Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaivoslain muuttamisesta HE 148/2000

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kaivoslakia siten, että maankäytön kokonaisvaltaista suunnittelua parannettaisiin ja että ympäristövaikutukset otettaisiin huomioon kaivospiirin alueella, kaivospiirin apualueella ja valtausalueella.

Lisäksi valtauksen voimassaoloaikaa ehdotetaan lyhennettäväksi.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun se on hyväksytty ja vahvistettu.

YLEISPERUSTELUT

1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

Eduskunta on toteuttanut rakennuslain kokonaisuudistuksen hyväksyessään 19 päivänä tammikuuta 1999 uuden maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999), jolla kumottiin rakennuslaki (370/1958). Maankäyttö- ja rakennuslaki sekä siihen liittyvät muutokset eräisiin muihin lakeihin tulivat voimaan 1 päivänä tammikuuta 2000.

Alueiden käytön ja rakentamisen yhteydessä tulevat sovellettaviksi maankäyttö- ja rakennuslain lisäksi monet muutkin lait. Muusta lainsäädännöstä alueiden käyttöön vaikuttavat keskeisimmin tie- ja muu verkostolainsäädäntö, uudistettu luonnonsuojelu- ja metsälainsäädäntö, jäte- ja kemikaalilainsäädäntö, vesilainsäädäntö, kulttuuriarvojen suojelua koskeva lainsäädäntö sekä maa-aines- ja kaivoslainsäädäntö. Myös näiden muiden lakien nojalla on suunniteltaessa ja päätettäessä ympäristönkäytön järjestämisestä otettava huomioon maankäyttö- ja rakennuslain alueiden käyttöä koskevat tavoitteet ja suunnitelmat siten kuin siitä erikseen säädetään. Rakennuslainsäädännön kokonaisuudistuksen yhteydessä tehtiin vähäisiä muutoksia myös edellä mainittuun muuhun lainsäädäntöön lukuun ottamatta kuitenkaan kaivoslakia (503/1965).

Hyväksyessään maankäyttö- ja rakennuslain eduskunta samalla edellytti, että hallitus selvittää kaivoslain ja uuden rakennuslainsäädännön keskinäistä soveltamista ja antaa tarvittaessa eduskunnalle lakiehdotukset, jotka turvaavat maankäytön kokonaisvaltaisen suunnittelun ja ympäristövaikutusten huomioimisen kaivospiiri- ja valtausalueilla.

Käsitellessään hallituksen esitystä rakennuslainsäädännön uudistamiseksi (HE 101/1998 vp) eduskunta kiinnitti huomiota kaivoslain ja maankäytön suunnittelun välisiin suhteisiin. Eduskunnan ympäristövaliokunta lausui mietinnössään (YmVM 6/1998 vp), että valiokunnan saaman selvityksen mukaan maankäytön suunnittelu on ongelmallista alueilla, joissa kaivostoiminta ja siihen liittyvä teollisuus sijaitsevat asutussa ympäristössä. Näillä alueilla kohtaavat asumisen, liikenteen, teollisen tuotannon, kivennäisten kaivun, peitemassojen läjityksen, vesihuollon, jätevesihuollon, maankäytön ja ympäristönsuojelun vaatimukset. Valiokunta totesi edelleen, että valtaus- tai kaivospiirialueilla kaivoslainsäädäntö syrjäyttää muun lainsäädännön. Tästä johtuen alueen kokonaisvaltaista maankäytön suunnittelua ja ohjausta ei kyetä toteuttamaan. Ympäristövaliokunta lausui pitävänsä tärkeänä, että puheena olevan kaltaisilla alueilla turvataan yhdyskunnan kokonaisetujen mukainen maankäyttö.

Ongelmana maankäytön suunnittelun kannalta on erityisesti se, että kaivoslaki ei turvaa maankäyttöön liittyvien erilaisten, mahdollisesti keskenään ristiriitaisten tarpeiden yhteensovittamista kaivospiirin alueella, kaivospiirin apualueella eikä valtausalueella.

Luonnonsuojelulain (1096/1996) ja kaivoslain välisiä soveltamisongelmia ratkaistiin luonnonsuojelulain yhteydessä hyväksytyllä lailla kaivoslain 71 §:n muuttamisesta (1103/1996). Kaivoslain 71 §:n 2 momentissa säädetään tiettyjen luonnonsuojelulain säännösten noudattamisesta kaivoslain mukaista lupa-asiaa ratkaistaessa, muuta viranomaispäätöstä tehtäessä ja toimenpidettä suoritettaessa.

Uuden maankäyttö- ja rakennuslain keskeinen tavoite on asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien sekä suunnittelun avoimuuden ja vuorovaikutteisuuden lisääminen. Kaivoslakia on myös kunnan ja alueen asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien kannalta pidettävä maankäytön ja ympäristövaikutusten näkökulmasta tarkasteltuna puutteellisena.

Esityksessä ehdotetaan tarkistettavaksi kaivoslakia siten, että parannettaisiin mahdollisuuksia maankäytön kokonaisvaltaisen suunnittelun ja ympäristövaikutusten huomioon ottamiseen kaivospiirin alueella, kaivospiirin apualueella ja valtausalueella.

Alueiden käytön suunnittelu nähdään maankäyttö- ja rakennuslaissa aikaisempaa kokonaisvaltaisemmin yhdyskuntien ja alueiden käytön kehittämisen ja ympäristöpolitiikan välineenä. Uudessa lainsäädännössä korostetaan myös alueiden käytön suunnittelun merkitystä elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittämisessä. Alueiden käytön suunnittelun tehtävänä on sovittaa yhteen alueen käyttöön kohdistuvia erilaisia tarpeita.

Uuden maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa kaavajärjestelmässä ja kaavojen sisältöä koskevissa säännöksissä on eri tavoin otettu huomioon myös kaivostoiminnan tarpeet osana elinkeinoelämää. Lain 5 §:ssä määritellään kaikelle alueiden käytön suunnittelulle yhteiset tavoitteet. Säännöksen mukaan alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on muun muassa edistää elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Vastaavasti kaavojen sisältövaatimuksia koskevissa säännöksissä edellytetään sekä maakuntakaavaa että yleiskaavaa laadittaessa kiinnitettäväksi huomiota elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin. Uuden lain kaavajärjestelmässä juuri maakuntakaavaa ja yleiskaavaa on pidettävä kaivostoiminnan toimintaedellytysten kannalta keskeisinä kaavamuotoina.

Kaavoitusta koskevissa säännöksissä korostetaan myös aikaisempaa voimakkaammin tarvetta pitää kaavat ajan tasalla. Maakunnan liiton tehtävänä on huolehtia maakuntakaavan laatimisesta ja pitämisestä ajan tasalla. Vastaavasti kunnan tehtävänä on yleiskaavan ja asemakaavan laatiminen ja pitäminen ajan tasalla. Kaivostoiminnan kannalta kaavojen ajanmukaisuus saattaa tulla esille etenkin silloin, kun on kysymys edellytysten luomisesta uuden malmiesiintymän hyödyntämiselle.

Suomen maapinta-alasta on noin 22 700 neliökilometriä eli noin 7 prosenttia oikeusvaikutteisen yleiskaavan piirissä olevaa aluetta ja noin 6 000 neliökilometriä eli noin 2 prosenttia asemakaavan piirissä olevaa aluetta. Suurin osa niistä on asutuilla alueilla ja ranta-alueilla.

2. Esityksen vaikutukset

Esityksellä ei ole mainittavia taloudellisia eikä organisatorisia vaikutuksia. Esityksen voidaan arvioida ainoastaan vähäisessä määrin lisäävän työmäärää kaivoshankkeiden suunnittelussa ja viranomaiskäsittelyssä. Toisaalta voidaan arvioida, että alueiden käytön suunnittelun tarpeiden huomioon ottamisella voidaan usein saavuttaa kokonaistaloudellisesti parempi lopputulos. Esityksellä parannettaisiin maankäytön kokonaisvaltaista suunnittelua ja ympäristövaikutusten huomioon ottamista kaivospiirin alueella, kaivospiirin apualueella sekä valtausalueella. Lisäksi parannettaisiin kunnan mahdollisuuksia vaikuttaa maankäytön suunnitteluun.

3. Asian valmistelu

Hyväksyessään maankäyttö- ja rakennuslain eduskunta samalla edellytti, että hallitus selvittää kaivoslain ja uuden rakennuslainsäädännön keskinäistä soveltamista ja antaa tarvittaessa eduskunnalle lakiehdotukset, jotka turvaavat maankäytön kokonaisvaltaisen suunnittelun ja ympäristövaikutusten huomioimisen kaivospiiri- ja valtausalueilla. Tämän eduskunnan ponnen johdosta kauppa- ja teollisuusministeriössä ryhdyttiin valmistelemaan nyt esitettävää kaivoslain muutosta.

Esitys on valmisteltu kauppa- ja teollisuusministeriössä yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa. Valmistelun yhteydessä kuultiin Suomen Kuntaliiton sekä kaivosteollisuusyritysten edustajia.

Esityksestä on pyydetty lausunto oikeusministeriöltä, sisäasiainministeriöltä, ympäristöministeriöltä, geologian tutkimuskeskukselta, Suomen Kuntaliitolta, Kaivannaisteollisuusyhdistys ry:ltä, Kiviteollisuusliitto ry:ltä, saamelaiskäräjiltä sekä eräiltä kunnilta, ympäristökeskuksilta ja kaivosteollisuusyrityksiltä.

Lausunnonantajat kannattivat yleisesti ehdotettuja muutoksia. Lausunnoissa esitetyt näkökohdat on pyritty ottamaan huomioon mahdollisuuksien mukaan.

Asia on käsitelty kuntalain (365/1995) 8 §:n mukaisesti kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunnassa.

Esitys on viimeistelty kauppa- ja teollisuusministeriössä.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1. Lakiehdotuksen perustelut

Kaivoslaki

6 §. Kaivoslain 6 §:ssä luetellaan tilanteet, jolloin valtausta ei saa suorittaa. Pykälän 1 momentin 6 kohtaan ehdotetaan valtauksen esteeksi lisättäväksi loma-asunto. Nykyiset loma-asunnot voivat olla varustelutasoltaan ja arvoltaan rinnastettavissa vakituisiin asuntoihin. Loma-asunnolla tarkoitettaisiin sellaista loma-asuntoa, jolle on myönnetty rakennuslupa tai joka on rakennettu ennen rakennuslakia kunnassa, jossa ei ole rakentamisen aikana edellytetty rakennuslupaa. Loma-asuntona ei kuitenkaan pidettäisi vähäisiä ja kevytrakenteisia rakennelmia, jotka eivät vaadi maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rakennuslupaa.

Momentin 8 kohdassa ehdotetaan säädettäväksi, ettei valtausta saisi suorittaa ilman erityistä syytä asemakaavan tai oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella, jos kunta vastustaa sitä alueiden käyttöön liittyvästä pätevästä syystä.

Hakijan tehtävänä olisi kohdan mukaan pyytää kunnan lausunto asemakaavan ja oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella. Kaivoslain 8 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan valtaushakemuksessa on ilmoitettava, että ei ole kaivoslain 6 §:ssä mainittuja valtauksen esteitä. Ehdotetun uuden 8 kohdan lisäämisen johdosta nykyinen 8 kohta siirtyisi uudeksi 9 kohdaksi.

10 §. Ehdotuksen 10 §:ssä ehdotetaan valtauksen vähimmäisvoimassaoloaikaa lyhennettäväksi kahdesta vuodesta yhteen vuoteen. Nykyisillä tutkimusmenetelmillä pinta-alaltaan pienen valtauksen tutkimiseen yksi vuosi on riittävä.

22 §. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan otettavaksi uusi säännös, jonka mukaan kaivospiiriä määrättäessä tulisi malmiesiintymän laadun ja laajuuden edellyttämien tarpeiden ohella ottaa huomioon kysymyksessä olevan alueen käytön suunnittelun tarpeet. Tämä merkitsisi ensinnäkin alueella voimassa olevien maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettujen oikeusvaikutteisten kaavojen huomioon ottamista siten, että ei merkittävästi vaikeutettaisi niiden toteutumista. Lisäksi olisi otettava huomioon alueella mahdollisesti vireillä olevan kaavoituksen tarpeet siten, ettei kaavan laatimista vaikeutettaisi. Toisaalta kaavoituksessa tulisi ottaa huomioon voimassa olevat valtaukset, koska ne voivat johtaa kaivospiirin muodostamiseen. Koska kaivospiirin sijainti välttämättä seuraa malmiesiintymän sijaintia, voi ehdotettu kaivospiiri olla ristiriidassa voimassa olevien tai vireillä olevien maankäytön suunnitelmien kanssa. Tällaisessa kollisiotilanteessa on mainittujen suunnitelmien vaikeutumisen merkittävyyttä arvioitava suunnitellusta kaivoshankkeesta saatavissa olevien hyötyjen ja aiheutettavan haitan välillä käytävällä intressivertailulla

Osoitettaessa kaivospiirin ulkopuolelta kaivoslain 22 §:n 4 momentissa tarkoitettua apualuetta olisi alueen käytön suunnittelun tarpeet otettava huomioon, kuten edellä todettiin kaivospiirin osalta. Koska apualueen osoittaminen ei ole kaivospiirin tavoin sidottu esiintymän sijaintiin, liikkumavaraa ja mahdollisuuksia alueen käytön suunnittelun tarpeiden huomioonottamiseen on apualueen osalta käytännössä yleensä enemmän kuin kaivospiirin osalta.

Edelleen maankäyttö- ja rakennuslaissa on omaksuttu periaate, jonka mukaan kaavoituksen tavoitteena on muun muassa edistää elinkeinoelämän, kuten kaivostoiminnan, toimintaedellytyksiä. Kaavaa saattaa olla tarpeen uudistaa kaivostoiminnan ja muun maankäytön välisten maankäytöllisten suhteiden ratkaisemiseksi silloin, kun kaavoitetulta alueelta löytyy hyödynnettävä kaivoskivennäisesiintymä.

23 §. Koska pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 7 kohta, tulee samalla momentin 5 ja 6 kohtaa lakiteknisesti muuttaa. Kohtaa viisi ehdotetaan lisäksi muutettavaksi niin, että käytöstä poistuneet ilmaisut "maarekisterin ote" ja "tonttikirjan ote" korvattaisiin nykyisellä ilmaisulla "kiinteistörekisteriote". Uudessa 7 kohdassa ehdotetaan, että kaivospiirihakemuksesta on pyydettävä kunnan lausunto, jos kuntaa ei ole asiassa jo muussa yhteydessä kuultu. Jos kuntaa on jo kuultu esimerkiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) mukaisessa arviointimenettelyssä, ei kunnan lausuntoa kaivospiirihakemuksesta enää ole tarpeen pyytää. Alueen käytön suunnittelun tarpeiden huomioon ottaminen edellyttää, että kauppa- ja teollisuusministeriöllä on kaivospiirihakemusta käsitellessään käytettävissään tieto alueella mahdollisesti voimassa olevista kaavoista ja vireillä olevasta kaavoitustyöstä.

2. Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun se on hyväksytty ja vahvistettu.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Laki kaivoslain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 17 päivänä syyskuuta 1965 annetun kaivoslain (503/1965) 6 §:n 1 momentin 6 kohta, 10 §:n 2 momentti, 22 §:n 1 ja 4 momentti sekä 23 §:n 1 momentin 5 ja 6 kohta, sellaisena kuin niistä on 10 §:n 2 momentti laissa 1625/1992, sekä

lisätään 6 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on osaksi mainitussa laissa 1625/1992, uusi 8 kohta, jolloin nykyinen 8 kohta siirtyy 9 kohdaksi, sekä 23 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on osaksi laissa 208/1995, uusi 7 kohta seuraavasti:

6 §

Valtausta ei saa suorittaa (valtauksen esteet):

6) 50 metriä lähempänä rakennusta, jota käytetään tai aiotaan käyttää asuntona, loma-asuntona tai työhuoneena, taikka sellaista rakennusta varten varattua tonttia tai rakennuspaikkaa, jossa on aloitettu rakentamista tarkoittavat työt, tai yleistä rakennusta tai laitosta taikka yli 35 000 voltin jännitteistä sähkölinjaa tai muuntoasemaa eikä puutarhassa taikka asuinrakennuksen yhteydessä olevassa puistossa;


8) ilman erityistä syytä asemakaavan tai oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella, jos kunta vastustaa sitä alueiden käyttöön liittyvästä pätevästä syystä;

9) kirkko- tai hautausmaalla.



10 §

Ottaen huomioon tarpeellisten tutkimusten arvioitu määrä ja laatu valtaus on voimassa vähintään vuoden ja enintään viisi vuotta valtauskirjan antopäivästä.



22 §

Jos valtauksen esteistä ei muuta johdu, kaivospiirin on oltava yhtenäinen alue sekä suuruudeltaan ja muodoltaan käytännön vaatimuksia vastaava ja osan siitä valtausaluetta. Kaivospiiriin saadaan ottaa sellaiset alueet, jotka ovat välttämättömät esiintymän hyväksi käyttämistä varten, niin kuin teollisuus-, varasto-, jäte- ja asuntoalueet sekä alueet teitä, kuljetuslaitteita, voima- ja vesijohtoja sekä viemäreitä varten samoin kuin sellaiset esiintymän lähettyvillä sijaitsevat alueet, joilla on kaivostyössä täytemaaksi soveltuvaa maalajia tai muuta kaivostuotteiden jalostuksessa tarvittavaa sivuainetta. Kaivospiiriä määrättäessä on lisäksi otettava huomioon alueiden käytön suunnittelun tarpeet.



Jos teitä, kuljetuslaitteita, voima- tai vesijohtoja, viemäreitä, jätealueita tai riittävään syvyyteen maan pinnasta louhittavaa kuljetusväylää varten tarvittavaa aluetta ei liitetä kaivospiiriin, voidaan sellainen välttämätön alue osoittaa kaivospiirin ulkopuolelta (apualue). Apualue on määrättävä sivullisille mahdollisimman vähän haittaa tuottaen ottaen samalla huomioon alueiden käytön suunnittelun tarpeet.


23 §

Kaivospiirihakemukseen on liitettävä:

5) kiinteistörekisterin otteet niistä kiinteistöistä, joita kaivospiirin määrääminen koskee;

6) ehdotus kaivospiirin nimeksi;

7) kunnan lausunto tai selvitys siitä, että kunnalle on annettu mahdollisuus antaa lausunto asiasta, jollei kuntaa ole jo asiassa kuultu.




Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .


Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2000

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Kauppa- ja teollisuusministeri
Sinikka Mönkäre