpuolelle. 

E13 Pyöräkaista 

E13.1 

E13.2 

Merkillä voidaan osoittaa pyöräkaista. Merkki sijoitetaan ajoradan oikealle puolelle tai pyöräkaistan yläpuolelle. 

E14 Yksisuuntainen tie 

E14.1 

E14.2 

Merkillä osoitetaan tie, jolla on yksisuuntainen ajoneuvoliikenne. Tiellä voidaan sallia kaksisuuntainen polkupyöräliikenne lisäkilvellä H12.10 varustettuna tekstillä ”Ei koske”.  

Merkki E14.2 sijoitetaan tien suuntaisesti. 

E15 Moottoritie 

E15 

Merkkien E15 ja E16 rajoittamalla alueella on noudatettava moottoritiellä sekä sen liittymis- ja erkanemistiellä voimassa olevia liikennesääntöjä. 

Lisäkilvellä H4 varustettuna merkkiä voidaan käyttää ennakkomerkkinä ennen moottoritien alkamista. 

E16 Moottoritie päättyy 

E16 

Lisäkilvellä H4 varustettuna merkkiä voidaan käyttää moottoritien päättymisestä ilmoittavana ennakkomerkkinä.  

Moottoritien muuttumisesta moottoriliikennetieksi ilmoitetaan moottoritien päättymiskohtaan  

sijoitettavalla merkillä E17, jolloin ennakkomerkkinä käytetään merkkiä E17 lisäkilvellä H4 varustettuna. 

E17 Moottoriliikennetie 

E17 

Merkkien E17 ja E18 rajoittamalla alueella on noudatettava moottoriliikennetiellä sekä sen liittymis- ja erkanemistiellä voimassa olevia liikennesääntöjä.  

Lisäkilvellä H4 varustettuna merkkiä voidaan käyttää ennakkomerkkinä ennen moottoriliikennetien alkamista. 

E18 Moottoriliikennetie päättyy 

E18 

Lisäkilvellä H4 varustettuna merkkiä voidaan käyttää moottoriliikennetien päättymisestä ilmoittavana ennakkomerkkinä. 

Moottoriliikennetien muuttumisesta moottoritieksi ilmoitetaan merkillä E15, jolloin ennakkomerkkinä käytetään merkkiä E16 lisäkilvellä H4 varustettuna. 

E19 Tunneli 

E19 

Merkkien E19 ja E20 rajoittamalla tiejaksolla on noudatettava tunnelissa voimassa olevia liikennesääntöjä.  

Merkki sijoitetaan ajoradan oikealle puolelle. Jos tulosuunnassa on kaksi tai useampia ajokaistoja, sijoitetaan samanlainen merkki lisäksi ajoradan vasemmalle puolelle.  

E20 Tunneli päättyy 

E20 

Yksiajorataisella, kaksiajokaistaisella, kaksisuuntaisella tiellä merkki voidaan sijoittaa yksinomaan ajoradan vasemmalle puolelle. 

E21 Hätäpysäyttämispaikka 

E21 

Merkillä osoitetulla pysäyttämispaikalla saa pysäyttää tai pysäköidä ajoneuvon vain hätä- tai vaaratilanteissa.  

E22 Taajama 

E22 

Merkkien E22 ja E23 rajoittamalla alueella on noudatettava taajamassa voimassa olevia liikennesääntöjä.  

Merkki sijoitetaan ajoradan oikealle puolelle. Jos tulosuunnassa on kaksi tai useampia ajokaistoja, sijoitetaan samanlainen merkki lisäksi ajoradan tai tulosuunnan vasemmalle puolelle. 

E23 Taajama päättyy 

E23 

Yksiajorataisella, kaksiajokaistaisella, kaksisuuntaisella tiellä merkki voidaan sijoittaa yksinomaan ajoradan vasemmalle puolelle. 

E24 Pihakatu 

E24 

Merkkien E24 ja E25 rajoittamalla alueella on noudatettava pihakadulla voimassa olevia liikennesääntöjä.  

Merkki sijoitetaan yleensä tien oikeaan reunaan. 

E25 Pihakatu päättyy 

E25 

Merkki sijoitetaan yleensä tien oikeaan tai vasempaan reunaan. 

E26 Kävelykatu 

E26 

Merkkien E26 ja E27 rajoittamalla alueella on noudatettava kävelykadulla voimassa olevia liikennesääntöjä.  

Merkki sijoitetaan yleensä tien oikeaan reunaan. 

E27 Kävelykatu päättyy 

E27 

Merkki sijoitetaan yleensä tien oikeaan tai vasempaan reunaan. 

E28 Pyöräkatu 

E28 

Merkkien E28 ja E29 rajoittamalla alueella on noudatettava pyöräkadulla voimassa olevia liikennesääntöjä.  

Merkki sijoitetaan ajoradan oikealle puolelle. 

E29 Pyöräkatu päättyy 

E29 

Merkki sijoitetaan ajoradan oikealle tai vasemmalle puolelle. 

E30 Ajokaistojen yhdistymien 

E30 

Merkillä osoitetaan kahden ajokaistan yhdistyminen, jossa ajoneuvoilla vuorotellen siirrytään jatkuvalle ajokaistalle.  

Liite 3.6 

Opastusmerkit 

F1 Suunnistustaulu 

F1.1 

F1.2 

F1.3 

F2 Suunnistustaulu  

F2.1 

F2.2 

F2.3 

F3 Ajokaistakohtainen suunnistustaulu  

F3  

Merkit F1—F3. Merkillä annetaan ennakkotieto risteyksen liikennesuunnista.  

Merkkiä F2 voidaan käyttää myös risteyksessä.  

Vihreä pohjaväri osoittaa moottoritien tai moottoriliikennetien suunnan. Musta pohjaväri osoittaa yksityisen tien suunnan. Valkoinen pohjaväri osoittaa paikalliskohteen. Keltainen pohjaväri ja musta teksti osoittaa kiertotien tai tilapäisen liikennejärjestelyn. Punaisella vinoristillä peitetty kohde osoittaa, että reitti kyseiseen kohteeseen on tilapäisesti pois käytöstä. 

F4 Kiertotien suunnistustaulu  

F4.1 

F4.2 

Merkillä annetaan ennakkotieto kiertotiestä. Merkki voidaan rajoittaa koskemaan siinä osoitettua ajoneuvoryhmää. 

F5 Kiertotieopastus 

F5 

F6 Ajoreittiopastus 

F6 

Merkillä ilmoitetaan ajoreitti siinä olevan nuolen suuntaan, silloin kun alueella on rajoitettu kääntymistä tai siellä muuten on poikkeuksellisia liikennejärjestelyjä.  

F7 Ajokaistaopastus 

F7.1 

F7.2 

F7.3  

F7.4 

F7.5 

F7.6 

Merkillä osoitetaan ajokaistajärjestely merkkiä seuraavassa risteyksessä tai tienkohdassa, jonka ajokaistajärjestely poikkeaa tavanomaisesta. Merkin nuolikuviota sovelletaan tilanteen mukaan. Tilapäisissä liikennejärjestelyissä merkin pohjaväri on keltainen. 

F8 Ajokaistan päättyminen 

F8.1 

F8.2  

Merkin nuolikuviota sovelletaan tilanteen mukaan. Tilapäisissä liikennejärjestelyissä merkin pohjaväri on keltainen.  

F9 Viitoituksen koontimerkki 

F9 

Merkillä osoitetaan viitoituskohteita, jotka ovat saavutettavissa seuraamalla merkin alaosassa esitettyä viitoituskohdetta, tiennumeroa tai liikennemerkkiä. Väreihin sovelletaan mitä merkeistä F1—F3 säädetään.  

F10 Ajokaistan yläpuolinen viitta  

F10 

F11 Ajokaistan yläpuolinen viitta 

F11 

F12 Ajokaistan yläpuolinen erkanemisviitta 

F12 

Merkit F10—F12. Merkillä osoitetaan liikennesuunta, jolle ajokaista on tarkoitettu, ja tarvittaessa useammat tällaiset ajokaistat ja liikennesuunnat. Väreihin sovelletaan mitä merkeistä F1—F3 säädetään. 

Merkki sijoitetaan ajokaistan yläpuolelle. 

F13 Tienviitta  

F13 

F14 Erkanemisviitta 

F14 

Merkit F13—F14. Väreihin sovelletaan mitä merkeistä F1—F3 säädetään. 

F15 Kiertotien viitta 

F15 

F16 Osoiteviitta  

F16 

Merkin kannassa voidaan käyttää vapaamuotoista tunnusta. 

F17 Osoiteviitan ennakkomerkki 

F17 

F18 Liityntäpysäköintiviitta 

F18.1 

F18.2 

F18.3 

F18.4 

F18.5 

F19 Jalankulun viitta  

F19 

F20 Pyöräilyn viitta 

F20.1 

F20.2 

F21 Pyöräilyn suunnistustaulu 

F21.1 

F21.2 

F22 Pyöräilyn etäisyystaulu 

F22 

F23 Pyöräilyn paikannimi  

F23 

Merkit F19—F23. Merkeissä voidaan käyttää reittitunnuksia ja muita vapaamuotoisia tunnuksia. 

Jalankulkualueella voidaan käyttää myös muita reitti- ja paikannusmerkintöjä. Tilapäisissä liikennejärjestelyissä merkin pohjaväri voi olla keltainen. 

F24 Umpitie 

F24.1 

F24.2 

F24.3 

Merkin kuviota voidaan soveltaa tilanteen mukaan. 

F25 Enimmäisnopeussuositus  

F25 

Merkillä osoitetaan vaarallisessa tienkohdassa normaaleissa keli- ja liikenneolosuhteissa suositeltavaa enimmäisnopeutta. 

F26 Etäisyystaulu 

F26 

Moottoritiellä ja moottoriliikennetiellä merkin pohjaväri on vihreä.  

F27 Paikannimi 

F27.1 

F27.2 

Moottoritiellä ja moottoriliikennetiellä merkin pohjaväri on vihreä. Paikalliskohteen osoittavan merkin pohjaväri on valkoinen. 

Merkillä F27.1. voidaan osoittaa myös kunnan tai maakunnan raja, jolloin merkissä käytetään kunnan tai maakunnan vaakunaa. Merkillä F27.2 voidaan osoittaa vesistön nimi.  

F28 Kansainvälisen pääliikenneväylän numero 

F28 

F29 Valtatien numero 

F29 

F30 Kantatien numero 

F30 

F31 Seututien numero  

F31 

F32 Muun maantien numero 

F32 

F33 Kehätien numero 

F33 

F34 Eritasoliittymän numero 

F34 

F35 Opastus numeron tarkoittamalle tielle  

F35 

F36 Varareitti 

F36 

Merkillä voidaan osoittaa numeroidun tien ennalta suunniteltu varareitti, jonne liikenne ohjataan päätien ollessa tilapäisesti suljettu. 

F37 Moottoritien tunnus 

F37 

F38 Moottoriliikennetien tunnus 

F38 

F39 Lentoasema 

F39 

F40 Autolautta 

F40 

F41 Matkustajasatama 

F41 

F42 Tavarasatama 

F42 

F43 Tavaraterminaali 

F43 

F44 Teollisuusalue tai yritysalue 

F44 

F45 Vähittäiskaupan suuryksikkö  

F45 

Merkillä voidaan osoittaa maakuntakaavan mukainen merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö.  

F46 Pysäköinti 

F46.1 

F46.2 

Merkin yhteydessä voidaan vaihtuva pysäköintitilatieto esittää mustalla pohjalla olevalla valkoisella tai keltaisella tekstillä tai numerolla taikka vihreällä tai punaisella tekstillä. 

F47 Rautatieasema 

F47 

F48 Linja-autoasema 

F48 

F49 Keskusta 

F49 

F50 Tietylle ajoneuvolle tarkoitettu reitti 

F50 

Merkin kuva vaihtelee ajoneuvoryhmän mukaisesti. 

F51 Vaarallisten aineiden kuljetukselle tarkoitettu reitti  

F51 

F52 Jalankulkijalle tarkoitettu reitti 

F52 

F53 Esteetön reitti 

F53 

F54 Reitti, jolla on portaat 

F54.1 

F54.2 

F55 Reitti ilman portaita 

F55.1 

F55.2  

F55.3 

F55.4 

F56 Hätäuloskäynti 

F56.1 

F56.2 

F57 Poistumisreitti 

F57.1 

F57.2 

Liite 3.7 

Palvelukohteiden opastusmerkit 

G1 Palvelukohteen opastustaulu 

G1 

G2 Palvelukohteen opastustaulu 

G2 

G3 Palvelukohteen erkanemisviitta 

G3 

Merkit G1—G3. Merkin pohjaväri on sininen tai ruskea, mikä määräytyy merkissä käytettävien tunnusosien mukaan. 

G4 Palvelukohteen osoiteviitta 

G4 

G5 Palvelukohteen osoiteviitan ennakkomerkki 

G5 

G6 Radioaseman taajuus 

G6 

Merkissä oleva luku osoittaa radioaseman taajuutta, jolla lähetetään säännöllisesti liikennettä koskevia tiedotuksia. 

G7 Opastuspiste 

G7 

G8 Opastustoimisto 

G8 

G9 Ensiapu 

G9 

G10 Autokorjaamo 

G10 

G11 Polttoaineen jakelu 

G11.1 

G11.2 

G11.3 

G11.4 

Merkki G11.1 Bensiini tai etanoli. Merkki G11.2 Paineistettu maakaasu. Merkki G11.3 Sähkö. Merkki G11.4 Vety. 

G12 Hotelli tai motelli  

G12 

G13 Ruokailupaikka 

G13 

G14 Kahvila tai pikaruokapaikka 

G14 

G15 Käymälä 

G15 

G16 Retkeilymaja 

G16 

G17 Leirintäalue 

G17 

G18 Matkailuajoneuvoalue 

G18 

G19 Levähdysalue 

G19 

G20 Ulkoilualue 

G20 

G21 Hätäpuhelin 

G21 

G22 Sammutin 

G22 

Merkit G7—G22. Merkin tunnusosaa voidaan käyttää opastusmerkeissä. 

G23 Museo tai historiallinen rakennus  

G23 

G24 Maailmanperintökohde 

G24 

G25 Luontokohde 

G25 

G26 Näköalapaikka 

G26 

G27 Eläintarha tai -puisto 

G27 

G28 Muu nähtävyys 

G28 

G29 Uintipaikka 

G29 

G30 Kalastuspaikka 

G30 

G31 Hiihtohissi  

G31 

G32 Maastohiihtokeskus 

G32 

G33 Golfkenttä 

G33 

G34 Huvi- ja teemapuisto 

G34 

G35 Mökkimajoitus 

G35 

G36 Aamiaismajoitus  

G36 

G37 Suoramyyntipaikka 

G37 

G38 Käsityöpaja 

G38 

G39 Kotieläinpiha 

G39 

G40 Ratsastuspaikka 

G40 

Merkit G23—G40. Merkin tunnusosaa voidaan käyttää opastusmerkeissä G1—G5. 

G41 Matkailutie 

G41.1 

G41.2 

Merkissä G41.2 käytetään matkailutien yksilöllistä tunnusta. 

G42 Tilapäinen opastusmerkki 

G42 

Merkissä voidaan käyttää vapaamuotoista tunnusta.  

Liite 3.8 

Lisäkilvet 

H1 Kohde risteävässä suunnassa 

H1 

Lisäkilpeen voidaan lisätä etäisyyttä osoittavia lukuja. 

H2 Kohde nuolen suunnassa 

H2.1 

H2.2 

H2.3 

H3 Vaikutusalueen pituus 

H3 

H4 Etäisyys kohteeseen 

H4 

H5 Etäisyys pakolliseen pysäyttämiseen 

H5 

H6 Vapaa leveys 

H6 

H7 Vapaa korkeus  

H7 

H8 Sähköjohdon korkeus 

H8 

Lisäkilvessä oleva luku ilmoittaa turvallisen korkeuden sähköjohdon kohdalla. 

H9 Vaikutusalue molempiin suuntiin 

H9.1 

H9.2 

H10 Vaikutusalue nuolen suuntaan 

H10 

H11 Vaikutusalue päättyy 

H11 

H12 Ajoneuvoryhmä 

Lisäkilvellä osoitetaan, että liikennemerkillä osoitettu kielto, rajoitus, määräys tai sääntö koskee vain lisäkilvessä ilmaistua ajoneuvoa. Jos kielto, rajoitus, määräys tai sääntö ei koske lisäkilvessä ilmaistua ajoneuvoa, lisäkilvessä käytetään tekstiä ”Ei koske”. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää lisäkilpeä H24

H12.1 Henkilöauto 

H12.2 Linja-auto 

H12.3 Kuorma-auto 

H12.4 Pakettiauto 

H12.5 Matkailuperävaunu  

H12.6 Matkailuauto 

H12.7 Invalidin ajoneuvo 

Lisäkilpi H12.7. Invalidin ajoneuvo on ajoneuvo, joka on erityisesti varustettu vammaisen henkilön käyttöön tai kuljetukseen taikka jossa on liikuntaesteisen pysäköintitunnus. Lisäkilpeä voidaan käyttää myös merkin A15 ja A33 yhteydessä, jolloin se tarkoittaa, että tienkohdassa on erityisesti varottava vammaisia. 

H12.8 Moottoripyörä 

H12.9 Mopo 

H12.10 Polkupyörä 

H12.11 Moottorikelkka 

H12.12 Traktori 

H12.13 Vähäpäästöinen ajoneuvo 

Lisäkilpi H12.13. Vähäpäästöinen ajoneuvo on ajoneuvo, jonka yhdistettyä kulutusta vastaava hiilidioksidipäästö on lisäkilven lukemaa pienempi. Päästö on ilmoitettu ajoneuvoliikennerekisterissä. 

H13 Pysäköintitapa 

H13.1 

H13.2 

Lisäkilvellä osoitetaan ajoneuvon sijoitus reunakiveen nähden. 

H14 Kielto ryhmän A vaarallisten aineiden kuljetukselle  

H14 

Lisäkilvellä osoitetaan, että liikennemerkillä C8 osoitettu kielto koskee vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä annetun Liikenteen turvallisuusviraston määräyksen mukaisen ryhmän A vaarallisten aineiden kuljetusten läpiajoa.  

H15 Kielto ryhmän B vaarallisten aineiden kuljetukselle  

H15 

Lisäkilvellä osoitetaan, että liikennemerkillä C8 osoitettu kielto koskee vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä annetun Liikenteen turvallisuusviraston määräyksen mukaisen ryhmän B vaarallisten aineiden kuljetusten läpiajoa. Kuljetus on sallittu, jos aineen kuormaus- tai purkamispaikka sijaitsee sanotuin merkein rajoitetulla alueella. Kuormaus- tai purkamispaikalle on ajettava lyhintä reittiä, ja ajoneuvo on viipymättä kuormauksen jälkeen siirrettävä pois merkein rajoitetulta alueelta.  

H16 Tunneliluokka 

H16 

Lisäkilvellä osoitetaan, että liikennemerkillä C8 osoitettu kielto koskee Liikenteen turvallisuusviraston määräyksen mukaisten vaarallisten aineiden kuljetuksia tunnelissa. Kirjain B, C, D tai E osoittaa tunneliluokan.  

H17 Voimassaoloaika 

H17.1 

Lisäkilpi H17.1. Arkipäivä maanantaista perjantaihin.  

H17.2 

Lisäkilpi H17.2. Arkilauantai.  

H17.3 

Lisäkilpi H17.3. Sunnuntai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä tai kirkollinen juhlapäivä. Kellonajan punainen väri ei vaihdu lisäkilven pohjavärin mukaan.  

H18 Aikarajoitus 

H18 

Merkin C38 yhteydessä on lisäkilvellä osoitetun minuuttimäärän (min) tai tuntimäärän (h) ylittävä pysäköinti kielletty. Merkin E2, E3 tai E4 yhteydessä lisäkilpi ilmoittaa pisimmän sallitun pysäköintiajan. 

H19 Pysäköintiajan alkamisen osoittamisvelvollisuus 

H19.1 

H19.2 

Lisäkilvellä osoitetaan pysäköintiajan alkamisen osoittamisvelvollisuus pysäköitäessä muuta moottorikäyttöistä ajoneuvoa kuin mopoa ja moottoripyörää. Lisäkilvellä osoitetaan myös kaikkia ajoneuvoja koskeva pysäköintiin liittyvä aikarajoitus. 

Aikarajoituksesta on voimassa, mitä lisäkilven H18 kohdalla säädetään. Aikarajoitus lasketaan kuitenkin alkavaksi pysäköinnin alkamista seuraavasta puoli- tai tasatunnista. 

Jos aikarajoitus on voimassa vain tiettynä aikana ja ajoneuvo on pysäköity aikana, jolloin rajoitus ei ole voimassa tai jolloin rajoituksen voimassaolon päättymiseen on alle puoli tuntia, sallittu pysäköintiaika lasketaan alkavaksi silloin kun rajoitus tulee seuraavan kerran voimaan.  

H20 Maksullinen pysäköinti 

H20 

Merkin C38 yhteydessä lisäkilpi osoittaa, että pysäköinti on kiellon estämättä sallittu, jos pysäköinnistä on suoritettu vahvistettu maksu. Merkin E2, E3 tai E4 yhteydessä lisäkilpi osoittaa, että pysäköintipaikan käytöstä on suoritettava vahvistettu maksu. 

Maksuvelvollisuus on voimassa lisäkilvessä ilmoitettuna voimassaoloaikana. Jollei voimassaoloaikaa ole ilmoitettu, maksuvelvollisuus on aina voimassa. Lisäkilvessä voidaan lisäksi ilmoittaa maksun suorittamistapa (esimerkiksi "Lippuautomaatti" tai "Ennakkomaksu").  

Jos vahvistettu maksu on suoritettu muulla tavalla kuin kyseistä pysäköintipaikkaa tai -aluetta varten tarkoitettuun pysäköintimittariin, maksun suorittamista osoittava pysäköintilippu tai maksulaite on pysäköimisen ajaksi sijoitettava näkyvään paikkaan, autossa tuulilasin tai sivulasin sisäpuolelle niin, että lipun tai laitteen etupuoli on kokonaisuudessaan ulkoapäin nähtävissä ja luettavissa. 

Mitä kolmannessa kappaleessa säädetään, ei koske sähköisesti suoritettuja maksuja. 

H21 Latauspaikka 

H21 

Lisäkilvellä osoitetaan sähkökäyttöisen ajoneuvon lataukseen tarkoitettu paikka. Lisäkilpeä käytetään merkin E2 yhteydessä. 

H22 Etuajo-oikeutetun liikenteen suunta 

H22.1 

H22.2 

Paksummalla viivalla osoitetaan etuajo-oikeutetun liikenteen suunta ja ohuemmalla viivalla suunnat, jotka ovat liikennemerkillä B5 tai B6 osoitettu väistämisvelvollisiksi. Etuajo-oikeutetussa suunnassa lisäkilpeä käytetään merkin B1 tai A33 yhteydessä. 

H23 Kaksisuuntainen pyörätie 

H23.1 

Lisäkilvellä H23.1 voidaan osoittaa risteävä kaksisuuntainen pyörätie. Lisäkilpeä käytetään merkin B5 tai B6 yhteydessä. 

H23.2  

Lisäkilpeä H23.2 käytetään merkkien D5—D7 yhteydessä. 

H24 Tekstillinen lisäkilpi 

H24 

Jos liikenteen ohjauksessa tarvitaan lisäkilpeä, jota ei ole tässä asetuksessa vahvistettu, voidaan käyttää tekstillistä lisäkilpeä. 

H25 Huoltoajo sallittu 

H25 

Lisäkilvellä osoitetaan, että liikennemerkistä ilmenevän kiellon estämättä on sallittu: 

1) kiinteistön, sillä olevien rakennusten, tilojen ja laitteiden huoltoon tai vartiointiin liittyvä ajo silloin, kun se on välttämätöntä; 

2) jakeluliikenne sekä sellaisten tavaroiden kuljetus, joiden kantamista ei niiden painon tai muun erityisen syyn takia ole kohtuullista edellyttää; 

3) sellaisen henkilön kuljetus, jonka toiminta- tai liikkumiskyky tai kyky suunnistautua on iän, vamman tai sairauden takia taikka muusta syystä rajoittunut; 

4) lasten kuljetus, kun yhdellä henkilöllä on valvottavanaan useampi kuin yksi alle seitsemän vuoden ikäinen lapsi; 

5) asiakkaan noutaminen ja tuominen taksiliikenteessä olevalla ajoneuvolla; tai 

6) ajoneuvon kuljettaminen, kun kuljettaja on liikuntavammainen. 

H26 Hätäpuhelin ja sammutin 

H26 

Lisäkilvellä osoitetaan hätäpuhelin tai sammutin taikka molemmat hätäpysäyttämispaikan varustuksen mukaan. Lisäkilpeä käytetään merkin E21 yhteydessä. 

Liite 3.9 

Muut liikenteenohjaukseen tarkoitetut merkit 

I1 Sulkupuomi 

Merkit I1—I4. Sulkulaitteilla suljetaan tie tai tien osa, taikka ohjataan liikenne halutulle ajolinjalle. Tielle asetettavien sulkulaitteiden värit ovat punainen ja keltainen. Tienkäyttäjien varoittamiseksi voidaan sulkulaitteissa käyttää vilkkuvaa tai kiinteää keltaista valoa. Jos tie on suljettu ajoneuvoliikenteeltä, sulkulaitteissa voidaan käyttää kiinteää punaista valoa. Merkkeihin voidaan kiinnittää liikennemerkkejä niin kuin siitä valtioneuvoston asetuksessa erikseen säädetään. 

I1 

I2 Sulkuaita 

I2.1 

I2.2 

I3 Sulkupylväs 

I3.1 

I3.2 

Merkkiä I3.1 käytetään ajokaistan vasemmassa reunassa ja merkkiä I3.2 ajokaistan oikeassa reunassa. 

I3.3 

I4 Sulkukartio 

I4 

I5 Taustamerkki 

Merkit I5—I8. Ajoradan ulko- tai yläpuolella olevissa kiinteissä esteissä ja varoituslaitteissa käytettävät värit ovat musta ja keltainen. Tilapäisissä liikennejärjestelyissä käytettävät väri ovat punainen ja keltainen. 

I5 

Merkillä I5 voidaan osoittaa poikkeuksellisen pienisäteisiä kaarteita tai yllättäviä ajosuunnan muutoksia sekä T-risteyksen taustamerkkinä.  

I6 Kaarteen suuntamerkki 

I6 

Merkkiä I6 voidaan käyttää kaarteessa, jonka kaarresäde pienenee. 

I7 Reunamerkki 

I7.1 

I7.2 

Merkillä I7 voidaan osoittaa tien reuna esteen kohdalla tai kun ajorata kapenee äkillisesti. Merkkiä I7.1 käytetään tien vasemmassa reunassa ja merkkiä I7.2 tien oikeassa reunassa. 

I8 Korkeusmerkki 

I8 

Merkkiä I8 käytetään esteessä, kun sallittu alikulkukorkeus on alle 4,4 metriä 

I9 Alikulun korkeusmitta 

I9 

Merkillä voidaan osoittaa alikulkukorkeus paikoissa, joissa korkeus vaihtelee tien poikkisuunnassa. 

I10 Liikennemerkkipylvään tehostamismerkki 

I10.1 

I10.2 

Merkillä voidaan tehostaa liikennemerkkipylvään näkyvyyttä.  

I11 Erkanemismerkki 

I11 

Merkillä osoitetaan erkanevan tien alkamiskohta.  

I12 Reunapaalu 

I12.1 

I12.2 

Merkkiä I12.1 käytetään ajoradan vasemmalla puolella ja merkkiä I12.2 ajoradan oikealla puolella. 

I13 Siirtokehotus 

I13 

Merkkiä käytetään ajoneuvojen siirrosta annetun lain 6 §:ssä määritetyissä tilanteissa. Merkissä voidaan kertoa siirtokehotuksen syy, voimassaoloaika, yhteystiedot ja muita tarvittavia tietoja.  

I14 Paikannusmerkki 

I14 

Merkillä osoitetaan paikannuspiste moottorikelkkailureitillä.  

I15 Automaattinen liikennevalvonta 

I15 

Merkillä osoitetaan tiejakso, jossa on automaattista liikennevalvontaa. 

I16 Tekninen valvonta 

I16 

Merkillä osoitetaan paikka, jossa viranomainen suorittaa teknistä valvontaa.  

I17 Poronhoitoalue 

I17.1  

I17.2 

Merkki sijoitetaan poronhoitoalueen rajalle tärkeimmille teille. Merkki voidaan toistaa poronhoitoalueella. 

I18 Yleinen nopeusrajoitus  

I18 

Merkillä ilmoitetaan rajanylityspaikoilla ja autolauttasatamissa Suomen yleisistä nopeusrajoituksista. 

I19 Valtion raja 

I19 

Liite 4.1 

Pituussuuntaiset tiemerkinnät 

K1 Keskiviiva 

Keskiviiva on valkoinen katkoviiva, joka erottaa ajoradalla vastakkaiset ajosuunnat toisistaan. Jatkuva ajaminen keskiviivan päällä on kielletty. Keskiviivaa voidaan käyttää myös pyörätiellä. Keskiviivan viivan ja välin suhde on 1:3. Keskiviiva voidaan korvata kahdella rinnakkaisella keskiviivalla. 

K2 Ajokaistaviiva 

Ajokaistaviiva on valkoinen katkoviiva, joka erottaa ajokaistat toisistaan. Jatkuva ajaminen ajokaistaviivan päällä on kielletty. Ajokaistaviivan viivan ja välin suhde on 1:3. Ryhmittymisalueella viivan ja välin suhde voi olla 1:1. Toisistaan erkanevien liikennesuuntien välillä ajokaistaviiva on normaalia leveämpi.  

Pyöräkaista, linja-autokaista tai raitiovaunukaista erotetaan muusta ajoradasta normaalia leveämmällä ajokaistaviivalla, jonka viivan ja välin suhde on 1:1. 

K3 Sulkuviiva 

Sulkuviiva on yhtenäinen ajokaistojen välissä oleva valkoinen viiva. Ajoneuvolla ei saa ylittää ajosuunnalleen tarkoitettua sulkuviivaa eikä ajaa sen päällä. Ajoneuvolla ei myöskään saa ajaa ajoneuvolle tarkoitetun vastakkaiset ajosuunnat erottavan sulkuviivan vasemmalla puolella. Sulkuviiva on tarkoitettu ajoneuvon ajosuunnalle silloin, kun sulkuviivan vieressä sen oikealla puolella ei ole katkoviivaa. Jos sulkuviiva on tarkoitettu molemmille ajosuunnille, käytetään kaksoissulkuviivaa. 

Pyöräkaista, linja-autokaista tai raitiovaunukaista erotetaan muusta ajoradasta normaalia leveämmällä sulkuviivalla. 

K4 Varoitusviiva 

Varoitusviiva on valkoinen katkoviiva, joka ilmoittaa alkavasta vastakkaiset ajosuunnat erottavasta sulkuviivasta. Varoitusviivan viivan ja välin suhde on 3:1. Varoitusviiva on tarkoitettu ajoneuvon ajosuunnalle silloin, kun varoitusviivan vieressä sen oikealla puolella ei ole ajokaistaviivaa tai sulkuviivaa. 

Vaihtuvasuuntainen ajokaista osoitetaan ajokaistan molemmin puolin olevalla kaksoisvaroitusviivalla. 

K5 Sulkualue 

Sulkualue osoitetaan sulkuviivalla rajatulla valkoisella viivoituksella. Sulkualue voi rajautua myös reunaviivaan tai reunakiveen. Viivoitus voidaan korvata kokonaan tai osittain yhtenäisellä valkoisella merkinnällä. 

Ajoneuvon kuljettaminen sekä pysäyttäminen ja pysäköinti sulkualueella on kielletty. 

K6 Reunaviiva 

Reunaviiva on yhtenäinen valkoinen viiva, joka osoittaa ajoradan reunan. Reunaviivaa voidaan käyttää myös pyörätiellä. Reunaviivan jatke voidaan merkitä valkoisella katkoviivalla risteykseen, jossa sivusuunnan ajoneuvoille on liikennemerkillä osoitettu väistämisvelvollisuus tai jos risteys on liikennevalo-ohjattu. Katkoviiva voidaan merkitä myös ajoradasta erotettujen pysäkkien tai vastaavien alueiden kohdalla. Viivan ja välin suhde on 1:1. 

Liite 4.2 

Poikkisuuntaiset tiemerkinnät 

L1 Pysäytysviiva 

Pysäytysviiva on yhtenäinen valkoinen tien poikkisuuntainen viiva. Sillä voidaan osoittaa paikka, jota ennen ajoneuvo on liikennemerkin tai liikennevalon mukaisesti pysäytettävä. 

L2 Väistämisviiva 

Väistämisviiva on pienistä valkoisista kolmioista muodostuva tien poikkisuuntainen viiva. Väistämisviivalla voidaan tehostaa liikennemerkillä B4, B5 tai B7 osoitettua väistämisvelvollisuutta. 

L3 Suojatie 

Suojatie osoitetaan valkoisella tien suuntaisella juovituksella. 

L4 Pyörätien jatke 

Pyörätien jatke osoitetaan kahdella valkoisella katkoviivalla. Merkintää käytetään osoittamaan pyörätieltä tulevalle polkupyöräilijälle ja mopoilijalle ajoradan ylityspaikka. Merkintää voidaan käyttää myös muissa polkupyöräilijälle ja mopoilijalle tarkoitetuissa ajoradan ylityspaikoissa. Pyörätien jatke merkitään vain jos väistämisvelvollisuus ajorataa ylittäviä kohtaan on osoitettu liikennemerkillä B5, B6 tai B7. Pyörätien jatke merkitään myös liikennevalo-ohjatussa ajoradan ylityskohdassa. Jos pyörätien jatke merkitään suojatiemerkinnän rinnalle tai keskelle, suojatien puoleista katkoviivaa ei tarvitse merkitä. 

L5 Töyssy 

Töyssy merkitään valkoisella ruutumerkinnällä. Merkintää käytetään myös korotetun suojatien tai muun vastaavan rakenteen yhteydessä. 

L6 Heräteraidat 

Poikittain ajosuunnassa oleva valkoisten viivojen ryhmä, heräteraidat, ilmoittaa tienkohdasta, jossa tulee noudattaa erityistä tarkkaavaisuutta ja kiinnittää huomiota ajonopeuteen. Poikkiviivojen vaikutuksen tehostamiseksi käytetään ääntä tai tärinää aiheuttavia rakenneratkaisuja. Heräteraitoja voidaan käyttää myös tehostamaan 24 § :n 4 momentin väistämisvelvollisuutta 

Liite 4.3 

Muut tiemerkinnät 

M1 Ajokaistanuoli 

Valkoisella ajokaistanuolella voidaan ryhmittymistä varten osoittaa, mihin suuntaan tai suuntiin asianomaista ajokaistaa käyttävä saa risteyksestä poistua. Ajokaistanuolella osoitetusta ryhmitysjärjestelystä poiketen saa polkupyöräilijä ja mopoilija, joka aikoo kääntyä vasemmalle, ajaa risteyksen yli oikeanpuoleista suoraan ajavalle liikenteelle tarkoitettua ajokaistaa pitkin.  

Ajokaistanuolella voidaan osoittaa myös kulkusuunta ajokaistalla ja pyörätiellä. 

M2 Ajokaistan vaihtamisnuoli 

Valkoisella ajokaistan vaihtamisnuolella voidaan ilmoittaa ajokaistan päättymisestä. Vastakkaisille ajosuunnille tarkoitettujen ajokaistojen väliin sijoitettuna ajokaistan vaihtamisnuolella voidaan tehostaa varoitusviivan K4 vaikutusta. 

M3 Pysäköintialue 

Liikennemerkillä osoitettu pysäköintialue erotetaan ajoradasta yhtenäisellä valkoisella viivalla. Samanlaisella viivalla voidaan osoittaa ajoneuvojen sijoitus alueen sisällä. Pihakadulla pysäköintialue voidaan osoittaa ilman liikennemerkkiä. 

M4 Keltainen reunamerkintä 

Keltaisella yhtenäisellä reunamerkinnällä voidaan osoittaa linja-auton tai raitiovaunun pysäkkiin liittyvä pysäyttämisrajoitus. Merkinnällä voidaan epäselvissä tapauksissa selventää liikennemerkillä osoitettua tai 37 § ja 38 §:n mukaista pysäyttämis- tai pysäköintikieltoa. Keltainen reunamerkintä merkitään reunatukeen tai ajoradan reunaviivan päälle. 

M5 Pysäyttämisrajoitus 

Keltaisella pysäyttämisrajoitusmerkinnällä voidaan tehostaa liikennemerkillä osoitettua pysäyttämiskieltoa, joka ei koske kaikkia ajoneuvoryhmiä.  

M6 Ohjausviiva 

Ohjausviiva on valkoinen katkoviiva, jota voidaan käyttää ohjaamaan liikenne sille tarkoitetulle ajokaistalle. 

M7 Jalankulkija 

Valkoista jalankulkijamerkintää voidaan käyttää jalkakäytävällä tai muilla jalankulkuun käytetyillä alueilla. 

M8 Pyöräilijä 

Valkoista pyöräilijämerkintää käytetään pyöräkaistalla, pyörätiellä, pyörätien jatkeella ja pyöräilijän odotustilassa. Merkintää käytetään myös yksisuuntaisella tiellä jolla polkupyöräliikenne on sallittu molempiin suuntiin. 

M9 Väistämisvelvollisuutta osoittava ennakkomerkintä 

Valkoisella kolmiomerkinnällä voidaan tehostaa liikennemerkillä B5 osoitettua väistämisvelvollisuutta. 

M10 ”STOP”-ennakkomerkintä 

Valkoisella ”STOP”-merkinnällä voidaan tehostaa liikennemerkillä B6 osoitettua pakollista pysäyttämistä. 

M11 ”P”-merkintä 

Valkoista ”P”-merkintää voidaan käyttää liikennemerkillä osoitetulla pysäköintipaikalla. Pihakadulla pysäköintialue voidaan osoittaa ilman liikennemerkkiä. 

M12 Invalidin ajoneuvo 

Valkoista invalidin ajoneuvo-merkintää voidaan käyttää liikennemerkillä osoitetulla invalidin ajoneuvolle tarkoitetulla pysäköintipaikalla. 

M13 ”BUS”-merkintä 

Valkoista ”BUS”-merkintää voidaan käyttää liikennemerkillä osoitetulla linja-autokaistalla, linja-autolle tarkoitettu pysäköintipaikalla tai pysäkillä. Yhdistettynä ajokaistanuolen kanssa merkinnällä tehostetaan liikennemerkillä osoitettua linja-autolle ja mahdollisesti muulle ajoneuvolle sallittua muusta liikenteestä poikkeavaa ajosuuntaa. 

M14 ”TAXI”-merkintä 

Valkoisella ”TAXI”- merkinnällä voidaan osoittaa liikennemerkillä osoitettu taksiasema tai taksiruutu. 

M15 Lataus 

Valkoisella latausmerkinnällä voidaan osoittaa liikennemerkillä osoitettu ladattavalle sähkökäyttöiselle ajoneuvolle tarkoitettu latauspaikka. 

M16 Nopeusrajoitus 

Valkoisella nopeusrajoitusmerkinnällä voidaan tehostaa liikennemerkillä osoitettua nopeusrajoitusta. 

M17 Tiennumero 

Valkoisella tien numero -merkinnällä voidaan osoittaa tien numero. 

M18 Risteysruudutus 

Keltaisella risteysruudutuksella voidaan osoittaa, että ajoneuvoa ei saa pysäyttää merkinnän kohdalle.  

M19 Liikennemerkki 

Liikennemerkkimerkinnällä voidaan tehostaa liikennemerkin vaikutusta.  

Liite 5.1 

Moottorikäyttöisen ajoneuvon suurin sallittu nopeus (99 §) 

 

Moottorikäyttöinen ajoneuvo 

kilometriä tunnissa 

Kuorma-auto 

80  

Erikoisauto 

80  

Erikoisauto, jonka omamassa on alle 1,8 tonnia, b kohdasta poiketen 

100 

Muu traktori kuin e, f ja g kohdassa tarkoitettu traktori 

40 

Liikennetraktori 

50 

Rakenteelliselta nopeudeltaan yli 40 kilometriä tunnissa oleva b-luokan traktori 

60 

Lukkiutumattomin jarruin varustettu b-luokan traktori, jonka kaikki akselit ovat jousitettuja ja jonka rakenteellinen nopeus on yli 60 kilometriä tunnissa, f kohdasta poiketen 

80 

Levikepyörillä varustettu e, f ja g kohdassa tarkoitettu traktori, jonka leveys levikepyöristä mitattuna on yli 2,6 metriä tai traktori johon on kytketty yli 2,6 metriä leveä työväline, e, f ja g kohdasta poiketen 

40 

Ajoneuvo, jossa vähintään yksi akseli on jousittamaton, ei kuitenkaan moottoripyörä 

60  

Moottorityökone ja maastoajoneuvo 

40  

Moottorikelkka moottorikelkkailureitillä, j kohdasta poiketen 

60  

Ajoneuvo, jossa on metallipintaisia telaketjuja  

20  

Linja-auto 

80  

Edellä m kohdasta poiketen linja-auto, jos se on varustettu erityisin turvalaittein ja -varustein eikä siinä ole seisovia matkustajia. Liikenteen turvallisuusvirasto antaa tekniset määräykset turvalaitteista ja -varusteista. 

100  

Matkailuautoon, jonka suurin teknisesti sallittu massa on yli 3,5 tonnia, sovelletaan linja-autolle m ja n kohdissa säädettyjä suurimman sallitun nopeuden arvoja.  

 

Kaksi- ja kolmipyöräinen mopo sekä kevyt nelipyörä 

45 

Pienitehoinen mopo 

25 

Taulukon h kohdassa säädettyä rajoitusta ei sovelleta tienpitoon käytettävään traktoriin. 

Liite 5.2 

Moottorikäyttöisen ajoneuvon sekä hinattavan ajoneuvon tai hinattavien ajoneuvojen muodostaman ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu nopeus (99 §) 

 

Moottorikäyttöinen ajoneuvo 

kilometriä tunnissa 

Auto ja L-luokan ajoneuvo 

80  

Kuitenkin henkilö- ja pakettiauto, johon on kytketty luokittelumassaltaan enintään 750 kilogramman painoinen perävaunu sekä moottoripyörä, johon on kytketty perävaunu 

100 

Ajoneuvo, johon on kytketty jousittamaton hinattava ajoneuvo 

60  

Traktori, johon on kytketty hinattava ajoneuvo, jota ei ole varustettu lukkiutumattomin jarruin 

60 

Traktori silloin, kun ajoneuvoyhdistelmän jollekin ajoneuvolle tai kytkentälaitteelle ei ole saatavissa tietoa sallitusta massasta 

40 

Moottorikelkka, traktori ja liikennetraktori, jos perävaunussa kuljetetaan henkilöitä 

40  

Traktori, johon on kytketty yli 2,6 metrin levyinen hinattava ajoneuvo  

40 

Taulukon g kohdassa säädettyä rajoitusta ei sovelleta erikoiskuljetukseen eikä tienpitoon käytettävään traktorin ja hinattavan ajoneuvon muodostamaan ajoneuvoyhdistelmään. 

Liite 6.1 

Akselille kohdistuvat suurimmat sallitut massat (116 §) 

 

Akseli  

tonnia 

Muu kuin vetävä akseli 

10  

Vetävä akseli 

11,5  

Liite 6.2 

Moottorikäyttöisen ajoneuvon ja hinattavan ajoneuvon telille kohdistuvat suurimmat sallitut massat (116 §) 

 

Moottorikäyttöisen ajoneuvon teli 

tonnia 

Kaksiakselinen teli, jos akseliväli on pienempi kuin 1,0 metriä 

11,5  

Kaksiakselinen teli, jos akseliväli on vähintään 1,0 metriä, mutta pienempi kuin 1,3 metriä 

16  

Kaksiakselinen teli, jos akseliväli on vähintään 1,3 metriä, mutta pienempi kuin 1,8 metriä 

18  

Kaksiakselinen teli, jossa vähintään toinen akseleista on vetävä, jos akseliväli on vähintään 1,3 metriä, mutta pienempi kuin 1,8 metriä ja kukin vetävä akseli on varustettu paripyörin eikä yhdellekään akselille kohdistuva massa ylitä 9,5 tonnia 

19  

Kaksiakselinen teli, jossa vähintään toinen akseleista on vetävä, jos akseliväli on vähintään 1,3 metriä mutta pienempi kuin 1,8 metriä ja vetävä akseli on varustettu paripyörin ja ilmajousitettu tai varustettu ilmajousitusta vastaavaksi tunnustetulla jousituksella 

20 

Kaksiakselinen teli, jossa vähintään toinen akseleista on vetävä, jos akseliväli on vähintään 1,3 metriä mutta pienempi kuin 1,8 metriä ja telin kumpikin akseli on varustettu paripyörin sekä ilmajousitettu tai varustettu ilmajousitusta vastaavaksi tunnustetulla jousituksella taikka jos telin kumpikin akseli on vetävä ja varustettu paripyörin eikä yhdellekään akselille kohdistuva massa ylitä 10,5 tonnia 

21  

Kahden etuakselin muodostama kaksiakselinen teli, jos akseliväli on vähintään 1,8 metriä 

20 

Kolmiakselinen teli, jos akselien etäisyys on pienempi kuin 1,3 metriä 

21  

Kolmiakselinen teli, jos akselien etäisyys on vähintään 1,3 metriä 

24  

Kolmiakselinen teli, jos akselien etäisyys on vähintään 1,3 metriä ja jos vähintään kaksi telin akseleista on varustettu paripyörin 

27  

 

 

 

 

Hinattavan ajoneuvon teli  

 

Kaksiakselinen teli, jos akseliväli on pienempi kuin 1,0 metriä 

11  

Kaksiakselinen teli, jos akseliväli on vähintään 1,0 metriä mutta pienempi kuin 1,3 metriä 

16  

Kaksiakselinen teli, jos akseliväli on vähintään 1,3 metriä mutta pienempi kuin 1,8 metriä 

18  

Kaksiakselinen teli, jos akseliväli on vähintään 1,8 metriä 

20  

Kolmiakselinen teli, jos akselien etäisyys on enintään 1,3 metriä 

21  

Kolmiakselinen teli, jos akselien etäisyys on suurempi kuin 1,3 metriä 

24  

Neli- tai useampiakselinen teli 

24 

Peräkkäisten etuakselien tai peräkkäisten taka-akselien, jotka eivät muodosta teliä, massa ei saa ylittää vastaavalle telille sallittua massan arvoa. 

Liite 6.3 

Auton suurin sallittu massa (117 §) 

 

Auto 

tonnia 

Muu kaksiakselinen auto kuin linja-auto 

18  

Kolmiakselinen auto 

25  

Kolmiakselinen auto, jos sen vetävä taka-akseli on varustettu paripyörin ja ilmajousitettu tai varustettu ilmajousitusta vastaavaksi tunnustetulla jousituksella taikka jos kukin vetävä taka-akseli on varustettu paripyörin eikä yhdellekään akselille kohdistuva massa ylitä 10,5 tonnia 

26 

Kolmiakselinen auto, jonka akseleista kaksi on varustettu paripyörin taikka jonka taka-akseleista toinen on ohjaava tai ohjautuva ja varustettu nimellisleveydeltään vähintään 385 millimetriä olevilla renkailla ja vetävä taka-akseli on varustettu paripyörin ja ilmajousitettu tai varustettu ilmajousitusta vastaavaksi tunnustetulla jousituksella 

28 

Kolmiakselinen nivellinja-auto 

28  

Neliakselinen auto 

31  

Neliakselinen auto, jos sen vetävä taka-akseli on varustettu paripyörin ja ilmajousitettu tai varustettu ilmajousitusta vastaavaksi tunnustetulla jousituksella taikka jos kukin vetävä taka-akseli on varustettu paripyörin eikä yhdellekään akselille kohdistuva massa ylitä 10,5 tonnia 

35  

Viisiakselinen auto 

42  

Kaksiakselinen linja-auto 

19,5 

Auton massa ei kuitenkaan saa ylittää määrää, joka saadaan lisäämällä jokaiselta 0,10 metriltä, jonka auton äärimmäisten akselien välinen etäisyys ylittää 1,80 metriä, 20 tonniin 

 

- jos auto on neliakselinen 

320 kilogrammaa 

- jos auto on viisiakselinen 

350 kilogrammaa 

Auton massasta vähintään 20 prosenttia tulee kohdistua ohjaavaan akseliin tai ohjaaviin akseleihin. Henkilöauton massasta, auton ollessa kuormattu suurinta rekisteröinnissä ja käytössä sallittua massaa ja täyttä taka-akselistolle kohdistuvaa massaa vastaavasti, kuitenkin vähintään 30 prosenttia tulee kohdistua etuakselille. 

 

Muun auton kuin henkilöauton massasta vähintään 25 prosenttia tulee kohdistua vetävään akseliin tai vetäviin akseleihin. 

 

Vaihtoehtoisia käyttövoimia käyttävän auton massa saa olla liitteen 6.3 a—h kohdassa säädettyä suurinta sallittua arvoa suurempi siltä osin kuin valmistaja osoittaa, että massan kasvu johtuu vaihtoehtoisen käyttövoiman edellyttämästä lisäpainosta. Lisäystä saa olla enintään yksi tonni. 

 

Liite 6.4 

Traktorin, moottorityökoneen ja maastoajoneuvon suurin sallittu massa (118 §) 

 

Ajoneuvo (traktori, moottorityökone ja maastoajoneuvo) 

tonnia 

Kaksiakselinen ajoneuvo 

18  

Kolmiakselinen ajoneuvo 

25 

Neliakselinen ajoneuvo 

31  

Viisi- tai useampiakselinen ajoneuvo 

42 

Teloin varustettu ajoneuvo; Liikenteen turvallisuusvirasto voi antaa määräyksiä ajoneuvon telojen maakosketuksessa olevan pituuden rajaamasta suurimmasta sallitusta massasta sekä muilla kuin kumi- tai metallipintaisilla teloilla varustettujen tela-ajoneuvojen suurimmista sallituista massoista. 

42 

Metallipintaisin teloin varustettu ajoneuvo e kohdasta poiketen 

20 

Kolmi- ja neliakseliseen ajoneuvoon, joka täyttää liitteessä 6.3 kolmi- ja neliakseliselle autolle säädetyt suuremman massan edellytyksenä olevat ehdot, voidaan soveltaa kyseisiä suurempia massoja. Kolmiakseliselle nivelohjatulle ajoneuvolle voidaan soveltaa kolmiakseliselle nivellinja-autolle säädettyä massan arvoa. Yli kolmiakselisen ajoneuvon massa ei kuitenkaan saa ylittää määrää, joka saadaan lisäämällä jokaiselta 0,10 metriltä, jonka ajoneuvon äärimmäisten akselien välinen etäisyys ylittää 1,80 metriä, 20 tonniin 

 

- jos ajoneuvo on neliakselinen 

320 kilogrammaa 

- jos ajoneuvo on viisi- tai useampiakselinen 

350 kilogrammaa 

Liite 6.5 

L-luokan ajoneuvossa olevien henkilöiden ja tavaran massa yhteensä (119 §) 

 

Ajoneuvo 

kilogrammaa 

kaksipyöräinen mopo, kolmipyöräinen henkilömopo, kevyt maantiemönkijä ja henkilömopoauto 

325 

kolmipyörä 

1000 

henkilökuljetukseen tarkoitettu maantiemönkijä ja maastomönkijä sekä henkilönelipyörä 

525 

kolmipyöräinen tavaramopo ja tavaramopoauto 

375 

tavarankuljetukseen tarkoitettu maantiemönkijä ja maastomönkijä 

675 

hyötykolmipyörä ja tavaranelipyörä 

1075 

Liite 6.6 

Auton ja perävaunun yhdistelmän suurin sallittu massa (122 §) 

 

Yhdistelmä 

tonnia 

Auton ja puoliperävaunun yhdistelmä 

 

a.1 

- enintään viisiakselisena 

48 

a.2 

- enintään kuusiakselisena 

52 

Auton ja keskiakseliperävaunun yhdistelmä 

44  

Auton ja varsinaisen perävaunun yhdistelmä tai auton, apuvaunun ja puoliperävaunun yhdistelmä taikka auton, puoliperävaunun ja sen päälle kytketyn toisen puoliperävaunun yhdistelmä taikka auton, puoliperävaunun ja keskiakseliperävaunun yhdistelmä 

 

c.1 

- neliakselisena 

36  

c.2 

- viisiakselisena 

44  

c.3 

- kuusiakselisena 

53  

c.4 

- seitsemänakselisena 

60  

c.5 

- kahdeksanakselisena  

64  

c.6 

- kahdeksanakselisena, jos vähintään 65 prosenttia perävaunun massasta tai perävaunujen massasta yhteensä kohdistuu akseleille, jotka on varustettu paripyörin  

68  

c.7 

- vähintään yhdeksänakselisena 

69  

c.8 

- vähintään yhdeksänakselisena, jos vähintään 65 prosenttia perävaunun massasta tai perävaunujen massasta yhteensä kohdistuu akseleille, jotka on varustettu paripyörin 

76  

Akselien lukumäärää laskettaessa kuusi- tai useampiakselisissa yhdistelmissä ei oteta huomioon akselia, johon kohdistuva massa on pienempi kuin viisi tonnia.  

Auton ja siihen kytketyn perävaunun tai kytkettyjen perävaunujen muodostaman massaltaan yli 44 tonnin ajoneuvoyhdistelmän massa ei kuitenkaan saa ylittää määrää, joka saadaan lisäämällä 20 tonniin 320 kg jokaiselta 0,10 metriltä, jonka ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän äärimmäisten akselien väli ylittää 1,80 metriä. Tätä sovelletaan myös taulukon c kohdassa tarkoitetun yhdistelmän osana olevaan auton ja puoliperävaunun ajoneuvoyhdistelmään, jos sen massa on suurempi kuin 44 tonnia. Ajoneuvoyhdistelmässä, jonka massa on suurempi kuin 40 tonnia, auton takimmaisen ja kytkentämassaltaan yli 10 tonnin perävaunun etumaisen akselin välin tulee olla vähintään 3,00 metriä. 

Jos ajoneuvoyhdistelmän massa on yli 68 tonnia, ajoneuvoyhdistelmän massasta vähintään 20 prosenttia tulee kohdistua vetäville akseleille. 

Massaltaan yli 44 tonnin ajoneuvoyhdistelmässä käytettävän auton moottorin tehon on oltava vähintään 5 kilowattia jokaista yhdistelmämassan tonnia kohden. Ajoneuvoyhdistelmää, jonka massa on yli 60 tonnia, saadaan kuitenkin käyttää 30 päivään huhtikuuta 2018, jos auton moottorin teho ylittää arvon, joka saadaan kaavasta: 300 kilowattia + 2,625 kilowattia/t x (yhdistelmämassa tonneina – 60 tonnia)  

Mitä a kohdassa säädetään, sovelletaan myös c kohdassa tarkoitetun yhdistelmän osana olevaan auton ja puoliperävaunun ajoneuvoyhdistelmään. 

Liite 6 taulukko 7 

Traktoriin kytkettävän hinattavan ajoneuvon kytkentämassa muissa kuin polttoainemaksusta annetun lain 7 §:ssä tarkoitetuissa kuljetuksissa (121 §) 

 

Hinattavan ajoneuvon kytkentämassa 

tonnia 

Muuhun traktoriin kuin liikennetraktoriin kytketty hinattava ajoneuvo 

10 

Jarruton hinattava ajoneuvo 

10 

Liite 6.7 

Traktorin, moottorityökoneen tai maastoajoneuvon sekä hinattavan ajoneuvon muodostaman ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu massa (123 §) 

 

Yhdistelmä 

tonnia 

Traktorin, moottorityökoneen tai maastoajoneuvon sekä hinattavan ajoneuvon muodostama ajoneuvoyhdistelmä 

 

a.1 

- enintään neliakselisena 

36  

a.2 

- viisi- tai useampiakselisena 

44  

Taulukossa Esitettyjä suurimman sallitun yhdistelmämassan arvoja sovelletaan myös traktorin ja useamman kuin yhden hinattavan ajoneuvon muodostamaan yhdistelmään. 

Liite 7.1 

Auton, perävaunun ja niiden yhdistelmien suurin sallittu pituus (125 §) 

 

Auto 

metriä 

Linja-auto  

13,50  

Linja-auto vähintään kolmiakselisena  

15,00  

Linja-auto nivelrakenteisena  

18,75  

Linja-auto nivelrakenteisena useammalla kuin yhdellä nivelellä varustettuna  

25,25  

Muu auto 

12,00  

 

Perävaunu 

 

Puoliperävaunu ja yli 22,00 metrin pituisessa ajoneuvoyhdistelmässä käytetty varsinainen perävaunu: vetotapin pystyakselista tai etuakseliston kääntöpisteestä perävaunun perään 

12,00  

F kohdassa tarkoitetun vetotapin pystyakselista tai etuakseliston kääntöpisteestä vaakatasossa mihin tahansa sen etupuolella olevaan kohtaan vetoaisaa lukuun ottamatta  

2,04  

Muu kuin f kohdassa tarkoitettu perävaunu vetoaisaa mukaan lukematta 

12,50 

 

Ajoneuvoyhdistelmä 

 

Henkilö-, paketti- tai linja-auton ja muun kuin puoliperävaunun yhdistelmä  

18,75  

Henkilö-, paketti- tai kuorma-auton ja puoliperävaunun yhdistelmä  

16,50  

Muu kuin i, l, m tai n kohdassa tarkoitettu ajoneuvoyhdistelmä 

16,50 

Auton ja keskiakseliperävaunun yhdistelmä 

18,75  

l.1 

- josta mitasta vetoauton ohjaamon takana olevien kuormatilojen sisäpituuksien summa 

15,65  

l.2 

- ja etäisyys vetoauton ohjaamon takana olevan kuormatilan etupäästä perävaunun kuormatilan takapäähän (sisäpituus) 

16,40  

- kuitenkin edellä säädetystä poiketen ajoneuvonkuljetusajoneuvoyhdistelmä kuormattuna 

20,75  

Kuorma-auton ja varsinaisen perävaunun sekä kuorma-auton, apuvaunun ja puoliperävaunun samoin kuin kuorma-auton, puoliperävaunun ja siihen kytketyn keskiakseli- tai puoliperävaunun yhdistelmä  

25,25 

N kohdassa tarkoitetun ajoneuvoyhdistelmän vetoauton ohjaamon takana olevien kuormatilojen sisäpituuksien summa taulukon f kohdassa tarkoitettu mittaustapa huomioon ottaen 

21,42  

Jos linja-autoon on kiinnitetty irrotettava varuste, kuten suksilaatikko, linja-auton ja siihen kiinnitetyn varusteen pituus ei saa ylittää liitteessä 7.1 säädettyjä mittoja. 

Yli 15,5 metrin pituisessa, kuorma-auton ja perävaunun tai perävaunujen muodostamassa 

ajoneuvoyhdistelmässä tulee olla E-säännön n:o 70 alkuperäistä versiota tai sitä uudempaa 

muutossarjaa vastaava tunnuskilpi. Vaihtoehtoisesti ajoneuvoyhdistelmässä saa olla 

25 mm levein punaisin päiväloistevärillä maalatuin tai heijastavin reunuksin varustettu vähintään 

0,30 m × 0,80 m mittainen kilpi, jossa on keltaisella heijastavalla pohjalla musta 

ajoneuvoyhdistelmän kuva, jonka alla saa olla merkintä yhdistelmän pituudesta. 

Ajoneuvon äärimittojen ulkopuolelle ulottuvaa muuta kuormaa kuin konttia ja vaihtokuormakoria ei huomioida kuormatilojen pituuksia määritettäessä. 

Ajoneuvo tai ajoneuvoyhdistelmä, joka on varustettu mitta- ja massadirektiivin 8 b 

artiklassa tarkoitetuilla aerodynaamisilla laitteilla, saa direktiivissä säädetyin edellytyksin 

ylittää liitteessä 7.1 säädetyt mitat, kuormatilojen sisäpituuksia lukuun ottamatta. 

Mittojen ylitys on sallittua vain, jos se on välttämätöntä, jotta tällaiset laitteet voidaan liittää 

ajoneuvon takaosaan, eikä se saa johtaa kuormatilan koon kasvamiseen. 

Ajoneuvo tai ajoneuvoyhdistelmä, joka on varustettu mitta- ja massadirektiivin 9 a 

artiklassa tarkoitetulla ohjaamolla, saa direktiivissä säädetyin edellytyksin ylittää liitteessä 7.1 säädetyt mitat, kuormatilojen sisäpituuksia lukuun ottamatta. Mittojen ylitys ei 

saa johtaa kuormatilan koon kasvamiseen. 

Perävaunu tai ajoneuvoyhdistelmä, jossa kuljetetaan 45 jalan mittaista konttia tai pituudeltaan 

45 jalan mittaista vaihtokoria osana mitta- ja massadirektiivin 2 artiklassa tarkoitettua 

intermodaalikuljetusta, saa ylittää liitteessä 7.1 säädetyt mitat 15 senttimetrillä. 

Liite 7.2 

Auton ja perävaunun sekä näiden muodostaman ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu leveys ja korkeus (126 §) 

 

Ajoneuvo 

metriä 

Auton ja perävaunun suurin sallittu korkeus.  

Mitta ei saa ylittyä ajoneuvon ollessa kuormaamaton tai akselinnostolaite yläasennossa. 

4,40 

Muun kuin c, d ja f kohdassa tarkoitetun auton ja auton perävaunun suurin sallittu leveys 

2,60 

Yli 22,00 metrin pituisen, muun kuin lämpöeristetyn ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu leveys 

2,55 

Linja-auton suurin sallittu leveys 

2,55 

Museoajoneuvoksi rekisteröity linja-auto, joka on liikennekäytössä enintään 50 päivää kalenterivuoden aikana, suurin sallittu leveys kuitenkin 

2,60 

Henkilöauton suurin sallittu leveys 

2,55 

Lämpöeristetyn, yli 22,00 metrin pituisen ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu leveys; lämpöeristettynä ajoneuvona pidetään myös säiliöajoneuvoa, jonka säiliö on lämpöeristetty ja jonka säiliön seinän paksuus on vähintään 45 millimetriä 

2,60 

Liite 7.3 

Moottoripyörän, mopon, kolmipyörän, nelipyörän, kevyen nelipyörän ja raskaan nelipyörän, suurimmat sallitut päämitat (127 §) 

 

Ajoneuvo 

metriä 

 

Moottoripyörän, mopon, kolmipyörän, nelipyörän, kevyen nelipyörän, raskaan nelipyörän kevyen sähköajoneuvon, moottorilla varustetun polkupyörän ja polkupyörän 

 

- pituus 

4,00 

a.1 

L6e-B -luokan ajoneuvon pituus kuitenkin 

3,00 

a.2 

L7e-C -luokan ajoneuvon pituus kuitenkin 

3,70 

- leveys 

2,00 

b.1 

L6e-B- ja L7e-C -luokan ajoneuvon leveys kuitenkin 

1,50 

b.2 

Kaksipyöräisen mopon leveys kuitenkin 

1,00 

b.3 

Perävaunun leveys 

1,50 

- korkeus 

2,50 

Jos vetoajoneuvon leveys on yli 1,50 metriä, perävaunun leveys saa edellä säädetystä poiketen olla enintään yhtä suuri kuin vetoajoneuvon leveys. 

Liite 7.4 

Kevyen sähköajoneuvon, moottorilla varustetun polkupyörän ja polkupyörän sekä näiden perävaunun suurin sallittu leveys (128 §) 

 

Ajoneuvo 

leveys, metriä 

Kevyt sähköajoneuvo ja enintään kaksipyöräinen polkupyörä 

0,80 

Kaksipyöräinen moottorilla varustettu polkupyörä 

1,00 

Yli kaksipyöräinen polkupyörä 

1,25 

Perävaunu a-c kohdassa tarkoitettuun ajoneuvoon 

1,25 

Liite 8.1 

Akselille ja teille kohdistuvat suurimmat massat (134 §) 

 

Akseli 

tonnia 

Muu kuin vetävä akseli 

10  

Vetävä akseli 

11,5  

 

Moottorikäyttöisen ajoneuvon kaksiakselinen teli 

 

Akseliväli on pienempi kuin 1,0 metriä 

11,5  

Akseliväli on vähintään 1,0 metriä, mutta pienempi kuin 1,3 metriä 

16  

Akseliväli on vähintään 1,3 metriä, mutta pienempi kuin 1,8 metriä 

18  

Akseliväli on vähintään 1,3 metriä, mutta pienempi kuin 1,8 metriä ja vetävä akseli on varustettu paripyörin ja ilmajousitettu tai varustettu ilmajousitusta vastaavaksi tunnustetulla jousituksella taikka jos kukin vetävä akseli on varustettu paripyörin eikä yhdellekään akselille kohdistuva massa ylitä 9,5 tonnia 

19  

 

Perävaunun kaksiakselinen teli  

 

akseliväli on pienempi kuin 1,0 metriä 

11  

akseliväli on vähintään 1,0 metriä mutta pienempi kuin 1,3 metriä 

16  

akseliväli on vähintään 1,3 metriä mutta pienempi kuin 1,8 metriä 

18  

akseliväli on 1,8 metriä tai suurempi 

20  

 

Perävaunun kolmiakselinen teli 

 

akselien etäisyys on enintään 1,3 metriä 

21  

akselien etäisyys on suurempi kuin 1,3 metriä mutta enintään 1,4 metriä 

24  

 

Perävaunun neli- tai useampiakselinen teli 

24 

Liite 8.2 

Auton suurin sallittu massa (135 §) 

 

Auto 

tonnia 

Kaksiakselinen auto 

18  

Kolmiakselinen auto 

25 

Kolmiakselinen auto, jos sen vetävä akseli on varustettu paripyörin ja ilmajousitettu tai varustettu ilmajousitusta vastaavaksi tunnustetulla jousituksella taikka jos kukin vetävä taka-akseli on varustettu paripyörin eikä yhdellekään akselille kohdistuva massa ylitä 9,5 tonnia 

26 

Kolmiakselinen nivellinja-auto 

28 

Neliakselinen auto, jossa on kaksi ohjaavaa akselia, jos sen vetävä akseli on varustettu paripyörin ja ilmajousitettu tai varustettu ilmajousitusta vastaavaksi tunnustetulla jousituksella taikka jos kukin vetävä akseli on varustettu paripyörin eikä yhdellekään akselille kohdistuva massa ylitä 9,5 tonnia 

35 

Neliakselisen auton suurin sallittu massa tonneina on viisi kertaa auton äärimmäisten akselien väli metreinä. 

Liite 8.3 

Perävaunun suurin sallittu massa (136 §) 

 

Perävaunu 

tonnia 

Kaksiakselinen varsinainen tai keskiakseliperävaunu 

18  

Kolmiakselinen varsinainen tai keskiakseliperävaunu 

24  

Liite 8.4 

Auton ja perävaunun yhdistelmän suurin sallittu massa (137 §) 

 

Yhdistelmä 

tonnia 

Kaksiakselisen auton ja kaksiakselisen perävaunun yhdistelmä 

36  

Kaksiakselisen auton ja kaksiakselisen puoliperävaunun yhdistelmä, jos puoliperävaunun akseliväli on suurempi kuin 1,8 metriä ja jos vetävä akseli on varustettu paripyörin ja ilmajousitettu tai varustettu ilmajousitusta vastaavaksi tunnustetulla jousituksella 

38  

Viisi- tai kuusiakselinen auton ja perävaunun yhdistelmä 

44 

Kolmiakselinen auto ja kaksi- tai kolmiakselinen puoliperävaunu, joka kuljettaa 40 jalan ISO-konttia yhdistettynä kuljetuksena kuitenkin 

44  

 

Ajoneuvoyhdistelmässä, jonka massa on suurempi kuin 40 tonnia, auton takimmaisen ja massaltaan yli 40 tonnin perävaunun etummaisen akselin välin tulee olla vähintään 3,00 metriä. 

 

Auton ja perävaunun yhdistelmää kansainvälisessä liikenteessä kuljetettaessa yhdistelmän massasta tulee vähintään 25 prosenttia kohdistua vetävään akseliin tai vetäviin akseleihin. 

Liite 8.5 

Auton, perävaunun ja niiden yhdistelmien suurin sallittu pituus (138 §) 

 

Ajoneuvo 

metriä 

Linja-auto  

13,50  

a.1 

Linja-auto vähintään kolmiakselisena kuitenkin 

15,00  

a.2 

Linja-auto nivelrakenteisena kuitenkin 

18,75  

Muu auto 

12,00  

Varsinainen perävaunu ja keskiakseliperävaunu kytkentälaitteineen 

12,00  

Puoliperävaunu vetotapin pystyakselista perävaunun perään  

12,00  

Puoliperävaunun vetotapin pystyakselista vaakatasossa mihin tahansa sen etupuolella olevaan kohtaan  

2,04  

 

Ajoneuvoyhdistelmä 

 

Auton ja puoliperävaunun yhdistelmä 

16,50  

Auton ja varsinaisen perävaunun tai keskiakseliperävaunun yhdistelmä 

18,75  

g.1 

- josta mitasta vetoauton ohjaamon takana olevien kuormatilojen sisäpituuksien summa 

15,65  

g.2 

- ja etäisyys vetoauton ohjaamon takana olevan kuormatilan etupäästä perävaunun kuormatilan takapäähän (sisäpituus) 

16,40  

Liite 8.6 

Muut suurimmat sallitut päämitat (139 §) 

 

Ajoneuvo 

metriä 

Auton ja perävaunun suurin sallittu korkeus.  

4,00 

Moottorikäyttöisen ajoneuvon ja perävaunun suurin sallittu leveys 

2,55 

b.1 

Lämpöeristetyn ajoneuvon suurin sallittu leveys kuitenkin 

2,60 

Vetoauton ja varsinaisen perävaunun yhdistelmässä auton takimmaisen ja perävaunun etumaisen akselin välin tulee olla vähintään 3,00 metriä. 

2.  Laki  ajoneuvolain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan ajoneuvolain(1090/2002) 21 § ja 96 §:n 4 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 21 § laeissa 1042/2014 ja 507/2017 sekä 96 §:n 4 momentti laissa 992/2016, sekä 

lisätään lakiin uusi 21 b § ja 96 §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 992/2016, 473/2017 ja 728/2017, uusi 6—9 momentti seuraavasti: 

21 § 

Ambulanssi ja ensihoitoajoneuvo 

Ambulanssi on sairaiden tai loukkaantuneiden henkilöiden kuljetukseen tarkoitettu M-luokan ajoneuvo, jossa on erityisvarusteita tätä tarkoitusta varten.  

Ensihoitoajoneuvo on terveydenhuoltolaissa (1326/2010) tarkoitettuun ensihoitopalvelun ensihoitotehtäviin varustettu ajoneuvo.  

Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetään tarvittaessa ambulanssin ja ensihoitoajoneuvon tarkemmasta luokittelusta, korin ja potilastilan mitoituksesta, suorituskyvystä sekä lääkinnällisistä ja muista varusteista. Liikenteen turvallisuusvirasto antaa tarkemmat määräykset ambulanssin ja ensihoitoajoneuvojen erikoiskäytön edellyttämien merkki- ja varoitusvalaisimien, heijastimien, heijastavien merkintöjen sekä äänimerkinantolaitteiden teknisistä vaatimuksista ja asennuksesta. 

21 b § 

Hälytysajoneuvo 

Hälytysajoneuvoja ovat pelastusauto, poliisiajoneuvo, rajavartiolaitoksen ajoneuvo, Tullin ajoneuvo, ambulanssi, ensihoitoajoneuvo, puolustusvoimien pelastusauto, puolustusvoimien sairasauto ja sotilaspoliisiajoneuvo, jotka on varustettu sinistä vilkkuvaa valoa näyttävällä varoitusvalaisimella ja hälytysajoneuvon äänimerkinantolaitteella. 

96 § 

Ajoneuvorikkomus 


Kuljettajalle voidaan määrätä 40 euron liikennevirhemaksu, jos hän tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo, mitä moottorikäyttöistä ajoneuvoa kuljetettaessa vaadittavien asiakirjojen mukana pitämisestä säädetään 66 a §:n 2 momentissa. 

Ajoneuvon kuljettajalle, omistajalle tai pysyvälle haltijalle voidaan määrätä 70 euron liikennevirhemaksu, jos hän tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo, mitä säädetään moottorikäyttöisen ajoneuvon tai hinattavan ajoneuvon rakennetta, varusteita tai kuntoa koskevassa 4 §:ssä, 7 §:n 1 momentissa tai 9 §:n 1 momentissa. Mopoilijalle, mopon omistajalle tai pysyvälle haltijalle voidaan määrätä tässä momentissa tarkoitetusta rikkomuksesta 40 euron liikennevirhemaksu. 

Kuljettajalle voidaan määrätä 70 euron liikennevirhemaksu, jos hän tahallaan tai huolimattomuudesta käyttää katsastamatonta, rekisteröimätöntä tai liikennekäytöstä poistettua ajoneuvoa ajoneuvolain 8 §:n 1 momentin tai 85 §:n 1 momentissa säädetyn vastaisesti.  

Edellä 64 §:n 1 momentissa tarkoitetun muuta kuin ajoneuvon liikennekäyttöä koskevan rekisteritietoilmoituksen tahallisesta tai huolimattomuudesta tapahtuneesta tekemättä jättämisestä voidaan määrätä ajoneuvon omistajalle tai haltijalle 70 euron liikennevirhemaksu

Liikennevirhemaksun määräämisestä, tiedoksiannosta ja täytäntöönpanosta säädetään tieliikennelaissa ( / ).  



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Ennen tämän lain voimaantuloa tehtyihin tässä laissa tarkoitettuihin tekoihin ja laiminlyönteihin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita tämän lain ja rikesakkorikkomuksista annetun lain (986/2016) 4, 5 ja 10 §:n rangaistusvastuuta koskevia säännöksiä. Jos tämän lain soveltaminen johtaisi lievempään lopputulokseen, on tämä otettava huomioon rangaistusta määrättäessä. 


3.  Laki  liikenteen palveluista annetun lain VI osan 2 luvun muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  

lisätään liikenteen palveluista annetun lain (320/2017) VI osan 2 lukuun uusi 7 § seuraavasti: 

7 § 

Moottorikäyttöisen ajoneuvon asiakirjoja koskevat rikkomukset 

Kuljettajalle voidaan määrätä 40 euron liikennevirhemaksu, jos hän tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo, mitä moottorikäyttöistä ajoneuvoa kuljetettaessa vaadittavien asiakirjojen mukana pitämisestä säädetään:  

1) maanteiden kansainvälisen tavaraliikenteen markkinoille pääsyä koskevista yhteisistä säännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1072/2009 4 artiklan 6 kohdassa tai kansainvälisen linja-autoliikenteen markkinoille pääsyä koskevista yhteisistä säännöistä ja asetuksen (EY) N:o 561/2006 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/2009 19 artiklan 1 kohdassa; tai 

2) tämän lain II osan 3 luvun 13 §:ssä.  

Liikennevirhemaksun määräämisestä, tiedoksiannosta ja täytäntöönpanosta säädetään tieliikennelaissa ( / ).  



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Ennen tämän lain voimaantuloa tehtyihin tässä laissa tarkoitettuihin tekoihin ja laiminlyönteihin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita tämän lain ja rikesakkorikkomuksista annetun lain (986/2016) 4 §:n rangaistusvastuuta koskevia säännöksiä. Jos tämän lain soveltaminen johtaisi lievempään lopputulokseen, on tämä otettava huomioon rangaistusta määrättäessä. 


4.  Laki   rikoslain 2 a luvun 3 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  

muutetaan rikoslain (39/1889) 2 a luvun 3 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 550/1999, seuraavasti: 

3 § 

Sakon kokonaisrahamäärä 


Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää, että tietyistä rikoksista määrättävän sakon kokonaisrahamäärä on korotettava samanlaatuisesta rikoksesta tai rikkomuksesta määrättävän suurimman rikesakon tai tieliikennelaissa ( / ) säädetyn liikennevirhemaksun suuruiseksi. 



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 


5.  Laki  rikesakkorikkomuksista annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 

1 § 

Tällä lailla kumotaan rikesakkorikkomuksista annetun lain (986/2016) 2 -11 §. 

2 § 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 


6.  Laki  ajokorttilain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan ajokorttilain (386/2011) 65 §:n 1 momentti ja 93 §:n 2 momentti, sellaisena kuin niistä on 93 §:n 2 momentti laissa 999/2016, sekä 

lisätään 4 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa1081/2012 ja 1614/2015, uusi 5 momentti 65 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 70/2015, uusi 2 momentti, jolloin nykyiset 2-4 momentti siirtyvät 3-5 momentiksi,, ja 93 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 999/2016, uusi 3 momentti seuraavasti: 

4 § 

Ajokorttiluokat 


Kuljetettaessa puoliperävaunulla taikka kahdella tai useammalla toisiinsa kytketyllä perävaunulla henkilöitä tulee vetävän ajoneuvon kuljettajalla olla DE-luokan ajoneuvoyhdistelmän kuljettamiseen oikeuttava ajokortti. 

65 § 

Ajokieltoon määrääminen toistuvien rikkomusten perusteella 

Poliisin on määrättävä ajo-oikeuden haltija ajokieltoon, jos ajo-oikeudenhaltija on vähintään neljästi kahden vuoden tai kolmesti vuoden kuluessa syyllistynyt moottorikäyttöistä ajoneuvoa kuljettaessaan: 

1) tieliikennelain 6 luvussa tarkoitettuun liikennerikkomukseen, lukuun ottamatta muita liikennevirhemaksulla rangaistavia tekoja kuin: 

a) tieliikennelain 98 §:n 2 momentissa tarkoitettua viestintävälineen kiellettyä käyttöä ajon aikana; 

b) tieliikennelaissa tarkoitettua nopeusrajoituksen rikkomista moottorikäyttöisellä ajoneuvolla 

yli 10 kilometrillä tunnissa, jos suurin sallittu liikenteenohjauslaitteella osoitettu nopeus on enintään 60 kilometriä tunnissa; 

c) tieliikennelaissa tarkoitettua nopeusrajoituksen rikkomista moottorikäyttöisellä ajoneuvolla 

yli 15 kilometrillä tunnissa, jos suurin sallittu liikenteenohjauslaitteella osoitettu nopeus on yli 60 kilometriä tunnissa; 

d) tieliikennelain 74 §:ssä tarkoitetun punaisen liikennevalo-opastimen noudattamatta jättämistä; 

2) liikenteen palveluista annetussa laissa (320 /2017) tarkoitettuun tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkomiseen; 

3) rikoslain 23 luvun 1 §:ssä tarkoitettuun liikenneturvallisuuden vaarantamiseen tai 11 §:ssä tarkoitettuun liikennepakoon tieliikenteessä; 

4) liikenteen palveluista annetussa laissa tarkoitettuun kuljettajan ammattipätevyyssäännösten rikkomiseen; ei kuitenkaan II osan 3 luvun 13 §:ssä säädetystä asiakirjoja koskevasta rikkomuksesta; 

5) liikennevalvontaa vaikeuttavien laitteiden kieltämisestä annetun lain (546/1998) 3 §:n 1 kohdassa tarkoitettuun paljastinlaiterikkomukseen; 

6) vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetun lain (719/1994) 19 §:n 3 momentissa tarkoitettuun vaarallisten aineiden kuljetusrikkomukseen. 

Pykälän 1 momenttia sovellettaessa otetaan huomioon rikkomukset, joista on määrätty tieliikennelain 161 §:ssä tarkoitettu ajoneuvokohtainen liikennevirhemaksu, vain jos rikkomuksen tekijä on valokuvattu tai vastaavalla teknisellä järjestelmällä tallennettu automaattisessa liikennevalvonnassa tai muuten ajoneuvoa pysäyttämättä siten, että hänet olisi voitu tunnistaa. 


93 § 

Ajokorttirikkomus 


Ajoneuvon kuljettajalle voidaan määrätään 40 euron liikennevirhemaksu, jos hän tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo 32 §:ssä säädettyä velvollisuutta pitää asiakirja ajettaessa mukanaan. 

Liikennevirhemaksun määräämisestä, tiedoksiannosta ja täytäntöönpanosta säädetään tieliikennelaissa ( / ). 



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Ennen tämän lain voimaantuloa tehtyihin tässä laissa tarkoitettuihin tekoihin ja laiminlyönteihin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita tämän lain ja rikesakkorikkomuksista annetun lain (986/2016) 4 §:n rangaistusvastuuta koskevia säännöksiä. Jos tämän lain soveltaminen johtaisi lievempään lopputulokseen, on tämä otettava huomioon rangaistusta määrättäessä. 


7.  Laki  pysäköinninvalvonnasta annetun lain 21 §:n kumoamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 

1 § 

Tällä lailla kumotaan pysäköinninvalvonnasta annetun lain (727/2011) 21 §. 

2 § 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 


8.  Laki   Rajatylittävän yhteistyön tehostamisesta erityisesti terrorismin ja rajatylittävän rikollisuuden torjumiseksi tehdyn neuvoston päätöksen eräiden säännösten täytäntöönpanosta annetun lain kumoamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 

1 § 

Tällä lailla kumotaan Rajatylittävän yhteistyön tehostamisesta erityisesti terrorismin ja rajatylittävän rikollisuuden torjumiseksi tehdyn neuvoston päätöksen eräiden säännösten täytäntöönpanosta annettu laki (1207/2011). 

2 § 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 


9.  Laki  tieliikenteen turvaamisesta liikennemerkein eräissä tapauksissa annetun lain kumoamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 

1 § 

Tällä lailla kumotaan tieliikenteen turvaamisesta liikennemerkein eräissä tapauksissa (184/1970) annettu laki. 

2 § 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 


10.  Laki  ajoneuvoverolain 35 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan ajoneuvoverolain (1281/2003) 2 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 235/2007, ja 35 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohta 

seuraavasti: 

 


2 § 

Muiden lakien soveltaminen 

Jollei tässä laissa toisin säädetä, ajoneuvojen luokitteluun ja suurimpaan sallittuun kokonaismassaan sekä ajoneuvojen rekisteröintivelvollisuuteen sovelletaan ajoneuvolakia (1090/2002) ja sen nojalla annettuja asetuksia sekä tieliikennelaissa ( / ) ja sen nojalla säädettyjä perusteita. Ajoneuvoihin, jotka on rekisteröity tai joiden olisi pitänyt olla rekisteröityinä Ahvenanmaan maakunnassa, sovelletaan vastaavasti, mitä Ahvenanmaan maakuntalainsäädännössä säädetään. 


35 § 

Vapautus vammaisuuden perusteella 

Perusverosta myönnetään vapautus: 

1) henkilölle, jolle on myönnetty tieliikennelain 39 §:ssä tarkoitettu liikuntaesteisen pysäköintitunnus; 

2) henkilölle, joka kuljettaa vammaista, jolle on myönnetty 1 kohdassa mainittu tunnus; tai 



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 


11.  Laki  ajoneuvojen siirtämisestä annetun lain 2 ja 4 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan ajoneuvojen siirtämisestä annetun lain (828/2008) 2 §:n 1 kohta ja 4 §:n 1 momentti, sellaisena kuin niistä on 2 §:n 1 kohta laissa 654/2011, seuraavasti: 

2 § 

Määritelmät 

Tässä laissa tarkoitetaan: 

1) ajoneuvolla ajoneuvolaissa (1090/2002) tarkoitettuja ajoneuvoja; 


4 § 

Velvollisuus siirtää ajoneuvo onnettomuuspaikalta 

Ajoneuvon omistaja, haltija ja kuljettaja ovat velvollisia viipymättä ja viimeistään kahden vuorokauden kuluessa liikenneonnettomuudesta siirtämään ajoneuvon pois onnettomuuspaikalta.  



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 


12.  Laki  poliisin hallinnosta annetun lain 15 b §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan poliisin hallinnosta annetun lain (110/1992) 15 b §:n 4 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1096/2015, seuraavasti: 

15 b § 

Poliisihenkilöstön täydentäminen 


Täydennyspoliisihenkilöstöön kuuluva voidaan asettaa täydennyspoliisihenkilöstön koulutukseen liittyvään tilaisuuteen yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain (1085/2015) 26 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuksi järjestyksenvalvojaksi ja hänet voidaan määrätä tällaiseen tilaisuuteen tieliikennelain ( / ) 65 §:ssä tarkoitetuksi liikenteenohjaajaksi. 



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 


13.  Laki  ratalain 18 ja 89 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

kumotaan ratalain (110/2007) 89 §:n 6 momentti, sellaisena kuin se on on laissa 567/2016, ja  

muutetaan 18 §:n 4 momentti, sellaisena kuin se on laissa 567/2016, seuraavasti: 

18 § 

Tasoristeysten poistaminen 


Jos yksityisen tien tasoristeyksen käytöstä aiheutuu välitöntä vaaraa tie- tai rautatieliikenteen turvallisuudelle, radanpitäjä voi päätöksellään määrätä tienpitäjän tekemään tasoristeykseen tai sille johtavalle tienosalle vaaran välttämiseksi tarpeelliset muutokset taikka määrätä tasoristeys suljettavaksi, poistettavaksi tai siirrettäväksi taikka määrätä rajoituksia tasoristeyksen ajoneuvoliikenteelle. Radanpitäjän tulee ilmoittaa tässä momentissa tarkoitetusta muutoksesta hyvissä ajoin etukäteen tienpitäjälle. Jos tämä laiminlyö päätöksessä määrätyt velvoitteensa, radanpitäjä voi suorittaa tai teettää tarvittavat toimenpiteet tienpitäjän kustannuksella sekä tieliikennelain ( / ) 71 §:n 1 momentissa säädetyn estämättä asettaa tielle tasoristeyksen liikennettä rajoittavan liikenteen ohjauslaitteen. Tasoristeyksen muutoksesta, siirtämisestä tai poistamisesta johtuvat tarpeelliset korvaavat kulkuyhteydet järjestetään ja niitä koskevat korvausasiat käsitellään yksityistietoimituksessa, jota radanpitäjän on haettava päätöksen annettuaan. 



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 


14.  Laki  hallinto-oikeuslain 12 b §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  

muutetaan hallinto-oikeuslain (430/1999) 12 b §:n 1 momentin 1 ja 4 kohta, sellaisina kuin ne ovat, 1 kohta laissa 730/2011 ja 4 kohta laissa 648/2016, seuraavasti: 

12 b § 

Hallinto-oikeuden päätösvaltaisuus yksijäsenisenä 


Hallinto-oikeus on päätösvaltainen myös yksijäsenisenä ratkaistaessa muutoksenhakuasiaa, jossa on kysymys: 

1) tieliikennelain ( / ), pysäköinninvalvonnasta annetun lain (727/2011) tai joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain (469/1979) soveltamisesta;  


4) ajokorttilaissa (386/2011) tarkoitetuista ajo-oikeus- ja ajokorttiasioista;  



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 


Valiokunnan lausumaehdotukset

xxx (LausumaKannanottoNro)

1.

Eduskunta edellyttää, että uuden tieliikennelain uudistuksista tiedotetaan tiellä liikkujia tehokkaasti ja kattavasti ja että lain vaikutuksia seurataan ja arvioidaan erityisesti liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden osalta. 

xxx (LausumaKannanottoNro)

2.

Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto valmistelee yhteistyössä kuntien ja muiden toimijoiden kanssa yhtenäisen ratkaisun kotihoidon ja vastaavien kotiin tarjottavien palvelujen työntekijöiden pysäköinnin helpottamiseksi ja valmistelee viipymättä asiassa tarvittavat säännösmuutokset.  

Helsingissä 19.6.2018 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja Ari Jalonen /sin

varapuheenjohtaja Markku Pakkanen /kesk

jäsen Mikko Alatalo /kesk

jäsen Jyrki Kasvi /vihr

jäsen Jukka Kopra /kok

jäsen Suna Kymäläinen /sd

jäsen Mia Laiho /kok

jäsen Eeva-Maria Maijala /kesk

jäsen Jari Myllykoski /vas

jäsen Jani Mäkelä /ps

jäsen Jari Ronkainen /ps

jäsen Satu Taavitsainen /sd

jäsen Katja Taimela /sd

jäsen Ari Torniainen /kesk

jäsen Sofia Vikman /kok

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Juha Perttula