Sisällysluettelo

Hallituksen esitys Eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon keskushallinnon uudelleenjärjestämistä sekä terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen perustamista koskevaksi lainsäädännöksi HE 264/1992

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi lait sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksesta sekä terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta. Sosiaali- ja terveydenhuollon keskushallinnon vuosina 1991 ja 1992 jo toteutettuja hallinnollisia uudelleenjärjestelyjä ehdotetaan jatkettavaksi siten, että sosiaali- ja terveyshallituksesta muodostettaisiin sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Laitoksen tehtävänä olisi edelleen seurata ja arvioida sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa ja kehitystä, tuottaa ja hankkia alan kotimaista ja kansainvälistä tietoa ja osaamista ja välittää sitä käyttäjille, ylläpitää alan tiedostoja ja rekistereitä sekä ylläpitää ja tuottaa virallisia tilastoja sosiaali- ja terveydenhuollon osalta, harjoittaa alan tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä edistää ja toteuttaa alan koulutusta.

Laitoksella ei kuitenkaan enää olisi ohjaus- ja valvontatehtäviä eikä lupahallintoon liittyviä tehtäviä.

Sosiaali- ja terveyshallituksen norminantovalta ehdotetaan siirrettäväksi sosiaali- ja terveysministeriölle.

Sosiaali- ja terveysministeriön alaisuuteen ehdotetaan perustettavaksi terveydenhuollon oikeusturvakeskus, johon siirrettäisiin nykyisin sosiaali- ja terveyshallituksen tehtävänä olevat muun muassa raskauden keskeyttämisiä, steriloimista ja kastroimista, oikeuspsykiatriaa, kudosten irrottamista sekä terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvontaa koskevat asiat.

Samalla sosiaali- ja terveydenhuollon keskushallinnon uudelleenjärjestelyyn liittyen ehdotetaan muutettavaksi 31 muuta lakia. Lisäksi kumottaisiin eräitä tartuntatautilain säännöksiä.

Esitys liittyy vuoden 1992 kolmanteen lisätalousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä joulukuuta 1992.

YLEISPERUSTELUT

1. Johdanto

Sosiaali- ja terveyshallitus toimii sosiaali- ja terveysministeriön alaisena asiantuntijakeskusvirastona. Sosiaali- ja terveydenhuollon keskushallinnon uudistamisen yhteydessä vuonna 1991 sosiaali- ja terveyshallitukseen siirrettiin lakkautettujen sosiaalihallituksen ja lääkintöhallituksen hallinnolliseen päätöksentekoon liittyvät tehtävät. Lisäksi viraston tuli toimia muun muassa sosiaalihuollon, kansanterveystyön, erikoissairaanhoidon, mielenterveystyön, ympäristöterveydenhuollon ja kehitysvammahuollon asiantuntijana. Pääosa muista tehtävistä ovat lupahallintoa ja liittyvät terveydenhuoltohenkilöstön ammatinharjoittamiseen, oikeuslääkintään ja lääkehuoltoon.

Uudistuksen yhteydessä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän yleinen hallinnollinen johto ja ohjaus keskitettiin sosiaali- ja terveysministeriöön.

Sosiaali- ja terveyshallituksen ja sosiaali- ja terveysministeriön tehtävänjakoa on sittemmin tarkistettu. Pakolaishuoltoon kuuluvat tehtävät siirrettiin 31 päivänä joulukuuta 1991 sosiaali- ja terveysministeriöön sekä ympäristöterveydenhuoltoon, tartuntatauteihin ja terveyskasvatukseen liittyvät johtamis- ja hallintotehtävät ministeriöön tai kansanterveyslaitokseen 1 päivänä syyskuuta 1992. Suunnitteilla on myös lääkehuoltoon liittyvien asioiden siirtäminen vuonna 1993 perustettavaan lääkelaitokseen.

Näiden uudistusten jälkeen sosiaali- ja terveyshallituksessa on asiantuntijatehtävien lisäksi vielä joukko keskitetysti hoidettuja, erityistä asiantuntijuutta edellyttäviä ohjaamis- ja valvontatehtäviä sekä lupahallintoon liittyviä asioita.

2. Nykytila

2.1. Lainsäädäntö ja käytäntö

Sosiaali- ja terveyshallituksesta annetussa laissa (63/91) säädetään sosiaali- ja terveyshallituksen tehtävistä. Lain mukaan sosiaali- ja terveyshallituksen tehtävänä on seurata ja arvioida sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa ja kehitystä, tuottaa ja hankkia sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelussa, päätöksenteossa ja käytännön toiminnassa tarvittavaa kotimaista ja kansainvälistä tietoa ja osaamista sekä välittää sitä käyttäjille tuottamalla yleiseen käyttöön sosiaalihuoltoa ja terveydenhuoltoa koskevia virallisia ja muita tilastoja sekä tilastollisia tutkimuksia ja selvityksiä, toteuttamalla tutkimus- ja kehittämishankkeita, järjestämällä koulutusta ja ohjausta sekä tekemällä sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseksi tarpeellisia aloitteita ja esityksiä. Lisäksi sosiaali- ja terveyshallituksen on huolehdittava niistä yleisistä lääkehuoltoa, terveydenhuollon tuoteturvallisuutta ja terveydenhuoltohenkilöstön ammatinharjoittamista koskevista ohjaus- ja valvontatehtävistä sekä muista hallintotehtävistä, jotka laissa tai asetuksessa taikka niiden nojalla sen tehtäväksi säädetään tai määrätään, sekä niistä tehtävistä, jotka sosiaali- ja terveysministeriö sille määrää.

Sosiaali- ja terveydenhuollon keskeisissä laeissa kuten kansanterveyslaissa (66/72), sosiaalihuoltolaissa (710/82), mielenterveyslaissa (1116/90) ja erikoissairaanhoitolaissa (1062/89) sekä kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa (519/77) säädetään, että asiantuntijaviranomaisena lain soveltamisalalla toimii sosiaali- ja terveyshallitus.

Lääkärintoimen harjoittamisesta annetun lain (562/78), hammaslääkärintoimen harjoittamisesta annetun lain (563/78), hammasteknikon toimen harjoittamisesta annetun lain (220/64), sairaanhoitotoimen harjoittamisesta annetun lain (554/62), hierojan toimesta annetun lain (1231/45), optikon toimen harjoittamisesta annetun lain (429/60) sekä proviisorintoimen ja farmaseutintoimen harjoittamisesta annetun lain (1275/87) mukaan sosiaali- ja terveyshallitus rekisteröi ja laillistaa laeissa mainitut terveydenhuollon ammatinharjoittajat, valvoo heitä sekä tarvittaessa ottaa pois oikeuden harjoittaa terveydenhuollon ammattia.

Steriloimislain (283/70), kastroimislain (282/70), raskauden keskeyttämisestä annetun lain (239/70) sekä ihmisen elimien ja kudoksien irrottamisesta lääketieteelliseen käyttöön annetun lain (355/85) mukaan lupaviranomaisena näissä asioissa toimii keskushallintotasolla sosiaali- ja terveyshallitus. Lisäksi sosiaali- ja terveyshallitus antaa mielenterveyslain nojalla lausuntoja, tekee päätökset rikoksesta syytetyn henkilön mielentilasta, tahdosta riippumattoman hoidon antamisesta, hoidon jatkamisesta sekä päättämisestä.

Merkittävä osa keskusvirastolla olevista hallinnollisista tehtävistä liittyy lääkelaissa (395/87) säädetyn lääkehuollon hallintoon. Tarkoituksena on, että nämä tehtävät siirtyvät vuoden 1993 aikana perustettavaan lääkelaitokseen.

Näiden säädösten lisäksi yli 30 laissa ja 40 asetuksessa säädetään sosiaali- ja terveyshallituksen tehtävistä.

Edellä lueteltujen lakien nojalla tehdään keskusvirastotasolla vuosittain tuhansia yksittäisen henkilön oikeudelliseen asemaan tai muutoin oikeusturvaan keskeisesti liittyviä lupapäätöksiä ja muita ratkaisuja. Päätöksenteko näissä asioissa edellyttää alan erityisasiantuntemusta sekä keskitettyä käsittelyä yhtäläisen oikeuskäytännön noudattamiseksi. Lisäksi sosiaali- ja terveyshallitus alan asiantuntijakeskusvirastona antaa asiantuntijalausuntoja tuomioistuimille ja muille viranomaisille muun muassa vakuutuslääketiedettä koskevissa ja haitta-asteen arviointiin liittyvissä kysymyksissä.

Sosiaali- ja terveyshallituksesta annetun asetuksen 10 §:n mukaan sosiaali- ja terveyshallituksen erityisistunnoissa ratkaistaan raskauden keskeyttämistä, steriloimista, kastroimista, oikeuspsykiatriaa, terveydenhuollon ammatinharjoittamista sekä lääkehuoltoa koskevat asiat.

Osana asiantuntijatehtäväänsä sosiaali- ja terveyshallitus pitää yllä keskeisiä sosiaali- ja terveydenhuollon rekistereitä ja tietokantoja. Virasto on keskittynyt omassa tilastotuotannossaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa ja asiakkaita kuvaavien tilastojen tuottamiseen.

Sosiaali- ja terveyshallituksen harjoittaman tutkimustoiminnan painoalueita ovat sosiaali- ja terveydenhuollon talous, palvelujärjestelmien eheyttäminen, alan työvoima, työolot ja työelämän kehittäminen, kestävän kehityksen sosiaali- ja terveyspolitiikka, teknologia sekä hyvinvointipolitiikan asiakaskeskeisyyden lisääntyminen ja suhdannevaihtelujen vaikutukset.

Sosiaali- ja terveyshallitus on avustanut paikallisten ja alueellisten kehittämishankkeiden toteutumista suunnittelun ja koulutuksen kautta, toiminut konsulttina, antanut tutkimusapua ja tukenut hankkeita taloudellisesti. Vuonna 1992 sosiaali- ja terveyshallitus tukee rahallisesti 60―70 tutkimus-, kokeilu- ja kehittämishanketta.

Sosiaali- ja terveyshallitus hyödyntää kansainvälistä kokemusta osallistumalla kansainvälisiin projekteihin sekä hankkimalla tietoa muissa maissa toteutetuista uudistuksista sekä niissä käytetyistä menetelmistä.

2.2. Muut pohjoismaat

Ruotsissa terveydenhuoltohenkilöstöä valvoo terveydenhuollon ja sairaanhoidon vastuulautakunta (hälso- och sjukvårdens ansvarsnämnd, HSAN). Aloitteita lautakunnalle voi tehdä potilas, tämän omaiset, sosiaalihallitus, oikeusasiamies ja oikeuskansleri. Aiemmin lautakunnan esittelijöinä ovat toimineet sosiaalihallituksen virkamiehet, mutta nykyisin lautakunnalla on omat esittelijät. Lautakunnassa on puheenjohtajana lakimies sekä kahdeksan jäsentä, jotka hallitus nimittää. Jäsenistä neljä edustaa erilaisia liittoja ja neljä kansaa tai yleisöä. Lautakunta on päätösvaltainen, kun läsnä on puheenjohtaja ja kuusi jäsentä. Yksinkertaisissa asioissa puheenjohtaja voi yksin ratkaista asian esittelystä.

Kentän toimintaa koskeva valvonta on erotettu sosiaalihallituksesta 1 päivänä heinäkuuta 1990 perustettuun läkemedelsverket:iin ja 1 päivänä heinäkuuta 1991 perustettuun rättsmedicinalverket:iin. Näillä viranomaisilla ei ole itsenäistä oikeutta tehdä aloitteita yksilöön kohdistuvasta valvonnasta HSAN:ille.

Oikeuspsykiatrinen tutkimustoiminta siirrettiin Ruotsissa 1 päivästä lokakuuta 1991 sosiaalihallituksesta oikeuslääkintälaitokseen (rättsmedicinalverket, RMV), joka muodostettiin 1 päivänä heinäkuuta 1991 valtion oikeuskemiallisesta laboratoriosta (statens rättskemiska laboratorium) ja oikeuslääketieteellisistä asemista (rättsmedicinska stationer). Oikeuslääketieteen laitoksen tehtävänä on valvoa oikeuslääketieteellistä, oikeuskemiallista, oikeusserologista ja oikeuspsykiatrista tutkimustoimintaa, toimia oikeuslääkinnän kentän laadunvalvojana, tutkia ja käyttää hyväksi kentän keräämää tietoa sekä varmistaa toiminnan joustavuus ja toimivuus. Oikeuslääketieteen laitos muodostuu johtokansliasta ja 11 toiminnallisesta yksiköstä; kuusi oikeuslääketieteellistä osastoa, kolme oikeuspsykiatrista osastoa sekä oikeuskemian ja oikeusserologian osastot. Johtajana on ylijohtaja, joka vastaa suoraan maan hallitukselle. Oikeuspsykiatristen lausuntojen tarkastus niissä tapauksissa, joissa tuomioistuin vaatii, tehdään edelleen sosiaalihallituksen rättsliga rådet:issa (oikeudellinen neuvosto), mutta näiden siirtämisestä RMV:een keskustellaan. Raskauden keskeyttämis-, steriloimis- ja kastroimispäätökset jäävät todennäköisesti edelleen sosiaalihallitukseen.

Norjassa terveydenhuollon ammatinharjoittajia valvoo Helsedirektoratet ja Tanskassa Sundhetsstyrelsen.

2.3. Nykytilan arviointi

Sosiaali- ja terveyshallituksen ensimmäisen toimintavuoden aikana on tapahtunut laaja kehittämisprojektien suunnittelu- ja käynnistämistyö. Nämä ensimmäisen toimintavuoden aikana käynnistetyt projektikokonaisuudet ovat laajoja ja monimuotoisia palvelujärjestelmän uudelleenmuotoutumiskehitystä koskevia hankkeita. Virasto on käynnistänyt laajoja sosiaali- ja terveydenhuollon seurantaa ja arviointia sekä tiedon palautejärjestelmää koskevia kehittämisprojekteja.

Asiantuntijaohjaus tähtää lainsäädännössä ja muutoin asetettujen tavoitteiden toteuttamiseen käytännön toiminnassa.

Sosiaali- ja terveyshallituksen sekä sosiaali- ja terveysministeriön välinen tehtäväjako mukaan lukien norminanto-oikeus ei ole muodostunut kaikilta osin selkeäksi. Sosiaali- ja terveysministeriön tehtävänä on sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän yleinen ohjaus ja valvonta. Tulosohjaukseen siirtyminen edellyttää ministeriön ja sen alaisen sosiaali- ja terveyshallituksen roolin, tehtävien ja vastuusuhteiden tarkistamista.

Sosiaali- ja terveyshallituksen tehtävät jakautuvat asiantuntijatehtäviin, suunnittelu- ja ohjaustehtäviin sekä selkeästi lupahallintoon liittyviin tehtäviin. Vaikkakin erityyppisten tehtävien mukanaan tuoma moniammatillisuus on monin tavoin hyödyttänyt viraston tehtävien hoitamista, on tehtäväalueiden moninaisuus myös haitannut tutkimus- ja kehittämistehtäviin keskittymistä sen painoarvon edellyttämässä määrin. Lakisääteisten tehtävien muodostaessa merkittävän osan viraston tehtävistä, on pelättävissä, etteivät tutkimus- ja kehittämistehtävät pysty virastossa kilpailemaan tarvitsemistaan resursseista. Toisaalta henkilöstörakenteen kehittämisen kannalta on osoittautunut ongelmalliseksi se, että tutkimus- ja kehittämistehtäviä sekä hallinnollisia tehtäviä hoitavan henkilöstön ammatillinen suuntautuneisuus sekä kelpoisuus eroavat merkittävästi.

Sosiaali- ja terveyshallituksen rooli alueellista ja paikallista kunnallista päätöksentekoa palvelevana yksikkönä on jäänyt epäselväksi johtuen osin viraston asemasta keskushallintoviranomaisena. Toisaalta tutkimus- ja kehittämistehtävien sekä valvontatehtävien sijoittaminen samaan organisaatioon on koettu kehittämistyön kannalta ongelmalliseksi.

3. Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset

3.1. Tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi

Esityksen tavoitteena on muuttaa sosiaali- ja terveyshallitus puhtaaksi tutkimus- ja kehittämiskeskukseksi ja selkeyttää sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tarpeita varten perustetun asiantuntijalaitoksen roolia ja tehtäviä. Tämä edellyttää ulkoisen hallinnollisen päätöksenteon siirtämistä pois virastosta.

Sosiaali- ja terveyshallituksen perustamisen yhteydessä todettiin, että tiettyjä asioita ei ole taloudellista eikä tarkoituksenmukaista siirtää lääninhallituksiin tai kuntiin. On erityisasiantuntemusta vaativia asioita, joita ei ole mahdollista hajauttaa lääneihin tai kuntiin. Joissakin asioissa esimerkiksi oikeusturvanäkökohdat puoltavat yhtenäistä perustasoa koko maassa. Tämä edellyttää valtakunnallista päätöksentekoa, joka ei aina kuitenkaan ole ministeriötasoista. Tästä syystä tulisi sosiaali- ja terveysministeriön alaisuuteen perustaa yksikkö, jonne siirrettäisiin sosiaali- ja terveyshallituksen yksittäisiä kansalaisia koskeva lupahallinto.

3.2. Keskeiset ehdotukset

Sosiaali- ja terveyshallitukselle nyt kuuluvat hallinnolliset tehtävät ehdotetaan siirrettäväksi pois virastolta, jolloin sille jäisi vain tutkimus- ja kehittämistehtäviä. Samalla sen nimi muutettaisiin sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskukseksi. Tutkimus- ja kehittämiskeskuksen tehtävänä tulisi olla sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää ja elinolojen kehitystä tukeva tutkimus- ja kehittämistoiminta. Tutkimus- ja kehittämiskeskus olisi linjahallinnosta erillään oleva tietotyötä tekevä keskus. Uudistuksen myötä tutkimus- ja kehittämiskeskus suuntautuisi enenevässä määrin projektiluonteiseen työskentelyyn, mikä edellyttää laitoksen henkilöstörakenteen muuttamista ja koko keskuksen olemassaolon perusteiden selkeyttämistä.

Tutkimus- ja kehittämiskeskuksen tehtävänä olisi sosiaali- ja terveysalan seuranta ja arviointi, kotimaisen ja kansainvälisen tiedon tuottaminen ja välittäminen, tutkimus ja kehittäminen, tiedostojen ja rekisterien ylläpitäminen sekä alan täydennyskoulutus. Lisäksi laitos tekisi aloitteita ja antaisi toimialaansa koskevia lausuntoja. Virasto avustaisi ja tukisi asiantuntemuksellaan sekä valtakunnallista että alueellista päätöksentekoa. Virasto ei enää toimisi keskushallintoviranomaisena.

Sosiaali- ja terveyshallituksen alaiset valtion laitokset, joita ovat valtion koulukodit, Järvenpään sosiaalisairaala ja valtion mielisairaalat, ehdotetaan tässä vaiheessa jätettäviksi hallinnollisesti sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen alaisiksi. Valtion koulukotien hallinnollista asemaa, erityisesti mahdollisuuksia joko yksityistämiseen tai kunnallistamiseen, on selvitetty sosiaali- ja terveysministeriössä. Lisäksi sisäasiainministeriön lääninhallitustyöryhmä (työryhmämuistio 1992: SM) on ehdottanut, että laitosten hallinto siirrettäisiin lääninhallituksille. Viraston luonteen muuttumisesta huolimatta on tarkoituksenmukaista tässä vaiheessa säilyttää valtion laitosten hallinto nykyisellään.

Sosiaali- ja terveysministeriön alaisuuteen ehdotetaan perustettavaksi terveydenhuollon oikeusturvakeskus. Oikeusturvakeskukselle siirrettäisiin sosiaali- ja terveyshallituksen tällä hetkellä hoitamat terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvontaan, raskauden keskeytyksiin, steriloimiseen ja kastroimiseen sekä oikeuspsykiatriaan, oikeuslääkintään ja vakuutuslääketieteeseen liittyvät tehtävät. Tarkoituksena ei ole muutoin muuttaa näitä tehtäviä koskevaa lainsäädäntöä. Tehtävät on tarkoitus edelleenkin hoitaa keskitetysti valtakunnallisella tasolla. Nykyisin näitä tehtäviä hoitavien henkilöiden siirtymisellä sosiaali- ja terveyshallituksesta oikeusturvakeskukseen turvataan tehtävien edellyttämän asiantuntemuksen säilyminen. Lisäksi terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen käytössä olisi pysyvien asiantuntijoiden järjestelmä.

Samassa yhteydessä kun hallinnolliset tehtävät siirretään pois sosiaali- ja terveyshallitukselta, ehdotetaan sosiaali- ja terveyshallituksen sitova norminantovalta siirrettäväksi sosiaali- ja terveysministeriölle.

Sosiaali- ja terveyshallitus pitää yllä keskeisiä sosiaali- ja terveysalan tiedostoja ja rekistereitä. Nämä tiedostot ja rekisterit ehdotetaan jatkossakin hoidettaviksi sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksessa. Terveydenhuoltohenkilöstön keskusrekisteri, johon henkilöstö merkitään terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen päätöksen perusteella, ehdotetaan siirrettäväksi oikeusturvakeskukseen kuitenkin siten, että rekisterin teknisenä ylläpitäjänä toimisi sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus.

Kokonaisuutena ehdotukset ovat johdonmukainen jatko sille uudistustyölle ja keskushallinnon tehtäväjakojen selkeyttämiselle, joka aloitettiin sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla jo hallinnon hajauttamiskomitean (komiteanmietintö 1986:12) työn yhteydessä 1980-luvun puolivälissä.

4. Esityksen vaikutukset

4.1. Taloudelliset vaikutukset

Esityksellä ei ole merkittäviä taloudellisia vaikutuksia.

4.2. Organisaatio- ja henkilöstövaikutukset

Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen perustaminen lisäisi sosiaali- ja terveysministeriön alaisten virastojen määrää yhdellä. Samalla kun sosiaali- ja terveyshallituksesta muodostettaisiin tutkimus- ja kehittämiskeskus, sen nimi muutettaisiin tehtävien mukaiseksi eli sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskukseksi.

Sosiaali- ja terveyshallituksesta siirretään ja lakkautetaan yhteensä 22 virkaa ja tehtävää. Vastaavasti terveydenhuollon oikeusturvakeskukseen siirretään ja perustetaan yhteensä 22 virkaa ja tehtävää. Tarkoituksena on siirtää lakkautettavien virkojen ja tehtävien haltijat vastaavaan terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen virkaan tai tehtävään.

Tarkoituksena on, että sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen toiminnan suuntautuessa yhä enemmän projektiluonteiseen työskentelyyn samanaikaisesti tulosvastuun sekä asiakaslähtöisyyden lisääntymisen myötä laitoksen virkarakennetta ja henkilötyövuosimitoitusta muutetaan jatkossa vastaamaan tutkimus- ja kehittämistarpeiden edellyttämää tasoa.

4.3. Vaikutukset eri kansalaisryhmien asemaan

Raskauden keskeyttämistä, steriloimista, kastroimista ja oikeuspsykiatriaa koskevien asioiden käsittelyn siirrolla terveydenhuollon oikeusturvakeskukseen ei ole vaikutuksia eri kansalaisryhmien asemaan. Asioita käsittelevien lautakuntien kokoonpanot ovat samanlaisia kuin nykyisten erityisistuntojen kokoonpanot. Raskauden keskeyttämis- ja steriloimisasioiden erityisistunnon, kastroimisasioiden erityisistunnon ja oikeuspsykiatristen asioiden erityisistunnon tehtävät ja kokoonpano pysyvät ennallaan siihen asti kunnes uudet lautakunnat on asetettu.

Terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvonnan siirtäminen sosiaali- ja terveyshallituksesta terveydenhuollon oikeusturvakeskukseen ei muuttaisi nykyistä käytäntöä. Terveydenhuollon ammattihenkilöt olisivat edelleen myös lääninhallitusten valvonnan alaisia ja lääninhallitukset käsittelisivät edelleen nykyisen käytännön mukaisesti pääosan potilaiden tekemistä hallintokanteluista. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden oikeuksien rajoittamista ja menetetyksi julistamista koskevat päätökset tehtäisiin edelleen monijäsenisessä toimielimessä, lautakunnassa. Myös terveydenhuollon ammatinharjoittamisasioiden erityisistunnon tehtävät ja kokoonpano pysyvät ennallaan siihen asti kunnes uusi lautakunta on asetettu.

5. Asian valmistelu

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama projektiryhmä on virkamiestyönä valmistellut esityksen. Projektiryhmässä olivat edustettuina sosiaali- ja terveysministeriön ja sosiaali- ja terveyshallituksen edustajien lisäksi molempien virastojen henkilöstö.

Terveydenhuollon ammattijärjestöille järjestettiin uudistusehdotukseen liittyen kuulemistilaisuus, jossa esitystä ei vastustettu.

Eduskunnan oikeusasiamieheltä, oikeusministeriöltä, valtiovarainministeriöltä, sisäasiainministeriöltä, opetusministeriöltä ja työministeriöltä samoin kuin kunnallisilta keskusjärjestöiltä ja Teollisuuden keskusliitolta on pyydetty esityksestä lausunnot. Pääosa lausunnonantajista katsoi, että uudistusehdotus on oikeasuuntainen. Kuulemistilaisuudessa saadut huomautukset ja lausunnot on otettu mahdollisuuksien mukaan huomioon lopullisen esityksen valmistelussa.

6. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja

6.1. Riippuvuus muista esityksistä

Esitys liittyy vuoden 1992 syksyn talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Hallitus on antanut eduskunnalle Euroopan talousalueesta tehtyyn sopimukseen liittyen esityksen laiksi eräiden terveydenhuollon ammattienharjoittamista koskevien lakien muuttamisesta (HE 107/1992 vp) sekä esityksen laiksi lääkelain muuttamisesta ja sairausvakuutuslain 5 a ja 9 §:n muuttamisesta (HE 112/1992 vp). Koska nyt ehdotettuja muutoksia ei vielä ole voitu ottaa näissä esityksissä huomioon, tulisi tästä esityksestä johtuvat muutokset tehdä eduskunnan käsiteltävinä oleviin lakiehdotuksiin.

Hallitus on antanut vuoden 1993 talousarvioesitykseen liittyen eduskunnalle esityksen lääkelaitosta koskevaksi lainsäädännöksi. Lääkelaitos muodostettaisiin yhdistämällä nykyinen lääkelaboratorio sekä sosiaali- ja terveyshallituksen lääkeosasto. Koska lääkelaitos on tarkoitus perustaa vasta 1 päivästä maaliskuuta 1993, on tässä esityksessä ehdotettuun sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskukseen jätettävä 1 päivään maaliskuuta 1993 asti lääkehuoltoon liittyvät hallinnolliset tehtävät ja henkilöstö. Mainitussa hallituksen esityksessä on myös sosiaali- ja terveyshallituksesta annetun lain muuttamista koskeva lakiehdotus. Se käy tarpeettomaksi, koska tässä esityksessä ehdotetaan sosiaali- ja terveyshallituksesta annettu laki kumottavaksi.

6.2. Riippuvuus kansainvälisistä sopimuksista ja velvoitteista

Ehdotettu muutos terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvonnan siirtämisestä perustettavaan terveydenhuollon oikeusturvakeskukseen merkitsee muutosta vain käsittelypaikan osalta. Muutos ei tulisi vaikuttamaan valvonnan tai ohjauksen sisältöön. Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen voimaantulosta, samoin kuin yhteispohjoismaisen sopimuksen muuttamisesta huolimatta valvontatehtävät kuuluisivat edelleen terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle. Oikeusturvakeskus tulee käsittelemään myös mahdollisesti muuttuvien uusien sopimusten mukaiset tehtävät.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1. Lakiehdotusten perustelut

1.1. Laki sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksesta

1 §. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus toimisi ehdotuksen mukaan sosiaali- ja terveysministeriön alaisena tutkimus- ja kehittämistoimintaan erikoistuneena laitoksena. Tutkimus- ja kehittämiskeskuksella ei olisi enää juurikaan hallinnollisia tehtäviä. Laitoksella ei siten olisi hallinnonalan keskusviraston roolia.

2 §. Ehdotuksen mukaan sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen perustehtäviä olisivat seuranta ja arviointi sekä tutkimus ja kehittäminen. Laitos välittäisi asiantuntijaohjaamisen keinoin eli koulutuksella, konsultoinnilla ja tiedon jakamisella kansallista ja kansainvälistä tietoa käyttäjille pyrkien alan käytäntöjen uudistamiseen. Tehtävät ovat luonteva jatko jo nykyisin sosiaali- ja terveyshallituksessa käynnissä oleville hankkeille.

Sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus- ja kehittämistyössä tarvitaan vertailukelpoista ja luotettavaa kansainvälistä, valtakunnallista ja alueellista tietoa. Alueellisen tiedon merkitys tulee lisääntymään sosiaali- ja terveydenhuollossa valtionosuusuudistuksen toteuduttua. Meneillään oleva hyvinvointipalvelujen rakenteellinen ja sisällöllinen murros asettaa uusia haasteita sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän sekä alan lainsäädännön ja tavoitteiden toteutumisen seurannalle ja seurantaa tukeville järjestelmille. Euroopan yhdentymiskehityksen myötä kansainvälisen tiedon tarve kasvaa. Vaatimukset myös hyvinvointipalvelujen tuottavuudesta, taloudellisuudesta, tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta laajentavat seurannan kenttää. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus tuottaisi monipuolista seurantatietoa, jalostaisi sitä käyttäjien tarpeisiin sekä arvioisi sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa.

Monimutkainen yhteiskunta tarvitsee ajankohtaista, luotettavaa ja tarkkaa tietoa toimintansa perustaksi. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus ylläpitää alan rekistereitä ja tuottaa alan tilastoja. Tehtävä on tarkoituksenmukaista keskittää tutkimus- ja kehittämiskeskukselle, koska laitoksessa on niiden kehittämiseksi ja tuottamiseksi välttämätön sosiaali- ja terveysalan tuntemus, ja koska ne muodostavat tärkeän perustan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen arviointi-, seuranta- ja kehittämistyölle. Tarkoituksena on, että sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus vastaisi edelleenkin pääosasta terveydenhuollon valtakunnallisia henkilörekistereitä, ylläpitäisi terveydenhuollon oikeusturvakeskuksessa olevaa terveydenhuoltohenkilöstön keskusrekisteriä sekä toimisi alan tilastoviranomaisena.

Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksesta pyritään muodostamaan korkeatasoinen, hallinnonalaa palveleva tutkimuslaitos. Tutkimus tukisi laitoksen seuranta-, arviointi- ja kehittämistehtävää. Laitoksen tutkimustoiminta olisi soveltavaa tutkimusta, joka palvelisi kiinteästi alan paikallista ja valtakunnallista päätöksentekoa.

Hyvinvointipoliittisia uudistuksia ei yleensä ole mahdollista toteuttaa pelkästään tukeutumalla keskitettyyn suunnitteluun, hallinnolliseen ohjaukseen tai resurssiohjaukseen. Aiemman normiohjauksen tilalle ovat enenevästi tulleet valtion ja kuntien yhdessä toteuttamat kehittämishankkeet. Kehittämistoiminnassa voidaan hyödyntää monipuolisesti laitoksessa harjoitettavaa tieteellistä tutkimusta ja monialaista asiantuntijuutta.

Paitsi kehittämistoiminta myös jo nykyisin sosiaali- ja terveyshallituksessa laajana toteutettu julkaisutoiminta sekä koulutustoiminta luovat omalta osaltaan edellytyksiä käytännön toiminnan uudistamiselle.

Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus palvelisi kuntia ja kuntayhtymiä sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisessä tarjoamalla alan asiantuntijapalveluja.

Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen alaisia olisivat toistaiseksi edelleenkin valtion koulukodit, Järvenpään sosiaalisairaala ja valtion mielisairaalat. Muutoin laitoksella ei käytännöllisesti katsoen olisi lainkaan alan ohjaus-, valvonta- ja hallintotehtäviä.

Lisäksi laitoksen tehtäviin kuuluisivat sille erikseen säädetyt tai määrätyt tehtävät. Tähän sisältyy myös sosiaali- ja terveysministeriön laitokselle antamat toimeksiantotehtävät. Ehdotus vastaa tältä osin nykyistä käytäntöä.

3 §. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen johto-organisaationa olisi määräajaksi asetettava johtokunta. Johtokunta olisi luonteeltaan suppea asiantuntijaelin. Tavoitteena on, että sen jäsenistö olisi koottu siten, että johtokunta olisi laitokselle merkittävä lisävoimavara ajatellen toiminnan sisällön asiantuntemusta, yleisjohtamista ja sidosryhmäyhteyksien hoitoa. Johtokunnan päätehtävänä olisi päättää laitoksen toiminnan keskeisistä suuntaviivoista ja kehittämistavoitteista. Johtokunnan tehtävistä, kokoonpanosta ja asettamisesta ehdotetaan säädettäväksi asetuksella.

Sosiaali- ja terveyshallitusta ohjaa jo nykyisin johtokunta, joten ehdotus olisi tältä osin nykyisten säännösten mukainen kuitenkin siten muutettuna, että johtokunnan jäsenmäärä lisääntyisi yhdellä. Tarkoituksena on kutsua johtokuntaan myös kunnallisten keskusjärjestöjen edustus kuntasektorin ja laitoksen yhteistyön vahvistamiseksi.

Laitoksella ei oikeusturvaan liittyvien tehtävien siirtyessä ministeriöön ja terveydenhuollon oikeusturvakeskukseen olisi erityisistuntoja.

4 §. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus voisi myös ottaa vastaan toimeksianto- ja asiantuntijatehtäviä. Tarkoituksena on, että laitos siirtyy tulosbudjetointiin heti vuonna 1993, jolloin laitokselle osoitetaan myös määräraha maksullista palvelutoimintaa varten. Laitos voisi käynnistää myös yhteisiä tutkimus- ja kehittämishankkeita muiden organisaatioiden kuten kunnallisten keskusjärjestöjen ja yliopistojen kanssa.

Jotta sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen asiantuntijoilla ja muilla sen kanssa tutkimus- ja kehittämistyötä tekevillä olisi mahdollisuus saada salassapitovelvollisuutta koskevien säännösten estämättä työssä tarvittavat välttämättömät tiedot, on tästä tiedonsaantioikeudesta säädettävä erityisesti. Tällöin ei enää tarvita erikseen asiakirjain julkisuudesta annetun lain (83/51) 20 §:n 2 momentin mukaista ministeriön lupaa salaisten asiakirjojen tutkimiseen.

5 §. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen suoritteiden maksullisuudesta ja maksujen suuruudesta valtion maksuperustelain (150/92) nojalla päättää asianomainen ministeriö. Tämän vuoksi lakiin tarvitsee vain ottaa viittaus maksuperustelakiin.

6 §. Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksesta kehittyy korkeatasoinen alan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Jotta laitos pystyisi mahdollisimman tehokkaasti palvelemaan kuntia ja kuntayhtymiä sekä valtion viranomaisia ja laitoksia, sen tulisi salassapitovelvollisuutta koskevien säännösten estämättä saada kunnilta ja kuntayhtymiltä, alan viranomaisilta ja laitoksilta sekä yksityisen toiminnan harjoittajilta maksutta asiantuntijapalvelujen tuottamiseksi välttämättömiä tietoja ja selvityksiä. Sama koskisi oikeutta saada samassa tarkoituksessa sellaisia tietoja ja selvityksiä muilta valtion viranomaisilta ja laitoksilta, joita ei ole mahdollista saada hankituksi viranomaisten ja laitosten tavanomaisen yhteistoiminnan yhteydessä. Tiedostoja muodostettaessa ja säilytettäessä menetellään siten, ettei kenenkään yksityisyyttä tai liike- ja ammattisalaisuutta vaaranneta. Tietoja kerättäessä, käytettäessä ja luovutettaessa sekä tietoja suojattaessa noudatetaan, mitä henkilörekisterilaissa (471/87) säädetään.

Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen tiedon saannin tarve perustuu lähinnä sen tehtävään tilastoviranomaisena. Toisaalta laitos tekee laajasti alan toimintaa kuvaavia ja arvioivia erillisselvityksiä. Laitoksen edellytetään sen käyttäessä edellä esitetyn mukaista oikeuttaan tietojen saamiseen ilmoittavan, mihin tarkoitukseen pyydettyjä tietoja ja selvityksiä aiotaan käyttää.

Ehdotus vastaa voimassa olevia säädöksiä.

7 §. Rikoslain 40 luvun (792/89) salassapitorikoksia, asiakirjan luvatonta paljastamista ja lahjoman ottamista koskevat rangaistussäännökset koskevat virkamiestä, julkisyhteisön työntekijää ja lautakuntien jäseniä. Asiantuntijana toimivat eivät käytä julkista valtaa, joten heihin sovelletaan asiakirjajulkisuuslain 27 §:n salassapitosäännöksiä.

8 §. Tarkemmat säännökset lain täytäntöönpanosta, kuten sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen tehtävistä, organisaatiosta, viroista ja niiden kelpoisuusvaatimuksista sekä asioiden käsittelemisestä ja ratkaisemisesta, annetaan asetuksella.

9 §. Tarkoituksena on, että sosiaali- ja terveyshallituksen toiminta jatkuisi häiriöittä lain voimaan tullessa. Näin ollen muun muassa sosiaali- ja terveyshallituksesta annetun lain nojalla asetettu johtokunta jatkaisi toimintaansa sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen johtokuntana kunnes uusi johtokunta aikanaan asetetaan.

Lääkehuoltoa varten on tarkoitus perustaa 1 päivänä maaliskuuta 1993 toimintansa aloittava lääkelaitos. Lääkelaitos perustetaan yhdistämällä sosiaali- ja terveyshallituksen lääkeosasto sekä lääkelaboratorio. Tarkoituksena on, että sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksessa olevat lääkehuoltoa koskevat tehtävät hoidetaan siirtymäkauden ajan sosiaali- ja terveyshallitusta koskevien säännösten mukaisesti.

1.2. Laki terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta

1 §. Sosiaali- ja terveysministeriön alaisuuteen ehdotetaan perustettavaksi terveydenhuollon oikeusturvakeskus. Sosiaali- ja terveyshallitukselle nykyisin kuuluvat terveydenhuollon ammattihenkilöstöä koskevat valvonta-asiat, raskauden keskeyttämistä, steriloimista ja kastroimista koskevien päätösten teko, oikeuslääkintään kuuluvien ja vakuutuslääketieteellisten sekä eräiden mielenterveyslaissa säädettyjen tehtävien hoitaminen ehdotetaan siirrettäväksi terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen tehtäväksi. Tarkoitus on, että tehtävien asiasisältöä ei muutettaisi. Koska oikeusturvakeskus on sosiaali- ja terveysministeriön alainen virasto, sen tehtäviin kuuluisi myös ministeriön sille toimeksiantona määräämien tehtävien suorittaminen.

2 §. Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen yhteydessä toimisi terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvontalautakunta, raskaudenkeskeyttämis- ja steriloimisasioiden lautakunta, kastroimisasioiden lautakunta sekä oikeuspsykiatristen asioiden lautakunta. Lautakunnat vastaisivat nykyisiä sosiaali- ja terveyshallituksen erityisistuntoja ja niiden tehtävät tulisivat olemaan nykyisin erityisistunnoille kuuluvat tehtävät. Lautakuntien tehtävistä, kokoonpanosta ja asettamisesta säädettäisiin tarkemmin asetuksella.

3 §. Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle on tarkoitus siirtää nykyisen sosiaali- ja terveyshallituksen terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteri. Rekisteri olisi oikeusturvakeskuksen valvontatehtäviä varten.

4 §. Muutoksenhausta on useimmissa erityislaeissa säännökset erikseen, mutta siltä osin kuin näin ei ole, muutosta saisi hakea korkeimmalta hallinto-oikeudelta siinä järjestyksessä kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa on säädetty.

5 §. Koska valtion virastoissa ollaan siirtymässä yhä enemmän maksullisiin suoritteisiin, otettaisiin lakiin säännös maksullisia suoritteita varten. Tällä hetkellä tässä ehdotuksessa tarkoitetut päätökset ovat leimaverollisia, mutta niiden muuttamista maksuperustelain mukaisiksi suoritteiksi valmistellaan. Virasto voisi periä maksut antamistaan asiantuntijalausunnoista sekä terveydenhuollon ammattihenkilöiden laillistamisesta ja rekisteröinnistä.

6 §. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus voisi sen käytössä olevien määrärahojen puitteissa palkata asiantuntijoita sekä tehdä toimeksianto-ja yhteistyösopimuksia toimialaansa kuuluvien yksittäisten asiantuntijatehtävien suorittamisesta samalla lailla kuin sosiaali- ja terveyshallitus tällä hetkellä.

Jotta viraston asiantuntijoilla olisi mahdollisuus saada salassapitovelvollisuutta koskevien säännösten estämättä työssä tarvittavat välttämättömät tiedot, on tästä tiedonsaantioikeudesta säädettävä erityisesti. Tällöin ei enää tarvita erikseen yleisten asiakirjojen julkisuudesta annetun lain (83/51) 20 §:n 2 momentin mukaista ministeriön lupaa salaisten asiakirjojen tutkimiseen.

7 §. Rikoslain 40 luvun (792/89) salassapitorikoksia, asiakirjan luvatonta paljastamista ja lahjoman ottamista koskevat rangaistussäännökset koskevat virkamiestä, julkisyhteisön työntekijää ja lautakuntien jäseniä. Asiantuntijana toimivat eivät käytä julkista valtaa, joten heihin sovelletaan asiakirjain julkisuudesta annetun lain 27 §:n salassapitosäännöksiä.

8 §. Voidakseen suorittaa lain 1 §:ssä säädetyt tehtävät terveydenhuollon oikeusturvakeskus saattaa tarvita valtion tai kunnan viranomaisilta, muulta julkisoikeudelliselta yhteisöltä, kansaneläkelaitokselta tai muulta eläkelaitokselta, vakuutuslaitokselta, huoltotoimintaa tai sairaanhoitotoimintaa harjoittavalta yhteisöltä tai laitokselta sekä apteekilta salassapidettäviä tietoja. Jotta tämä olisi mahdollista, ehdotetaan siitä säädettäväksi tässä. Tarvittavat tiedot olisivat suunnilleen samoja kuin sosiaali- ja terveyshallitus nykyisin hankkii 1 §:ssä mainittujen tehtävien suorittamiseksi.

Ehdotus koskee vain julkisoikeudellisia tahoja ja yksittäisen ammatinharjoittajan velvollisuudesta antaa tietoja säädettäisiin erikseen.

9 §. Tarkemmat säännökset lain täytäntöönpanosta, kuten terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen tehtävistä, organisaatiosta, viroista ja niiden kelpoisuusvaatimuksista sekä asioiden käsittelemisestä ja ratkaisemisesta, annetaan asetuksella.

11 §. Tarkoituksena on, että nyt siirrettävistä tehtävistä huolehditaan häiriöttä myös siirtymäkautena. Näin ollen muun muassa sosiaali- ja terveyshallituksesta annetun lain nojalla asetetut erityisistunnot toimisivat nykyisellään siihen asti, kunnes ehdotuksen mukaiset lautakunnat on asetettu. Sosiaali- ja terveyshallituksessa kesken olevat lain 1 §:n mukaiset tehtävät siirtyvät sellaisenaan oikeusturvakeskuksen tehtäviksi ja ne tulee siirtymäkautenakin hoitaa niin nopeasti kuin niiden kiireellisyys vaatii.

1.3. Laki lääkärintoimen harjoittamisesta

2―4, 6―9, 11, 14―21, 28 ja 30 §. Lääkäreiden ammatinharjoittamista koskevat lupa- ja valvonta-asiat ehdotetaan siirrettäviksi terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle. Tästä syystä ehdotetaan, että mainituissa pykälissä sosiaali- ja terveyshallituksen sijaan tulisi terveydenhuollon oikeusturvakeskus.

Norminantovalta ehdotetaan siirrettäväksi sosiaali- ja terveyshallitukselta sosiaali- ja terveysministeriölle.

13 §. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen tehtävistä säädetään sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksesta annetussa laissa. Ehdotuksen mukaan laitoksen tehtävänä olisi muun muassa tilastotuotanto ja alan tutkimustoiminta. Tehtäviensä hoitamiseksi sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksella olisi oikeus saada tietoja siten kuin siitä säädetään sosiaali-ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksesta annetussa laissa.

26 §. Oikeusturvan kannalta on tarpeen, että menetetyksi julistetusta tai rajoitetusta lääkärintoimen harjoittamisoikeudesta saadaan virallisesti tieto. Saavutetuista oikeuksista muun muassa apteekit saavat tiedon kansaneläkelaitokselta. Luettelot lääkärintoimen harjoittajista tehdään yleensä vuosittain ilman lain säännöstäkin. Tämän vuoksi ehdotetaan säännös muutettavaksi.

29 §. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi, koska terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen suoritteiden maksuista ehdotetaan säädettäväksi oikeusturvakeskuksesta annetun lain 5 §:ssä.

1.4. Laki hammaslääkärintoimen harjoittamisesta

2―4, 6―9, 11, 14―21, 28 ja 30 §. Hammaslääkäreiden kuten muunkin terveydenhuoltohenkilöstön ammatinharjoittamista koskevat lupa- ja valvonta-asiat ehdotetaan siirrettäviksi terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle. Tästä syystä ehdotetaan, että sosiaali- ja terveyshallitusta koskevat säännökset muutettaisiin koskemaan terveydenhuollon oikeusturvakeskusta.

Norminantovalta ehdotetaan siirrettäväksi sosiaali- ja terveyshallitukselta sosiaali- ja terveysministeriölle.

13 §. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen tehtävistä säädetään sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksesta annetussa laissa. Ehdotuksen mukaan laitoksen tehtävänä olisi muun muassa tilastotuotanto ja alan tutkimustoiminta. Tehtäviensä hoitamiseksi sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksella olisi oikeus saada tietoja siten kuin siitä säädetään sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksesta annetussa laissa.

26 §. Oikeusturvan kannalta on tarpeen, että menetetyksi julistetusta tai rajoitetusta hammaslääkärintoimen harjoittamisoikeudesta saadaan virallisesti tieto. Saavutetuista oikeuksista muun muassa apteekit saavat tiedon kansaneläkelaitokselta. Luettelot hammaslääkärintoimen harjoittajista tehdään yleensä vuosittain ilman lain säännöstäkin. Tämän vuoksi esitetään säännös muutettavaksi.

29 §. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi, koska terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen suoritteiden maksuista ehdotetaan säädettäväksi oikeusturvakeskuksesta annetun lain 5 §:ssä.

1.5. Laki vastavuoroisesta sairaan- ja terveydenhoidosta rajaseudulla

3 §. Pykälän mukaan Ruotsissa tai Norjassa valtakunnan rajalla olevassa kunnassa asuva, yksityisvastaanottoa pitävä lääkäri voi sosiaali- ja terveyshallitukselta saada luvan harjoittaa lääkärintointa naapurikunnassa rajaseudulla Suomessa. Samanlainen oikeus voidaan antaa myös erikoislääkärille, joka ei vakinaisesti asu naapurimaan raja-alueella, mutta pitää siellä vastaanottoa. Pykälä koskee lääkärintoimen harjoittamista. Koska muutkin lääkäreiden ammatinharjoittamista koskevat lupa-asiat on ehdotettu siirrettäviksi terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle, ehdotetaan, että sosiaali- ja terveyshallitusta koskeva säännös muutettaisiin koskemaan terveydenhuollon oikeusturvakeskusta.

1.6. Laki hammasteknikon toimen harjoittamisesta

1 ja 1 a §. Hammasteknikoiden, kuten muunkin terveydenhuoltohenkilöstön ammatinharjoittamista koskevat lupa- ja valvonta-asiat ehdotetaan siirrettäviksi terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle. Tästä syystä ehdotetaan, että sosiaali- ja terveyshallitusta koskevat säännökset muutettaisiin koskemaan terveydenhuollon oikeusturvakeskusta.

3 §. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen tehtävistä säädetään sosiaali- ja terveyalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksesta annetussa laissa. Ehdotuksen mukaan laitoksen tehtävänä olisi muun muassa tilastotuotanto ja alan tutkimustoiminta. Tehtäviensä hoitamiseksi sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksella olisi oikeus saada tietoja siten kuin siitä säädetään sosiaali-ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksesta annetussa laissa.

3 a §. Määräystenantovalta hammasteknikon toimen harjoittajan toimintaa koskevien ilmoitusten ja tietojen osalta ehdotetaan siirrettäväksi sosiaali- ja terveyshallitukselta sosiaali- ja terveysministeriölle.

1.7. Laki sairaanhoitotoimen harjoittamisesta

1 ja 4―6 §. Sairaanhoitotoimen harjoittajien, kuten muunkin terveydenhuoltohenkilöstön ammatinharjoittamista koskevat lupa- ja valvonta-asiat ehdotetaan siirrettäviksi terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle. Tästä syystä ehdotetaan, että sosiaali- ja terveyshallitusta koskevat säännökset muutettaisiin koskemaan terveydenhuollon oikeusturvakeskusta.

2 §. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen tehtävistä säädetään sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksesta annetussa laissa. Ehdotuksen mukaan laitoksen tehtävänä olisi muun muassa tilastotuotanto ja alan tutkimustoiminta. Tehtäviensä hoitamiseksi sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksella olisi oikeus saada tietoja siten kuin siitä säädetään sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksesta annetussa laissa.

2 a §. Määräystenantovalta sairaanhoitotoimen harjoittajan toimintaa koskevien ilmoitusten ja tietojen osalta ehdotetaan siirrettäväksi sosiaali- ja terveyshallitukselta sosiaali- ja terveysministeriölle.

1.8. Laki hierojan toimesta

2, 6―7, 10―12 ja 14 §. Hierojien, kuten muunkin terveydenhuoltohenkilöstön ammatinharjoittamista koskevat lupa- ja valvonta-asiat ehdotetaan siirrettäviksi terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle. Tästä syystä ehdotetaan, että sosiaali- ja terveyshallitusta koskevat säännökset muutettaisiin hierojan toimesta annetussa laissa koskemaan terveydenhuollon oikeusturvakeskusta.

13 §. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen tehtävistä säädetään sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksesta annetussa laissa. Ehdotuksen mukaan laitoksen tehtävänä olisi muun muassa tilastotuotanto ja alan tutkimustoiminta. Tehtäviensä hoitamiseksi sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksella olisi oikeus saada tietoja siten kuin siitä säädetään sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksesta annetussa laissa.

13 a §. Määräystenantovalta koulutetun hierojan toimintaa koskevien ilmoitusten ja tietojen osalta ehdotetaan siirrettäväksi sosiaali- ja terveyshallitukselta sosiaali- ja terveysministeriölle.

1.9. Laki optikon toimen harjoittamisesta

2 ja 4 §. Optikoiden, kuten muunkin terveydenhuoltohenkilöstön ammatinharjoittamista koskevat lupa- ja valvonta-asiat ehdotetaan siirrettäviksi terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle. Tästä syystä ehdotetaan, että sosiaali- ja terveyshallitusta koskevat säännökset muutettaisiin optikon toimen harjoittamisesta annetussa laissa koskemaan terveydenhuollon oikeusturvakeskusta.

3 §. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen tehtävistä säädetään sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksesta annetussa laissa. Ehdotuksen mukaan laitoksen tehtävänä olisi muun muassa tilastotuotanto ja alan tutkimustoiminta. Tehtäviensä hoitamiseksi sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksella olisi oikeus saada tietoja siten kuin siitä säädetään sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksesta annetussa laissa.

3 a §. Määräystenantovalta optikon toimintaa koskevien ilmoitusten ja tietojen osalta ehdotetaan siirrettäväksi sosiaali- ja terveyshallitukselta sosiaali- ja terveysministeriölle.

1.10. Laki proviisorintoimen ja farmaseutintoimen harjoittamisesta

2―4, 6―8 ja 10―11 §. Proviisoreiden ja farmaseuttien, kuten muunkin terveydenhuoltohenkilöstön ammatinharjoittamista koskevat lupa- ja valvonta-asiat ehdotetaan siirrettäviksi terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle. Tästä syystä ehdotetaan, että sosiaali- ja terveyshallitusta koskevat säännökset muutettaisiin proviisorintoimen ja farmaseutintoimen harjoittamisesta annetussa laissa koskemaan terveydenhuollon oikeusturvakeskusta.

Norminantovalta ehdotetaan siirrettäväksi sosiaali- ja terveyshallitukselta sosiaali- ja terveysministeriölle.

5 a §. Proviisorin- ja farmaseutin toimen harjoittajat rinnastetaan muihin terveydenhuollon ammattihenkilöihin ja näin ollen he ovat terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ja lääninhallitusten valvonnan alaisia.

Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen tehtävistä säädetään sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksesta annetussa laissa. Ehdotuksen mukaan laitoksen tehtävänä olisi muun muassa tilastotuotanto ja alan tutkimustoiminta. Tehtäviensä hoitamiseksi sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksella olisi oikeus saada tietoja siten kuin siitä säädetään sosiaali-ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksesta annetussa laissa.

1.11. Steriloimislaki

4 ja 8 §. Keskushallinnossa tehtävät steriloimista koskevat yksittäispäätökset ja muut hallinnolliset asiat ehdotetaan siirrettäviksi terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle. Tästä syystä sosiaali- ja terveyshallitusta koskevat säännökset ehdotetaan muutettaviksi koskemaan terveydenhuollon oikeusturvakeskusta.

5 §. Sosiaali- ja terveyshallituksessa steriloimisasiat käsitellään samassa erityisistunnossa raskauden keskeyttämisasioiden kanssa. Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksessa steriloimisasiat ehdotetaan käsiteltäviksi monijäsenisessä lautakunnassa, jossa käsiteltäisiin myös raskauden keskeyttämiset. Lautakunnan kokoonpanosta on tarkoitus säätää asetuksella siten, että sen kokoonpano vastaisi nykyisen erityisistunnon kokoonpanoa.

1.12. Kastroimislaki

7 ja 8 §. Keskushallinnossa tehtävät kastroimista koskevat yksittäispäätökset ja muut hallinnolliset asiat ehdotetaan siirrettäviksi terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle. Tästä syystä sosiaali- ja terveyshallitusta koskevat säännökset ehdotetaan muutettaviksi koskemaan terveydenhuollon oikeusturvakeskusta.

4 §. Sosiaali- ja terveyshallituksessa kastroimisasiat käsitellään erityisistunnossa. Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksessa kastroimisasiat ehdotetaan käsiteltäviksi monijäsenisessä lautakunnassa. Lautakunnan kokoonpanosta on tarkoitus säätää asetuksella siten, että sen kokoonpano vastaisi nykyisen erityisistunnon kokoonpanoa.

1.13. Laki raskauden keskeyttämisestä

5―6, 8 ja 11 §. Keskushallinnossa tehtävät raskauden keskeyttämistä koskevat yksittäispäätökset ja muut hallinnolliset asiat ehdotetaan siirrettäviksi terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle. Tästä syystä sosiaali- ja terveyshallitusta koskevat säännökset ehdotetaan muutettaviksi koskemaan terveydenhuollon oikeusturvakeskusta.

10 §. Sosiaali- ja terveyshallituksessa raskauden keskeyttämisasiat käsitellään samassa erityisistunnossa steriloimisasioiden kanssa. Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksessa raskauden keskeyttämisasiat ehdotetaan käsiteltäviksi monijäsenisessä lautakunnassa, jossa käsiteltäisiin myös steriloimisasiat. Lautakunnan kokoonpanosta on tarkoitus säätää asetuksella siten, että sen kokoonpano vastaisi nykyisen erityisistunnon kokoonpanoa.

Raskauden keskeyttämisestä annettuun lakiin on lisätty 17 päivänä tammikuuta 1991 uusi 5a §, jonka mukaan sosiaali- ja terveyshallitus voi antaa luvan raskauden keskeyttämiseen kahdenteenkymmenenteenneljänteen raskausviikkoon saakka, jos sikiössä on todettu vaikea sairaus tai ruumiinvamma. Myös nämä asiat on ratkaistu sosiaali- ja terveyshallituksen erityisistunnossa, vaikka 10 § ei sitä ole edellyttänytkään. Jotta varmistettaisiin, että jatkossakin nämä asiat ratkaistaan monijäsenisessä elimessä, ehdotetaan, että 10 §:ssä todettaisiin, että myös 5a §:n mukaiset asiat käsitellään raskaudenkeskeyttämis- ja steriloimisasioiden lautakunnassa.

1.14. Mielenterveyslaki

Sosiaali- ja terveyshallitus perustettiin asiantuntijakeskusvirastoksi. Sille jätettiin kuitenkin eräitä hallintotehtäviä, joita ei katsottu tarkoituksenmukaiseksi siirtää ministeriöön eikä oikeusturvanäkökohdat huomioon ottaen myöskään lääninhallituksiin tai kuntiin. Jotta sosiaali- ja terveyshallituksen muutos alan tutkimus- ja kehittämiskeskukseksi voitaisiin toteuttaa, tulisi eräät virastolla vielä olevat muun muassa rikoksesta syytetyn mielentilatutkimuksia, tahdosta riippumattomaan hoitoon määräämistä, hoidon jatkamista ja lopettamista koskevat hallinnolliset tehtävät siirtää terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle. Tästä syystä pääosa sosiaali- ja terveyshallituksen hallinnollista päätöksentekoa koskevista säädöksistä ehdotetaan muutettavaksi koskemaan terveydenhuollon oikeusturvakeskusta kun taas sosiaali- ja terveyshallituksen asiantuntijatehtävää koskevat säädökset ehdotetaan muutettavaksi koskemaan sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskusta.

2 §. Mielenterveystyön asiantuntijavirastona toimisi sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Laitoksen asiantuntijatehtävistä säädetään sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksesta annetussa laissa. Ehdotuksen mukaan laitoksen tehtävänä on seurata ja arvioida sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa ja kehitystä, tuottaa ja hankkia alan kotimaista ja kansainvälistä tietoa ja osaamista ja välittää sitä käyttäjille, ylläpitää alan tiedostoja ja rekistereitä, harjoittaa alan tutkimus- ja kehittämistoimintaa, edistää ja toteuttaa alan koulutusta sekä tehdä aloitteita ja esityksiä. Tämä sisältää myös mielenterveystyön asiantuntijaviranomaisena toimimisen.

6 §. Valtion mielisairaalassa annettava hoito. Valtion mielisairaalat jäävät edelleen sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen alaisuuteen. Valtion mielisairaalassa suoritetaan mielentilatutkimuksia, sekä hoidetaan pääsääntöisesti sellaisia mielisairaita ja muita mielenterveydenhäiriöitä potevia henkilöitä, joiden hoito on erityisen vaarallista tai erityisen vaikeaa. Valtion mielisairaalat pyrkivät tuottamaan palveluja tällaiselle pienelle, erityishoitotoimenpiteitä vaativalle potilasryhmälle.

Päätösvaltaa hoitoon ottamisesta, hoidon lopettamisesta ja sairaalasta poistamisesta muiden kuin rikoksesta syytettyjen henkilöiden osalta ehdotetaan siirrettäväksi sosiaali- ja terveyshallitukselta valtion mielisairaalan ylilääkärille. Kunnallisissa laitoksissa päätösvalta on ylilääkärillä, eikä ole perusteltua menetellä näiden potilaiden osalta toisin vain siksi, että heitä hoidetaan valtion mielisairaalassa.

Rikoksesta syytetyn hoitoon ottamista, hoidon lopettamista ja sairaalasta poistamista koskeva päätöksenteko tapahtuisi myös valtion mielisairaaloiden osalta siten kuin 17 §:ssä säädetään.

16 §. Keskushallinnossa tehtävät mielentilatutkimuksia koskevat yksittäispäätökset ja hallinnolliset tehtävät ehdotetaan siirrettäväksi perustettavaan terveydenhuollon oikeusturvakeskukseen. Tästä syystä sosiaali- ja terveyshallitusta koskeva säädös ehdotetaan muutettavaksi koskemaan terveydenhuollon oikeusturvakeskusta.

17 ja 18 §. Keskushallinnossa tehtävät mielentilatutkimuksen jälkeen tapahtuvaa tahdosta riippumatonta hoitoa tai sairaalasta poistamista koskevat yksittäispäätökset ehdotetaan siirrettäväksi perustettavaan terveydenhuollon oikeusturvakeskukseen. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus päättäisi rikoksesta syytetyn potilaan tahdosta riippumattomasta hoidosta sekä hoidon jatkamisesta ja lopettamisesta kuten myös potilaan poistamisesta sairaalasta ennen mielentilalausunnon antamista.

19 §. Rikoksesta syytetyn kehitysvammaisen erityishuoltoon liittyvät keskushallinnon tehtävät ehdotetaan siirrettäväksi perustettavaan terveydenhuollon oikeusturvakeskukseen. Tästä syystä sosiaali- ja terveyshallitusta koskevat säädökset ehdotetaan muutettavaksi koskemaan terveydenhuollon oikeusturvakeskusta.

21 ja 22 §. Rangaistukseen tuomitsematta jätetyn henkilön psykiatrisen sairaanhoidon tarpeen selvittämistä sekä tällaisen henkilön tahdosta riippumatonta hoitoa koskeva, keskushallinnossa tehtävä päätöksenteko ja hallinnolliset tehtävät ehdotetaan siirrettäväksi perustettavaan terveydenhuollon oikeusturvakeskukseen. Tästä syystä sosiaali- ja terveyshallitusta koskevat säädökset ehdotetaan muutettavaksi koskemaan terveydenhuollon oikeusturvakeskusta.

24 §. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus toimii ehdotetun 17 §:n 2 momentin mukaan alistusviranomaisena tapauksessa, jossa sairaalan lääkäri tekee päätöksen, joka koskee hoidon jatkamista potilaan tahdosta riippumatta. Ehdotuksen mukaan näissä tapauksissa haettaisiin myös muutosta terveydenhuollon oikeusturvakeskukselta.

Muutosta terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen päätöksiin haettaisiin korkeimmalta hallinto-oikeudelta.

1.15. Laki ihmisen elimien ja kudoksien irrottamisesta lääketieteelliseen käyttöön

2, 6―7 ja 9 §. Ihmisen elimien ja kudoksien irrottamista lääketieteelliseen käyttöön koskevat lupa-asiat ehdotetaan siirrettäviksi terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle. Tästä syystä ehdotetaan, että sosiaali- ja terveyshallitusta koskevat säännökset muutettaisiin koskemaan terveydenhuollon oikeusturvakeskusta.

12 §. Kuoleman toteamista koskeva norminantovalta sekä lomakkeiden kaavojen vahvistaminen ehdotetaan siirrettäväksi sosiaali- ja terveyshallitukselta sosiaali- ja terveysministeriölle.

1.16. Laki terveydenhuollon valtakunnallisista henkilörekistereistä

2―4 §. Terveydenhuollon valtakunnallisten henkilörekistereiden pitäminen ehdotetaan jätettäväksi sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskukselle. Tästä syystä sosiaali- ja terveyshallitusta koskevat säännökset ehdotetaan muutettaviksi koskemaan sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskusta.

5 §. Farmaseuttisen henkilöstön, kuten muunkin terveydenhuoltohenkilöstön valvonta on ehdotettu siirrettäväksi terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle. Valvontatehtävänsä hoitamiseksi terveydenhuollon oikeusturvakeskus tulee tarvitsemaan huumausainerekisteriin sisältyviä tietoja samalla lailla kuin sosiaali- ja terveyshallitus tällä hetkellä. Tästä syystä ehdotetaan lisättäväksi tietojenluovutusoikeutta koskeva säännös.

1.17. Laki kuolemansyyn selvittämisestä

3 §. Lääketieteellistä kuolemansyynselvittämistä koskeva norminantovalta ehdotetaan siirrettäväksi sosiaali- ja terveysministeriölle.

1.18. Sosiaalihuoltolaki

4 §. Sosiaali- ja terveyshallituksen nimi ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskukseksi. Tästä syystä sosiaali- ja terveyshallitusta koskeva säännös sosiaalihuoltolaissa ehdotetaan muutettavaksi koskemaan sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskusta. Tutkimus- ja kehittämiskeskus ei ole lain 56 §:ssä tarkoitettu sosiaalihuollon viranomainen.

1.19. Kansanterveyslaki

4 §. Sosiaali- ja terveyshallituksen nimi ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskukseksi. Tästä syystä sosiaali- ja terveyshallitusta koskeva säännös kansanterveyslaissa ehdotetaan muutettavaksi koskemaan sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskusta.

1.20. Työterveyshuoltolaki

5 §. Työterveyshuoltotehtävissä toimivan terveydenhuollon ammattihenkilöstön täydennyskoulutusta koskeva ohjeidenantovalta ehdotetaan siirrettäväksi sosiaali- ja terveyshallitukselta sosiaali- ja terveysministeriölle.

10 §. Työnantajan järjestettäväksi kuuluvan työterveyshuollon toteuttamisesta huolehtivien terveyskeskusten työterveyshuoltopalveluja tuottavien yksiköiden ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden toiminnan sekä työterveyshuoltopalvelujen sisällön lääketieteellinen valvonta esitetään keskitettäväksi sosiaali- ja terveysministeriölle ja lääninhallituksille.

1.21. Erikoissairaanhoitolaki

5 §. Sosiaali- ja terveyshallituksen nimi ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskukseksi. Tästä syystä sosiaali- ja terveyshallitusta koskeva säännös erikoissairaanhoitolaissa ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskukseksi.

1.22. Laki valtion mielisairaaloista

1 §. Valtion mielisairaalat ehdotetaan jätettäväksi edelleen sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen alaisuuteen. Tästä syystä sosiaali- ja terveyshallitusta koskeva säännös valtion mielisairaaloista annetussa laissa ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskukseksi.

1.23. Laki yksityisestä terveydenhuollosta

10 §. Yksityisen terveydenhuollon palvelujentuottajan toimintakertomuksen sisältöä koskeva norminantovalta ehdotetaan siirrettäväksi sosiaali- ja terveyshallitukselta sosiaali- ja terveysministeriölle.

13 §. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskukselle ei ehdotuksen mukaan kuuluisi terveydenhuoltopalvelujen ohjaus eikä valvonta, mistä syystä ehdotetaan, ettei sitä mainittaisi sosiaali- ja terveyshallituksen sijasta yksityisestä tarveydenhuollosta annetun lain yleisenä ohjaajana ja valvojana.

1.24. Sairaanhoitotarvikelaki

2, 5, 7 ja 11 §. Sosiaali- ja terveysministeriössä selvitetään Euroopan Talousaluetta koskevan sopimuksen vuoksi kokonaisratkaisua terveydenhuollon tuotteiden (muun muassa kemikaalit, alkoholi, tupakka, sairaanhoitotarvikkeet) teknisen tarkastuksen hallinnoksi. Ennen kokonaisratkaisua ei ole tarkoituksenmukaista siirtää sairaanhoitotarvikkeita koskevia tehtäviä pois sosiaali- ja terveyshallituksesta. Sosiaali- ja terveyshallituksen nimi ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskukseksi. Tästä syystä sosiaali- ja terveyshallitusta koskevat säännökset sairaanhoitotarvikelaissa ehdotetaan muutettaviksi koskemaan sosiaali-ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskusta.

4 ja 10 §. Sairaanhoitotarvikkeita koskeva norminantovalta ehdotetaan siirrettäväksi sosiaali- ja terveysministeriöön.

6 §. Voimassa olevien säännösten mukaan sairaanhoitotarvikkeita koskevat kieltopäätökset tehdään sosiaali- ja terveyshallituksen erityisistunnossa. Koska sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskukseen ei ehdoteta vastaavaa päätöksentekoelintä, ratkaistaisiin nämä asiat esittelystä tavalliseen tapaan. Tällaisia kieltopäätöksiä ei ole vielä tehty.

1.25. Laki rintamaveteraanien kuntoutuksesta

3 §. Kuntoutukseen kuuluvaa tutkimusta ja hoitoa koskeva ohjeidenantovalta ehdotetaan siirrettäväksi sosiaali- ja terveyshallituksesta sosiaali- ja terveysministeriöön.

1.26. Sairausvakuutuslaki

50 §. Sosiaali- ja terveyshallitus ehdotetaan muutettavaksi puhtaaksi tutkimus- ja kehittämiskeskukseksi, mistä syystä ei ole tarkoituksenmukaista, että sairausvakuutusasiain neuvottelukunnassa olisi sen edustus.

52 §. Sosiaalivakuutuslautakuntia asetettaessa on pitänyt lääkärijäsenen osalta varata tilaisuus sosiaali- ja terveyshallitukselle lausunnon antamiseen. Koska oikeusturvakeskus toimii lääkäreiden ammatinharjoittamista valvovana viranomaisena, on tarkoituksenmukaista siirtää myös lääkärijäsentä koskevan lausunnon antaminen sille.

1.27. Laki kehitysvammaisten erityishuollosta

3 §. Ammattikasvatushallitus ja kouluhallitus on yhdistetty 1 päivänä huhtikuuta 1991 lukien opetushallitukseksi, mistä syystä esitetään, että ammattikasvatushallitusta ja kouluhallitusta koskeva säännös muutettaisiin koskemaan opetushallitusta.

Sosiaali- ja terveyshallituksen nimi ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskukseksi. Tästä syystä sosiaali- ja terveyshallitusta koskeva säännös kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskukseksi.

1.28. Äitiysavustuslaki

10 §. Äitiysavustuksen määrän vahvistaa valtioneuvosto. Luontoisavustuksena annettavan äitiysavustuksen eli äitiysavustuspakkauksen sisällöstä määrääminen on sellainen asiantuntijatehtävä, joka on tarkoituksenmukaisinta jättää sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen tehtäväksi.

Korvaus kunnan varoista maksetuista avustuksista on tällä hetkellä tarkoituksenmukaisinta jättää sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen tehtäväksi, koska toimikunnassa selvitetään mahdollisuutta siirtää nämä asiat kansaneläkelaitokselle vuonna 1994. Tällainen maksatustehtävä ei sovellu ministeriön tehtäviin, toisaalta tehtävän hajauttaminen lääninhallituksiin vaatisi nykyistä enemmän voimavaroja.

11 §. Saman viranomaisen, joka huolehtii äitiysavustusten maksatuksista, tulee valvoa avustusten suorittamista sekä saada valvontaa varten tarpeellisia tietoja. Tästä syystä ehdotetaan, että pykälässä sosiaali- ja terveyshallitusta koskevat kohdat muutettaisiin koskemaan sosiaali- ja terveyalan tutkimus- ja kehittämiskeskusta.

1.29. Laki lapseksiottamisesta

17, 20―22,28 ja 50―52 §. Ottolapsineuvonnan ja kansainvälisen lapseksiottamispalvelun yleinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta ehdotetaan siirrettäviksi sosiaali- ja terveyshallituksesta sosiaali- ja terveysministeriölle. Tästä syystä ehdotetaan, että sosiaali- ja terveyshallitusta koskevat säännökset lapseksiottamisesta annetussa laissa muutettaisiin koskemaan sosiaali- ja terveysministeriötä.

1.30. Säteilylaki

6 ja 38 §. Lääkintöhallitus yhdistettiin sosiaalihallituksen kanssa 1 päivänä maaliskuuta 1991 sosiaali- ja terveyshallitukseksi. Tällöin siltä siirrettiin muualle suurin osa yleistä ohjausta ja valvontaa koskevista tehtävistä. Säteilylakia ei kuitenkaan siihen mennessä oltu annettu, mistä syystä siihen ei voitu tehdä lääkintöhallituksen lakkauttamisesta aiheutuvia muutoksia. Tällä hetkellä säteilyä koskeva lääketieteellinen asiantuntemus keskushallintotasolla on keskittynyt säteilyturvakeskukseen. Tästä syystä ehdotetaan, että lääkintöhallituksen sijasta säteilyn lääketieteellistä käyttöä ohjaisi ja valvoisi sosiaali- ja terveysministeriön alaisena säteilyturvakeskus ja että se ohjeistaisi säteilyn käytön lääketieteelliset perusteet.

41 §. Joukkotutkimuksia koskeva määräystenantovalta ehdotetaan siirrettäväksi lääkintöhallituksesta sosiaali- ja terveysministeriöön.

1.31. Laki kuulovammaisten ja näkövammaisten sekä liikuntavammaisten kouluista

4 §. Koska kouluhallituksen tehtävät ovat siirtyneet 1 päivänä huhtikuuta 1991 perustetulle opetushallitukselle, esitetään, että kouluhallitusta koskeva säännös muutettaisiin koskemaan opetushallitusta. Pykälän 3 momentti kumotaan, koska opetushallitus ja sosiaali- ja terveysministeriö tulevat toimimaan yhteistyössä.

1.32. Laki kotitaloustyöntekijän työsuhteesta

2 §. Sairaanhoitotoimen harjoittamisesta annetussa laissa (554/62) määritellään, mikä viranomainen pitää luetteloa sairaanhoitotoimen harjoittajista. Tästä syystä luetteloa pitävää viranomaista ei tarvitse toistaa kotitaloustyöntekijän työsuhteesta annetussa laissa.

1.33. Laki vaarallisten rikoksenuusijain eristämisestä

3 §. Mielenterveyslakiin liittyvät hallinnolliset tehtävät ehdotetaan siirrettäväksi koskemaan terveydenhuollon oikeusturvakeskusta. Yhdenmukaisesti ehdotuksen kanssa rikoksentekijän pakkolaitokseen eristämistä koskevat asiat esitetään siirrettäväksi terveydenhuollon oikeusturvakeskukseen. Yksilön oikeusturvan kannalta tärkeä asia käsiteltäisiin oikeuspsykiatristen asioiden lautakunnassa.

1.34. Laki tartuntatautilain 7 §:n 2 momentin 26 §:n kumoamisesta

Tartuntatautilakia (583/86) on muutettu kahdella 3 päivänä elokuuta 1992 tartuntatautilain muuttamisesta annetulla lailla (756/92 ja 770/92). Edellinen muutos sisältyi valtionosuusuudistukseen ja jälkimmäinen ympäristöterveydenhuollon, terveyskasvatuksen ja tartuntatautien organisaatiouudistukseen. Näihin molempiin muutoksiin sisältyi tartuntatautilain 7 ja 26 §:n muutos toisistaan poikkeavassa ja ristiriitaisessa muodossa.

2. Tarkemmat säännökset ja määräykset

Esitys edellyttää noin 40 asetuksen, valtioneuvoston päätöksen ja ministeriön päätöksen muuttamista.

3. Voimaantulo

Esitys liittyy vuoden 1992 syksyn lisätalousarvioesitykseen. Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan 1 päivänä joulukuuta 1992.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:

1.

Laki sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämistehtäviä varten on sosiaali- ja terveysministeriön alainen sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus.


2 §

Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen tehtävänä on seurata ja arvioida sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa ja kehitystä, tuottaa ja hankkia alan kotimaista ja kansainvälistä tietoa ja osaamista sekä välittää sitä käyttäjille, ylläpitää alan virallisia ja muita tilastoja, tiedostoja ja rekistereitä, harjoittaa alan tutkimus- ja kehittämistoimintaa, edistää ja toteuttaa alan koulutusta sekä tehdä sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseksi tarpeellisia aloitteita ja esityksiä.


Lisäksi tutkimus- ja kehittämiskeskus suorittaa sille erikseen säädetyt tai määrätyt muut tehtävät.


3 §

Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksella on johtokunta, jonka tehtävistä, kokoonpanosta ja asettamisesta säädetään asetuksella.


4 §

Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus voi talousarvion rajoissa käyttää asiantuntijoita ja tehdä sopimuksia viranomaisten, yhteisöjen ja yksityisten henkilöiden kanssa tutkimusten ja muiden toimialaansa kuuluvien yksittäisten asiantuntijatehtävien suorittamisesta sekä yhteistyösopimuksia tutkimus- ja kehittämiskeskuksen toimialaan kuuluvaa tutkimus- ja kehittämistyötä suorittavien laitosten ja organisaatioiden kanssa.


Tutkimus- ja kehittämiskeskus voi antaa salassapitovelvollisuutta koskevien säännösten estämättä 1 momentissa tarkoitetuille viranomaisille, yhteisöille ja henkilöille luvan saada säännöksessä tarkoitettujen tehtäviensä suorittamiseksi välttämättömiä tietoja.


5 §

Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen suoritteiden maksullisuudesta ja maksujen suuruudesta on voimassa, mitä valtion maksuperustelaissa (150/92) säädetään.


6 §

Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksella on pyynnöstä oikeus saada maksutta kuntien ja kuntainliittojen sekä muiden kuntien yhteenliittymien sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisilta ja laitoksilta, yksityisiltä toiminnan harjoittajilta, valtion viranomaisilta ja laitoksilta sekä kansaneläkelaitokselta 2 §:ssä tarkoitettujen suunnittelu-, tutkimus- ja tilastointitehtävien hoitamiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset.


Tutkimus- ja kehittämiskeskuksella on oikeus saada salassapidettäviksi säädettyjä sekä henkilörekisterilain (471/87) 6 §:ssä tarkoitettuja arkaluonteisia henkilötietoja tutkimus- ja tilastotehtäviä varten vain, jos kyseisten tehtävien asianmukainen hoitaminen sitä välttämättä edellyttää. Tietosuojavaltuutetulle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi tässä momentissa tarkoitettuja tietoja pyydettäessä.


Tietojen saamisesta terveydenhuollon valtakunnallisia henkilörekistereitä varten säädetään erikseen.


7 §

Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen asiantuntijana toimivan salassapitovelvollisuuden rikkomisesta on voimassa, mitä asiakirjain julkisuudesta annetun lain 27 §:ssä säädetään.


8 §

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.


9 §

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .


Tällä lailla kumotaan sosiaali- ja terveyshallituksesta 17 päivänä tammikuuta 1991 annettu laki (63/91) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.


Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksessa on kuitenkin lääkeosasto ja lääkeasioiden erityisistunto, ja tutkimus- ja kehittämiskeskuksen yhteydessä lääkelautakunta maaliskuun 1 päivään 1993 asti. Toimielimet käsittelevät ja ratkaisevat sosiaali- ja terveyshallituksen lääkeosastolle ja lääkeasioiden erityisistunnolle sekä lääkelautakunnalle tämän lain voimaantullessa kuuluneet asiat ja niihin sovelletaan muutoinkin sosiaali- ja terveyshallituksen vastaavia toimielimiä koskevia tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Mitä leimaverolaissa (662/43) säädetään sosiaali- ja terveyshallituksesta, koskee lääkeosastolle ja lääkeasioiden erityisistunnolle kuuluvien asioiden osalta 1 päivään maaliskuuta 1993 asti vastaavasti sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskusta.


2.

Laki terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Sosiaali- ja terveysministeriön alaisena on terveydenhuollon oikeusturvakeskus, jonka tehtävänä on huolehtia terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvontaa, raskauden keskeyttämistä, steriloimista, kastroimista, kuolemansyyn selvittämistä ja oikeuspsykiatriaa koskevassa lainsäädännössä sille säädetyistä tai määrätyistä tehtävistä sekä tehtävistä, jotka muussa laissa tai asetuksessa taikka niiden nojalla sen tehtäväksi säädetään tai määrätään.


2 §

Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksessa on terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvontalautakunta, raskaudenkeskeyttämis- ja steriloimisasioiden lautakunta, kastroimisasioiden lautakunta ja oikeuspsykiatristen asioiden lautakunta, joiden tehtävistä, kokoonpanosta ja asettamisesta säädetään asetuksella.


3 §

Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksella voi sille tässä laissa säädettyjen valvontatehtävien hoitamiseksi olla terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteri.


4 §

Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen päätöksestä saa, mikäli erikseen ei toisin säädetä, hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta siinä järjestyksessä kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään.


5 §

Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen suoritteiden maksullisuudesta ja maksujen suuruudesta on voimassa, mitä valtion maksuperustelaissa (150/92) säädetään.


6 §

Terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi talousarvion rajoissa käyttää asiantuntijoita ja tehdä sopimuksia viranomaisten, yhteisöjen ja yksityisten henkilöiden kanssa toimialaansa kuuluvien yksittäisten asiantuntijatehtävien suorittamisesta.


Terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi antaa salassapitovelvollisuutta koskevien säännösten estämättä 1 momentissa tarkoitetuille viranomaisille, yhteisöille ja henkilöille luvan saada säännöksessä tarkoitettujen tehtäviensä suorittamiseksi välttämättömiä tietoja.


7 §

Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen lautakunnan asiantuntijana toimivan salassapitovelvollisuuden rikkomisesta on voimassa, mitä asiakirjain julkisuudesta annetun lain 27 §:ssä säädetään.


8 §

Valtion ja kunnan viranomainen sekä muu julkisoikeudellinen yhteisö, kansaneläkelaitos, eläketurvakeskus, eläkesäätiö ja muu eläkelaitos, vakuutuslaitos, huoltotoimintaa tai sairaanhoitotoimintaa harjoittava yhteisö tai laitos sekä apteekki on velvollinen pyynnöstä antamaan maksutta terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle 1 §:ssä määrättyjen tehtävien suorittamiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset sen estämättä, mitä salassapitovelvollisuudesta säädetään.


Yksittäisen terveydenhuollon ammattihenkilön velvollisuudesta antaa tietoja terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle säädetään erikseen.


9 §

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.


10 §

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .


Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä toimenpiteisiin terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen virkojen ja tehtävien täyttämiseksi sekä muihin toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen viraston toiminnan aloittamiseksi lain tullessa voimaan.


11 §

Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten nojalla asetetut terveydenhuollon ammatinharjoittamista koskevien asioiden erityisistunto, raskauden keskeyttämis- ja steriloimisasioiden erityisistunto, kastroimisasioiden erityisistunto ja oikeuspsykiatristen asioiden erityisistunto jatkavat toimintaansa siihen asti, kunnes tämän lain 2 §:ssä tarkoitetut lautakunnat on asetettu.


Sosiaali- ja terveyshallituksessa tämän lain voimaan tullessa vireillä olevat 1 §:ssä tarkoitetut tehtävät siirtyvät tämän lain tullessa voimaan terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle.


3.

Laki lääkärintoimen harjoittamisesta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan lääkärintoimen harjoittamisesta 14 päivänä heinäkuuta 1978 annetun lain (562/78) 2 §:n 1 momentti, 3 §:n 1 momentin johdantokappale, 4 §:n 1 momentti, 6 §:n 2―4 momentti, 7 §:n 1 momentti, 8 §, 9 §:n 1 ja 5 kohta, 11 §:n 1 momentti, 13 ja 14 §, 15 §:n 1 ja 2 momentti, 16 §, 17 §:n 1, 3 ja 4 momentti, 18―21, 26 ja 28 § sekä 30 §:n 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat 17 päivänä tammikuuta 1991 annetussa laissa (65/91), sekä

kumotaan 29 §, sellaisena kuin se on 17 päivänä tammikuuta 1991 annetussa laissa (65/91), seuraavasti:

2 §

Se, joka on suorittanut kotimaan korkeakoulussa lääketieteellisen perustutkinnon tai ulkomaan korkeakoulussa terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen hyväksymän vastaavan tutkinnon ja osoittanut täyttävänsä asetuksella säädetyt mahdolliset muut pätevyysvaatimukset, saa harjoittaa lääkärintointa terveyskeskuksen, kunnallisen sairaanhoitolaitoksen, muun kunnan tai kuntainliiton tai valtion sairaanhoitolaitoksen taikka terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen hyväksymän muun vastaavan laitoksen apulaislääkärin virassa, toimessa tai tehtävässä ja erityisestä syystä muussakin lääkärin tehtävässä kuin apulaislääkärinä.



3 §

Terveydenhuollon oikeusturvakeskus myöntää hakemuksesta oikeuden harjoittaa itsenäisesti lääkärin ammattia laillistettuna lääkärinä sille, joka on:


4 §

Terveydenhuollon oikeusturvakeskus myöntää hakemuksesta erikoislääkärin oikeuden lääkärille, joka on:

1) suorittanut kotimaan korkeakoulussa erikoislääkärin tutkinnon tai ulkomaan korkeakoulussa terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen hyväksymän vastaavan tutkinnon tai muuten hankkinut vastaavan pätevyyden; ja

2) osoittanut täyttävänsä asetuksella säädetyt mahdolliset muut pätevyysvaatimukset.



6 §

Terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi määrääminsä ehdoin myöntää hakemuksesta muun pohjoismaan kansalaiselle, jolla on oikeus toimia lääkärinä muussa pohjoismaassa, 3 ja 4 §:ssä tarkoitetun oikeuden toimia Ahvenanmaan maakunnassa.


Ulkomaalaiselle, joka on suorittanut 2 §:n 1 momentissa tarkoitetun tutkinnon ja jolla on tehtävän edellyttämä, asetuksella säädetty pätevyys sekä riittävä kielitaito, terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi erityisestä syystä hakemuksesta myöntää luvan määrääminsä ehdoin 2―5 §:ssä tarkoitettuihin tehtäviin ja oikeuden toimia laillistettuna lääkärinä.


Terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi peruuttaa 3 momentissa tarkoitetun luvan, jos siihen harkitaan olevan syytä.



7 §

Edellä 2 §:n 1 momentissa tarkoitetun lääkärintoimen harjoittajan on annettava terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle kirjallisesti ja omalla nimikirjoituksellaan varustettuna seuraava lääkärinvakuutus:



8 §

Edellä 3 ja 4 §:ssä tarkoitettu oikeus voidaan evätä vain sellaisella perusteella, jolla terveydenhuollon oikeusturvakeskus tämän lain nojalla voisi julistaa hakijan menettäneeksi oikeuden lääkärintoimen harjoittamiseen.


9 §

Lääkärintoimen harjoittajan tulee:

1) ilmoittaa terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle ja terveyslautakunnalle toimipaikkansa ja asuinpaikkansa toimiessaan itsenäisenä ammatinharjoittajana;


5) antaa sosiaali- ja terveysministeriön määräysten mukaan ilmoituksia ja tietoja toiminnastaan.


11 §

Jokaisella, jolla on oikeus harjoittaa lääkärintointa, on, jollei asetuksella toisin säädetä, oikeus sosiaali- ja terveysministeriön ohjeiden mukaan määrätä apteekista lääkkeitä lääkinnällistä tai lääketieteellistä tarkoitusta varten noudattaen, mitä siitä erikseen säädetään tai määrätään.



13 §

Sosiaali- ja terveysministeriö voi antaa tarkempia ohjeita ja määräyksiä siitä, mitä lääkärintoimen harjoittajan tulee ottaa huomioon antaessaan lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja sekä muutoinkin harjoittaessaan lääkärintointa.


Jokainen lääkärintoimen harjoittaja on toimessaan terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ja lääninhallituksen valvonnan alainen sekä velvollinen noudattamaan, mitä terveydenhuollon oikeusturvakeskus tai lääninhallitus säännösten tai määräysten nojalla määrää, sekä antamaan terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen tai lääninhallituksen pyytämät ilmoitukset, selitykset ja selvitykset sen estämättä, mitä salassapitovelvollisuudesta säädetään.


Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen tehtävistä ja oikeudesta tehtävien hoitamiseksi tarvittavien tietojen saamiseen säädetään sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksesta annetussa laissa ( / ).


14 §

Jos lääkärintoimen harjoittaja on iän, sairauden tai muun syyn vuoksi käynyt taikka toiminnallaan osoittanut käyneensä osittain tai kokonaan kykenemättömäksi harjoittamaan lääkärintointa, terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi julistaa hänet toistaiseksi menettäneeksi oikeuden lääkärintoimen harjoittamiseen tai rajoittaa sitä.


15 §

Jos on perusteltua aihetta otaksua, että lääkärintoimen harjoittaja on käynyt kykenemättömäksi harjoittamaan lääkärintointa, terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi asian selville saamiseksi määrätä hänet lääkärintarkastukseen ja hankkia muun tarvittavan selvityksen sekä kieltää häntä harjoittamasta lääkärintointa, kunnes kysymys hänen kykenemättömyydestään on lopullisesti ratkaistu. Lääkärintarkastuksessa voidaan ottaa tarpeelliset näytteet ja suorittaa muu tutkimus, joka voi tapahtua ilman sanottavaa haittaa.


Terveydenhuollon oikeusturvakeskus ja lääninhallitus voivat tarvittaessa määrätä suoritettavaksi lääkärintoimen harjoittajan vastaanotto-, tutkimus- ja hoitotilojen sekä potilaskortiston tarkastuksen. Tarkastuksen toimittajaksi voidaan määrätä vain laillistettu lääkäri.



16 §

Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen pitäessä sitä erityisestä syystä tarpeellisena lääkärintoimen harjoittaja on velvollinen terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen määräyksestä osallistumaan täydennyskoulutukseen uhalla, että terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi muutoin kieltää häntä harjoittamasta lääkärintointa tai rajoittaa hänen oikeuttaan lääkärintoimen harjoittamiseen, kunnes hän on esittänyt osallistuneensa terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen määräämään koulutukseen.


17 §

Jos lääkärintoimen harjoittaja on tuomittu vankeusrangaistukseen rikoksesta, jonka hän on tehnyt lääkärintointa harjoittaessaan, ja tuomioistuimen päätös on saanut lainvoiman, terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi, milloin rikokseen liittyvistä asianhaaroista on havaittavissa, että lääkärintoimen harjoittaja ei ole sen luottamuksen arvoinen, jota hänen tulee nauttia, julistaa hänet menettäneeksi oikeuden lääkärintoimen harjoittamiseen määräajaksi tai, jos asianhaarat ovat erittäin raskauttavat, lopullisesti.



Tuomioistuimen tulee viipymättä lähettää jäljennös 1 tai 2 momentissa tarkoitettua asiaa koskevasta pöytäkirjasta ja päätöksestä terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle.


Terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi jo ennen kuin tuomioistuimen päätös, jolla lääkärintoimen harjoittaja on tuomittu vankeusrangaistukseen taikka viralta pantavaksi tai virantoimituksesta erotettavaksi, on saanut lainvoiman, kieltää häntä harjoittamasta lääkärintointa, kunnes asia on lopullisesti ratkaistu.


18 §

Jos lääkärintoimen harjoittaja antaessaan 12 §:ssä tarkoitetun todistuksen tai lausunnon on tahallaan siihen merkinnyt virheelliseksi tai perusteettomaksi tietämänsä lausuman tai tiedon taikka lääkärintointa harjoittaessaan on menetellyt tavalla, jota on pidettävä sopimattomana, tai väärinkäyttää potilaan luottamusta tai potilaan riippuvuutta hänestä, terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi julistaa hänet toistaiseksi menettäneeksi oikeuden lääkärintoimen harjoittamiseen tai rajoittaa sitä.


19 §

Jos terveydenhuollon oikeusturvakeskus havaitsee lääkärintoimen harjoittajan menetelleen virheellisesti lääkärintoimeen kuuluvia tehtäviä suorittaessaan taikka suorittaneen tai aikovan suorittaa sellaisia lääkärintoimeen kuuluvia tehtäviä, joihin hänen koulutustaan tai kokemustaan on pidettävä riittämättömänä tai hänen toimintamahdollisuuksiaan rajoitettuina, terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi antaa tarkempia määräyksiä ja ohjeita lääkärintoimen harjoittamista varten sekä rajoittaa hänen oikeuttaan suorittaa lääkärintoimeen kuuluvia tehtäviä tai kokonaan kieltää häntä suorittamasta niitä, kunnes rajoituksen tai kiellon aiheuttanut syy on lakannut.


Jos terveydenhuollon oikeusturvakeskus toteaa, että lääkärintoimen harjoittaja väärinkäyttää oikeuttaan määrätä apteekista alkoholia tai huumausainetta taikka muuta niihin verrattavaa ainetta, terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi toistaiseksi rajoittaa hänen oikeuttaan sanotunlaisten aineiden määräämiseen tai kokonaan kieltää häntä määräämästä niitä.


20 §

Käsitellessään 14―19 §:ssä tarkoitettuja asioita terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi tarvittaessa väliaikaisesti kieltää asianomaista harjoittamasta lääkärintointa tai rajoittaa hänen oikeuttaan lääkärintoimen harjoittamiseen.


Ennen 14―19 §:ssä tarkoitetun asian lopullista ratkaisemista terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen on varattava asianomaiselle lääkärintoimen harjoittajalle tilaisuus antaa selitys asiassa. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi ennen asian ratkaisemista kuulla asiantuntijoita.


20 a §

Terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi julistaessaan lääkärin menettäneeksi oikeuden harjoittaa lääkärintointa taikka kieltäessään lääkäriä harjoittamasta lääkärintointa tai rajoittaessaan oikeutta lääkärintoimen harjoittamiseen määrätä lääkärintointa yksityisesti harjoittaneen erityisestä syystä luovuttamaan potilastietoja koskevat asiakirjat ammatinharjoittamispaikkakuntansa terveyskeskukseen erillisarkistona hoidettaviksi.


21 §

Jos lääkärintoimen harjoittaja tointaan harjoittaessaan on menetellyt vastoin lakia taikka lain nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä, syyllistynyt tehtävässään muutoin virheellisyyteen tai laiminlyöntiin taikka käyttäytynyt sopimattomasti eikä virheellisyys tai laiminlyönti ole sen laatuista, että häntä olisi syytettävä tuomioistuimessa, terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi antaa hänelle suullisen tai kirjallisen varoituksen.


26 §

Menetetyksi julistetusta tai rajoitetusta lääkärintoimen harjoittamisoikeudesta terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen on viipymättä kuulutettava virallisessa lehdessä.


28 §

Muutoksenhausta terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen tämän lain nojalla antamiin päätöksiin on voimassa, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään. Edellä 14―20 a §:ssä tarkoitettu päätös on valituksesta huolimatta heti pantava täytäntöön.


30 §

Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ratkaistavaksi tämän lain mukaan kuuluvia asioita voidaan asetuksella siirtää lääninhallituksen ratkaistavaksi.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Sosiaali- ja terveyshallituksen tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten nojalla antamat määräykset ja ohjeet jäävät edelleen voimaan, kunnes sosiaali- ja terveysministeriö kumoaa ne.

4.

Laki hammaslääkärintoimen harjoittamisesta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan hammaslääkärintoimen harjoittamisesta 14 päivänä heinäkuuta 1978 annetun lain (563/78) 2 §:n 1 momentti, 3 §:n 1 momentin johdantokappale, 4 §:n 1 momentti, 6 §:n 2―4 momentti, 7 §:n 1 momentti, 8 §, 9 §:n 1 ja 4 kohta, 11 §:n 1 momentti, 13 ja 14 §, 15 §:n 1 ja 2 momentti, 16 §, 17 §:n 1, 3 ja 4 momentti, 18―21, 26 ja 28 § sekä 30 §:n 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat 17 päivänä tammikuuta 1991 annetussa laissa (66/91), sekä

kumotaan 29 §, sellaisena kuin se on 17 päivänää tammikuuta 1991 annetussa laissa (66/91), seuraavasti:

2 §

Se, joka on suorittanut kotimaan korkeakoulussa hammaslääketieteellisen perustutkinnon tai ulkomaan korkeakoulussa terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen hyväksymän vastaavan tutkinnon ja osoittanut täyttävänsä asetuksella säädetyt mahdolliset muut pätevyysvaatimukset, saa harjoittaa hammaslääkärin tointa terveyskeskuksen, kunnallisen sairaanhoitolaitoksen, muun kunnan tai kuntainliiton tai valtion sairaanhoitolaitoksen taikka terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen hyväksymän muun vastaavan laitoksen apulaislääkärin virassa, toimessa tai tehtävässä ja erityisestä syystä muussakin hammaslääkärin tehtävässä kuin apulaislääkärinä.



3 §

Terveydenhuollon oikeusturvakeskus myöntää hakemuksesta oikeuden harjoittaa itsenäisesti hammaslääkärin ammattia laillistettuna hammaslääkärinä sille, joka on:


4 §

Terveydenhuollon oikeusturvakeskus myöntää hakemuksesta erikoishammaslääkärin oikeuden hammaslääkärille, joka on:

1) suorittanut kotimaan korkeakoulussa erikoishammaslääkärin tutkinnon tai ulkomaan korkeakoulussa terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen hyväksymän vastaavan tutkinnon tai muuten hankkinut vastaavan pätevyyden; ja

2) osoittanut täyttävänsä asetuksella säädetyt mahdolliset muut pätevyysvaatimukset.



6 §

Terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi määrääminsä ehdoin myöntää hakemuksesta muun pohjoismaan kansalaiselle, jolla on oikeus toimia hammaslääkärinä muussa pohjoismaassa, 3 ja 4 §:ssä tarkoitetun oikeuden toimia Ahvenanmaan maakunnassa.


Ulkomaalaisella, joka on suorittanut 2 §:n 1 momentissa tarkoitetun tutkinnon ja jolla on tehtävän edellyttämä, asetuksella säädetty pätevyys sekä riittävä kielitaito, terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi erityisestä syystä hakemuksesta myöntää luvan määrääminsä ehdoin 2―5 §:ssä tarkoitettuihin tehtäviin.


Terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi peruuttaa 3 momentissa tarkoitetun luvan, jos siihen harkitaan olevan syytä.



7 §

Edellä 2 §:n 1 momentissa tarkoitetun hammaslääkärintoimen harjoittajan on annettava terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle kirjallisesti ja omalla nimikirjoituksellaan varustettuna seuraava hammaslääkärinvakuutus:



8 §

Edellä 3 ja 4 §:ssä tarkoitettu oikeus voidaan evätä vain sellaisella perusteella, jolla terveydenhuollon oikeusturvakeskus tämän lain nojalla voisi julistaa hakijan menettäneeksi oikeuden hammaslääkärintoimen harjoittamiseen.


9 §

Hammaslääkärintoimen harjoittajan tulee:

1) ilmoittaa terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle ja terveyslautakunnalle toimipaikkansa ja asuinpaikkansa toimiessaan itsenäisenä ammatinharjoittajana;


4) antaa sosiaali- ja terveysministeriön määräysten mukaan ilmoituksia ja tietoja toiminnastaan.


11 §

Jokaisella, jolla on oikeus harjoittaa hammaslääkärintointa, on, jollei asetuksella toisin säädetä, oikeus sosiaali- ja terveysministeriön ohjeiden mukaan määrätä apteekista lääkkeitä hammaslääkinnällisiä tai hammaslääketieteellistä tarkoitusta varten noudattaen, mitä siitä erikseen säädetään tai määrätään.



13 §

Sosiaali- ja terveysministeriö voi antaa tarkempia ohjeita ja määräyksiä siitä, mitä hammaslääkärintoimen harjoittajan tulee ottaa huomioon antaessaan lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja sekä muutoinkin harjoittaessaan hammaslääkärintointa.


Jokainen hammaslääkärintoimen harjoittaja on toimessaan terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ja lääninhallituksen valvonnan alainen sekä velvollinen noudattamaan, mitä terveydenhuollon oikeusturvakeskus tai lääninhallitus säännösten tai määräysten nojalla määrää, sekä antamaan terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen tai lääninhallituksen pyytämät ilmoitukset, selitykset ja selvitykset sen estämättä, mitä salassapitovelvollisuudesta säädetään.


Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen tehtävistä ja oikeudesta tehtävien hoitamiseksi tarvittavien tietojen saamiseen säädetään sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksesta annetussa laissa ( / ).


14 §

Jos hammaslääkärintoimen harjoittaja on iän, sairauden tai muun syyn vuoksi käynyt taikka toiminnallaan osoittanut käyneensä osittain tai kokonaan kykenemättömäksi harjoittamaan hammaslääkärintointa, terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi julistaa hänet toistaiseksi menettäneeksi oikeuden hammaslääkärintoimen harjoittamiseen tai rajoittaa sitä.


15 §

Jos on perusteltua aihetta otaksua, että hammaslääkärintoimen harjoittaja on käynyt kykenemättömäksi harjoittamaan hammaslääkärintointa, terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi asian selville saamiseksi määrätä hänet lääkärintarkastukseen ja hankkia muun tarvittavan selvityksen sekä kieltää häntä harjoittamasta hammaslääkärintointa, kunnes kysymys hänen kykenemättömyydestään on lopullisesti ratkaistu. Lääkärintarkastuksessa voidaan ottaa tarpeelliset näytteet ja suorittaa muu tutkimus, joka voi tapahtua ilman sanottavaa haittaa.


Terveydenhuollon oikeusturvakeskus ja lääninhallitus voivat tarvittaessa määrätä suoritettavaksi hammaslääkärintoimen harjoittajan vastaanotto-, tutkimus- ja hoitotilojen sekä potilaskortiston tarkastuksen. Tarkastuksen toimittajaksi voidaan määrätä vain laillistettu hammaslääkäri.



16 §

Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen pitäessä sitä erityisestä syystä tarpeellisena hammaslääkärintoimen harjoittaja on velvollinen terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen määräyksestä osallistumaan täydennyskoulutukseen uhalla, että terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi muutoin kieltää häntä harjoittamasta hammaslääkärintointa tai rajoittaa hänen oikeuttaan hammaslääkärintoimen harjoittamiseen, kunnes hän on esittänyt osallistuneensa terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen määräämään koulutukseen.


17 §

Jos hammaslääkärintoimen harjoittaja on tuomittu vankeusrangaistukseen rikoksesta, jonka hän on tehnyt hammaslääkärintointa harjoittaessaan, ja tuomioistuimen päätös on saanut lainvoiman, terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi, milloin rikokseen liittyvistä asianhaaroista on havaittavissa, että hammaslääkärintoimen harjoittaja ei ole sen luottamuksen arvoinen, jota hänen tulee nauttia, julistaa hänet menettäneeksi oikeuden hammaslääkärintoimen harjoittamiseen määräajaksi tai, jos asianhaarat ovat erittäin raskauttavat, lopullisesti.



Tuomioistuimen tulee viipymättä lähettää jäljennös 1 tai 2 momentissa tarkoitettua asiaa koskevasta pöytäkirjasta ja päätöksestä terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle.


Terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi jo ennen kuin tuomioistuimen päätös, jolla hammaslääkärintoimen harjoittaja on tuomittu vankeusrangaistukseen taikka viralta pantavaksi tai virantoimituksesta erotettavaksi, on saanut lainvoiman, kieltää häntä harjoittamasta hammaslääkärintointa, kunnes asia on lopullisesti ratkaistu.


18 §

Jos hammaslääkärintoimen harjoittaja antaessaan 12 §:ssä tarkoitetun todistuksen tai lausunnon on tahallaan siihen merkinnyt virheelliseksi tai perusteettomaksi tietämänsä lausuman tai tiedon taikka hammaslääkärintointa harjoittaessaan on menetellyt tavalla, jota on pidettävä sopimattomana, tai väärinkäyttää potilaan luottamusta tai potilaan riippuvuutta hänestä, terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi julistaa hänet toistaiseksi menettäneeksi oikeuden hammaslääkärintoimen harjoittamiseen tai rajoittaa sitä.


19 §

Jos terveydenhuollon oikeusturvakeskus havaitsee hammaslääkärintoimen harjoittajan menetelleen virheellisesti hammaslääkärintoimeen kuuluvia tehtäviä suorittaessaan taikka suorittaneen tai aikovan suorittaa sellaisia hammaslääkärintoimeen kuuluvia tehtäviä, joihin hänen koulutustaan tai kokemustaan on pidettävä riittämättömänä tai hänen toimintamahdollisuuksiaan rajoitettuina, terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi antaa tarkempia määräyksiä ja ohjeita hammaslääkärintoimen har- joittamista varten sekä rajoittaa hänen oikeuttaan suorittaa hammaslääkärintoimeen kuuluvia tehtäviä tai kokonaan kieltää häntä suorittamasta niitä, kunnes rajoituksen tai kiellon aiheuttanut syy on lakannut.


Jos terveydenhuollon oikeusturvakeskus toteaa, että hammaslääkärintoimen harjoittaja väärinkäyttää oikeuttaan määrätä apteekista alkoholia tai huumausainetta taikka muuta niihin verrattavaa ainetta, terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi toistaiseksi rajoittaa hänen oikeuttaan sanotunlaisten aineiden määräämiseen tai kokonaan kieltää häntä määräämästä niitä.


20 §

Käsitellessään 14―19 §:ssä tarkoitettuja asioita terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi tarvittaessa väliaikaisesti kieltää asianomaista harjoittamasta hammaslääkärintointa tai rajoittaa hänen oikeuttaan hammaslääkärintoimen harjoittamiseen.


Ennen 14―19 §:ssä tarkoitetun asian lopullista ratkaisemista on terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen varattava asianomaiselle hammaslääkärintoimen harjoittajalle tilaisuus antaa selitys asiassa. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi ennen asian ratkaisemista kuulla asiantuntijoita.


20 a §

Terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi julistaessaan hammaslääkärin menettäneeksi oikeuden harjoittaa hammaslääkärintointa taikka kieltäessään hammaslääkäriä harjoittamasta hammaslääkärintointa tai rajoittaessaan oikeutta hammaslääkärintoimen harjoittamiseen määrätä hammaslääkärintointa yksityisesti harjoittaneen erityisestä syystä luovuttamaan potilastietoja koskevat asiakirjat ammatinharjoittamispaikkakuntansa terveyskeskukseen erillisarkistona hoidettaviksi.


21 §

Jos hammaslääkärintoimen harjoittaja tointaan harjoittaessaan on menetellyt vastoin lakia taikka lain nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä, syyllistynyt tehtävässään muutoin virheellisyyteen tai laiminlyöntiin taikka käyttäytynyt sopimattomasti, eikä virheellisyys tai laiminlyönti ole sen laatuista, että häntä olisi syytettävä tuomioistuimessa, terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi antaa hänelle suullisen tai kirjallisen varoituksen.


26 §

Menetetyksi julistetusta tai rajoitetusta hammaslääkärintoimen harjoittamisoikeudesta terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen on viipymättä kuulutettava virallisessa lehdessä.


28 §

Muutoksenhausta terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen tämän lain nojalla antamiin päätöksiin on voimassa, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään. Edellä 14―20 a §:ssä tarkoitettu päätös on valituksesta huolimatta heti pantava täytäntöön.


30 §

Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ratkaistavaksi tämän lain mukaan kuuluvia asioita voidaan asetuksella siirtää lääninhallituksen ratkaistavaksi.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .

Sosiaali- ja terveyshallituksen tämän lain voimaantullessa voimassa olleiden säännösten nojalla antamat määräykset ja ohjeet jäävät edelleen voimaan, kunnes sosiaali- ja terveysministeriö kumoaa ne.

5.

Laki vastavuoroisesta sairaan- ja terveydenhoidosta rajaseudulla annetun lain 3 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan vastavuoroisesta sairaan-ja terveydenhoidosta rajaseudulla 9 päivänä kesäkuuta 1961 annetun lain (307/61) 3 §, sellaisena kuin se on 17 päivänä tammikuuta 1991 annetussa laissa (74/91), seuraavasti:

3 §

Ruotsissa tai Norjassa valtakunnan rajalla olevassa kunnassa asuva, yksityisvastaanottoa pitävä lääkäri voi terveydenhuollon oikeusturvakeskukselta saada luvan harjoittaa lääkärintointa naapurikunnassa rajaseudulla Suomessa. Samanlainen oikeus voidaan antaa myös erikoislääkärille, joka ei vakinaisesti asu naapurimaan raja-alueella, mutta pitää siellä vastaanottoa.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .

6.

Laki hammasteknikon toimen harjoittamisesta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan hammasteknikon toimen harjoittamisesta 30 päivänä huhtikuuta 1964 annetun lain (220/64) 1 §:n 1 ja 3 momentti sekä 1 a, 3, 3 a, 4 ja 5 §, sellaisina kuin ne ovat 17 päivänä tammikuuta 1991 annetussa laissa (67/91), seuraavasti:

1 §

Oikeutettu suorittamaan hammaslääkärin antamia hammasteknillisiä töitä sekä muiden toimeksiannosta suorittamaan irtohampaiden korjauksia on Suomen kansalainen, joka opetushallituksen toimialaan kuuluvassa oppilaitoksessa suorittamansa tutkinnon perusteella on merkitty terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen laillistetuista hammasteknikoista pitämään luetteloon.



Hakemuksesta terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi hyväksyä myös muussa maassa hammasteknikoksi valmistuneen Suomen kansalaisen suorittamaan 1 ja 2 momentissa tarkoitettuja tehtäviä ja merkittäväksi laillistetuista hammasteknikoista pidettävään luetteloon. Tarvittaessa terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi vaatia, että hakijan on ennen luetteloon merkitsemistä suoritettava terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen määräämä pätevyyskoe.



1 a §

Terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi määrääminsä ehdoin myöntää hakemuksesta muun pohjoismaan kansalaiselle, jolla on oikeus toimia hammasteknikkona muussa pohjoismaassa, 1 §:n 1 momentissa tarkoitetun oikeuden toimia Ahvenanmaan maakunnassa.


3 §

Hammasteknikko on toimensa harjoittamisessa terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ja lääninhallituksen valvonnan alainen.


Hammasteknikko on velvollinen noudattamaan, mitä terveydenhuollon oikeusturvakeskus voimassa olevien säännösten nojalla määrää ja antamaan terveydenhuollon oikeus- turvakeskukselle ja lääninhallitukselle tilastollisia tietoja ja muita selvityksiä sen estämättä, mitä salassapitovelvollisuudesta säädetään. Hammasteknikko on niin ikään velvollinen ilmoittamaan asuinpaikkansa ja osoitteensa sekä niiden muutokset viipymättä terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle ja lääninhallitukselle.


Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen tehtävistä ja oikeudesta tehtävien hoitamiseksi tarvittavien tietojen saamiseen säädetään sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksesta annetussa laissa ( /).


3 a §

Hammasteknikontoimen harjoittajan tulee toimiessaan itsenäisenä ammatinharjoittajana:

1) ilmoittaa terveyslautakunnalle toimipaikkansa; sekä

2) antaa sosiaali- ja terveysministeriön määräysten mukaan ilmoituksia ja tietoja toiminnastaan.


4 §

Jos hammasteknikko on tuomittu vankeusrangaistukseen tai tämän lain rikkomisesta sakkoon taikka jos hammasteknikko mielisairauden taikka alkoholin tai huumausaineiden väärinkäytön vuoksi on käynyt kykenemättömäksi tointaan harjoittamaan, voi terveydenhuollon oikeusturvakeskus julistaa hänet menettäneeksi oikeuden hammasteknikon toimen harjoittamiseen joko määräajaksi tai lopulli- sesti.


5 §

Edellä 4 §:ssä tarkoitettu terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen päätös pannaan valituksesta huolimatta heti täytäntöön.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .

Sosiaali- ja terveyshallituksen tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten nojalla antamat määräykset ja ohjeet jäävät edelleen voimaan, kunnes sosiaali- ja terveysministeriö kumoaa ne.

7.

Laki sairaanhoitotoimen harjoittamisesta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan sairaanhoitotoimen harjoittamisesta 31 päivänä lokakuuta 1962 annetun lain (554/62) 1 §:n 1 ja 3 momentti sekä 2, 2a ja 4―6 §, sellaisina kuin ne ovat 17 päivänä tammikuuta 1991 annetussa laissa (68/91), seuraavasti:

1 §

Oikeus sairaanhoitotoimen harjoittamiseen joko toisen palveluksessa tai yksityisenä ammatinharjoittajana asetuksella säädetyissä sairaanhoitotoimen ammateissa on ainoastaan säädetyt opinnäytteet suorittaneella henkilöllä, jonka terveydenhuollon oikeusturvakeskus on hyväksynyt merkittäväksi sairaanhoitotoimen harjoittajista pidettävään luetteloon. Lääkärintoimen ja hammaslääkärintoimen harjoittamisesta säädetään erikseen.



Hakemuksesta terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi hyväksyä merkittäväksi sairaanhoitotoimen harjoittajien luetteloon muualla kuin Suomessa koulutuksen saaneen henkilön, joka terveydenhuolto-oppilaitoksen antamalla todistuksella osoittaa pätevyytensä harjoittaa koulutustaan vastaavaa sairaanhoitotoimintaa.



2 §

Sairaanhoitotoimenharjoittaja on toimintaansa harjoittaessaan terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ja lääninhallituksen valvonnanalainen sekä velvollinen noudattamaan, mitä terveydenhuollon oikeusturvakeskus tai lääninhallitus voimassa olevien säännösten nojalla määrää, ja antamaan terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle tai lääninhallitukselle ilmoituksia, selityksiä ja selvityksiä sen estämättä, mitä salassapitovelvollisuudesta säädetään. Lääninhallituksella on myös oikeus tehdä terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle esityksiä 5 §:ssä tarkoitettuihin toimenpiteisiin ryhtymisestä.


Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen tehtävistä ja oikeudesta tehtävien hoitamiseksi tarvittavien tietojen saamiseen säädetään sosiaali- ja terveysalan tut- kimus- ja kehittämiskeskuksesta annetussa laissa ( /).


2 a §

Sairaanhoitotoimen harjoittajan tulee toimiessaan itsenäisenä ammatinharjoittajana:

1) ilmoittaa terveyslautakunnalle toimipaikkansa ja asuinpaikkansa; sekä

2) antaa sosiaali- ja terveysministeriön määräysten mukaan ilmoituksia ja tietoja toiminnastaan.


4 §

Jos sairaanhoitotoimen harjoittaja on tuomittu vankeusrangaistukseen rikoksesta, jonka hän on tehnyt tointaan harjoittaessaan, ja tuomioistuimen päätös on saanut lainvoiman, terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi julistaa hänet menettäneeksi oikeutensa sairaanhoitotoimensa harjoittamiseen toistaiseksi tai määräajaksi, taikka milloin asianhaarat ovat erittäin raskauttavat, lopullisesti. Samoin voidaan menetellä, jos valtion tai kunnan palveluksessa oleva sairaanhoitotoimen harjoittaja on tointaan harjoittaessaan tekemänsä rikoksen vuoksi pidätetty virantoimituksesta taikka tuomittu virantoimituksesta erotettavaksi tai viralta pantavaksi. Virantoimituksesta pidätetty tai erotettu julistetaan kuitenkin oikeutensa menettäneeksi enintään siksi ajaksi, jonka hän on virantoimituksesta pidätettynä tai erotettuna.


Terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi jo ennen kuin tuomioistuimen päätös, jolla 1 momentissa tarkoitettu henkilö on tuomittu vankeusrangaistukseen tai viralta pantavaksi, on saanut lainvoiman, julistaa hänet menettäneeksi oikeutensa sairaanhoitotoimen harjoittamiseen, kunnes asia on lopullisesti ratkaistu.


Tuomioistuimen tulee viipymättä toimittaa terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle jäljennös 1 momentissa tarkoitettua asiaa koskevasta pöytäkirjasta ja päätöksestä.


5 §

Jos sairaanhoitotoimen harjoittaja sairauden tai vamman vuoksi taikka alkoholin tai muun huumausaineen väärinkäytön johdosta on käynyt kykenemättömäksi tointaan harjoittamaan, on terveydenhuollon oikeusturvakeskuksella oikeus julistaa hänet toistaiseksi menettäneeksi oikeutensa sairaanhoitotoimen harjoittamiseen.


Milloin on perusteltua aihetta otaksua, että sairaanhoitotoimen harjoittaja on 1 momentissa mainitusta syystä käynyt kykenemättömäksi tointaan harjoittamaan, terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi asian selville saamiseksi määrätä hänet lääkärintarkastukseen sekä kieltää häntä harjoittamasta sairaanhoitotointaan, kunnes kysymys hänen kykenemättömyydestään on lopullisesti ratkaistu.


Jos syy, joka on aiheuttanut sairaanhoitotoimen harjoittamisoikeuden menetyksen, lakkaa, voi terveydenhuollon oikeusturvakeskus hakemuksesta antaa takaisin sanotun oikeuden.


6 §

Tämän lain 4 ja 5 §:ssä tarkoitetut terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen päätökset voidaan valituksesta huolimatta panna täytäntöön.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .

Sosiaali- ja terveyshallituksen tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten nojalla antamat määräykset ja ohjeet jäävät edelleen voimaan, kunnes sosiaali- ja terveysministeriö kumoaa ne.

8.

Laki hierojan toimesta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan hierojan toimesta 20 päivänä joulukuuta 1945 annetun lain (1231/45) 2 §, 6 §:n 1 momentti, 7 ja 10―13 §, 13 a §:n 2 kohta ja 14 §,

sellaisina kuin niistä ovat, 2 § 28 päivänä kesäkuuta annetussa laissa (1033/91), 8 §:n 1 momentti, 7 ja 10―13 §, 13 a §:n 2 kohta ja 14 § 17 päivänä tammikuuta 1991 annetussa laissa (69/91), seuraavasti:

2 §

Oikeus harjoittaa koulutetun hierojan tointa on Suomen kansalaisella, joka on suorittanut hierojan koulutuksen opetushallituksen toimialaan kuuluvassa oppilaitoksessa tai joka suoritettuaan koulutetuille hierojille määrätyn oppijakson terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen hyväksymässä muussa opetuslaitoksessa on saanut koulutetun hierojan todistuksen taikka joka on saanut 6 §:n nojalla laillistuskirjan.


6 §

Suomen kansalaisen, joka on muussa maassa valmistunut koulutetuksi hierojaksi ja haluaa saada oikeuden harjoittaa Suomessa koulutetun hierojan tointa, tulee tehdä hakemus terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi, milloin se tarpeelliseksi katsotaan, vaatia, että hakija suorittaa kokeen tai tutkinnon 2 §:ssä tarkoitetussa opetuslaitoksessa. Hakijalle, jolla on riittävä pätevyys voi terveydenhuollon oikeusturvakeskus myöntää oikeuden harjoittaa koulutetun hierojan tointa ja antaa laillistuskirjan. Jos hakija on valmistunut opetuslaitoksesta, joka vastaa Suomessa hierojia kouluttavalle laitokselle asetettuja vaatimuksia, oikeus harjoittaa koulutetun hierojan tointa on myönnettävä, jollei sen myöntämättä jättämiseen ole erityistä syytä.



7 §

Muu kuin Suomen kansalainen ei saa ilman terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen lupaa harjoittaa Suomessa hierojan tointa.


10 §

Jos koulutettu hieroja on tuomittu vankeusrangaistukseen rikoksesta, jonka hän on tehnyt tointaan harjoittaessaan, ja tuomioistuimen päätös on saanut lainvoiman, terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi, jos rikokseen liittyvistä asianhaaroista on havaittavissa, että koulutettu hieroja ei ole sen luottamuksen arvoinen, jota hänen tulee nauttia, tai että hän on osoittautunut kykenemättömäksi tointaan harjoittamaan, julistaa hänet menettäneeksi oikeuden koulutetun hierojan toimen harjoittamiseen määräajaksi tai, jos asianhaarat ovat erittäin raskauttavat, lopullisesti.


Tuomioistuimen tulee viipymättä lähettää terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle jäljennös 1 momentissa tarkoitettua asiaa koskevasta pöytäkirjasta ja päätöksestä.


11 §

Terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi jo ennen kuin päätös, jolla koulutettu hieroja on tuomittu vankeusrangaistukseen, on saanut lainvoiman, julistaa koulutetun hierojan menettäneeksi oikeuden toimensa harjoittamiseen, kunnes asia on lopullisesti ratkaistu.


Niin ikään terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi, jos on perusteltua syytä otaksua, että koulutettu hieroja mielisairauden taikka alkoholin tai huumausaineen väärinkäytön johdosta on käynyt kykenemättömäksi tointaan harjoittamaan, määrätä hänet lääkärintarkastukseen asian selville saamiseksi sekä kieltää häntä harjoittamasta koulutetun hierojan tointa, kunnes kysymys hänen kykenemättömyydestään on lopullisesti ratkaistu. Jollei hän alistu lääkärintarkastukseen, poliisin on annettava tarvittavaa virka-apua.


12 §

Jos koulutettu hieroja mielisairauden taikka alkoholin tai huumausaineen väärinkäytön johdosta on käynyt kykenemättömäksi tointaan harjoittamaan, taikka epäsiveellisellä elämällä tai epäsiveellistä elämää edistämällä on osoittanut, ettei hän ole sen luottamuksen arvoinen, jota koulutetun hierojan tulee nauttia, voi terveydenhuollon oikeusturvakeskus julistaa hänet toistaiseksi menettäneeksi oikeuden harjoittaa hierojan tointa.


Jos syy, joka on aiheuttanut oikeuden menettämisen, lakkaa, voi terveydenhuollon oikeusturvakeskus hakemuksesta antaa oikeuden takaisin.


13 §

Koulutetun hierojan tointa harjoittava on toimintaansa harjoittaessaan terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ja lääninhallituksen valvonnan alainen ja velvollinen noudattamaan, mitä terveydenhuollon oikeuturvakeskus tai lääninhallitus lain tai asetuksen taikka niiden nojalla annettujen määräysten nojalla määrää, sekä, milloin terveydenhuollon oikeusturvakeskus tai lääninhallitus erityisissä tapauksissa katsoo syytä olevan, antamaan terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle tai lääninhallitukselle ilmoituksia, selityksiä ja selvityksiä sen estämättä, mitä salassapitovelvollisuudesta säädetään.


Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen tehtävistä ja oikeudesta tehtävien hoitamiseksi tarvittavien tietojen saamiseen säädetään sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksesta annetussa laissa ( /).


13 a §

Koulutetun hierojan toimen harjoittajan tulee toimiessaan itsenäisenä ammatinharjoittajana:

2) antaa sosiaali- ja terveysministeriön määräysten mukaan ilmoituksia ja tietoja toiminnastaan.


14 §

Muutoksenhausta terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen tämän lain nojalla antamiin päätöksiin on voimassa, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään. Edellä 10―13 §:ssä tarkoitettu päätös on valituksesta huolimatta heti pantava täytäntöön.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .

Sosiaali- ja terveyshallituksen tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten nojalla antamat määräykset jäävät edelleen voimaan, kunnes sosiaali- ja terveysministeriö kumoaa ne.

9.

Laki optikon toimen harjoittamisesta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan optikon toimen harjoittamisesta 11 päivänä marraskuuta 1960 annetun lain (429/60) 2―4 §, sellaisina kuin ne ovat 17 päivänä tammikuuta 1991 annetussa laissa (70/91), seuraavasti:

2 §

Laillistetulla optikolla tarkoitetaan sitä, joka opetushallituksen toimialaan kuuluvassa oppilaitoksessa suorittamansa tutkinnon perusteella on terveydenhuollon oikeusturvakeskukselta saanut oikeuden harjoittaa 1 §:ssä tarkoitettua optikon tointa. Laillistusta ei saa evätä, ellei epäämiseen ole 4 §:ssä tarkoitettua perustetta.


Terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi hakemuksesta antaa laillistuksen myös Suomen kansalaiselle, joka on muussa maassa valmistunut optikoksi. Tarvittaessa voi terveydenhuollon oikeusturvakeskus vaatia, että hakijan on ennen laillistusta suoritettava koe tai tutkinto 1 momentissa tarkoitetussa oppilaitoksessa.


Terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi määrääminsä ehdoin myöntää hakemuksesta muun pohjoismaan kansalaiselle, jolla on oikeus toimia optikkona muussa pohjoismaassa, oikeuden toimia laillistettuna optikkona Ahvenanmaan maakunnassa.


3 §

Laillistettu optikko on toimintaansa harjoittaessaan terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ja lääninhallituksen valvonnan alainen sekä velvollinen noudattamaan, mitä terveydenhuollon oikeusturvakeskus tai lääninhallitus voimassa olevien säännösten nojalla määrää, ja antamaan terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle ja lääninhallitukselle ilmoituksia, selityksiä ja selvityksiä sen estämättä, mitä salassapitovelvollisuudesta säädetään, sekä pitämään terveydenhuollon oikeuturvakeskuksen määräysten mukaisia luetteloita ja kortistoja 1 §:ssä tarkoitetuista toimenpiteistään.


Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen tehtävistä ja oikeudesta tehtävien hoitamiseksi tarvittavien tietojen saamiseen säädetään sosiaali- ja terveysalan tut- kimus- ja kehittämiskeskuksesta annetussa laissa ( /).


3 a §

Laillistetun optikon tulee:

1) ilmoittaa terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle ja terveyslautakunnalle toimipaikkansa ja asuinpaikkansa toimiessaan itsenäisenä ammatinharjoittajana; sekä

2) antaa sosiaali- ja terveysministeriön määräysten mukaan ilmoituksia ja tietoja toiminnastaan.


4 §

Jos laillistettu optikko on tuomittu vankeusrangaistukseen taikka tämän lain tai sen nojalla annettujen määräysten rikkomisesta sakkoon taikka jos laillistettu optikko on sairauden taikka alkoholin tai huumausaineiden väärinkäytön johdosta käynyt kykenemättömäksi harjoittamaan optikontointa, voi terveydenhuollon oikeusturvakeskus julistaa hänet joko määräajaksi tai lopullisesti menettäneeksi oikeutensa toimia laillistettuna optikkona.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .

Sosiaali- ja terveyshallituksen tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten nojalla antamat määräykset jäävät edelleen voimaan, kunnes sosiaali- ja terveysministeriö kumoaa ne.

10.

Laki proviisorintoimen ja farmaseutintoimen harjoittamisesta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan proviisorintoimen ja farmaseutintoimen harjoittamisesta 31 päivänä joulukuuta 1987 annetun lain (1275/87) 2 §, 3 §:n 2 ja 3 momentti sekä 4, 6―8, 10 ja 11 §, sellaisina kuin ne ovat 17 päivänä tammikuuta 1991 annetussa laissa (83/91), sekä

lisätään lakiin uusi 5 a § seuraavasti:

2 §

Oikeuden toimia laillistettuna proviisorina tai laillistettuna farmaseuttina myöntää hakemuksesta terveydenhuollon oikeusturvakeskus. Edellytyksenä oikeuden myöntämiselle on, että hakija, joka on Suomen kansalainen, on suorittanut kotimaan korkeakoulussa proviisorin tai vastaavasti farmaseutin tutkinnon taikka ulkomaan korkeakoulussa proviisorin tai vastaavasti farmaseutin tutkintoa vastaavan tutkinnon sekä terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen tarpeellisiksi katsomat lisäopinnot ja palvelun apteekissa, sivuapteekissa, lääketehtaassa, lääketukkukaupassa tai sairaala-apteekissa.


Jos hakija täyttää 1 momentissa säädetyt edellytykset, terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen tulee myöntää proviisorin tai vastaavasti farmaseutin oikeus ja merkitä hänet laillistettuna proviisorina tai vastaavasti laillistettuna farmaseuttina näistä pidettävään luetteloon.


3 §

Edellä 2 §:ssä säädetyt edellytykset täyttävälle muun maan kansalaiselle terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi myöntää luvan toimia proviisorina tai vastaavasti farmaseuttina Suomessa määrääminsä ehdoin.


Terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi määrääminsä ehdoin myöntää 2 §:ssä säädetyt edellytykset täyttävälle muun pohjoismaan kansalaiselle, jolla on oikeus toimia proviisorina tai farmaseuttina muussa pohjoismaassa, oikeuden toimia laillistettuna proviisorina tai laillistettuna farmaseuttina Ahvenanmaan maakunnassa.


4 §

Proviisorin tutkintoa suorittava opiskelija, joka on suorittanut proviisorin tutkinnon koulutusohjelmasta farmaseutin tutkintoa vastaavat opinnot ja terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen tarpeellisiksi katsomat lisäopinnot sekä palvellut terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen määräämän ajan apteekissa, lääketehtaassa, lääketukkukaupassa tai sairaala-apteekissa, voi toimia väliaikaisesti farmaseuttina.


5 a §

Jokainen proviisorin- tai farmaseutintoimen harjoittaja on toimessaan terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ja lääninhallituksen valvonnan alainen sekä velvollinen noudattamaan, mitä terveydenhuollon oikeusturvakeskus tai lääninhallitus säännösten tai määräysten nojalla määrää, sekä antamaan terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen tai lääninhallituksen pyytämät ilmoitukset, selitykset ja selvitykset sen estämättä, mitä salassapitovelvollisuudesta säädetään.


Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen tehtävistä ja oikeudesta tehtävien hoitamiseksi tarvittavien tietojen saamiseen säädetään sosiaali- ja terveysalan tut- kimus- ja kehittämiskeskuksesta annetussa laissa ( / ).


6 §

Jos proviisorin- tai farmaseutintoimen harjoittaja on toiminnallaan osoittanut tulleensa tai jos hänet on sairauden, vian, vamman tai muun sellaisen syyn vuoksi katsottava osittain tai kokonaan kykenemättömäksi harjoittamaan proviisorin- tai farmaseutintointa, terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi julistaa hänet menettäneeksi oikeuden proviisorintoimen tai farmaseutintoimen harjoittamiseen taikka rajoittaa sitä.


7 §

Jos on perusteltua aihetta otaksua proviisorin tai farmaseutin olevan kykenemätön toimimaan tehtävässään, terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi asian selville saamiseksi määrätä hänet lääkärintarkastukseen ja hankkia muun tarvittavan selvityksen sekä kieltää häntä toimimasta proviisorina tai farmaseuttina, kunnes kysymys hänen kykenemättömyydestään on lopullisesti ratkaistu. Jollei hän alistu lääkärintarkastukseen tai muuhun vastaavaan selvitykseen, poliisiviranomaisen on annettava tarvittavaa virka-apua.


8 §

Jos proviisori tai farmaseutti on toimessaan menetellyt vastoin lakia taikka lain nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä taikka syyllistynyt tehtävässään muutoin virheellisyyteen tai laiminlyöntiin, eikä virheellisyys tai laiminlyönti ole sen laatuista, että häntä olisi syytettävä tuomioistuimessa, terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi rangaista häntä kurinpitotoimin kirjallisella varoituksella.


10 §

Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen tämän lain perusteella antamaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen siten kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi määrätä, että 6 ja 7 §:ssä tarkoitettua päätöstä on valituksesta huolimatta heti noudatettava.


11 §

Tarkempia säännöksiä proviisorintoimen ja farmaseutintoimen harjoittamisesta sekä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella. Sosiaali- ja terveysministeriö antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä proviisorintoimen ja farmaseutintoimen harjoittamisesta.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .

Sosiaali- ja terveyshallituksen tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten nojalla antamat määräykset jäävät edelleen voimaan, kunnes sosiaali- ja terveysministeriö kumoaa ne.

11.

Laki steriloimislain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 24 päivänä huhtikuuta 1970 annetun steriloimislain (283/70) 4 §:n 1 ja 3 momentti sekä 5 ja 8 §, sellaisina kuin ne ovat 17 päivänä tammikuuta 1991 annetussa laissa (87/91), seuraavasti:

4 §

Steriloimiseen voidaan ryhtyä:

1) 1 §:n 1 ja 2 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa steriloimisen suorittavan lääkärin päätöksellä;

2) 1 §:n 3 ja 4 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa kahden lääkärin päätöksellä; sekä

3) 1 §:n 5 ja 6 kohdassa ja 2 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen luvalla.


Jos yhden lääkärin, tai 1 §:n 3 ja 4 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa, kahden lääkärin päätös on kielteinen, voidaan lupaa steriloimiseen pyytää terveydenhuollon oikeusturvakeskukselta.

5 §

Tässä laissa tarkoitetut terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle kuuluvat asiat käsitellään raskauden keskeyttämis- ja steriloimisasioiden lautakunnassa siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.


Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen on käsiteltävä 1 momentissa mainitut asiat kiireellisinä. Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen asiasta antamaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.


8 §

Steriloimisen suorittaa laillistettu lääkäri tai se, jolle terveydenhuollon oikeusturvakeskus lääkärintoimen harjoittamisesta annetun lain (562/78) 6 §:n 2 momentin nojalla on myöntänyt luvan harjoittaa lääkärintointa.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .

12.

Laki kastroimislain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 24 päivänä huhtikuuta 1970 annetun kastroimislain (282/70) 4 §, 7 §:n 1 momentti ja 8 §, sellaisina kuin ne ovat 17 päivänä tammikuuta 1991 annetussa laissa (88/91), seuraavasti:

4 §

Kastroimiseen voidaan ryhtyä vain terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen luvalla. Nämä ja muut tässä laissa tarkoitetut terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle kuuluvat asiat käsitellään kastroimisasioiden lautakunnassa niin kuin siitä asetuksella tarkemmin säädetään.


Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen asiasta antamaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.


7 §

Terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi luvan myöntävässä päätöksessään määrätä kastroimisen suorittamisen lykättäväksi enintään yhden vuoden määräajaksi päätöksen antamisesta.



8 §

Kastroimisen sekä siihen mahdollisesti liittyvän jälkitarkastuksen ja -hoidon suorittaa laillistettu lääkäri terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen määräämässä sairaalassa.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .

13.

Laki raskauden keskeyttämisestä annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan raskauden keskeyttämisestä 24 päivänä maaliskuuta 1970 annetun lain (239/70) 5 §:n 3 momentti, 5 a §, 6 §:n 1 ja 3 momentti sekä 8, 10 ja 11 §,

sellaisina kuin ne ovat 17 päivänä tammikuuta 1991 annetussa laissa (89/91), seuraavasti:

5 §

Terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi kuitenkin, jollei nainen raskaaksi saatettaessa ollut täyttänyt seitsemäätoista vuotta tai jos siihen muuten on erityistä syytä, antaa luvan raskauden keskeyttämiseen myöhemminkin, ei kuitenkaan kahdennenkymmenennen raskausviikon jälkeen.


5 a §

Sen estämättä, mitä 5 §:ssä säädetään, terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi antaa luvan raskauden keskeyttämiseen, jos lapsivesi- tai ultraäänitutkimuksella, serologisilla tutkimuksilla taikka muulla vastaavalla luotettavalla tutkimuksella on todettu vaikea sikiön sairaus tai ruumiinvika, ei kuitenkaan kahdennenkymmenennenneljännen raskausviikon jälkeen.


6 §

Raskaus voidaan keskeyttää:

1) 1 §:n 1―3 ja 6 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa kahden lääkärin lupapäätöksellä tai asetuksella tarkemmin säädetyissä tapauksissa vaihtoehtoisesti terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen luvalla;

2) 1 §:n 4 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa keskeyttämisen suorittavan lääkärin päätöksellä; sekä

3) 1 §:n 5 kohdassa ja 5 §:n 3 momentissa sekä 5 a §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen luvalla.


Jos kahden, tai 1 §:n 4 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa, yhden lääkärin päätös on kielteinen, voidaan lupa raskauden keskeyttämiseen pyytää terveydenhuollon oikeusturvakeskukselta.

8 §

Lausunnonantajalääkärinä voi toimia jokainen valtion, kunnan tai kuntainliiton palveluksessa oleva lääkäri taikka terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen määräämä muu lääkäri.


Raskauden keskeyttäminen suoritetaan terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen tähän tarkoitukseen hyväksymässä sairaalassa (keskeyttämissairaala). Suorittajalääkärinä voi toimia jokainen sanotun sairaalan palveluksessa oleva laillistettu lääkäri.


10 §

Tämän lain 1, 5, 5a ja 6 §:n mukaan terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle kuuluvat asiat käsitellään raskaudenkeskeyttämis- ja steriloimisasioiden lautakunnassa niin kuin siitä asetuksella tarkemmin säädetään.


Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen on käsiteltävä 1 momentissa mainitut asiat kiireellisinä. Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen asiasta antamaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.


11 §

Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen on valvottava, että lausunnonantaja- ja suorittajalääkärit pyrkivät noudattamaan tasapuolista ja yhdenmukaista käytäntöä.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .

14.

Laki mielenterveyslain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 14 päivänä joulukuuta 1990 annetun mielenterveyslain (1116/90) 2 §:n 3 momentti, 6 §:n 3 momentti, 16 §, 17 §:n 1―3 momentti, 18, 19, 21 ja 22 § sekä 24 §:n 1 ja 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat 13 päivänä joulukuuta 1991 annetussa laissa (1435/91), seuraavasti:

2 §
Ohjaus ja valvonta

Mielenterveystyön asiantuntijavirastona toimii sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, jonka tehtävistä ja oikeudesta tehtävien hoitamiseksi tarvittavien tietojen saamiseen säädetään sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksesta annetussa laissa ( /).


6 §
Valtion mielisairaalassa annettava hoito

Päätöksen rikoksesta syytetyn valtion mielisairaalaan ottamisesta, hoidon lopettamisesta ja sairaalasta poistamisesta tekee terveydenhuollon oikeusturvakeskus siten kuin 17 §:ssä säädetään. Muulloin päätöksen valtion mielisairaalaan ottamisesta, hoidon lopettamisesta ja sairaalasta poistamisesta tekee valtion mielisairaalan ylilääkäri.


16 §
Mielentilatutkimus

Tuomioistuimen on määrättyään rikoksesta syytetyn mielentilatutkimukseen viipymättä toimitettava asiakirjat terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus määrää, missä mielentilatutkimus suoritetaan ja, jos se suoritetaan sairaalan ulkopuolella, kuka sen suorittaa.


Mielentilatutkimus on toimitettava ja lausunto rikoksesta syytetyn mielentilasta annettava terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle viimeistään kahden kuukauden kuluttua mielentilatutkimuksen aloittamisesta. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi perustellusta syystä pidentää tutkimusaikaa enintään kahdella kuukaudella.


Terveydenhuollon oikeusturvakeskus antaa saamansa lausunnon perusteella oman lausuntonsa rikoksesta syytetyn mielentilasta tuomioistuimelle.


17 §
Hoito tahdosta riippumatta mielentilatutkimuksen jälkeen

Jos edellytykset rikoksesta syytetyn määräämiseen hoitoon hänen tahdostaan riippumatta ovat olemassa, kun mielentilatutkimus on toimitettu, terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen on määrättävä hänet hoitoon hänen tahdostaan riippumatta.


Hoitoon määrättyä saadaan terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen päätöksen nojalla pitää hoidossa hänen tahdostaan riippumatta enintään kuusi kuukautta. Jos ennen tämän ajan päättymistä näyttää ilmeiseltä, että hoidon jatkaminen on välttämätöntä sen jälkeenkin, mutta siitä ei päästä potilaan kanssa yhteisymmärrykseen, potilaasta on annettava tarkkailulausunto sen selvittämiseksi, ovatko edellytykset hoitoon määräämiseen tahdosta riippumatta edelleen olemassa. Hoidon jatkaminen tai lopettaminen on ratkaistava 11 §:ssä tarkoitetun lääkärin kirjallisella päätöksellä ennen kuin hoitoa on kestänyt kuusi kuukautta. Päätös on heti alistettava terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen vahvistettavaksi.


Hoidon jatkamista koskevan päätöksen nojalla potilasta saadaan pitää hoidossa hänen tahdostaan riippumatta enintään kuusi kuukautta. Tämän jälkeen on selvitettävä uudelleen, ovatko edellytykset hoitoon määräämiseen tahdosta riippumatta olemassa. Päätöksen hoidon jatkamisesta tai lopettamisesta tekee terveydenhuollon oikeusturvakeskus.



18 §
Sairaalasta poistaminen mielentilatutkimuksen jälkeen.

Jos mielentilatutkimuksen perusteella on ilmeistä, että edellytyksiä rikoksesta syytetyn hoitoon määräämiseen hänen tahdostaan riippumatta ei ole, hänet saadaan terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen suostumuksella poistaa hänen sitä halutessaan sairaalasta jo ennen kuin terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen lausunto on annettu.


Jos terveydenhuollon oikeusturvakeskus 16 §:n 3 momentissa tarkoitetussa lausunnossaan toteaa, että edellytyksiä rikoksesta syytetyn hoitoon määräämiseen hänen tahdostaan riippumatta ei ole, hänet on hänen sitä halutessaan viipymättä poistettava sairaalasta.


19 §
Rikoksesta syytetyn kehitysvammaisen erityishuolto.

Jos terveydenhuollon oikeusturvakeskus 18 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa toteaa, että kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (519/77) 32 §:n 1 momentissa säädetyt edellytykset vastoin tahtoa annettavaan erityishuoltoon ovat olemassa, terveydenhuollon oikeusturvakeskus päättää tahdonvastaisesta erityishuollosta. Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen päätös vastaa tällöin kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 33 §:n 3 momentissa tarkoitettua erityishuollon johtoryhmän päätöstä. Päätöstä ei kuitenkaan alisteta lääninoikeuden vahvistettavaksi.


Jos terveydenhuollon oikeusturvakeskus erityishuollon johtoryhmän esityksestä katsoo, että kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 32 §:n 1 momentissa säädettyjä edellytyksiä vastoin tahtoa annettavaan erityishuoltoon ei enää ole, erityishuolto on heti lopetettava ja potilas poistettava erityishuoltoa antavasta toimintayksiköstä hänen sitä halutessaan.


21 §
Rangaistukseen tuomitsematta jätetyn henkilön psykiatrisen sairaanhoidon tarpeen selvittäminen

Jos tuomioistuin jättää rikoksesta syytetyn mielentilan vuoksi rangaistukseen tuomitsematta, tuomioistuin voi saattaa kysymyksen hänen psykiatrisen sairaanhoidon tarpeestaan terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen selvitettäväksi. Tuomioistuin voi samalla määrätä hänet säilytettäväksi vankilassa, kunnes terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen päätös on annettu.


Jos rangaistukseen tuomitsematta jätetyn henkilön psykiatrisen sairaanhoidon tarpeen selvittämiseksi on välttämätöntä, terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi määrätä hänet enintään 30 päiväksi sairaalaan tutkittavaksi.


22 §
Rangaistukseen tuomitsematta jätetyn hoito hänen tahdostaan riippumatta

Jos terveydenhuollon oikeusturvakeskus toteaa, että edellytykset mielentilan vuoksi rangaistukseen tuomitsematta jätetyn hoitoon määräämiseen hänen tahdostaan riippumatta ovat olemassa, terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen on määrättävä hänet hoitoon hänen tahdostaan riippumatta. Hoidossa pitämisestä ja hoidon jatkamisesta on voimassa, mitä 17 §:ssä säädetään.


Jos terveydenhuollon oikeusturvakeskus toteaa, että edellytyksiä mielentilan vuoksi rangaistukseen tuomitsematta jätetyn hoitoon määräämiseen hänen tahdostaan riippumatta ei ole, hänet on hänen niin halutessaan viipymättä poistettava sairaalasta tai hänen säilyttämisensä vankilassa välittömästi lopetettava.


Jos terveydenhuollon oikeusturvakeskus 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa toteaa, että kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 32 §:n 1 momentissa säädetyt edellytykset vastoin tahtoa annettavaan erityishuoltoon ovat olemassa, terveydenhuollon oikeusturvakeskus päättää tahdonvastaisesta erityishuollosta niin kuin 19 §:ssä säädetään.


24 §
Muutoksenhaku

Sairaalan lääkärin päätökseen, joka koskee henkilön määräämistä hoitoon tai hoidon jatkamista hänen tahdostaan riippumatta, saa hakea muutosta valittamalla lääninoikeuteen 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Sairaalan lääkärin 17 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa tekemään päätökseen, joka koskee hoidon jatkamista potilaan tahdosta riippumatta, haetaan kuitenkin muutosta valittamalla terveydenhuollon oikeusturvakeskukseen 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Muutoksenhausta on muutoin voimassa, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään.


Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen päätökseen, joka koskee henkilön määräämistä hoitoon tai hoidon jatkamista hänen tahdostaan riippumatta taikka 21 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa määräämistä sairaalaan tutkittavaksi, sekä päätökseen, joka koskee erityishuollon antamista vastoin tahtoa, samoin kuin lääninoikeuden ja terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen 1 momentissa tarkoitetussa asiassa antamaan päätökseen haetaan muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta siten kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa säädetään.




Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .

15.

Laki ihmisen elimien ja kudoksien irrottamisesta lääketieteelliseen käyttöön annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan ihmisen elimien ja kudoksien irrottamisesta lääketieteelliseen käyttöön 26 päivänä huhtikuuta 1985 annetun lain (355/85) 2, 6, 7, 9 ja 12 §, sellaisina kuin ne ovat 17 päivänä tammikuuta 1991 annetussa laissa (80/91), seuraavasti:

2 §

Elimiä ja kudoksia voidaan irrottaa toisen ihmisen sairauden tai ruumiinvamman hoitoa varten terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen luvalla kahdeksantoista vuotta täyttäneestä henkilöstä, joka on antanut siihen kirjallisen suostumuksensa. Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle osoitettavaan lupahakemukseen tulee liittää lausunnot elinsiirtokirurgiaa ja psykiatriaa edustavilta asiantuntioilta. Näitä lausuntoja ei ole tarpeen liittää hakemukseen, jos kyse on uusiutuvan kudoksen irrottamisesta.


Henkilöstä, joka ei ole täyttänyt kahdeksaatoista vuotta, voidaan erityisestä syystä irrottaa ainoastaan uusiutuvaa kudosta huoltajan tai uskotun miehen kirjallisella suostumuksella ja terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen luvalla. Luovuttajan mielipide toimenpiteeseen on selvitettävä, jos se hänen ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden on mahdollista, eikä toimenpidettä saa suorittaa, jos henkilö itse sitä vastustaa. Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle osoitettavaan lupahakemukseen tulee sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, liittää lausunto lastenpsykiatriaa tai lastentautien erikoisalaa edustavalta asiantuntijalta.


6 §

Ruumiinavauksen yhteydessä voidaan terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen luvalla irrottaa elimiä ja kudoksia lääkkeen valmistamista tai lääketieteellistä tutkimusta varten, milloin sitä on pidettävä perusteltuna erityisestä lääketieteellisestä syystä.


7 §

Terveydenhuollon oikeusturvakeskus hyväksyy ne sairaalat ja laitokset, joissa elimiä tai kudoksia voidaan irrottaa tässä laissa säädettyyn tarkoitukseen. Hyväksymisen edellytyksenä on, että sairaalalla ja laitoksella on asianmukaiset tilat ja laitteet sekä tarvittava henkilökunta.


9 §

Kun elimien ja kudoksien irrottaminen tapahtuu lääkkeen valmistamista tai lääketieteellistä tutkimusta varten, tulee asianomaisen sairaalan tai laitoksen ilmoittaa terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle lääkäri, joka vastaa tästä toiminnasta.


12 §

Sosiaali- ja terveysministeriö antaa tarkemmat määräykset siitä, miten kuolema on todettava, sekä vahvistaa tarvittavien lomakkeiden kaavat.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .

Sosiaali- ja terveyshallituksen tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten nojalla antamat määräykset ja ohjeet jäävät edelleen voimaan, kunnes sosiaali- ja terveysministeriö kumoaa ne.

16.

Laki terveydenhuollon valtakunnallisista henkilörekistereistä annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan terveydenhuollon valtakunnallisista henkilörekistereistä 9 päivänä kesäkuuta 1989 annetun lain (556/89) 2 ja 3 §, 4 §:n 1 momentti ja 5 §:n 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat 17 päivänä tammikuuta 1991 annetussa laissa (115/91), seuraavasti:

2 §

Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksella voi sille laissa tai asetuksessa säädettyjen tilastointi-, suunnittelu-, tutkimus- ja valvontatehtävien hoitamiseksi olla asetuksella säädettyjä terveydenhuollon valtakunnallisia henkilörekistereitä.


Lisäksi sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksella voi olla huumausainelaissa (41/72) ja huumausaineasetuksessa (282/81) tarkoitettua huumausaineseurantaa varten huumausaineseurantarekisteri.


3 §

Terveydenhuollon viranomaiset ja laitokset sekä sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen alaiseen terveydenhuolto- ja farmaseuttiseen henkilöstöön kuuluvat ovat velvollisia salassapitovelvollisuutta koskevien säännösten estämättä antamaan maksutta sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskukselle asetuksella säädetyt tässä laissa tarkoitettuihin henkilörekistereihin talletettavat tiedot hallussaan olevista asiakirjoista ja rekistereistä.


4 §

Tässä laissa tarkoitettuihin henkilörekistereihin talletetut henkilötiedot on pidettävä salassa. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus voi kuitenkin antaa luvan henkilötietojen luovuttamiseen, jos luovutus tapahtuu terveydenhuollon toimintaa, tautien enneltaehkäisyä tai hoitoa koskevaa taikka näihin liittyvää määrättyä tieteellistä tutkimusta varten ja jos luovutus täyttää henkilörekisterilain (471/87) 19 §:n 1 momentin 3 kohdan vaatimukset. Ennen lupapäätöksen antamista on varattava tietosuojavaltuutetulle tilaisuus tulla kuulluksi.



5 §

Huumausaineseurantarekisteriin sisältyviä tietoja terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi kuitenkin käyttää terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen alaisen terveydenhuollon- ja farmaseuttisen henkilöstön valvontaan. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus voi tätä tarkoitusta varten luovuttaa huumausaineseurantarekisteriin sisältyviä tietoja terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .

17.

Laki kuolemansyyn selvittämisestä annetun lain 3 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan kuolemansyyn selvittämisestä 1 päivänä kesäkuuta 1973 annetun lain (459/73) 3 §, sellaisena kuin se on 17 päivänä tammikuuta 1991 annetussa laissa (114/91), seuraavasti:

3 §

Lääketieteellisessä kuolemansyyn selvittämisessä on noudatettava sen lisäksi, mitä tässä luvussa säädetään, sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamia menettelytapoja.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .

Sosiaali- ja terveyshallituksen tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten nojalla antamat määräykset ja ohjeet jäävät edelleen voimaan, kunnes sosiaali- ja terveysministeriö kumoaa ne.

18.

Laki sosiaalihuoltolain 4 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 17 päivänä syyskuuta 1982 annetun sosiaalihuoltolain (710/82) 4 §, sellaisena kuin se on 17 päivänä tammikuuta 1991 annetussa laissa (93/91), seuraavasti:

4 §

Sosiaalihuollon asiantuntijavirastona toimii sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, jonka tehtävistä ja oikeudesta tehtävien hoitamiseksi tarvittavien tietojen saamiseen säädetään sosiaali- ja terveysalan tut- kimus- ja kehittämiskeskuksesta annetussa laissa ( / ).



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .

19.

Laki kansanterveyslain 4 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 28 päivänä tammikuuta 1972 annetun kansanterveyslain (66/72) 4 §, sellaisena kuin se on 17 päivänä tammikuuta 1991 annetussa laissa (71/91), seuraavasti:

4 §

Kansanterveystyön asiantuntijavirastona toimii sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, jonka tehtävistä ja oikeudesta tehtävien hoitamiseksi tarvittavien tietojen saamiseen säädetään sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksesta annetussa laissa (/).



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .

20.

Laki työterveyshuoltolain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 29 päivänä syyskuuta 1978 annetun työterveyshuoltolain (743/78) 5 §:n 1 momentti, 10 §:n 1 momentti ja 10 a §, sellaisina kuin ne ovat 17 päivänä tammikuuta 1991 annetussa laissa (75/91), seuraavasti:

5 §
Täydennyskoulutus

Työterveyshuoltotehtävissä toimivan terveydenhuollon ammattihenkilön työnantaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että ammattihenkilö osallistuu sosiaali- ja terveysministeriön ohjeiden mukaisesti täydennyskoulutukseen vähintään kerran viidessä vuodessa.



10 §
Valvonta

Tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten mukaan työnantajan järjestettäväksi kuuluvan työterveyshuollon toteuttamisesta huolehtivien terveyskeskusten, työterveyshuoltopalveluja tuottavien yksiköiden ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden toiminnan sekä työterveyshuoltopalvelujen sisällön lääketieteellinen valvonta kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle ja lääninhallitukselle siten kuin siitä erikseen säädetään.



10 a §
Tiedonsaantioikeus

Sosiaali- ja terveysministeriöllä ja sen määräämällä asiantuntijalaitoksella on oikeus saada tämän lain mukaisten tehtäviensä hoitamiseksi tarvittavia tietoja työterveyshuollon toteuttamisesta huolehtivilta terveyskeskuksilta, työterveyshuoltopalveluja tuottavilta yksiköiltä sekä terveydenhuollon ammattihenkilöiltä.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .

Sosiaali- ja terveyshallituksen tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten nojalla antamat ohjeet jäävät edelleen voimaan, kunnes sosiaali- ja terveysministeriö kumoaa ne.

21.

Laki erikoissairaanhoitolain 5 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 1 päivänä joulukuuta 1989 annetun erikoissairaanhoitolain (1062/89) 5 §:n 3 momentti,

sellaisena kuin se on 17 päivänä tammikuuuta 1991 annetussa laissa (77/91), seuraavasti:

5 §

Erikoissairaanhoidon asiantuntijavirastona toimii sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, jonka tehtävistä ja oikeudesta tehtävien hoitamiseksi tarvittavien tietojen saamiseen säädetään sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksesta annetussa laissa ( / ).



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .

22.

Laki valtion mielisairaaloista annetun lain 1 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan valtion mielisairaaloista 31 päivänä joulukuuta 1987 annetun lain (1292/87) 1 §,

sellaisena kuin se on 17 päivänä tammikuuta 1991 annetussa laissa (78/91), seuraavasti:

1 §

Valtion mielisairaaloita ovat sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen alaiset Niuvanniemen sairaala ja Vanhan Vaasan sairaala. Valtion mielisairaalaan tutkittaviksi ja hoidettaviksi otettavista säädetään erikseen.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .

23.

Laki yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain 10 ja 13 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan yksityisestä terveydenhuollosta 9 päivänä helmikuuta 1990 annetun lain (152/90) 10 §:n 2 momentti ja 13 §:n 1 momentti,

sellaisina kuin ne ovat 17 päivänä tammikuuta 1991 annetussa laissa (79/91), seuraavasti:

10 §
Toimintakertomus

Toimintakertomuksessa on ilmoitettava henkilökunnassa, toimitiloissa ja toiminnassa tapahtuneet muutokset sekä annettava muut sosiaali- ja terveysministeriön määräämät selvitykset.


13 §
Ohjaus ja valvonta

Tämän lain yleinen ohjaus ja valvonta kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle.




Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .

Sosiaali- ja terveyshallituksen tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten nojalla antamat määräykset ja ohjeet jäävät edelleen voimaan, kunnes sosiaali- ja terveysministeriö kumoaa ne.

24.

Laki sairaanhoitotarvikelain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 28 päivänä joulukuuta 1984 annetun sairaanhoitotarvikelain (997/84) 2 §:n 2 momentti, 4 §:n 2 momentti, 5 ja 6 §, 7 §:n 1 momentti, 10 §:n 2 momentti sekä 11 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat 17 päivänä tammikuuta 1991 annetussa laissa (85/91), seuraavasti:

2 §

Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus ratkaisee tarvittaessa, onko kyseessä sairaanhoitotarvike vai ei.


4 §

Sosiaali- ja terveysministeriö voi antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä ja ohjeita sairaanhoitotarvikkeiden ominaisuuksista ja laadusta.


5 §

Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus valvoo tämän lain sekä sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista.


6 §

Milloin on todettu tai on perusteltua aihetta epäillä, että sairaanhoitotarvike on käyttötarkoitukseensa soveltumaton tai että siitä voi sen käyttötarkoitus huomioon ottaen aiheutua terveydellistä haittaa, sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus voi kieltää tarvikkeen valmistuksen, maahantuonnin, myynnin ja käytön tai määrätä näitä koskevia rajoituksia.


Kieltäessään sairaanhoitotarvikkeen valmistuksen, maahantuonnin tai käytön taikka päättäessään niitä koskevista rajoituksista, sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus voi samalla määrätä, että sairaanhoitotarvike tulee saattaa määräysten mukaiseksi, että maahantuojan tai valmistajan tulee poistaa tarvikkeet myynnistä taikka että tarvikkeet tulee hävittää maahantuojan tai valmistajan kustannuksella.


7 §

Sosiaali- ja terveysministeriön määräämistä sairaanhoitotarvikkeista, jotka aiotaan ensimmäisen kerran luovuttaa myyntiin, on niiden valmistajan tai maahantuojan tehtävä ilmoitus sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskukselle. Ilmoitus on tehtävä myös, jos jo ilmoitettua tarviketta tai sen valmistusta oleellisesti muutetaan.



10 §

Sosiaali- ja terveysministeriö antaa tarkempia määräyksiä 1 momentissa tarkoitetuista merkinnöistä ja ohjeista.


11 §

Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksella ja sen valtuuttamalla laitoksella on oikeus tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamisen valvontaa varten päästä sairaanhoitotarvikkeen valmistus-, varasto- ja myyntipaikkaan ja suorittaa siellä tarkastuksia sekä tarvittaessa ottaa tarvikkeesta korvauksetta näytteitä.




Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .

Sosiaali- ja terveyshallituksen tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten nojalla antamat määräykset ja ohjeet jäävät edelleen voimaan, kunnes sosiaali- ja terveysministeriö kumoaa ne.

25.

Laki rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan rintamaveteraanien kuntoutuksesta 23 päivänä joulukuuta 1988 annetun lain (1184/88) 3 §:n 2 momentti,

sellaisena kuin se on 17 päivänä tammikuuta 1991 annetussa laissa (90/91), seuraavasti:

3 §
Kuntoutukseen hyväksyminen

Perusteiden ja ohjeiden tulee perustua 2 §:ssä tarkoitettuihin valintaperusteisiin sekä ohjeisiin, jotka sosiaali- ja terveysministeriö kuntoutukseen kuuluvasta tutkimuksesta ja hoidosta antaa.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .

Sosiaali- ja terveyshallituksen tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten nojalla antamat ohjeet jäävät edelleen voimaan, kunnes sosiaali- ja terveysministeriö kumoaa ne.

26.

Laki sairausvakuutuslain 50 ja 52 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutuslain (364/63) 50 §:n 2 momentti ja 52 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat 17 päivänä tammikuuta 1991 annetussa laissa (91/91), seuraavasti:

50 §

Neuvottelukunnan puheenjohtaja ja yksi jäsenistä, joka samalla toimii varapuheenjohtajana, määrätään kansaneläkelaitoksen esityksestä sekä muut jäsenet ja varajäsenet siten, että sosiaali- ja terveysministeriö, lääkäreitä edustava järjestö, työnantajat ja vakuutettujen olosuhteiden tuntemus tulevat neuvottelukunnassa edustetuiksi.



52 §

Sosiaalivakuutustoimikunnan päätökseen haetaan muutosta valittamalla asinomaisen alueen sosiaalivakuutuslautakuntaan. Lautakunnan asettaa valtioneuvosto neljäksi vuodeksi kerrallaan. Siihen kuuluu puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä yksi lääkärijäsen ja kaksi vakuutettujen olosuhteiden tuntemusta edustavaa jäsentä. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan osalta on kansaneläkelaitokselle varattava tilaisuus lausunnon antamiseen. Vastaavasti on lääkärijäsenen osalta varattava terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle tilaisuus lausunnon antamiseen. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Lautakunnan puheenjohtajalla tulee olla tuomarin virkaan vaadittava kelpoisuus.




Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .

27.

Laki kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 3 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan kehitysvammaisten erityishuollosta 23 päivänä kesäkuuta 1977 annetun lain (519/77) 3 §:n 2 ja 4 momentti, sellaisina kuin ne ovat 17 päivänä tammikuuta 1991 annetussa laissa (96/91), seuraavasti:

3 §

Erityishuoltoon kuuluvan opetuksen ohjauksesta ja valvonnasta huolehtii opetushallitus.



Kehitysvammaisten erityishuollon asiantuntijaviranomaisena toimii sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, jonka tehtävistä ja oikeudesta tehtäviensä hoitamiseksi tarvittavien tietojen saamiseen säädetään sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksesta annetussa laissa (/).



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .

28.

Laki äitiysavustuslain 10 ja 11 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 13 päivänä kesäkuuta 1941 annetun äitiysavustuslain (424/41) 10 ja 11 §, sellaisina kuin ne ovat 17 päivänä tammikuuta 1991 annetussa laissa (98/91), seuraavasti:

10 §

Äitiysavustus suoritetaan kunnan varoista, mikäli koko avustusta tai sen osaa vastaavaa määrää ei ole kunnan tilauksesta etukäteen toimitettu sille joko rahana tai sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen määräämien tarvikkeiden muodossa.


Korvaus kunnan varoista maksetuista avustuksista suoritetaan hakemuksesta kunnalle kalenterivuosittain. Kunnan tulee hakea korvausta sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskukselta kuukauden kuluessa kunkin kalenterivuoden päättymisestä uhalla, että oikeus siihen muuten voidaan katsoa menetetyksi.


11 §

Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen asiana on valvoa, että kunta suorittaessaan äitiysavustuksia noudattaa tätä lakia sekä sen nojalla annettuja säännöksiä.


Kunta on velvollinen vaadittaessa esittämään sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskukselle valvontaa varten tarpeelliset asiakirjat ja muut selvitykset.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .

29.

Laki lapseksiottamisesta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan lapseksiottamisesta 8 päivänä helmikuuta 1985 annetun lain (153/85) 17 §, 20 §:n 1 momentti, 21 §:n 1 momentti, 22 §:n 11 kohta, 28 §, 50 §:n 1 ja 2 momentti, 51 §:n 2 ja 3 momentti sekä 52 §, sellaisina kuin ne ovat 17 päivänä tammikuuta 1991 annetussa laissa (102/91), seuraavasti:

17 §

Ottolapsineuvonnan yleinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle.


Ottolapsineuvontaa antavat sosiaalilautakunnat sekä ottolapsitoimistot, jotka ovat saaneet sosiaali- ja terveysministeriön luvan harjoittaa ottolapsineuvontaa.


20 §

Kansainvälisen lapseksiottamispalvelun yleinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle.



21 §

Kansainvälistä lapseksiottamispalvelua antavat Suomessa ne sosiaalilautakunnat ja yhteisöt, jotka ovat saaneet sosiaali- ja terveysministeriön luvan tähän toimintaan (palvelunantajat).



22 §

Palvelunantajan tehtävänä on:

11) huolehtia muista sosiaali- ja terveysministeriön antamista tehtävistä.


28 §

Lapsen vanhemman, joka aikoo antaa alaikäisen lapsensa ottolapseksi, tai henkilön, joka aikoo ottaa alaikäisen lapsen ottolapseksi, on pyydettävä ottolapsineuvonnan järjestämistä kotipaikkansa sosiaalilautakunnalta tai sosiaali- ja terveysministeriön luvan saaneelta ottolapsitoimistolta.


50 §

Sosiaali- ja terveysministeriö voi hakemuksesta myöntää luvan ottolapsitoimiston ylläpitämiseen kuntainliitolle tai muulle kuntayhtymälle taikka Suomessa rekisteröidylle yhdistykselle.


Sosiaali- ja terveysministeriö voi, hankittuaan asiasta ensin lapseksiottamisasioiden lautakunnan lausunnon, myöntää luvan kansainvälisen lapseksiottamispalvelun antamiseen sosiaalilautakunnalle, kuntainliitolle tai muulle kuntayhtymälle taikka Suomessa rekisteröidylle yhdistykselle.



51 §

Luvan myöntäessään sosiaali- ja terveysministeriö voi samalla antaa tarkempia määräyksiä ottolapsineuvonnan tai kansainvälisen lapseksiottamispalvelun harjoittamisesta.


Ottolapsitoimiston ja kansainvälisen lapseksiottamispalvelun antaja on velvollinen antamaan sosiaali- ja terveysministeriölle sen pyytämiä valvontaa varten tarpeellisia tietoja ja selvityksiä.


52 §

Sosiaali- ja terveysministeriö voi peruuttaa 50 §:n nojalla myöntämänsä luvan, jos ottolapsineuvontaa tai kansainvälistä lapseksiottamispalvelua annettaessa ei noudateta voimassa olevia säännöksiä tai määräyksiä taikka jos toiminnassa havaitaan puutteellisuuksia tai epäkohtia eikä niitä ole sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa määräajassa korjattu tai poistettu.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .

30.

Laki säteilylain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 27 päivänä maaliskuuta 1991 annetun säteilylain (592/91) 6 §, 38 §:n 3 momentti sekä 41 § seuraavasti:

6 §
Valvontaviranomaiset

Tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista valvoo säteilyturvakeskus. Säteilyn lääketieteellistä käyttöä ohjaa ja valvoo sosiaali- ja terveysministeriön alaisena säteilyturvakeskus siten kuin jäljempänä 38 ja 41 §:ssä tai muualla säädetään.


38 §
Säteilyn lääketieteellisen käytön perusteet

Ohjeet säteilyn käytön lääketieteellisistä perusteista antaa tarvittaessa säteilyturvakeskus.


41 §
Lääketieteelliset joukkotutkimukset

Sosiaali- ja terveysministeriö antaa tarvittavat määräykset sellaisista joukkotutkimuksista, joissa säteilyä kohdistetaan oireettomiin henkilöihin, jollei lailla toisin säädetä.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .

31.

Laki kuulovammaisten ja näkövammaisten sekä liikuntavammaisten kouluista annetun lain 4 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan kuulovammaisten ja näkövammaisten sekä liikuntavammaisten kouluista 27 päivänä toukokuuta 1983 annetun lain (481/83) 4 §, sellaisena kuin se on muutettuna 10 päivänä tammikuuta 1986 ja 17 päivänä tammikuuta 1991 annetuilla laeilla (36/86 ja 116/91), seuraavasti:

4 §

Koulun yleinen johto ja valvonta kuuluvat opetushallitukselle.


Koululla tulee olla ohjesääntö, jonka opetushallitus vahvistaa.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .

32.

Laki kotitaloustyöntekijän työsuhteesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan kotitaloustyöntekijän työsuhteesta 16 päivänä joulukuuta 1977 annetun lain (951/77) 2 §:n 4 kohta, sellaisena kuin se on 17 päivänä tammikuuta 1991 annetussa laissa (108/91), seuraavasti:

2 §
Poikkeukset soveltamisalaan

Tämä laki ei koske:

4) lastenhoitajaa, joka on merkitty lastenhoitajana sairaanhoitotoimen harjoittamisesta annetun lain (554/62) mukaisesti sairaanhoitotoimen harjoittajista pidettävään luetteloon, jos hänen tehtävänään on yksinomaan lasten hoito ja siihen välittömästi liittyvät tehtävät; sekä




Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .

33.

Laki vaarallisten rikoksenuusijain eristämisestä annetun lain 3 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan vaarallisten rikoksenuusijain eristämisestä 9 päivänä toukokuuta 1953 annetun lain (317/53) 3 §, sellaisena kuin se on 17 päivänä tammikuuta 1991 annetussa laissa (113/91), seuraavasti:

3 §

Ennen 1 §:ssä tarkoitetun päätöksen tekemistä tuomioistuimen on, jos lisäselvitys syytetyn henkilöstä on tarpeen, hankittava siitä terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen lausunto. Tuomioistuin voi myös määrätä syytetyn tutkittavaksi hänen mielentilansa ja luonteenlaatunsa selville saamiseksi. Tällöin sovelletaan, mitä rikoksesta syytetyn mielentilan selville saamiseksi toimitettavasta tutkimuksesta erikseen säädetään.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .

34.

Laki tartuntatautilain 7 §:n 2 momentin ja 26 §:n kumoamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Tällä lailla kumotaan 25 päivänä heinäkuuta 1986 annetun tartuntatautilain (583/86) 7 §:n 2 momentti sellaisena kuin se on 3 päivänä elokuuta 1992 annetussa laissa (756/92) ja 26 § sellaisena kuin se on 3 päivänä elokuuta 1992 annetussa laissa (770/92).


2 §

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .



Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1992

Tasavallan Presidentti
MAUNO KOIVISTO

Sosiaali- ja terveysministeri
Jorma Huuhtanen