Sisällysluettelo

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Maanmittauslaitoksesta annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi HE 34/2014

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Maanmittauslaitoksesta annettua lakia. Samassa yhteydessä kumottaisiin maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta sekä Geodeettisesta laitoksesta annetut lait. Tavoitteena on toteuttaa maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan tieto- ja paikkatietotehtävien keskittäminen Maanmittauslaitokseen.

Ehdotetussa laissa säädettäisiin Maanmittauslaitokseen siirtyvistä tehtävistä sekä tehtävien uudelleen järjestämisen vaikutuksista Maanmittauslaitoksen organisaatioon. Samassa yhteydessä tehtäisiin muutokset lakeihin, joissa säädetään Maanmittauslaitokselle siirtyvistä tehtävistä tai toimivallasta. Esitys liittyy valtion vuoden 2015 talousarvioesitykseen.

Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan vuoden 2015 alusta.

YLEISPERUSTELUT

1 Johdanto

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan vaikuttavuus- ja tuottavuusohjelman yhtenä kärkihankkeena ryhdyttiin vuoden 2013 alussa toteuttamaan tavoitetta koota hallinnonalan tieto- ja paikkatietotekniikan kehittämistehtäviä sekä niitä lähellä olevia tutkimustehtäviä. Tavoitteena on ohjata ja kehittää tieto- ja paikkatietotekniikan kokonaissuunnittelua ja toteutusta sekä luoda nykyistä paremmat edellytykset hallinnonalan palveluiden ja tietovarantojen laajalle sähköistymiselle ja tietotekniselle yhtenäistämiselle.

Hankkeeseen liittyy myös valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistuksen valmistelu, jonka yhteydessä esitettiin Geodeettisen laitoksen ja Maanmittauslaitoksen eräiden paikkatietoinfrastruktuuriin liittyvien tehtävien kokoamista omaksi tutkimus- ja kehittämisyksikökseen. Paikkatiedon tutkimus- ja kehittämiskeskuksen perustamista koskeva linjaus sisältyi 5 päivänä syyskuuta 2013 tehtyyn valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistusta koskevaan valtioneuvoston periaatepäätökseen. Sittemmin maa- ja metsätalousministeriö hankkeen vastuuministeriönä päätyi esittämään mainittujen toimintojen kokoamista Maanmittauslaitoksen yhteyteen. Tämä tavoite kirjattiin myös valtion talousarvioesitykseen vuodelle 2014.

Syksyllä 2013 ministeriö asetti hankkeen, jossa ryhdyttiin valmistelemaan maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen (Tike) tietotekniikan kehittämistehtävien, Geodeettisen laitoksen tutkimus- ja kehittämistehtävien sekä mahdollisten muiden ministeriön hallinnonalan virastojen ja laitosten toimialasidonnaisten tietotekniikan kehittämistehtävien keskittämistä Maanmittauslaitokseen. Tarkoituksena on, että tehtäviä hoidetaan vuoden 2015 alusta lähtien Maanmittauslaitoksessa. Hankkeessa on suunniteltu ja valmisteltu rakennemuutoksen toimeenpanoa sekä kuultu linjauksista, jotka ovat tämän esityksen perustana.

2 Nykytila

2.1 Lainsäädäntö ja käytäntö

Maanmittauslaitos

Yksityiskohtainen selvitys Maanmittauslaitosta koskevan oikeudellisen sääntelyn vaiheista sisältyy hallituksen esitykseen HE 68/2013 vp. Vuoden 2014 alkaen voimaan tulleella Maanmittauslaitoksesta annetulla lailla (900/2013), jäljempänä organisaatiolaki, laitoksen organisaatiota uudistettiin siten, että Maanmittauslaitos toimii keskushallinnon alaisuudessa, jonka toimipaikka on Helsingissä. Maanmittauslaitoksessa on kolme toimintayksikköä, joita ovat tuotanto, tukipalvelut ja yleishallinto. Maanmittauslaitoksen ja sen yksiköiden tehtävistä säädetään organisaatiolaissa. Maanmittauslaitoksella on yhteensä 35 palvelupistettä eri puolilla maata.

Maanmittauslaitoksen tehtäviä ovat kiinteistönmuodostamis- ja tilusjärjestelytoiminta sekä kiinteistöjä koskevien rekisterien pitäminen mukaan lukien lainhuuto- ja kiinnitysrekisteri, kiinteistöjen kirjaamisasiat, yleiset kartastotyöt sekä maastotietoja ja ilmakuvia koskevien tietojärjestelmien pitäminen, paikkatietoinfrastruktuurin ylläpidon ja kehittämisen tuki, tarkoituksenmukaisen kartoituksen ja karttatuotannon edistäminen, karttatietojen ja toimialansa muiden tietojen myynti, julkaisu ja jakaminen, alansa kehittäminen ja muut tehtävät, jotka on säädetty tai määrätty Maanmittauslaitoksen suoritettavaksi. Maanmittauslaitos voi tilauksesta suorittaa toimialaansa kuuluvia tehtäviä, avustaa kiinteistöjä koskevien asioiden hoidossa sekä kunnan kanssa tehtävän sopimuksen perusteella huolehtia kunnan kiinteistöinsinöörille säädetyistä tai määrätyistä tehtävistä. Lisäksi Maanmittauslaitos suorittaa maa- ja metsätalousministeriön sille määräämät tehtävät.

Maanmittauslaitos on päällikkövirasto, jonka päällikkönä pääjohtaja yksin ratkaisee Maanmittauslaitokselle kuuluvat asiat. Ratkaisuvallan siirtämisestä Maanmittauslaitoksen muille virkamiehille on säädetty Maanmittauslaitoksesta annetulla valtioneuvoston asetuksella (1082/2013). Ratkaisuvallan delegoinnista on määrätty tarkemmin Maanmittauslaitoksen työjärjestyksellä tai tarvittaessa pääjohtajan antamilla määräyksillä.

Keskushallinnon avustamana pääjohtaja vastaa Maanmittauslaitoksen johtamisesta, strategisesta suunnittelusta, yhtenäisten menettelyjen ja laadun ylläpitämisestä, laitosyhtenäisyydestä ja laitostason suunnittelusta. Keskeisessä asemassa Maanmittauslaitoksessa ovat strategiset kehittämishankkeet, jotka on organisoitu projekteina tukeutuen valtakunnallisiin toimintayksiköihin sekä Maanmittauslaitoksen ulkopuolisiin palveluihin. Keskushallinnon ohjauksen luonne muuhun organisaatioon on lähinnä tulos- ja asiantuntijajohtamista. Kiinteistötoimitukset, kirjaamisasiat, karttatuotanto sekä muu operatiivis-tuotannollinen toiminta tapahtuu tuotannon toimintayksikössä. Tietohallinto, kehittäminen ja tuotannon tuki on sijoitettu tukipalveluihin. Yleishallinto vastaa henkilöstöhallinnosta, taloudesta, viestinnästä sekä oikeuspalveluista.

Geodeettinen laitos

Geodeettinen laitos perustettiin Suomen itsenäistymisen jälkeen 5.7.1918 annetulla asetuksella (62/1918) silloisen Suomen Senaatin Maataloustoimituskunnan alaiseksi virastoksi. Laitoksen päätehtäviä olivat ensimmäisen tarkkuusluokan kolmiomittaukset niihin kuuluvine geodeettisine ja tähtitieteellisine mittauksineen. Lisäksi Geodeettisen laitoksen tuli koota ja järjestää myös muualta saatavaa geodeettista aineistoa sekä tehdä aloitteita laitoksen suoranaisiin tehtäviin kuuluvan geodeettis-tähtitieteellisen perustan täydentämiseksi. Sen tehtäväksi säädettiin myös puhtaasti tieteellinen tutkimus, jonka tuli edistää laitoksen käytännön työn yhteydessä tulevien kysymysten selvittämistä, tutkia geoidin elementtejä ja seurata tarkasti geodesian kehitystä.

Maanmittaushallitukseen perustettiin 1928 erillinen kartastotöiden osasto, johon kuuluivat geodeettinen, kartografinen ja topografinen toimisto. Näistä geodeettinen toimisto perustettiin toisen ja alemman luokan kolmiomittauksia varten. Geodeettiset perustyöt, jotka edellyttivät tieteellistä teoreettisen geodesian asiantuntemusta, jäivät edelleen Geodeettiselle laitokselle, joka jatkoi toimintaa itsenäisenä valtion virastona.

Vuonna 1933 annetulla asetuksella Geodeettisen laitoksen tehtäväksi tuli laatia tieteellinen ja tarkka pohja Suomen karttalaitokselle. Siinä tarkoituksessa laitos oli luonut kartastotöiden välttämättömänä edellytyksenä olevan kiintopisteverkon geodeettisilla runkomittauksilla sekä suorittanut muun ohella maapallon kokoa ja muotoa, painovoimaa sekä maankuoren rakennetta ja muutoksia koskevia tieteellisiä tutkimuksia. Teknisen ja tieteellisen kehityksen myötä laitoksen tutkimuskenttä on laajentunut erityisesti 1970-luvulta alkaen. Geodeettisesta laitoksesta annetulla lailla (442/1975) Geodeettisen laitoksen silloista toimialaa laajennettiin fotogrammetriseen tutkimukseen. Sittemmin säädös kumottiin voimassa olevalla Geodeettisesta laitoksesta annetulla lailla (581/2000).

Geodeettinen laitos on luonteeltaan tieteellinen tutkimuslaitos, jolle kuuluu sekä soveltavan että perustutkimuksen suorittaminen. Geodeettinen laitos tekee lisäksi menetelmä- ja laitekehitystyötä sekä laadunvalvontaa. Geodeettinen laitos on osallistunut vain sellaisiin operatiivisiin mittaus- ja kartoitustehtäviin, joihin sisältyy tutkimuksellisia tavoitteita, ja yhteisiin tutkimushankkeisiin muiden laitosten, yliopistojen ja yritysten kanssa. Samalla on pidetty huolta ettei laitoksen asema puolueettomana tutkimus- ja asiantuntijalaitoksena vaarannu. Nykyisin Geodeettinen laitos tekee yhteistyötä yliopistojen kanssa toimialaansa kuuluvassa opetuksessa, opinnäytetöiden ohjaamisessa ja jatko-opintojen järjestämisessä.

Lisäksi Geodeettinen laitos huolehtii Suomen kartoituksen tieteellisistä perusmittauksista ja kehittää kaukokartoituksen ja geoinformatiikan menetelmiä sekä navigointia. Avaruus- ja tietotekniikan kehitys luo näille menetelmäalueille sellaisia mahdollisuuksia, joiden hyödyntäminen on Suomelle ja sen elinkeinoelämälle keskeistä. Geodeettisen laitoksen tehtäviin kuuluu myös julkisen vallan käyttöä. Se huolehtii valtion toiminnan kannalta tärkeistä perusmittauksista. Se toimii kansallisena mittanormaalilaboratoriona.

Geodeettista laitosta johtaa ylijohtaja, joka ratkaisee Geodeettista laitosta koskevat asiat. Ratkaisuvallan siirtämisestä muille virkamiehille on säädetty Geodeettisesta laitoksesta annetulla asetuksella (697/2000) sekä tarkemmin työjärjestyksellä. Asetuksella on myös säädetty tarkemmin laitoksen ja sen johdon tehtävistä, laitoksen viroista ja tehtävistä sekä niihin liittyvistä kelpoisuusvaatimuksista. Tarkemmat määräykset laitoksen organisaatiosta on annettu työjärjestyksellä.

Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus

Tike perustettiin vuonna 1993 maatilahallituksen lakkauttamisen yhteydessä tuottamaan hallinnonalan tuki- ja asiantuntijapalveluja. Sen tehtävänä oli hoitaa maatilahallitukselle kuuluneita tilastotoimeen, maksuliikenteeseen, laskentatoimeen, tietotekniikkaan sekä eräiden virastopalveluiden tuottamiseen liittyviä tehtäviä. Lisäksi se määrättiin hoitamaan maa- ja metsätalousministeriön sekä eräiden sen alaisten yksiköiden maksuliikennettä. Sittemmin Suomen EU-jäsenyyden myötä Tiken tehtävät laajenivat muun muassa maataloushallinnon tukiin liittyvien hallinnollisten rekisterien tekniseen ylläpitoon ja asiantuntijatehtäviin sekä eräiden talousarvion ulkopuolisten kansallisten rahastojen hallinnointiin. Tiken tehtävistä ja hallinnollisesta asemasta säädetään maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta annetulla lailla (1200/1992), jäljempänä Tike-laki.

Edellisen kerran Tiken tehtäviä järjesteltiin uudelleen Maaseutuviraston perustamisen yhteydessä vuonna 2007. Tuolloin maatalouden tukijärjestelmien toimeenpanoon liittyvät Tiken tehtävät siirrettiin pääosin Maaseutuvirastolle. Ministeriö myös ryhtyi hankkimaan maksuliikenteeseen ja kirjanpitoon sekä henkilöstöhallintoon liittyviä palveluita Valtiokonttorin yhteydessä toimivalta palvelukeskukselta. Näin Tiken pääasiallisiksi tehtäviksi muodostui tilastoviranomaistehtävien hoitaminen ja hallinnonalan tietohallinnon asiantuntijapalveluiden sekä tietopalveluiden tuottaminen. Tietohallinnon asiantuntijapalveluilla tarkoitetaan erityisesti toimialariippuvia tietojärjestelmiin ja tietotekniikkaan liittyviä asiantuntijapalveluja. Tiken tilastoviranomaistehtävää koskeva kuvaus sisältyy Luonnonvarakeskuksen perustamista koskevaan hallituksen esitykseen.

Lisäksi Tiken tehtävänä on vastata eräiden maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmästä annetussa laissa (284/2008) tarkoitettujen rekisterien ylläpidosta. Tällaisia rekistereitä ovat Tiken tilastolliset rekisterit. Tike huolehtii lisäksi eräiden muiden edellä mainitussa laissa tarkoitettujen rekisterien teknisestä ylläpidosta tietosisältöä koskevan vastuun kuuluessa sille viranomaiselle, joka omistaa rekisterin. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ja Maaseutuvirasto huolehtivat kumpikin oman toimialansa rekisterien tietosisällöstä, kehittämisestä ja tietojen luovuttamisesta. Nykymuodossaan Tike tuottaa asiakasvirastoilleen ICT -palveluja, jotka tukevat virastoja niiden ydintoimintaan liittyvien kehittämistarpeiden toteuttamisessa ja turvaavat osaltaan palvelujen jatkuvuuden. Tike huolehtii yhteistyössä asiakasvirastojen kanssa hallinnonalan yhteisen järjestelmäkokonaisuuden ja IT -infrastruktuurin hallittavuudesta, kustannustehokkuudesta ja yhteen toimivuudesta. Lisäksi Tike kehittää yhteisiä ratkaisuja hallinnonalan tietojen, tietojärjestelmien ja teknologioiden toteuttamisen tueksi julkisen tietohallinnon ohjauksesta annetussa laissa (634/2011) säädetyin tavoin.

Tikea johtaa ylijohtaja. Tiken tehtävistä, ylijohtajan ratkaisuvallasta, toimintayksiköistä sekä henkilöstön nimittämisestä ja kelpoisuusvaatimuksista säädetään maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta annetussa asetuksessa (1280/1992). Tarkempia määräyksiä tehtävien organisoinnista on annettu työjärjestyksellä. Tiken organisaatio perustuu toimialueisiin ja niiden rajat ylittäviin ydinprosesseihin.

2.2 Nykytilan arviointi

Valtion hallinnon yhteisten tehtävien hoitamista organisoidaan uudestaan. Eräät hankkeet vaikuttavat erityisesti esitykseen sisältyvään ministeriön tieto- ja paikkatietotehtävien kokoamiseen. Toimialariippumattomien ICT- tehtävien kokoaminen valtion viestintä- ja tietotekniikkakeskukseen (Valtori) sekä valtion yhteisten talous- ja henkilöstöhallinnon prosessien ja tietojärjestelmien (Kieku) käyttöönotto vaikuttavat hankkeen sisältöön ja aikatauluihin. Lisäksi Tiken tehtävien organisointiin vaikuttaa käynnissä oleva Luonnonvarakeskuksen perustaminen. Luonnonvarakeskukseen siirrettäisiin Tiken tilastotuotanto sekä maataloustuotteiden hintaseuranta.

Yhdistyvien laitosten toimintaedellytykset ovat muuttuneet toimintaympäristön rakenteen muutoksista riippumatta. Resurssit ovat niukentuneet tuottavuusohjelman ja erilaisten säästövelvoitteiden seurauksena. Tilanteen voi olettaa nykyisessä taloustilanteessa kiristyvän entisestään. Nykyisellään jokainen organisaatio on vastannut omista lähtökohdistaan tuottavuusohjelmaan sisältyvään toimintamenojen sekä henkilötyövuosien vähennysten tuomiin haasteisiin.

Maanmittauslaitoksen organisaatiota on uudistettu vuoden 2014 alusta toiminnan tehostamiseksi.

Maanmittauslaitoksessa siirryttiin alueellisiin maanmittaustoimistoihin perustuneesta toimintamallista valtakunnalliseen toimintamalliin. Valtionhallinnon tuottavuusohjelman ja hallinnonalan kehyspäätösten mukainen Tiken henkilöstön vähennystarve edellyttää Tiken osalta henkilöstömäärän huomattavaa vähennystä nykyisestä vuoden 2014 aikana (182 htv:sta 164 htv:n). Tike suunnittelee ja toteuttaa nämä sopeuttamis- ja muutosturvatoimenpiteet myös käynnissä olevaa yhdistämisprosessia ajatellen. Geodeettisen laitoksen toimintaan vaikuttaa valtion tutkimusrahoituksen kokonaisuudistus. Lisäksi kilpailu tutkimusrahoituksesta kiristyy niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Maanmittauslaitoksen, Geodeettisen laitoksen sekä Tiken toimintojen yhdistäminen lisää mahdollisuuksia tuottavuutta edistäviin toimenpiteisiin ja siten edistää sopeutumista niukkeneviin voimavaroihin.

3 Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset

Esityksen tavoitteena on edistää ja tehostaa tehtävien hoitamista yhdistämällä eri laitoksissa oleva resurssi ja osaaminen. Samalla kokonaisuus muodostuu paremmin ohjattavaksi sekä luo edellytyksiä toiminnan kokonaisvaltaiselle kehittämiselle. Yhdistyviin laitoksiin sisältyy laaja toimialasidonnaisten tietojärjestelmien ja paikkatiedon teknologian ja kehittämisen osaaminen. Esitys luo edellytyksiä hallinnonalan palveluiden ja tietovarantojen laajalle sähköistymiselle ja tietotekniselle yhtenäistymiselle ja ICT-toiminnan tehostumiselle.

Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi lainsäädäntöön muutokset, joilla toteutetaan maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan tieto- ja paikkatietotehtävien kokoaminen Maanmittauslaitokseen valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistusta koskevaan valtioneuvoston periaatepäätökseen sisältyvän linjauksen mukaisesti. Samassa yhteydessä säädettäisiin Tiken ja Geodeettisen laitoksen lakkaamisesta sekä tavasta, jolla tehtävät organisoidaan Maanmittauslaitoksessa.

4 Esityksen vaikutukset

4.1 Taloudelliset vaikutukset

Esitykseen sisältyvä lakiehdotus Maanmittauslaitoksen, Tiken ja Geodeettisen laitoksen toimintojen yhdistämisestä ei välittömästi vähennä valtion menoja vuoden 2015 alusta. Se ei myöskään muuta edellä mainittujen toimintojen rahoitusrakennetta eikä laitosten maksullisen toiminnan perusteita. Geodeettisen laitoksen toimintamenoihin kohdistuvat valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistusta koskevassa valtioneuvoston periaatepäätöksessä 5. syyskuuta 2013 päätetyt toimenpiteet. Kaikkien edellä mainittujen toimintaan kohdistuu valtion tuottavuusohjelmassa päätetyt säästötoimenpiteet. Edellä mainitut toimenpiteet sopeutetaan valtiontalouden kehysten puitteisiin ja muutokset otetaan huomioon vuoden 2015 talousarvioehdotusta laadittaessa. Esitys ei lisää valtion menoja.

Esitys parantaa mahdollisuuksia edellä mainittujen virastojen ja laitosten toiminnan organisoimiseen ja sopeuttamiseen niin, että ydintehtävät voidaan hoitaa tehokkaasti ja tuloksellisesti. Siirtymävaiheen jälkeen uusi organisaatiorakenne tarjoaa paremmat mahdollisuudet toiminnan kehittämiseen ja tehostamiseen. Hallintorakenteiden keventymisen, tehtävien päällekkäisyyksien karsimisen sekä toimintojen uudelleen järjestämisen arvioidaan tuottavan säästöjä, jotka kuitenkin toteutuvat pidemmällä aikavälillä.

Vuoden 2012 tilinpäätöksessä Maanmittauslaitoksen, Tiken ja Geodeettisen laitoksen kustannukset, tuotot, nettomenot ja henkilötyövuodet jakaantuivat seuraavasti:

                
Virasto kustannuksetmilj. euroa tuototmilj. euroa nettomenot htv-toteutuma
Tike 11,696 7,986 3,710 159
Maanmittauslaitos 126,212 77,673 48,539 1 781
Geodeettinen laitos 7,105 2,876 4,229 81
yhteensä 145,013 88,535 56,478 2 021

Edellä mainittujen toimintaan kohdistuvat menot ja tulot sekä toimintaan osoitettu nettomääräraha ja henkilötyövuosikiintiö jakaantuivat vuoden 2014 valtion talousarviossa seuraavasti:

                
Virasto menotmilj. euroa tulotmilj. euroa nettomenot htv-kiintiö
Tike 10,789 7,486 3,303 141
Maan-mittauslaitos 122,830 72,367 50,463 1 843
Geodeettinen laitos 7,299 1,800 5,499 77
yhteensä 140,918 81,653 59,265 2 061

Vuoden 2015 talousarviossa yhdistyvien toimintojen menot budjetoidaan Maanmittauslaitoksen momentille 30.70.01. Geodeettisen laitoksen määrärahat ja muut voimavarat siirretään momentille 30.70.01. Vuoden 2014 menot sisältävät 1,5 miljoonan euron kertamenon Metsähovin tutkimusaseman ja laitteistojen sekä pysyvän satelliittipaikannusverkon (GNSS) kehittämiseen. Geodeettisen laitoksen toimintaan kohdistuneet määrärahat vähenevät vuoteen 2017 mennessä 1,3 milj. eurolla vuoden 2014 talousarvioon verrattuna 5. syyskuuta 2013 tehdyn valtioneuvoston periaatepäätöksen perusteella.

Tike toteuttaa tuottavuusohjelmassa sovittuja säästötoimenpiteitä vuosina 2014. Tiken tehtävistä Luonnonvarakeskukseen siirtyvät tilastotuotanto sekä maataloustuotteiden hintaseuranta ja näiden tehtävien hoitamiseen liittyvät voimavarat. Samassa yhteydessä asiakasvirastojen, ministeriön ja tietopalvelukeskuksen tehtävänjakoa valmistaudutaan selkiyttämään. Pieni osa IT-palveluvoi-mavaroista siirtyy Maaseutuvirastoon ja Elintarviketurvallisuusvirastoon. Maaseutuvirastolle osoitetut voimavarat on erityisesti tarkoitettu maksajavirastotehtävien hoitamiseen. Maa- ja metsätalousministeriöön siirretään tietohallinnon ohjaus- ja kehittämistehtäviin liittyviä voimavaroja sekä tietopalveluun liittyviä voimavaroja.

4.2 Vaikutukset henkilöstön asemaan

Esityksessä ehdotettuun organisaatiomuutokseen sovelletaan virkamiesten osalta valtion virkamieslain 5 a— 5 c §:n säännöksiä valtion toimintojen uudelleen järjestelystä. Liikkeenluovutusta koskevaa sääntelyä ei sovelleta, koska valtionhallinnon uudelleen organisoinnista johtuvat sisäiset siirrot eivät ole liikkeenluovutuksia. Lisäksi noudatetaan valtionhallinnon yleisiä henkilöstöpoliittisia linjauksia muutostilanteessa (valtioneuvoston periaatepäätös valtion henkilöstön aseman järjestämisestä organisaation muutostilanteissa 26.1.2012). Muutos toteutetaan yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain (1233/2013) mukaisia menettelyjä noudattaen. Lähtökohtana on, että henkilöstön palvelussuhdelajista riippumatta palvelussuhteen jatkuvuus turvataan. Henkilöiden palvelussuhteen katsotaan palvelussuhde-etuuksien määräytymisen kannalta jatkuneen valtiolla yhtäjaksoisesti.

Esityksen vaikutuksesta Maanmittauslaitokseen siirtyvät Geodeettisen laitoksen tehtävät ja niitä hoitava henkilöstö. Tikestä siirtyy Maanmittauslaitokseen erityisesti tietotekniikkapalvelukeskuksen tehtävien hoitamiseen henkilöstövoimavaroja jäljempänä kuvatuin poikkeuksin. Tike toteuttaa jo vuonna 2014 sopeuttamistoimenpiteet, jotka seuraavat valtion tuottavuusohjelmasta. Sopeuttamistoimenpiteet toteutetaan hallitusti ottaen huomioon tehtävien siirrot Maanmittauslaitokselle ja Luonnonvarakeskukselle vuoden 2015 alusta sekä muut käynnissä olevat hallinnon kehittämishankkeet (TORI).

Siirtyvien henkilöresurssien määrittely on tarkoitus tehdä kesäkuun 2014 loppuun mennessä, jotta henkilöstön epätietoisuus omasta sijoittumisesta jää mahdollisimman lyhyeksi. Tikestä siirtyvät henkilötyövuodet (kiintiö) jakautuvat ministeriön hallinnonalan virastoihin seuraavasti (lähde: TAE 2015 MMM:n alustavat kehykset virastoille):

                
Maanmittauslaitos 124
Luonnonvarakeskus 23
Maaseutuvirasto 5
Elintarviketurvallisuusvirasto 2
Maa- ja metsätalousministeriö 10

Geodeettisessa laitoksessa, Tikessä sekä Maanmittauslaitoksessa työskentelee sekä virka- että työsopimussuhteessa olevia henkilöitä. Maanmittauslaitoksen palveluksessa oli tammikuussa 2014 1700 henkilöä, joista 1413 on virkasuhteessa ja 287 työsopimussuhteessa. Geodeettisessa laitoksessa on 90 henkilöä, joista 19 on virkasuhteessa ja 71 työsopimussuhteessa. Tiken henkilöstöstä (poislukien tilastotoimialueen henkilöstö) 33 oli virkasuhteessa ja 146 työsopimussuhteessa.

Esitykseen ei sisälly ehdotusta henkilöstön palvelussuhdelajin muuttamisesta. Esitykseen sisältyy kuitenkin siirtymäsäännös työsopimussuhteessa olevaa henkilöstöä koskevista siirtymäjärjestelyistä, koska virkamieslain 2 luvun säännöksiä ei sovelleta työsopimussuhteiseen henkilöstöön. Säännöksen tarkoituksena on turvata henkilöstön yhdenvertaisuus muutoksessa siten, että muutosturva toteutuisi samojen periaatteiden mukaisesti riippumatta palvelussuhdelajista. Geodeettisen laitoksen sekä Tiken työsopimussuhteessa oleva henkilöstö siirtyisi Maanmittauslaitoksen palvelukseen työsopimussuhteessa. Määräaikaisessa työsopimussuhteessa oleva henkilö siirtyisi Maanmittauslaitoksen palvelukseen määräaikaisen työsuhteensa keston ajaksi. Lisäksi siirtyvän henkilöstön palvelussuhteen katsottaisiin palvelussuhde-etuuksien määräytymisen kannalta jatkuneen valtiolla yhdenjaksoisena. Työsopimussuhteessa oleva henkilö voitaisiin siirtää ilman suostumustaan, jos hänet siirretään omalla työssäkäyntialueellaan tai työssäkäyntialueelleen. Luonnonvarakeskukselle siirtyvistä henkilöstövoimavaroista säädettäisiin Luonnonvarakeskuksesta annetussa laissa.

Edellä kuvattuja periaatteita noudatettaisiin siirrettäessä henkilöstövoimavaroja Maaseutuvirastolle, Elintarviketurvallisuusvirastolle ja ministeriölle. Kysymys on henkilöstön siirtämisestä, ei Tiken lakisääteisten tehtävien siirtämisestä edellä mainituille tahoille. Tike on tuottanut sisäisiä palveluja kuten IT-palveluja, arkistointi-, tieto- ja virastopalveluja palvelusopimuksen perusteella. Jatkossa näiden palveluiden hankkimiseen tarvittavat voimavarat sijoitettaisiin ministeriöön. Henkilöstövoimavaroja siirrettäisiin ainoastaan tietopalvelun osalta, muilta osin siirrettävät voimavarat ovat taloudellisia voimavaroja. Ministeriön, Elintarviketurvallisuusviraston ja Maaseutuviraston IT-palveluresursseja vahvistettaisiin henkilöstövoimavaroja siirtämällä. Ne hankkisivat kuitenkin jatkossakin palveluita Maanmittauslaitoksen yhteydessä toimivalta tietotekniikkapalvelukeskukselta.

Vastaanottavista virastoista Maaseutuviraston toimipaikka on Seinäjoella. Muiden toimipaikat sijaitsevat Helsingissä. Ehdotetun lain voimaan tullessa ministeriöön, Maaseutuvirastoon ja Elintarviketurvallisuusvirastoon siirretään mahdollisesti, ilmoittautuvista henkilöistä riippuen, sekä virkasuhteessa että työsopimussuhteessa olevia.

Virkasuhteessa olevien henkilöiden virat siirtyvät lain nojalla vastaanottavaan virastoon. Työsopimussuhteisten osalta noudatettaisiin Tike-lain kumoamista koskevaan lakiehdotukseen sisältyvää siirtymäsäännöstä. Työsuhde syntyy suoraan lain nojalla ilman, että on tarpeen tehdä uusia työsopimuksia. Siirtymäsäännöksen mukaan palvelussuhde-etuuksien määräytymisen kannalta henkilön palvelussuhteen katsottaisiin jatkuneen valtiolla yhdenjaksoisena. Työsopimussuhteessa olevan henkilö voitaisiin siirtää ilman tämän suostumusta ainostaan, jos tehtävät siirretään henkilön työssäkäyntialueella tai työssäkäyntialueelle.

Ministeriöllä on virkamieslain 5 b §:n mukaan toimivalta siirtää alaisen hallinnon viraston päällikön virka toiseen virastoon organisaatiomuutoksen toteuttamisajankohdasta lukien. Samoin ministeriöllä on toimivalta muuttaa siirrettävän viran nimike ja tehtävät vastaanottavan viraston viraksi. Jos virka on avoimena muutoksen hetkellä, sen tehtävät ja nimike voidaan muuttaa vastaanottavan viraston tarpeiden mukaiseksi ja täyttää virkamieslain 5 c §:n mukaisesti sisäistä ilmoitusmenettelyä käyttäen, jos tehtävään nimitetään muutoksen kohteena olevan viraston virkaan nimitetty henkilö.

Geodeettisen laitoksen ja Tiken Maanmittauslaitokseen siirtyvä henkilöstö siirretään tehtäviinsä siten, ettei pääsääntöisesti uusia täytettäviä tehtäviä tule. Joitakin tehtäviin nimeämisiä tullaan suorittamaan johto- ja esimiestasolla, mikäli tehtävää hoitaneet henkilöt eivät ole käytettävissä uudessa organisaatiossa tai organisaation toimintayksiköiden alaisuuteen perustetaan alarakenteita. Lakiehdotuksen mukaan paikkatiedon tutkimus- ja kehittämistoimintaa varten perustetaan uusi toimintayksikkö, joka muodostetaan pääosin Geodeettisen laitoksen tehtävistä ja henkilöstöstä. Hallinnonalan tietotekniikkapalvelukeskus muodostuisi nykyisestä Maanmittauslaitoksen tukipalveluiden toimintayksiköstä sekä Tikestä siirtyvistä henkilöistä. Kyseisen toimintayksikön rakennetta ei ole vielä kaikilta osin ratkaistu. Joitakin henkilöitä Tikestä siirrettäisiin yleishallinnon toimintayksikköön. Maanmittauslaitoksen tuotantotoimintayksikkö jatkaisi pääosin ennallaan. Henkilöiden siirtämisessä noudatettaisiin virkamieslain 5 a §:n sekä työsopimussuhteisen henkilöstön osalta ehdotettuun lakiin sisältyviä siirtymäsäännöksiä. Mahdollisesti uusien virkojen ja organisaatiomuutoksessa olennaisesti muuttuvien virkojen täyttämisessä noudatettaisiin virkamieslain 5 c §:n 1 momentin säännöksiä.

Geodeettista laitosta ja Tikeä koskevien virastokohtaisten virka- ja työehtosopimusten soveltaminen lakkaa mainittujen laitosten lakkaamisen yhteydessä. Maanmittauslaitos kuuluu valtion kollektiivisopimusten ja niiden neuvottelujärjestelmän piiriin. Voimassaolevat keskustason sopimukset koskevat myös Maanmittauslaitosta. Henkilöstö siirtyy VES 2014-2017 allekirjoituspöytäkirjan liitteen 2 kohdan mukaisesti Maanmittauslaitoksen palkkausjärjestelmän piiriin. Maanmittauslaitoksen tarkentavat virka-ja työehtosopimukset ovat voimassa sellaisenaan myös muiden kuin palkkausjärjestelmän osalta ja Maanmittauslaitokseen siirtyvät henkilöt tulevat niiden ja muiden laitoskohtaisten sopimusten soveltamisen piiriin. Organisaatiomuutoksen johdosta Maanmittauslaitoksen tarkentavat virka- ja työehtosopimukset käsitellään virastojen yhteisessä neuvotteluryhmässä. Neuvotteluryhmään kuuluvat henkilöstön ja työnantajan edustajat.

Tikessä ja Geodeettisessa laitoksessa on käytössä virastotyöaika ja liukuva työaika. Maanmittauslaitoksessa on vastaavasti käytössä joustava työaika.

4.3 Vaikutukset viranomaisten toimintaan

Esitys edistää hallinnonalan toimialasidonnaisten ICT-palveluiden organisointia keskittämällä toimintaan käytettäviä voimavaroja, parantamalla tietoteknisten kokonaisratkaisujen hallintaa ja kehittämällä toiminnan ohjattavuutta. Tämä edellyttää kuitenkin tehtävien ja niihin liittyvien voimavarojen uudelleen järjestelyä vaikuttavuus- ja tuottavuusohjelmassa sekä valtion kehyspäätöksessä edellytetyt säästöt huomioon ottaen. Vaikutuksia on tältä osin arvioitu kappaleessa 4.1.

Esitys yksinkertaistaa ja yhtenäistää maa- ja metsätalousministeriön harjoittamaa tulosohjausta. Jo nykyisellään sekä Maanmittauslaitoksen että Geodeettisen laitoksen ohjauksessa maa- ja metsätalousministeriön rooli on ollut varsin pitkälle strategisen ohjaajan rooli. Tulosohjausprosessissa on asetettu palvelutavoitteita varsinaisen kehys- ja talousarviomenettelyyn sidotun resurssiohjauksen lisäksi. Tiken ohjauksessa on painottunut Tiken ja ministeriön välillä tehtävään palvelusopimukseen perustuva ohjaus, johon liittyy erityispiirteitä liittyen Tiken rooliin palveluyksikkönä.

Esitys tehostaa paikkatietoinfrastruktuurin kehittämistä tiivistämällä kaikille paikkatietoalan toimijoiden suunnattujen tukipalveluiden, tutkimuksen ja tietotekniikan kehittämisen välistä yhteyttä. Tämä toteuttaa tutkimuslaitosten rakenteellisia uudistuksia koskevia tavoitteita.

4.4 Muut yhteiskunnalliset vaikutukset

Ehdotuksella mahdollistetaan maanmittaukseen ja paikkatietoihin liittyvien tietovarantojen ja palveluiden entistä laajempi hyödyntäminen yhteiskunnassa nykyistä selkeämmillä hallintomalleilla. Tulevan Maanmittauslaitoksen tutkimustoiminnan tieteellinen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus määräytyy paljolti sen mukaan, miten tehokkaasti sen tuottama tieto ja osaaminen kyetään jakamaan ja siirtämään edelleen yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi ja yhteiskunnallisten tehtävien hoitamiseksi. Asiakastarpeiden hyvä tunnistaminen ja hoito sekä palvelujen tuottaminen aikaisempaa asiakaslähtöisemmin on tullut entistä merkityksellisemmäksi myös tutkimustoiminnassa, kun julkinen rahoitus on vähenevää ja kilpailu sekä vapaasta tutkimusrahoituksesta että kaupallisesta palvelutuotannosta kasvaa.

Maanmittauslaitokseen sisältyvän paikkatiedon tutkimuskeskuksen toiminta-ajatuksena on tuottaa asiakkailleen tieteellisen työn ja teknologisen kehittämisen tuloksena syntyvää osaamista, tuotteita ja palveluja sekä synnyttää asiakaslähtöisellä toiminnallaan lisäarvoa paikkatietoihin perustuvan kestävän elinkeinotoiminnan harjoittamiselle. Tästä syystä panostetaan erityisesti tiedon ja teknologian vaihtoon sekä vahvistetaan tutkimustoiminnon strategista asemaa nykytilanteeseen verrattuna. Entistä kokonaisvaltaisemmalla paikkatietoinfrastruktuurin ja osaamisen hallinnalla voidaan parantaa tarjottavien palvelujen sisältöä ja saatavuutta.

Toimialasidonnaisia tietojärjestelmiä koskevien ICT-palveluiden keskittämisellä syntyy uusia mahdollisuuksia. Tuotannon sekä erityisesti tietopalvelujen ja siihen liittyvän asiakaspalvelun valtakunnallinen järjestäminen lisää Maanmittauslaitoksen tietoaineistojen aikaisempaa monipuolisempaa, yksinkertaisempaa ja helpompaa käytettävyyttä elinkeinoelämän ja yksityisten kansalaisten tarpeisiin. Paljolti avoimeen dataan perustuvien tietovarantojen ajantasaisuus, kattavuus ja luotettavuus ovat parantuneet entisestään valtakunnalliseen toimialueeseen perustuvan hallinto- ja johtamisjärjestelmän avulla.

Esityksellä ei olisi ympäristövaikutuksia eikä vaikutuksia kuntien talouteen, kansalaisten asemaan tai toimintaan yhteiskunnassa. Esityksellä ei liioin olisi vaikutusta miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon.

5 Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu virkatyönä. Esityksestä on pyydetty lausunnot oikeusministeriöltä, sisäasiainministeriöltä, puolustusministeriöltä, valtiovarainministeriöltä, liikenne- ja viestintäministeriöltä, työ- ja elinkeinoministeriöltä, ympäristöministeriöltä, Tikeltä, Geodeettiselta laitokselta, Maanmittauslaitokselta, Maaseutuvirastolta, Elintarviketurvallisuusvirastolta, Metsäntutkimuslaitokselta, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskukselta, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta, Suomen metsäkeskukselta, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:ltä, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:ltä, Palkansaajajärjestö Pardia ry:ltä, Maanmittauslaitoksen akavalaisten yhteistyöryhmä JUKO ry:ltä, Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry:ltä, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:ltä, Suomen Kuntaliitto ry:ltä ja Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC-rf:ltä.

Lausunnoista on laadittu lausuntoyhteenveto, joka on julkaistu valtioneuvoston hankerekisterissä HARE:ssa.

6 Riippuvuus muista esityksistä

Esityksellä on liityntä eduskunnan käsiteltävänä olevaan Luonnonvarakeskuksen perustamista koskevaan hallituksen esitykseen. Viimeksi mainittuun sisältyvät lakiehdotukset, joilla toteutetaan tilastotuotannon ja maataloustuotteiden hintaseurantaan liittyvien tehtävien siirtäminen Tikestä Luonnonvarakeskukseen vuoden 2015 alusta.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1 Lakiehdotusten perustelut

1.1 Laki Maanmittauslaitoksesta

2 §. Tehtävät. Pykälässä säädettäisiin Maanmittauslaitoksen tehtävistä. Pykälän 1 momenttiin otettaisiin voimassa olevan lain mukaiset Maanmittauslaitoksen tehtävät, joita ovat muun muassa kiinteistönmuodostamistoiminnasta ja kiinteistöjä koskevista kirjaamisasioista sekä näitä koskevasta rekisterinpidosta huolehtiminen. Lisäksi Maanmittauslaitos toimisi 1 momentin 4 kohdan mukaan hallinnonalan tietotekniikkapalvelukeskuksena. Se joko tuottaisi itse tietohallinnon palveluita tai avustaisi virastoja, laitoksia ja julkisia hallintotehtäviä hoitavia yhteisöjä niiden hankkiessa tietohallinnon palveluita. Kysymys on tehtävästä, joka kuuluu voimassa olevan lainsäädännön mukaan Tikelle. Lisäksi keskus tuottaisi maaseutuelinkeinohallinnon tietopalveluja Eviralle ja MAVIlle.

Pykälän 1 momentin 5 kohdan mukaan Maanmittauslaitos huolehtisi alansa kehittämisestä. Lisäksi 6 kohdan mukaan Maanmittauslaitoksen tehtävänä olisi seurata alansa kehitystä sekä osallistua alansa kansainväliseen yhteistyöhön. Samassa yhteydessä säädettäisiin myös Maanmittauslaitoksen velvollisuudesta suorittaa ne muut tehtävät, jotka sille erikseen säädetään tai jotka ministeriö määrää sen suoritettaviksi.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin Maanmittauslaitoksen paikkatietokeskuksen tehtävistä. Pääosin tehtävät vastaavat nykyisen Geodeettisen laitoksen tehtäviä. Ne ehdotetaan otettavaksi lakiin sillä tarkkuudella kuin niistä on nykyisin säädetty Geodeettisesta laitoksesta annetussa asetuksessa. Erityisesti tutkimus- ja kehittämiskeskukselle kuuluisi geodesiaa, paikannusta, navigointia, kartografiaa, paikkatietotekniikkaa, fotogrammetriaa, laserkeilausta sekä kaukokartoitusta koskeva tieteellinen tutkimus. Se huolehtisi geodeettisesta, fotogrammetrisesta ja muusta paikkatietojen metrologiasta sekä suorittaisi valtakunnalliset geodeettiset perusmittaukset, ylläpitäisi mittanormaaleja sekä toimisi eräiltä osin kansallisen mittanormaalin laboratoriona. Keskus kehittäisi toimialansa menetelmiä sekä edistäisi niiden käyttöönottoa. Kaiken kaikkiaan keskuksen tehtävänä olisi tukea paikkatietoinfrastruktuurin ylläpitoa ja kehittämistä sekä huolehtia tähän liittyvästä tiedonsiirrosta.

Maanmittauslaitos voisi 3 momentin mukaan suorittaa tilauksesta toimialaansa kuuluvia tehtäviä ja tuottaa toimialakohtaisia tietohallinnon palveluja myös muille kuin 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetuille tahoille. Nykyiseen tapaan se voisi huolehtia kunnan kanssa tehdyn sopimuksen perusteella kunnan kiinteistöinsinöörille säädetyistä tai määrätyistä tehtävistä. Pykälän 4 momentissa säädettäisiin Maanmittauslaitoksen oikeudesta ottaa vastaan lahjoituksia toimintaansa ja erityisiä tutkimuksia varten.

3 §. Organisaatio. Pykälässä säädettäisiin Maanmittauslaitoksen organisaation perusteista. Kuten nykyisin Maanmittauslaitoksella olisi 1 momentin mukaan keskushallinto, jonka hallintopaikka olisi Helsingissä.

Pykälän 2 momentin mukaan keskushallinnon alaisia yksiköitä olisi jatkossa neljä: tuotantotoimintayksikkö, yleishallintoyksikkö, tietotekniikkapalvelukeskus sekä paikkatietokeskus. Nykyisin Maanmittauslaitoksen yksiköitä ovat tuotantotoimintayksikkö ja yleishallintoyksikkö ja tukipalveluyksikkö. Yksiköiden tehtäviä selvitetään tarkemmin jäljempänä 4 §:n yhteydessä.

Yksiköiden toimialue olisi edelleen 3 momentin mukaan valtakunnallinen. Tämä merkitsee sitä, että esimerkiksi kiinteistöjen kirjaamiseen liittyviä tehtäviä voidaan hoitaa yli hallinnollisten aluerajojen kaikissa palvelupisteissä. Nykyiseen tapaan Maanmittauslaitoksen palvelupisteistä säädettäisiin tarkemmin maa- ja metsätalousministeriön asetuksella. Ahvenanmaalla olisi suoraan lain perusteella yksi palvelupiste.

4 §. Yksiköiden tehtävät. Pykälässä säädettäisiin Maanmittauslaitoksen yksiköiden tehtävistä. Sen 1 momentin 1 kohdan mukaan tuotantotoimintayksikkö hoitaisi jatkossakin kiinteistönmuodostamistoimintaan ja kiinteistöjen kirjaamisasioihin liittyviä tehtäviä. Lisäksi tuotantotoimintayksikkö huolehtisi yleisistä kartastotöistä sekä valtakunnallisen maastotietojärjestelmän ylläpidosta. Momentin 2 kohdassa säädettäisiin paikkatietokeskuksen tehtävistä. Se hoitaisi nykyisen Geodeettisen laitoksen tutkimus- ja asiantuntijatehtävät. Lisäksi sille kuuluisivat Maanmittauslaitokselle paikkatietoinfrastruktuurista annetussa laissa (241/2009) ja sen nojalla säädetyt tuki- ja asiantuntijatehtävät. Momentin 3 kohdassa säädettäisiin tietotekniikkapalvelukeskuksen tehtävistä. Se tuottaisi tietohallinnon asiantuntija- ja IT-palveluja maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan virastoille ja laitoksille sekä julkisia tehtäviä hoitaville tahoille tai avustaisi edellä mainittuja tietohallinnon palveluiden tuottamisessa. Se kehittäisi sekä hallinnonalan tarjoamien että viranomaiskäyttöön tarkoitettujen palveluiden sähköistämistä, tietojärjestelmien yhteen toimivuutta ja tietojen hyödynnettävyyttä. Keskeisenä tekijänä tietopalvelukeskuksen IT-palveluiden toteuttamisessa on sen hallinnoima hallinnonalan yhteinen arkkitehtuuri sekä siihen liittyvät yhteiset ja yhteiskäyttöiset ratkaisut, joita se kehittäisi asiakasvirastojen tarpeista käsin ja hyödyntäen valtionhallinnon yhteisiä ratkaisuja. Kysymys on virastojen toimeksiantoihin ja tulossopimukseen perustuvista toimialasidonnaisista kehittämispalveluista, jatkuvuuden hallintapalveluista, ratkaisupalveluista, tietohallinnon asiantuntija- ja tukipalveluista sekä ICT- käyttöpalveluista. Toimialariippumattomat tehtävät ja palvelut siirtyvät valtion yhteiseen Valtori-palvelukeskukseen vuoden 2015 aikana.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin yleishallintoyksikön toimialasta. Se huolehtisi Maanmittauslaitoksen yleishallinnosta, taloushallinnosta ja henkilöstöhallinnosta. Yleishallintoon luetaan myös oikeudelliset asiat ja viestintä.

Pykälän 3 momentin mukaan kukin 1 ja 2 momentissa tarkoitettu yksikkö huolehtisi tehtäväalansa osalta alansa kehittämisestä, kehityksen seuraamisesta sekä osallistumisesta toiminnan edellyttämään kansainväliseen yhteistyöhön. Lisäksi ne hoitaisivat toimialansa osalta ne tehtävät, jotka on muualla laissa säädetty Maanmittauslaitoksen tehtäväksi tai tehtävät, jotka maa- ja metsätalousministeriö määrää.

11 §. Tarkemmat säännökset. Valtioneuvoston asetuksella annettaisiin jatkossakin tarkempia säännöksiä henkilöstöstä, henkilöstön tehtävistä, virkojen kelpoisuusvaatimuksista ja virkojen täyttämisestä. Muutoksena voimassa olevaan lakiin nähden valtioneuvoston asetuksella voitaisiin säätää tarkemmin myös yksiköiden organisaatiosta ja tehtävistä. Asiaa koskeva perussäännös sisältyy Maanmittauslaitoksesta annetun lain muuttamista koskevan lakiehdotuksen 4 §:n 3 momenttiin. Tarvittaessa asetuksella voitaisiin täsmentää, mikä toimintayksikkö hoitaa muualla laissa Maanmittauslaitokselle säädetyn tehtävän. Valtuuden käyttämiseen liittyvänä perusteena olisi esimerkiksi erityinen tarve vaikuttaa tietyn tehtävän hoitamisen resursointiin ja ohjattavuuteen. Valtuuden käyttämiseen liittyisi aina tehtävän luonteesta johtuva perusteltu tarve. Asetuksella voitaisiin myös tarvittaessa ohjata toimintayksiköiden sisäistä rakennetta siltä osin kuin se on tarkoituksenmukaista tehtävien hoidon järjestämiseksi.

14 §. Suoritteiden maksullisuus. Pykälässä säädettäisiin Maanmittauslaitoksen suoritteiden maksullisuudesta. Säännöksen 1 ja 2 momentti vastaavat voimassa olevaa organisaatiolain 14 §:ää. Sen sijaan 3 momenttiin otettaisiin uusi säännös hallinnonalan viranomaisia palvelevan tietotekniikkapalvelukeskuksen suoritteiden maksullisuudesta. Maksujen olisi katettava suoritteiden tuottamisesta keskukselle aiheutuvat kokonaiskustannukset. Keskus sopisi tuottamistaan palveluista ja suoritteiden maksujen suuruudesta asiakkaiden kanssa tehtävissä palvelusopimuksissa. Säännös vastaa muun muassa valtion tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain (1226/2013) sääntelyä Valtori-palvelukeskuksen suoritteiden maksullisuudesta.

1.2 Laki maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta sekä Geodeettisesta laitoksesta annettujen lakien kumoamisesta

1 §. Lailla säädettäisiin Maanmittauslaitokseen yhdistyvien laitosten organisaatiolakien kumoamisesta. Näin sen vuoksi, ettei vakiintuneen tavan mukaan säädösten kumoamista voida tehdä muutoslailla. Näin ollen pykälässä säädettäisiin maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta sekä Geodeettisesta laitoksesta annettujen lakien kumoamisesta.

2 §. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.

3 §. Pykälässä säädettäisiin 1 §:ssä mainittujen lakien kumoamiseen liittyvistä siirtymäjärjestelyistä. Siirtymäsäännös ei koske lakkaavissa virastoissa sovellettavia virka- ja työehtosopimuksia. Pykälän 1 momentin mukaan muussa laissa tai asetuksessa oleva viittaus Geodeettiseen laitokseen tarkoittaisi ehdotetun lain tultua voimaan viittausta Maanmittauslaitokseen. Maanmittauslaitokselle siirtyisivät Geodeettisessa laitoksessa ehdotetun lain voimaan tullessa vireillä olevat asiat, voimassa olevat sitoumukset ja sopimukset sekä niistä johtuvat oikeudet ja velvollisuudet.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin Tikeä koskevista siirtymäjärjestelyistä. Muussa laissa tai asetuksessa oleva viittaus maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskukseen tarkoittaisi ehdotetun lain voimaan tultua viittausta Maanmittauslaitokseen, jollei asia koske Luonnonvarakeskukselle siirtyvää tilastoviranomaistoimintaa, muuta tietopalvelukeskuksen tilastotuotantoa tai maataloustuotteiden hintaseurantaa. Lisäksi säädettäisiin vireillä olevia asioita, sopimuksia ja sitoumuksia koskevista siirtymäjärjestelyistä. Säännös ei koskisi Luonnonvarakeskukselle siirtyviä tehtäviä eikä maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta tuotettavaa tieto- tai virastopalvelua koskevia asioita. Muilta osin ehdotetun lain voimaan tullessa Maanmittauslaitokselle siirtyisivät Tiken vireillä olevat asiat, voimassa olevat sitoumukset ja sopimukset sekä niistä johtuvat oikeudet ja velvollisuudet.

Pykälän 3 momentissa todettaisiin sekä Geodeettisen laitoksen että Tiken osalta sopimusten ja sitoumusten siirtyvän ainoastaan siinä tapauksessa, ettei niiden sisällöstä muuta johdu. Säännöksen tavoitteena on selkiyttää ja turvata sopijapuolten asemaa sekä toteuttaa perustuslain vaatimuksia omaisuuden suojan turvaamisesta.

4 §. Pykälässä säädettäisiin henkilöstöä koskevista siirtymäjärjestelyistä. Pykälän 1 momentin mukaan Tiken ja Geodeettisen laitoksen virkasuhteessa olevan henkilöstön ja tehtävien siirtämisestä Maanmittauslaitokseen olisi voimassa, mitä valtion virkamieslaissa säädetään henkilöstön ja tehtävien siirtämisestä valtion toimintojen uudelleen järjestelyssä.

Pykälän 2-5 momentissa säädettäisiin työsopimussuhteessa olevaa henkilöstöä koskevista siirtymäjärjestelyistä. Tarkoituksena on turvata henkilöstön yhdenvertaisuus muutoksessa siten, että muutosturva toteutettaisiin mahdollisimman pitkälti virkamieslain 2 luvussa säädettyjen periaatteiden mukaisesti riippumatta palvelussuhdelajista. Pykälän 2 momentin mukaan Geodeettisen laitoksen sekä maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen Maanmittauslaitokselle siirtyviä tehtäviä hoitava, työsopimussuhteessa oleva henkilöstö siirtyisi ehdotetun lain voimaan tullessa Maanmittauslaitoksen palvelukseen työsopimussuhteessa. Määräaikaisessa työsopimussuhteessa oleva henkilö siirtyy Maanmittauslaitoksen palvelukseen määräaikaisen työsuhteensa keston ajaksi. Vastaava säännös sisältyy valtion virkamieslain 5 a §:n 1 ja 2 momenttiin.

Siirtyvän henkilöstön palvelussuhteen katsottaisiin 3 momentin mukaan jatkuneen palvelussuhteeseen liittyvien etuuksien määräytymisen kannalta yhtäjaksoisena. Kysymys on esimerkiksi ennen ehdotetun lain voimaantuloa kertyneiden lomien siirtymisestä.

Pykälän 4 momentin mukaan työsopimussuhteessa olevan henkilön tehtävät voitaisiin siirtää ilman tämän suostumusta, jos tehtävät siirretään henkilön työssäkäyntialueella tai työssäkäyntialueelle. Työssäkäyntialueella tarkoitetaan työttömyysturvalain (1290/2002) 1 luvun 9 §:n mukaista aluetta. Vastaava säännös sisältyy virkamieslain 5 a §:n 3 momenttiin.

Pykälän 5 momenttiin ehdotetaan otettavaksi viittaus voimassa oleviin työehtosopimuksiin sekä työsopimussuhteeseen sovellettavaan lainsäädäntöön.

Ehdotetun lain voimaan tullessa maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta siirretään henkilöstövoimavaroja ministeriöön, Maaseutuvirastoon ja Elintarviketurvallisuusvirastoon. Voimavarojen siirtoon ei liity varsinaista lakisääteisten tehtävien siirtämistä valtion virastolta tai laitokselta toiselle, sillä kysymys on hallinnon sisäisistä tehtävistä, joita on hoidettu Tikessä edellä mainitun viraston kanssa tehdyn palvelusopimuksen perusteella. Siirtyvät henkilöt ovat osaksi myös työsopimussuhteisia. Virkasuhteessa olevien virat siirretään toiseen virastoon noudattaen, mitä virkamieslain 5 a §:ssä säädetään. Työsopimussuhteisten osalta Tike-lain kumoamista koskevaan lakiehdotukseen otettaisiin siirtymäsäännös, joka turvaa henkilöstön asemaa muutoksessa.

1.3 Laki mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä

14 §. Eräiden kansallisten mittanormaalien ylläpito. Kansallisen mittanormaalijärjestelmän tehtävänä on toteuttaa kansainvälinen mittayksikköjärjestelmä ylläpitämällä ja kehittämällä kansallisia mittanormaaleja. Pykälässä säädetään eräiden kansallisten mittanormaalien ylläpidosta. Geodeettinen laitos ylläpitää geodeettisten ja fotogrammetristen mittausten osalta mittanormaaleja sekä toimii pituuden ja putoamiskiihtyvyyden kansallisena mittanormaalilaboratoriona. Pykälän 1 momentti vastaisi voimassa olevaa lakia. Sen sijaan 2 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi muutos, joka aiheutuu Geodeettisen laitoksen lakkaamisesta ja tehtävän siirtämisestä Maanmittauslaitokselle.

1.4 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

10 §. Tallennettujen tietojen hyödyntäminen. Pykälässä säädetään viranomaisten velvollisuudesta järjestää toimintansa siten, että ne käyttävät eräitä julkista luotettavuutta nauttivia tietojärjestelmiä toiminnassaan. Näitä ovat muun muassa Maanmittauslaitoksen ja kuntien kiinteistörekisteriviranomaisten ylläpitämä kiinteistötietojärjestelmä. Järjestelmistä säädetään pykälän 1 momentissa eikä siihen ehdoteta muutoksia. Sen sijaan pykälän 2 momentista poistettaisiin viittaus Geodeettiseen laitokseen. Maastotietojärjestelmän ylläpidosta huolehtisi jatkossa kokonaisuudessaan Maanmittauslaitos.

1.5 Laki maatalouden tukien toimeenpanosta

42 §. Viranomaisen tiedonsaantioikeus. Pykälässä säädetään viranomaisten tiedonsaantioikeudesta tukioikeusrekisterin tietoihin. Rekisterin ylläpidosta vastaa Maaseutuvirasto. Pykälän mukaan muun muassa maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksella on oikeus saada salassapitosäännösten estämättä tietoja rekisteristä sille säädettyjen tehtävien hoitamiseksi. Edellytyksenä on, että tiedot tarvitaan Euroopan unionin suoria tukia koskevien tehtävien hoitamiseksi. Säännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että vastaava oikeus olisi jatkossa Maanmittauslaitoksella siltä osin kuin sen tehtävänä on hallinnonalan tietotekniikkapalvelukeskuksena avustaa maataloushallinnon viranomaisia, kuten maa- ja metsätalousministeriötä sekä Maaseutuvirastoa niiden hoitaessa niille säädettyjä tehtäviä.

49 §. Neuvontarekisteri. Pykälässä säädetään neuvontarekisterin ylläpidosta ja tietojen käyttöoikeudesta. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että säännöksestä poistetaan Tiken käyttöoikeus neuvontarekisteriin. Maanmittauslaitokselle ei siirry tehtäviä, jotka edellyttäisivät vastaavaa käyttöoikeutta.

1.6 Laki maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa

12 §. Virka-apu ja tiedonantovelvollisuus. Pykälässä säädetään kunnan velvollisuudesta antaa virka-apua sekä tietoja ja selvityksiä muille maaseutuhallinnon viranomaisille mukaan lukien Tike. Säännöksestä ehdotetaan poistettavaksi viittaus Tikeen. Maanmittauslaitokselle tai muulle viranomaiselle ei siirry Tikestä tehtäviä, jotka edellyttäisivät virka-apumahdollisuuden säilyttämistä. Esimerkiksi maatalouden suoria tukia koskevien tietojärjestelmien ylläpito tapahtuu voimassa olevan lainsäädännön mukaan Maaseutuvirastossa.

2 Tarkemmat säännökset

Esityksessä ei ehdoteta merkittäviä muutoksia Maanmittauslaitoksesta annetun lain valtuussäännöksiin. Valtioneuvoston asetuksella annettaisiin jatkossakin tarkempia säännöksiä henkilöstöstä, henkilöstön tehtävistä, virkojen kelpoisuusvaatimuksista ja virkojen täyttämisestä. Muutoksena voimassa olevaan lakiin nähden valtioneuvoston asetuksella voitaisiin säätää tarkemmin myös yksiköiden organisaatiosta ja tehtävistä. Tarvittaessa asetuksella voitaisiin täsmentää, mikä toimintayksikkö hoitaa muualla laissa Maanmittauslaitokselle säädetyn tehtävän. Asiaa koskeva perussäännös sisältyy Maanmittauslaitoksesta annetun lain muuttamista koskevan lakiehdotuksen 4 §:n 3 momenttiin. Asetuksella voitaisiin myös tarvittaessa ohjata toimintayksiköiden sisäistä organisaatiota siltä osin kuin se on tarkoituksenmukaista tehtävien hoidon ohjaamiseksi.

3 Voimaantulo

Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan vuoden 2015 alusta. Eräiden tieto- ja paikkatietotehtävien hoitamiseen liittyvien lakien kumoamista koskevaan lakiehdotukseen ehdotetaan otettavaksi henkilöstön sekä vireillä olevien asioiden siirtymistä koskevat siirtymäjärjestelyt.

4 Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys

Perustuslain 119 §:n 2 momentin mukaan valtion toimielinten yleisistä perusteista on säädettävä lailla, jos niiden tehtäviin kuuluu julkisen vallan käyttöä. Maanmittauslaitos käyttää julkista valtaa hoitaessaan muun muassa kiinteistönmuodostukseen sekä kiinteistöjen kirjaamisasioihin liittyviä tehtäviä. Näin ollen sen tehtäviä, organisaatiota ja johtamisjärjestelmää koskevat perussäännökset ehdotetaan säilytettäväksi edelleen lain tasolla. Samassa yhteydessä ehdotetaan lainsäädäntöön tehtäväksi muutokset, jotka aiheutuvat Geodeettisen laitoksen ja Tiken lakkaamisesta sekä niiden tehtävien siirtämisestä Maanmittauslaitokselle. Lakiehdotukset voitaisiin näin ollen käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.

Eräiden tieto- ja paikkatietotehtävien hoitamiseen liittyvien lakien kumoamista koskevaan lakiehdotukseen ehdotetaan otettavaksi siirtymäsäännös, jonka mukaan Geodeettisen laitoksen sekä Tiken tehtävien hoitoa koskevat voimassa olevat sopimukset ja sitoumukset siirtyisivät lain voimaan tullessa Maanmittauslaitokselle. Ehdotettua siirtymäsäännöstä sovellettaisiin, jollei sopimusten ja sitoumusten sisällöstä muuta johdu. Lisäksi siirtymäsäännöksessä mainitaan ne Tiken tehtävät, joihin siirtymäsäännöstä ei sovelleta.

Tarkoituksena ei ole puuttua ennen ehdotetun lain voimaantuloa syntyneiden sopimusten tai sitoumusten sisältöön, jos sopimuksen tai sitoumuksen osapuolet ovat nimenomaisesti halunneet suojautua toisen sopimusosapuolen organisaatiorakenteessa tapahtuvien muutosten varalta. Taannehtivaan sopimussuhteisiin puuttumiseen on suhtauduttu perustuslain tulkintakäytännössä kielteisesti joskin eräitä poikkeuksia on sallittu (PeVL 5/2002 vp.). Maanmittauslaitoksen sijaan tulo sopimuksen osapuoleksi ei lähtökohtaisesti vaikuta toisen sopimusosapuolen asemaa heikentävästi. Maanmittauslaitokseen siirtyvät Geodeettisen laitoksen ja Tiken tehtävät henkilöstö, osaaminen ja muut resurssit ehdotetussa siirtymäsäännöksessä mainituin poikkeuksin. Näin ollen sen sijaantulo sopimussuhteeseen ei aiheuta periaatteellista tai vaikutuksiltaan olennaista muutosta nykytilanteeseen sopimuskumppaneiden kannalta (PeVL 33/1998 vp.).

Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:

Lakiehdotukset

1.

Laki Maanmittauslaitoksesta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan Maanmittauslaitoksesta annetun lain (900/2013) 2—4 , 11 ja 14 § seuraavasti:

2 §
Tehtävät

Maanmittauslaitoksen tehtävänä on:

1) huolehtia kiinteistönmuodostamis- ja tilusjärjestelytoiminnasta sekä kiinteistöjä koskevien rekisterien pitämisestä;

2) huolehtia kiinteistöjä koskevista kirjaamisasioista sekä lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin pitämisestä;

3) huolehtia yleisistä kartastotöistä ja maastotietoja ja ilmakuvia koskevan valtakunnallisen maastotietojärjestelmän pitämisestä, edistää tarkoituksenmukaista kartoitusta ja kartantuotantoa sekä luovuttaa, julkaista ja jakaa karttatietoja ja toimialansa muita tietoja;

4) tuottaa tietohallinnon palveluita maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan virastoille ja laitoksille sekä julkisia tehtäviä hoitaville tahoille;

5) seurata alansa kehitystä ja osallistua kansainväliseen yhteistyöhön;

6) huolehtia alansa kehittämisestä ja suorittaa ne muut tehtävät, jotka erikseen säädetään tai maa- ja metsätalousministeriö määrää sen suoritettaviksi.


Lisäksi Maanmittauslaitos:

1) harjoittaa tieteellistä tutkimusta geodesian, paikannuksen, navigoinnin, geoinformatiikan, kartografian, paikkatietotekniikan, fotogrammetrian, laserkeilauksen sekä kaukokartoituksen aloilla;

2) huolehtii geodeettisesta, fotogrammetrisesta, laserkeilaukseen liittyvästä ja muusta paikkatietojen metrologiasta;

3) suorittaa valtakunnalliset geodeettiset perusmittaukset, ylläpitää geodeettisten ja fotogrammetristen mittausten mittanormaaleja sekä toimii pituuden ja putoamiskiihtyvyyden kansallisena mittanormaalilaboratoriona;

4) kehittää ja kokeilee geodesian, paikkatietotekniikan, paikannuksen ja kaukokartoituksen menetelmiä ja laitteita sekä paikannuksen ja kaukokartoituksen menetelmiä ja laitteita sekä edistää näiden käyttöönottoa;

5) tukee paikkatietoinfrastruktuurin ylläpitämistä ja kehittämistä;

6) julkaisee tietoja tutkimustensa tuloksista ja edistää niiden hyväksikäyttöä.


Maanmittauslaitos voi tilauksesta suorittaa toimialaansa kuuluvia tehtäviä ja tuottaa toimialakohtaisia tietohallinnon palveluja myös muille kuin 2 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetuille tahoille. Lisäksi se voi huolehtia kunnan kanssa tehdyn sopimuksen perusteella kunnan kiinteistöinsinöörille säädetyistä tai määrätyistä tehtävistä.


Maanmittauslaitoksella on oikeus ottaa vastaan lahjoituksia toimintaansa ja erityisiä tutkimuksia varten.


3 §
Organisaatio

Maanmittauslaitoksella on keskushallinto, jonka hallintopaikka on Helsinki.


Keskushallinnon alaisia yksiköitä ovat:

1) tuotantotoimintayksikkö;

2) yleishallintoyksikkö;

3) tietotekniikkapalvelukeskus;

4) paikkatietokeskus.


Yksiköiden toimialueena on koko maa.


Maanmittauslaitoksen palvelupisteistä säädetään maa- ja metsätalousministeriön asetuksella. Ahvenanmaalla on oma palvelupiste.


4 §
Yksiköiden tehtävät

Maanmittauslaitokselle säädetyt tehtävät hoidetaan seuraavasti:

1) 2 §:n 1 momentin 1—3 kohdassa tarkoitetut tehtävät hoitaa tuotantotoimintayksikkö;

2) 2 §:n 2 momentissa tarkoitetut tehtävät hoitaa paikkatietokeskus;

3) 2 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetut tehtävät hoitaa tietotekniikkapalvelukeskus.


Yleishallintoyksikkö huolehtii Maanmittauslaitoksen yleishallinnosta, taloushallinnosta ja henkilöstöhallinnosta.


Kukin yksikkö huolehtii 2 §:n 1 momentin 5 ja 6 kohdassa tarkoitetuista tehtävistä omalla tehtäväalallaan.


11 §
Tarkemmat säännökset

Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä henkilöstöstä, henkilöstön tehtävistä, virkojen kelpoisuusvaatimuksista ja virkojen täyttämisestä. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin yksiköiden organisaatiosta ja tehtävistä.


14 §
Suoritteiden maksullisuus

Maanmittauslaitoksen kartoista, ilmakuvista, julkaisuista, muista vastaavista suoritteista ja tilauksesta suoritettavista tehtävistä, joita koskevista maksuista ei ole erikseen säädetty, ja kirjaamisasioiden käsittelystä peritään maksu siten kuin valtion maksuperustelaissa (150/1992) säädetään.


Yleiseen käyttöön tarkoitetuista kartoista, maastotietoaineistosta, ilmakuvista, julkaisuista ja muista vastaavista suoritteista perittävän maksun suuruutta määrättäessä voidaan aineiston hankinnasta aiheutuvat kustannukset osaksi tai kokonaan jättää ottamatta huomioon taikka maksu jättää kokonaan perimättä.


Tietotekniikkapalvelukeskuksen suoritteet ovat asiakkaille maksullisia. Maksujen on katettava suoritteiden tuottamisesta keskukselle aiheutuvat kokonaiskustannukset. Keskus sopii tuottamistaan palveluista ja suoritteiden maksujen suuruudesta asiakkaiden kanssa tehtävissä palvelusopimuksissa.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

2.

Laki maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta annetun lain sekä Geodeettisesta laitoksesta annetun lain kumoamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Tällä lailla kumotaan maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta annettu laki (1200/1992) ja Geodeettisesta laitoksesta annettu laki (581/2000).


2 §

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .


3 §

Muussa laissa tai asetuksessa oleva viittaus Geodeettiseen laitokseen tarkoittaa tämän lain tultua voimaan viittausta Maanmittauslaitokseen. Maanmittauslaitokselle siirtyvät Geodeettisessa laitoksessa tämän lain voimaan tullessa vireillä olevat asiat, voimassa olevat sitoumukset ja sopimukset sekä niistä johtuvat oikeudet ja velvollisuudet.


Muussa laissa tai asetuksessa oleva viittaus maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskukseen tarkoittaa tämän lain voimaan tultua viittausta Maanmittauslaitokseen, jollei asia koske Luonnonvarakeskuksesta annetun lain ( / ) 2 §:n 2 momentissa tarkoitettua tilastoviranomaistoimintaa, muita tietopalvelukeskuksen tilastotuotantoa tai maataloustuotteiden hintaseurantaa.


Lukuun ottamatta 2 momentissa mainittua tehtävää sekä maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta tuotettavia tieto- tai virastopalvelua koskevia asioita, maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksessa vireillä olevat asiat, voimassa olevat sitoumukset ja sopimukset sekä niistä johtuvat oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät Maanmittauslaitokselle.


Edellä 1 ja 3 momentissa tarkoitetut sopimukset ja sitoumukset siirtyvät Maanmittauslaitokselle kuitenkin vain, jollei niiden sisällöstä muuta johdu.


4 §

Virkasuhteessa olevan henkilöstön asemasta säädetään valtion virkamieslain (750/1994) 5 a— 5 c §:ssä.


Geodeettisen laitoksen sekä maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen 3 §:n 2 momentissa tarkoitettuja Maanmittauslaitokselle siirtyviä tehtäviä hoitava, työsopimussuhteessa oleva henkilöstö siirtyy tämän lain voimaan tullessa Maanmittauslaitoksen palvelukseen. Määräaikaisessa työsopimussuhteessa oleva henkilö siirtyy Maanmittauslaitoksen palvelukseen määräaikaisen työsuhteensa keston ajaksi.


Siirtyvän henkilöstön palvelussuhteen katsotaan palvelussuhteeseen liittyvien etuuksien määräytymisen osalta jatkuneen valtiolla yhtäjaksoisena.


Työsopimussuhteessa oleva henkilö voidaan siirtää ilman suostumustaan, jos hänet siirretään työssäkäyntialueellaan tai työssäkäyntialueelleen. Työssäkäyntialueella tarkoitetaan työttömyysturvalain (1290/2002) 1 luvun 9 §:n mukaista aluetta.


Työsopimussuhteen ehtoihin sovelletaan muilta osin, mitä niistä työehtosopimuksissa sovitaan tai laissa säädetään.


Edellä 3 ja 4 momentissa säädettyä sovelletaan myös siirrettäessä työsopimussuhteessa oleva henkilö maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta maa- ja metsätalousministeriön, Maaseutuviraston tai Elintarviketurvallisuusviraston palvelukseen.


3.

Laki mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä annetun lain 14 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä annetun lain (1156/1993) 14 §, sellaisena kuin se on laissa 496/2006, seuraavasti:

14 §
Eräiden kansallisten mittanormaalien ylläpito

Säteilysuureiden mittausten osalta noudatetaan, mitä siitä säteilylaissa (592/1991) säädetään.


Geodeettisten ja fotogrammetristen mittausten osalta noudatetaan, mitä siitä Maanmittauslaitoksesta annetussa laissa (900/2013) säädetään.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

4.

Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta annetun lain 10 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta annetun lain (634/2011) 10 § seuraavasti:

10 §
Tallennettujen tietojen hyödyntäminen

Julkisen hallinnon viranomaisen on pyrittävä järjestämään toimintansa siten, että se käyttää tässä pykälässä tarkoitettuihin tietojärjestelmiin talletettuja tietoja, jos viranomaisen toiminta edellyttää näiden tietojen käyttöä. Näitä tietojärjestelmiä ovat:

1) väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetussa laissa (661/2009) tarkoitettu väestötietojärjestelmä ja mainitun lain 7 §:n 1 momentin 1, 2 ja 6 kohdassa tarkoitetut tiedot;

2) yhdistyslaissa (503/1989) tarkoitettu yhdistysrekisteri;

3) kaupparekisterilaissa (129/1979) tarkoitettu kaupparekisteri;

4) säätiölaissa (109/1930) tarkoitettu säätiörekisteri;

5) kiinteistötietojärjestelmästä ja siitä tuotettavasta tietopalvelusta annetussa laissa (453/2002) tarkoitettu kiinteistötietojärjestelmä;

6) yritys- ja yhteisötietolaissa (244/2001) tarkoitettu yritys- ja yhteisötietojärjestelmä.


Edellä 1 momentissa tarkoitettuihin tietojärjestelmiin rinnastetaan myös Maanmittauslaitoksen ylläpitämä maastotietoja koskeva tietojärjestelmä.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

5.

Laki maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain 42 ja 49 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain (192/2013) 42 § ja 49 §:n 2 momentti seuraavasti:

42 §
Viranomaisen tiedonsaantioikeus

Maa- ja metsätalousministeriöllä, 39 §:ssä tarkoitetulla todentamisviranomaisella, Elintarviketurvallisuusvirastolla, Maanmittauslaitoksella, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilla, aluehallintovirastoilla, Ahvenanmaan valtionvirastolla sekä kuntien viranomaisilla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada rekisteristä niille laissa säädettyjen Euroopan unionin suoria tukia koskevien tehtävien hoitamiseksi tarvittavat tiedot.


49 §
Neuvontarekisteri

Maaseutuvirasto pitää neuvontarekisteriä. Kuntien viranomaisilla on rekisterinpitäjän ohella oikeus käyttää neuvontarekisteriä. Elintarviketurvallisuusvirastolla ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada tietoja neuvontarekisteristä teknisen käyttöyhteyden avulla. Ennen tietojen luovuttamista teknisen käyttöyhteyden avulla on tietoja pyytävän esitettävä selvitys tietojen suojaamisesta.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

6.

Laki maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa annetun lain 12 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa annetun lain (210/2010) 12 § seuraavasti:

12 §
Virka-apu ja tiedonantovelvollisuus

Kunta ja kuntayhtymä ovat velvollisia antamaan maa- ja metsätalousministeriölle, Maaseutuvirastolle, Elintarviketurvallisuusvirastolle, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä muille valtion viranomaisille virka-apua 1 §:ssä tarkoitettuihin tehtäviin liittyvissä asioissa.


Kunta ja kuntayhtymä ovat velvollisia antamaan salassapitosäännösten estämättä 1 momentissa mainituille viranomaisille sellaisia tietoja ja selvityksiä, jotka ovat tarpeen viranomaisille tässä laissa säädettyjen tehtävien hoitamiseksi.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .


Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2014

Pääministeri
JYRKI KATAINEN

Maa- ja metsätalousministeri
Jari Koskinen