Tämä ohje on voimassa 1.1.2015 alkaen toistaiseksi. Ohje korvaa 9.9.2008 annetun ohjeen ST 7.4, Annosrekisteri ja tietojen ilmoittaminen.

Helsinki 2014
ISSN 1456-8160
ISBN 978-952-309-164-1 (nid.)
Grano Oy 2014
ISBN 978-952-309-165-8 ( pdf)
ISBN 978-952-309-166-5 (html)

Säteilytoiminnan turvallisuudesta vastaa säteilylain mukaan säteilytoiminnan harjoittaja. Toiminnan harjoittaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että ST-ohjeissa esitetyn mukainen turvallisuustaso toteutetaan ja ylläpidetään.

Säteilyturvakeskus antaa säteilyn käytön ja muun säteilytoiminnan turvallisuutta koskevat yleiset ohjeet, säteilyturvallisuusohjeet (ST-ohjeet), säteilylain (592/1991) 70 §:n 2 momentin nojalla.

Tämä ohje sisältää neuvoston direktiivin 96/29/Euratom; EYVL N:o L 159, 29.6.1996, s. 1 ja 90/641/Euratom; EYVL N:o L 349, 13.12.1990 s. 21 täytäntöönpanoon liittyviä vaatimuksia.

Säteilytoiminnan harjoittajan on järjestettävä annostarkkailu säteilytyöluokkaan A kuuluville työntekijöille ja tarpeen mukaan myös muille työntekijöille. Säteilyturvakeskus pitää tiedostoa säteilytyössä toimivien työntekijöiden annostarkkailun tuloksista. Tätä tiedostoa kutsutaan annosrekisteriksi. Toiminnan harjoittaja vastaa siitä, että annostarkkailun tulokset toimitetaan Säteilyturvakeskuksen määräämällä tavalla tallennettaviksi annosrekisteriin.

Tässä ohjeessa esitetään toiminnan harjoittajan velvollisuudet tietojen ilmoittamiseksi annosrekisteriin sekä ilmoitettavien tietojen vaatimukset. Lisäksi esitetään ne periaatteet, jotka koskevat tietojen luovutusta annosrekisteristä.

Säteilyturvakeskus noudattaa henkilötietolakia annosrekisterin pidossa ja annosrekisterin tietojen käytössä.

Toiminnan harjoittajan velvollisuudesta järjestää säteilyaltistuksen seuranta ja terveystarkkailu säädetään säteilyasetuksen (1512/1991) 3 luvussa. Työntekijöiden annostarkkailun järjestämistä koskevat vaatimukset esitetään ohjeessa ST 7.1. Ydinvoimalaitoksia koskee lisäksi ohje YVL C.2. Annosrekisteristä säädetään säteilylain (592/1991) 34 §:ssä. Vaatimukset luonnonsäteilyaltistusta koskevien tietojen ilmoittamisesta annosrekisteriin esitetään ohjeissa ST 12.1 ja ST 12.4. Henkilötietojen käsittelystä säädetään henkilötietolaissa (523/1999).

Toiminnan harjoittajan on

• käytettävä hyväksyttyä annosmittauspalvelua työntekijöiden annostarkkailuun
• huolehdittava siitä, että Säteilyturvakeskuk­selle ilmoitetaan työntekijöiden annostarkkailun tulokset ja muut annosrekisteriin tallennettavat tiedot
• huolehdittava ilmoitettavien tietojen oikeellisuudesta; yleensä on tarkoituksenmukaista valtuuttaa hyväksytty annosmittauspalvelu toimittamaan annosrekisteriin tallennettavat tiedot Säteilyturvakeskukselle
• huolehdittava siitä, että annostarkkailun tulokset ilmoitetaan Säteilyturvakeskukselle viipymättä, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluttua mittausjakson päättymisestä
• huolehdittava siitä, että annostarkkailun tulokset ilmoitetaan asianomaiselle työntekijälle
• tiedotettava työntekijöille siitä, että annostarkkailun tulokset ja annostarkkailussa olevien työntekijöiden tunnistetiedot ilmoitetaan Säteilyturvakeskukselle annosrekisteriin tallentamista varten.

Säteilyturvakeskus lähettää toiminnan harjoittajille vähintään kerran vuodessa yhteenvedon toiminnan harjoittajan palveluksessa toimivien työntekijöiden annosrekisteriin ilmoitetuista altistustiedoista. Toiminnan harjoittajan on tarkistettava yhteenvedon tiedot ja palautettava yhteenveto korjauksineen Säteilyturvakeskukseen. Yhteenvedon allekirjoittaa toiminnan harjoittaja tai säteilyn käytön turvallisuudesta vastaava johtaja.

Hyväksytystä annosmittauspalvelusta säädetään säteilylain 12 §:ssä.

Säteilyturvakeskukselle on toimitettava annosrekisteriin tallentamista varten vähintään seuraavat tiedot:

• työnantajan nimi, toimiala, yhteystiedot ja Y-tunnus
• työnantajan yhteyshenkilön nimi
• työntekijän henkilötiedot
  – suomalaisen työntekijän nimi ja henkilötunnus
  – ulkomaisen työntekijän nimi, syntymäaika, sukupuoli ja kansalaisuus
• työntekijän työtehtävä
• annosrekisterin luokituksen mukainen tieto altistuksen aiheuttavasta säteilylähteestä
  – ulkoinen säteily: esim. röntgensäteily, sädehoitolaite, umpilähde, avolähde, ydinvoimalaitos, kosminen säteily
  – sisäinen säteily: radioaktiivinen aine, sen mitattu aktiivisuus ja mittausajankohta sekä radioaktiivisen aineen saantiajankohta
• työntekijän säteilytyöluokka
• annosmäärityksen tehneen hyväksytyn annosmittauspalvelun nimi
• mittausjakson alkamis- ja päättymispäivä
• käytetty säteilyannoksen määritysmenetelmä
• annosmäärityksen tulos.

Annostarkkailua aloitettaessa Säteilyturvakes­kus antaa yksityiskohtaiset ohjeet annosrekisteriin tallentamista varten ilmoitettavista tiedoista ja menettelyistä. Lisätietoa ja ajantasaiset toimiala-, säteilylähde- ja tehtäväryhmälyhenteet löytyvät Säteilyturvakeskuksen www-sivuilta.

Poikkeavan tapahtuman yhteydessä aiheutuva säteilyannos on ilmoitettava annosrekisteriin erillään säteilytyöstä aiheutuvasta annoksesta. Jos säteilyannoksen mittaustuloksia ei ole käytettävissä, annos on arvioitava. Lisäksi on annettava selvitys poikkeavan tapahtuman olosuhteista ja siitä, miten annos on määritetty. Samoin toimitaan onnettomuudesta johtuvan säteilyvaaran rajoittamiseksi ja säteilylähteen hallintaan saamiseksi tehtävien toimenpiteiden yhteydessä aiheutuneen säteilyannoksen kohdalla.

Poikkeavista tapahtumista ilmoittamisesta Säteily­turvakeskukseen säädetään säteilyasetuksen 17 §:ssä, ja säteilyasetuksen 13 a §:ssä säädetään turvallisuuden kannalta merkittävien havaintojen ilmoittamisesta. Säteilyturvallisuuteen liittyviä poikkeavia tapahtumia käsitellään ohjeessa ST 1.6 ja eri toimintoja koskevissa muissa ST–ohjeissa. Välittömistä toimenpiteistä onnettomuustilanteessa säädetään säteilyasetuksen 8 §:ssä.

Ulkoisesta säteilystä aiheutunut annos on ilmoitettava annosrekisteriin käyttäen suureita syväannos H _p(10) ja pinta-annos H _p(0,07).

Neutronisäteilystä aiheutunut syväannos on ilmoitettava erillään fotonisäteilyn aiheuttamasta syväannoksesta.

Sormiannos ja muu käsille aiheutunut annos on ilmoitettava pinta-annoksena.

Silmäannos määritetään käyttäen suuretta H _p(3), joka voidaan arvioida syväannoksesta ja pinta-annoksesta. Käytännössä silmäannoksen riittävän tarkka likiarvo on mitattu pinta-annos H _p(0,07), joten annosrekisteriin ilmoitetaan silmäannokset pinta-annoksina.

Laskennallisella menetelmällä määritetty annos on ilmoitettava käyttäen suuretta efektiivinen annos.

Sisäisestä säteilystä aiheutunut annos on ilmoitettava käyttäen suuretta efektiivisen annoksen kertymä tai kilpirauhasen ekvivalenttiannos.

Annokset on ilmoitettava käyttäen yksikköä millisievert (mSv). Ilmoitustarkkuus on 0,01 mSv. Ulkoisen säteilyn mittaustuloksiin sovellettavat kirjauskynnykset esitetään taulukossa 1. Kirjauskynnystä pienemmät annokset kirjataan annosrekisteriin annoksina 0,00 mSv.

Taulukko 1. Kirjauskynnykset (ulkoinen säteily).

Laskennallisella menetelmällä arvioidun ulkoisesta säteilystä aiheutuneen efektiivisen annoksen kirjauskynnys on 0,10 mSv.

Sisäisestä säteilystä aiheutuneen efektiivisen annoksen kertymän kirjauskynnys on 0,10 mSv. Kilpirauhasen ekvivalenttiannoksen kirjauskynnys on 2,00 mSv.

Ohjeessa ST 1.9 esitetään vaatimukset säteilymittausten tarkkuudesta sekä säteilymittarien hyväksymisestä, kalibroinnista ja toimintakunnon tarkistamisesta samoin kuin vaatimukset säteilytyötä tekevien työntekijöiden henkilökohtaisten säteilyannosten mittauspalveluille (hyväksytyille annosmittauspalveluille). Ohjeessa ST 1.9 esitetään lisäksi säteilymittauksissa käytettävien suureiden ja yksiköiden määritelmät. Säteilyaltistuksen enimmäisarvoista säädetään säteilyasetuksen 2 luvussa. Säteilysuojelusuureet, joita käytetään säteilyn haittavaikutusten arvioimiseen ja joiden avulla on annettu säteilyaltistuksen enimmäisarvot (ekvivalenttiannos ja efektiivinen annos), esitetään ohjeessa ST 7.2.

Työntekijällä, jonka tietoja on tallennettu annosrekisteriin, on oikeus tarkistaa itseään koskevat tiedot. Annosrekisterissä olevia tietoja voidaan luovuttaa ilman työntekijän suostumusta toiminnan harjoittajan nimeämälle terveystarkkailusta vastaavalle lääkärille ja säteilyaltistusta aiheuttavan toiminnan harjoittajalle. Tiedot saadaan luovuttaa myös Euroopan unionin jäsenvaltiossa olevalle toiminnan harjoittajalle, kun se on tarpeen työnantajalle kuuluvien säteilyaltistuksen seurantaa koskevien velvoitteiden täyttämiseksi.

Tiedot luovutetaan kirjallisesti. Kaikessa tietojen siirrossa ja käsittelyssä noudatetaan henkilötietolakia.

Tietoja voidaan luovuttaa tutkimustarkoitukseen henkilötietolain mukaisin edellytyksin.

Henkilötietojen käsittelystä säädetään henkilötietolaissa (523/1999). Työntekijän oikeudesta tarkastaa itseään koskevat tiedot säädetään henkilötietolain 26 §:ssä. Terveystarkkailusta vastaavan lääkärin nimeämisestä säteilytyöluokkaan A kuuluvien työntekijöiden terveystarkkailua varten säädetään säteilylain 33 §:ssä. Tietojen luovuttamisesta annosrekisteristä säädetään säteilylain 34 §:ssä. Tietojen luovuttamisesta henkilörekisteristä tutkimustarkoitukseen säädetään henkilötietolain 14 §:ssä.

6.1 Työnantajan on huolehdittava, että tiedot ilmoitetaan annosrekisteriin

Suomalaisen työnantajan on varmistettava, että tiedot työntekijän säteilyaltistuksesta ilmoitetaan Säteilyturvakeskuksen annosrekisteriin myös ulkomailla suomalaisen työnantajan palveluksessa tehdyn säteilytyön osalta.

Ulkomailla ulkomaisen työnantajan palveluksessa olleen suomalaisen työntekijän tullessa Suomeen suomalaisen työnantajan palvelukseen on suomalaisen työnantajan varmistettava ennen työn aloittamista Suomessa, että tiedot työntekijän säteilyaltistuksesta ulkomailla on asian­mukaisesti ilmoitettu Säteilyturvakeskuksen annosrekisteriin.

Työnantajan velvollisuudesta varmistaa ulkomailla tehtävästä säteilytyöstä työntekijälle aiheutuneen säteilyaltistuksen ilmoittaminen annosrekisteriin säädetään säteilylain 35 §:ssä.

6.2 Säteilypassi tarvitaan työntekijän kokonaisaltistuksen seuraamiseksi

Ulkomaille säteilytyöhön lähtevä työntekijä tarvitsee säteilyaltistuksestaan tiedot ulkomaista työnantajaansa varten. EU-maissa sovittujen tietojen ilmoittamiseen käytetään säteilypassia. Suomalainen säteilypassi koostuu säteilyaltistuksen seuranta-asiakirjasta (ks. liite, jossa on englanninkielinen malli) ja terveystarkkailusta vastaavan lääkärin antamasta todistuksesta. Säteilyaltistuksen seuranta-asiakirja tilataan Säteilyturvakeskuksesta. Tilauksen voi tehdä toiminnan harjoittaja tai työntekijä itse. Tietojen luovutuksen edellytykset on kuvattu luvussa 5.

Säteilypassin avulla ulkomainen työnantaja voi varmistua siitä, että työntekijälle on tehty vaadittava terveystarkkailu ja työntekijän annokset eivät ylitä säädettyjä annosrajoja. Lisäksi säteilypassiin kuuluvalla säteilyaltistuksen seuranta-asiakirjalla ilmoitetaan Säteilyturvakeskuksen pitämään annosrekisteriin ulkomailla työntekijälle aiheutuneet säteilyannokset.

Ulkomainen työnantaja tai hyväksytty annosmittauspalvelu merkitsee säteilyaltistuksen seuranta-asiakirjaan tiedot säteilytyön kestosta, työnaikaisesta altistuksesta ja mahdollisesta terveystarkkailusta. Kun työ ulkomailla loppuu, on säteilyaltistuksen seuranta-asiakirja palautettava Säteilyturvakeskukseen siihen merkittyjen tietojen tallentamiseksi annosrekisteriin. Säteilyturvakeskus antaa työntekijälle uuden säteilyaltistuksen seuranta-asiakirjan vain, jos edellinen säteilyaltistuksen seuranta-asiakirja on palautettu. Työnantajan on huolehdittava siitä, että seuranta-asiakirja palautetaan Säteilyturvakeskukseen. Jos säteilypassia on tarvittu sellaiseen ulkomailla tapahtuvaan työhön, joka ei ole suomalaisen työnantajan määräämää työtä, on säteilypassin käyttäjä itse vastuussa säteilyaltistuksen seuranta-asiakirjan palauttamisesta.

Terveystarkastuksesta annettavan lääkärintodistuksen malli on ohjeen ST 7.5 liitteessä C.