JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 2 päivänä syyskuuta 2014 lähettänyt maa- ja metsätalousvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen eduskunnalle laiksi elintarvikelain muuttamisesta ( HE 98/2014 vp).

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

• lainsäädäntöneuvos Aku-Petteri Korhonen , neuvotteleva virkamies Anna-Leena Miettinen , maa- ja metsätalousministeriö
• lakimies Hanna Brotherus , Elintarviketurvallisuusvirasto Evira
• erityisasiantuntija Tarja Hartikainen , Suomen Kuntaliitto
• yritysasiantuntija, toiminnanjohtaja Johanna Rinnekari , ProAgria Pohjois-Karjala

Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet

• oikeusministeriö
• Maaseutuvirasto MAVI
• Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
• Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC.

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan elintarvikelakia muutettavaksi. Lakiin lisättäisiin Euroopan unionin lainsäädäntöön perustuvan nimisuojajärjestelmän täytäntöönpanon edellyttämät säännökset. Nimisuojalla tarkoitetaan maataloustuotteiden, elintarvikkeiden ja alkoholipitoisten tuotteiden nimille myönnettävää suojaa, joka liittyy tuotteen maantieteelliseen alkuperään, ominaisuuksiin tai valmistusmenetelmiin.

Esityksen tarkoituksena on tehdä nimisuojaa koskeviin säännöksiin perustuslaista johtuvat säädöstasoa koskevat muutokset. Samalla sääntelyä yhdenmukaistettaisiin siten, että jatkossa täytäntöönpano perustuisi kaikilta osin elintarvikelakiin. Nimisuojaa koskevien hakemusten käsittelyyn liittyvät tehtävät ehdotetaan siirrettäviksi maa- ja metsätalousministeriöltä Maaseutuvirastolle. Lisäksi otettaisiin käyttöön valvonnan järjestämisen vuoksi tarpeellinen nimisuojan kattamien tuotteiden valmistusta koskeva ilmoitusmenettely.

Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Yleistä

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.

Esitys koskee EU:n nimisuojajärjestelmää. EU:n lainsäädännössä säädetään laatujärjestelmistä, joissa tuotteen nimeä suojataan tuotteen maantieteelliseen alkuperään, ominaisuuksiin tai valmistusmenetelmiin liittyvistä syistä. Tällaisista järjestelmistä on vakiintuneesti käytetty termiä nimisuoja. Nimisuojaan liittyvää EU:n lainsäädäntöä on annettu maataloustuotteiden, elintarvikkeiden, tislattujen alkoholijuomien, maustettujen viinituotteiden ja rypäleviinien osalta. Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden nimityksiä suojataan alkuperänimityksinä, maantieteellisinä merkintöinä ja aitoina perinteisinä tuotteina.

Täytäntöönpano ja tarkastukset

Valiokunta näkee tarpeelliseksi yhdenmukaistaa täytäntöönpanoa esityksen mukaisesti siten, että jatkossa nimisuojajärjestelmän täytäntöönpano perustuisi esityksessä kuvatuin tavoin elintarvikelakiin (23/2006). Muutos selkeyttää täytäntöönpanoa, vaikkakaan lakiehdotuksessa ei ole sinänsä ehdotettu muutoksia valvontaviranomaisten tehtäviin.

Nimisuojatuotteiden tarkastuksista säädetään mm. maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (laatujärjestelmä-/nimisuoja-asetus) 36 ja 37 artiklassa. Tarkastuksen kohteena on nimisuoja-asetuksen mukaisesti tuote-eritelmän noudattaminen, ja tarkastus on tehtävä ennen tuotteen saattamista markkinoille. Tuote on valmistettava tuote-eritelmänTuote-eritelmässä on mm. tuotteen nimi; kuvaus ja tarvittaessa myös raaka-aineiden kuvaus; tuotteen tärkeimmät fyysiset, kemialliset, mikrobiologiset tai aistinvaraiset ominaispiirteet; maantieteellisen alueen rajaus; kuvaus menetelmästä, jolla tuote saadaan aikaan; tuotteen laadun tai ominaispiirteiden sekä maantieteellisen ympäristön välinen yhteys taikka tuotteen perinteisen luonteen määrittävät tärkeimmät tekijät. mukaisesti, jotta tuote todella täyttää kyseiseen tuotteeseen kohdistuvat vaatimukset.

Asiantuntijakuulemisessa saadun selvityksen perusteella 36 artiklassa mainittu sana "kaikille" ei kuitenkaan viittaa yksittäisiin toimijoihin, joten siitä ei seuraa kaikkia valmistajia tai kaikkia tuotteita koskeva täydellinen ennakkotarkastusvelvollisuus. Ministeriö on selvittänyt asiaa vielä EU:n komissiolta, jolta saadun vastauksen mukaan mainittu "kaikki" sana viittaa tuotekategorioihin (ei toimijoihin), jotka tarkastusten on katettava.

Tarkastukset perustuvat riskianalyysiin, ja nimisuojassa se on lähinnä taloudellinen riski (tuotteen nimityksen väärinkäyttö tai harhaanjohtavien tietojen antaminen), jolloin kaikkia toimijoita ei ole tarpeen tarkastaa riskianalyysin perusteella. Tarkastukset käytännössä painottunevat isompiin toimijoihin. Valiokunta toteaa, että nimisuojatuotteen myynti puolestaan ei edellytä jokaisen valmistajan tarkastamista ja nimisuojatuotteita voidaan myydä riippumatta siitä, onko valmistajaa tarkastettu. Toimija ei saa tarkastuksen nojalla tai muutenkaan lupaa tai sertifikaattia, eikä tarkastus siten ole toimijan kannalta välttämätön.

Tarkastuksia koskevat EU-asetuksen säännökset ovat olleet voimassa lähes kaksi vuotta, ja nimisuojaa koskevat tarkastukset ovat tarkastusviranomaisille jo nykyisinkin kuuluvia tehtäviä. Valiokunta korostaa, että nimisuojatuotteiden valmistajien ennakkotarkastuksen suhteen ei saa olla tulkintaeroavaisuuksia ministeriön ja alemman hallinnon välillä.

Elintarvikelain 49 §:n nojalla kotirauhan piiriin kuuluvissa tiloissa tarkastus voidaan tehdä vain, jos on perusteltua syytä epäillä elintarvikemääräyksiä rikotun tai rikottavan laissa rangaistavaksi säädetyllä tavalla. Tarkastuksen kohteena on tuote-eritelmän noudattaminen, joten tämä vaikuttaa tarkastuksen luonteeseen. Saadun selvityksen perusteella lainsäädännössä ei kuitenkaan nimenomaisesti edellytetä tarkastuksia nimisuojatuotteiden valmistukseen käytettävissä tiloissa. Tarkastusta on siten mahdollista suorittaa myös muissa kuin kotirauhan piirin suojaan kuuluvissa tiloissa. Lisäksi pienten toimijoiden mahdollisesti kotirauhan piirissä valmistamien tuotteiden tarkastamiseen vaikuttaa myös riskianalyysi, pienillä toimijoilla riski on luonnollisesti pienempi.

Ilmoitusvelvollisuus

Esityksen 54 e §:ssä on ehdotettu otettavaksi käyttöön rekisteröityjä nimisuojatuotteita tuottavan tai valmistavan toimijan ilmoitusvelvollisuus. Ilmoitettujen tietojen perusteella valvontaviranomaiset voivat suunnitella tarkastuksia kohteisiin, joissa nimisuojatuotteita on ennen niiden markkinoille saattamista tarkastettava. Valiokunta toteaa, että ilmoitus olisi annettava vain kerran ryhdyttäessä tuottamaan tai valmistamaan nimisuojan kohteena olevaa tuotetta.

Lakiehdotuksen mukainen ilmoitusvelvollisuus koskee elintarvikealan toimijoita, jotka valmistavat suomalaisia nimisuojatuotteita. Tuotteita on tällä hetkellä kymmenen: Lapin Puikula, Lapin Poron liha, Lapin Poron kuivaliha, Lapin Poron kylmäsavuliha, Kitkan viisas, Kainuun rönttönen, Puruveden Muikku, Sahti, Kalakukko ja Karjalanpiirakka. Tuotteiden valmistajia on puolestaan tiedossa noin 120 kappaletta.

Valiokunta pitää ilmoitusvelvollisuutta tarpeellisena, sillä ilmoitusvelvollisuuden kautta saadaan nyt tietoon kaikki ne toimijat, jotka tuottavat tai valmistavat nimisuojatuotteita. Ilmoitusvelvollisuus parhaimmillaan lisää tietoisuutta nimisuojatuotteista ja niiden kaupallista hyödyntämistä. Myös alan toimijat ovat pitäneet ilmoitusvelvollisuutta hyvänä asiana, sillä näin hekin saavat tiedon nimisuojatuotteiden valmistajista. Ilmoitusvelvollisuus on tarpeellinen myös valvonnan järjestämisen vuoksi. Valiokunta korostaa kuitenkin, ettei ilmoitusvelvollisuus saa lisätä tarpeetonta byrokratiaa. Ilmoitus tulee voida antaa erillisenä tai muiden ilmoitusten taikka hakemusten yhteydessä. Alan toimijoiden kannalta on erityisen välttämätöntä pyrkiä tässäkin asiassa menettelyyn, jossa viranomaiselle jo aiemmin ilmoitettuja tietoja ei ole tarpeen ilmoittaa enää uudelleen.

Kansallisesta käsittelystä vastaava viranomainen

Esityksen mukaan maa- ja metsätalousministe­riöltä siirretään Maaseutuvirastolle nimisuojatuotteita koskevien hakemusten käsittelyyn liittyvät tehtävät. Valiokunta katsoo, että kyseessä on maatalouslainsäädännön alaan kuuluva täytäntöönpanotehtävä, joka siten luontevasti kuuluu Maaseutuvirastolle. Hakemuksia on ollut keskimäärin vain 1 kappale vuodessa, eikä tilanteen oleteta sanottavasti muuttuvan.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella maa- ja metsätalousvaliokunta ehdottaa,

että lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana.

Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 2014

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

pj. Jari Leppä /kesk
vpj. Lauri Heikkilä /ps
jäs. Heikki Autto /kok
Reijo Hongisto /ps
Anne Kalmari /kesk
Jukka Kopra /kok
Timo V. Korhonen /kesk
Pirkko Mattila /ps
Jari Myllykoski /vas
Mats Nylund /r
Janne Sankelo /kok
Tytti Tuppurainen /sd
vjäs. Simo Rundgren /kesk

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

eduskuntasihteeri Antti Linna